SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

Transkriptio

1 SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS Gerontologisen sosiaalityön työkokous Kehittäjäsosiaalityöntekijä j Tuula Anunti

2 HANKETIETOA Hankekokonaisuuden k k muodostaa yhteinen koordinaatio i (hankkeen johto ja koordinointi) ja viisi toiminnallista osakokonaisuutta, jotka toteuttavat kehittämistoimintaa Kainuussa Keski-Pohjanmaalla Lapissa Oulunkaaren alueilla Kokkolan kaupunki hallinnoi hanketta ja koordinaatio sijoittuu Kokkolan kaupungin alaisuuteen

3 HENKILÖSTÖ Ö JA YHTEISTYÖ Projektipäällikkö Leila Mukkala: Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola: (sijoituspaikka Rovaniemi) Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti (sijoituspaikka Rovaniemi) Muistikoordinaattori Saara Bitter (sijoituspaikka Kemi) Lapin ja Länsipohjan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt Kunnat Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto Järjestöyhteistyö Muut hankkeet ja toimijat ij

4 TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja l ja toimintatapoja, jotka tukevat erityisesti ikääntyvien kotona asumista. Hankkeessa on kolme eri toimintalinjaa: Tomintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen vanhuspalveluissa

5 KONKREETTISET TAVOITTEET Luodaan alueellinen lli muistikoordinaattorimalli/muistipolku ik i i i lk ja vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa. Huomioidaan saamenkieleen ja -kulttuuriin liittyvät tarpeet Ikäosaamiskeskus Rovaniemelle. Etäkonsultointipalvelut mm. geriatrin palvelut, hanketyöntekijöiden toteuttamat neuvontapalvelut: mm. muistisairaudet, sosiaalityö ja kuntoutus Gerontologisen osaamisen lisääminen Alueellinen vanhussuunnitelma koko Lappiin

6 Työryhmät y ja valmennukset SOSIAALITYÖ VANHUSNEUVOSTO: asiakasosallisuus, vaikuttaminen ja kehittäminen KUNTOUTUS HOITO JA HOIVA: Kotihoito Palveluasuminen Ryhmäkoti Laitoshoito MUISTITIIMIT: ennaltaehkäisevä työ, diagnosointi, seuranta JOHTAJAT: alueellinen vanhussuunnitelma, palvelut ja rakenteet

7 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ LAPISSA Gerontologisen sosiaalityön työkokous Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

8 SOSIAALIJOHTAJIEN JA JOHTAVIEN SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN HAASTATTELUT Puhelinhaastattelut tehty viikoilla Haastattelu tehty 13 kuntaan Enontekiö Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Sodankylä Tervola Tornio Ylitornio

9 Kunnissa sosiaalityöntekijöiden tekemä vanhustyö on osa: yhdennettyä sosiaalityötä aikuissosiaalityötä vammaispalvelua vanhus- ja vammaispalvelua Vanhustyö on hajautettu kunnissa useammalle eri työntekijälle: sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi + terveydenhuollon ammattilaiset pienissä i kunnissa yhden työntekijän t vastuulla Vanhustyötä johtavat: vanhustyön johtaja, vanhustyön vastaava, vanhus- ja vammaistyön johtaja, j vanhusten huollon johtaja, sosiaaliohjaaja, hoivapalvelupäällikkö, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja, sosiaalisihteeri, vanhustyön asiantuntija Kotipalvelussa työskentelee sosionomeja ja muutamassa kunnassa työskentelee myös geronomeja.

10 Sosiaalityöntekijän tekemästä kokonaistyöajasta 5-35% kohdistuu vanhustyöhön Kuntien sosiaalityöntekijöillä on kaiken kaikkiaan hyvin vähän gerontologisen sosiaalityön opintoja tai muita opintoja vanhustyöhön liittyen Kuntien sosiaalityöntekijöillä on yleisesti ottaen hyvin vähän tietoa gerontologisen sosiaalityön työmenetelmistä Kuntien sosiaalityöntekijät ovat mukana monenlaisissa moniammatillisissa työryhmissä ikäihmisten asioihin liittyen SAS kotiutusprosessi, jos tilanteessa on jotain erityistä Sosiaalityö näkyy eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä koskien ikäihmisten asioita, monissa eri työryhmissä käsitellään ikäihmisten asioita

11 Ikäihmiset ja heidän omaisensa pääsevät vaikuttamaan kunnissa/kaupungeissa siihen, millaista sosiaalipalvelua järjestetään Vanhusneuvosto, kysely netissä, facebookissa keskustelukanava, erilaiset strategiat, valtuutetut ovat aktiivisia, luottamushenkilöiden kautta, palautelaatikko, keskustelukahvila, keskustelutilaisuudet, suora yhteys Yhteistyötä ikäihmisiin liittyvissä asioissa tehdään vapaaehtoisten, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa Kuntouttavan työtoiminnan mukanaan tuoma yhteistyö

12 KOULUTUSTOIVEIDEN AIHEITA paljon alkoholia li käyttävät ä ä ikäihmiset, i väkivaltaiset i ikäihmiset, i monisairaat ikäihmiset, omaisten kanssa työskentely, ikäihmisten yksinäisyys, uusi sosiaalihuoltolaki, ikäihmisiin liittyvä sosiaalinen kuntoutus, miten ikäihmiset pärjäisivät paremmin kotonaan, turvaa kotiin, toimintakykyä ikäihmisille, muistitoiminta, varhainen havainnointi, gerontologinen g sosiaalityö teoriapohja ja menetelmät, miten tukea ja ohjata ikäihmisiä omien voimavarojen käyttöönottoon, ennaltaehkäisevät elementit kuntoutuksessa, käytännön apuja työhön, ihmisen kohtaaminen ihmisenä, lakipaketti salassa pidettävien tietojen antamisesta omaisille (ikäihmisen toimintakyky huomioon ottaen), rajanveto vanhuspalvelulain ja kehitysvammalain välillä, kotihoidon kehittäminen

13 AJATUKSIA TULEVAISUUDEN VANHUSSOSIAALITYÖSTÄ LAPIN KUNNISSA Lähipalveluna, l oikea-aikaisena i ja nopeasti Paikallisen asiantuntijuuden säilyminen on tärkeää Saamenkielisyys ja perehtyneisyys saamenkielen kulttuuriin Osana normaalipalvelurakennetta, ilman että kaiken pitäisi olla erityispalvelua. Ei ole aikuissosiaalityöntekijää, on sosiaalityöntekijä. Osana yleistä aikuissosiaalityötä Sosiaalityöntekijä vanhussosiaalityöntekijän nimikkeellä Erityisosaaminen täytyy olla kunnassa tavalla tai toisella Erityisosaamista järjestävällä organisaatiolla ei sinänsä ole merkitystä, olennaista on osaaminen ja työn laatu.

14 Tulevaisuudessa osana mahdollista sote-tuotantoaluetta Vanhussosiaalityöntekijä tulevaisuudessa seutukunnan alueella eli ns. yhteinen virka. Ikäosaamiskeskuksen vanhussosiaalityöntekijältä voitaisiin hankkia erityisasiantuntemusta. Esim. Geriatri- sosiaalityöntekijäparin t i konsultaatio ti voisi i olla hyvä asia. Ikäosaamiskeskus voisi olla ns. inspiraatiokeskus, joka vetää työkokouksia 1-2 x vuosi ja luo tukirakennetta työlle.