Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Transkriptio

1 Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

2 Yleiset indikaattorit/indikaattori Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (2011) Info Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Sovittelutoimistoon tulleet lähisuhdeväkivaltatapaukset, lkm Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä (2011) Info Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä (2011) Info Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Yksityislääkärikäynnit / asukas Koko maa Arvo Muutos Kainuu Lappi Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa 15 17,4 13,8 17,5 16,8 6,9 7,4 4,7 7,9 6,2 28,5 25,4 24,4 25,5 26,1 7,7 8,7 6,8 10,7 7, ,5 9,5 8,5 8,2 6,8 1,5 0,1 0,2 0,5 0,3 53,7??? 8,7 30,1 50,9 61,3 66??? 38,6 59,5 70, ,9 15,1 18,8 23,9 22, ,7 0,5 0,3 0,4 0,4

3 Lapset ja nuoret/ Indikaattori Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Info Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2011) Info Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa Arvo Muutos Kainuu Lappi Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa 16,4 17,1 19,4 18,6 15,9 17,1 18,5 20,4 19,9 17,2 20,7 22,8 20,4 22,2 20,5 9,1 9,9 9,8 10,7 8,8 7,4 7,1 8,9 9,1 7,3 7,8 7 8,4 7,6 7,5 15,5 15,8 14,2 15,9 12,9 24, ,2 21,4 21,1 39,4 40,5 33,1 40,4 34,6 11,2 9,1 7,8 9,9 9,7 12,4 16,5 11,8 19, ,4 19,4 15,1 21,7 17,2 8,6 9,6 5,6 10,4 7,3 1,5 2 2,6 2,6 2,2 1,4 1,7 0,8 1,5 1, ,2 26,9 31,8 36,3 6,8 6,8 5,5 5,3 6,4

4 Kuinka lappilaiset kokevat hyvinvoinnin, Lapin hyvinvoinnin tietopaikka-hanke, ESR Lapin korkeakoulut ovat yhteistyössä toteuttaneet laajan lappilaisten hyvinvointia selvittävän kokonaisuuden Hanke yhdistää tiedonkeruuseen reaaliaikaista on line -toimintaa, systemaattista tilastoseurantaa ja -koontia, trendejä ennakoivia barometrikyselyjä sekä tiedon yhteistä tulkintaa ja käyttöä edistävän työpaja-toimintatavan Hankkeessa syntyy myös kuntiin oppilaitosten kanssa toteutettva työskentelymalli kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kartoittamiseksi

5 Hyvinvoinnin tietopaikka Kuntalaisten hyvinvointikokemukset Lapissa, Kunnari, Suikkanen 2013 tuottaa tietoa kuntalaisten kokemuksesta hyvinvointinsa tilasta ja siihen liittyvistä uhkakuvista sekä tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. syventää subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteellistämistä ja ymmärtämistä Keskiössä ovat hyvinvoinnin heikkenemis- sekä tyytymättömyyskokemukset liittyen 1) toimeentuloon, 2) palkkatyöhön, 3) opiskeluun, 4) asuinkunnan palvelujen saatavuuteen, 5) asuinkunnan ominaisuuksiin, 6) yhteiskuntaan, 7) omiin elintapoihin, 8) omiin ominaisuuksiin, 9) asuntoon, 10)vapaa-aikaan ja 11) sosiaalisiin suhteisiin.

6 Hyvinvoinnin tietopaikka Kuntalaisten hyvinvointikokemukset Lapissa, Kunnari, Suikkanen 2013 Hyvinvoinnin heikkenemiskokemuksia esiintyy yleisimmin Savukoskella ja heikkeneminen liitetään muita kuntia yleisemmin palkkatyöhön, omiin elintapoihin ja ominaisuuksiin, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Toiseksi heikoin tilanne on Pelkosenniemellä. Siellä heikkeneminen liitetään erityisesti taloudelliseen tilanteeseen, palvelujen saatavuuteen, yhteiskuntaan ja asuinkunnan ominaisuuksiin. Seuraavaksi heikoimman tilan jakavat Rovaniemi ja Kolari. Näiden jälkeen kuntien järjestys on heikoimmasta alkaen Posio, Salla, Kittilä, Utsjoki, Sodankylä, Inari, Enontekiö ja Ranua. Paras hyvinvointikokemuksiin liittyvä kokonaistilanne on Muoniossa ja toiseksi paras Kemijärvellä.

7 Kasteohjelmaa tukevaa hanketyötä Lapissa, esimerkkejä Arjen turvaa kunnissa / Maaseuturahasto tavoitteena on kehittää kuntiin hyvinvointi ja turvallisuustyön toimintamalli, joka lisää hyvinvointia ja tehostaa palvelutuotantoa keskeistä on resurssien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen Painopistettä siirretään korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön Virtu-asiointia videoyhteydellä /EAKR Tavoitteena on luoda kuntalaisille edellytykset käyttää kuvapuhelimella erilaisia palveluita kotoaan tai omasta kunnasta Pilotoidaan kunnissa videoneuvottelupisteitä ja mahdollistetaan kuntalaisille asiointia varten kotikäyttöön tarkoitettu tietoturvallinen kuvapuhelinohjelma Kehitetään asiantuntijoille tukirakenne, jotta heillä on teknistä ja sisällöllistä osaamista palveluiden tuottamiseen videoneuvotteluteitse Toteutetaan palvelukokeiluja kuvapuhelimelle Parannetaan palvelujen löytymistä kokoamalla ne yhteiselle palvelutarjottimelle ja tiedotetaan palveluista aktiivisesti

8 Kasteohjelmaa tukevaa hanketyötä Lapissa, esimerkkejä Hyvinvointitili: Eakr hankkeet Tavoitteena on kehittää asiakkaan mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa edistämiseen ja seurantaan, sekä lisätä asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia omien palvelujensa suhteen. Asiakas voi tunnistaa oman elämäntilanteensa riskejä ja hakea aktiivisesti tukea elämäntilanteensa hallintaan Kehitetään virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen asiointitiliä niin, että asiakas voi tallentaa omia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä asiakirjoja omalle tililleen. Luodaan erityisesti sosiaalipalveluihin sopivia mittareita ja testejä esim. Elatusapulaskuri, Taloudenhallinnan ohjelma, Arjenhallinnan lukujärjestys Yhdistetään ajanvarauspalvelut osaksi asiakkaan hyvinvointitiliä, jotta asiakas saa helposti kokonaiskuvan tarjottavista palveluista. Mahdollistetaan useampien asiointitilien yhteiskäyttö Tuetaan asiantuntijoiden työprosessien kehittymistä ja lisätään tiedotusta ja markkinointi palveluista

9 Kohti tulevia haasteita Lapin malli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin Lähtökohtana palvelutarpeen selvittäminen, ei hallintomallin rakentaminen Hankkeessa on koottu laaja paikkatietoon perustuva aineisto Aineisto analyysivaiheessa, valmistuu maaliskuun lopussa, jonka jälkeen hallintomallin muodostaminen vuorossa Kuntaseminaareissa pohdittu eri palvelutasoja ja tulevaisuuden palvelujen tuotantomalleja

10 Lapin SO-TE-Malli Vaiheistus Nykytilan kuvaus Tulevaisuuden trendit Palvelutarve Karttapohjainen kuvaus Tahtotila Järjestäminen Talouden arviointia Organisointi Tukipalvelut Palveluprosessit Tavoite

11

12 Kaste -ohjelman loppukaudella painopisteet valmisteilla oleva paljon tukea tarvitsevien palvelukokonaisuuden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen Lapin mallin kehittäminen Lapin hyvinvointityöryhmä nimesi myös kehitettäviksi teemoiksi: teknologian hyödyntämisen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien palveluiden kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön turvaamisen, hyvinvoinnin tilan seuraamisen ja kansalaisten omien voimavarojen tukemisen. Erityiskysymyksenä esille nostettiin saamelaisten hyvinvoinnin kehittäminen ja siellä erityisesti koltansaamelaisten palvelut.

13 Kiitos!