Aineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2.
|
|
- Ada Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata niitä aikaisempiin vastaaviin löydöksiin. Menetelmät Jokaiselle tutkimuksessa mukaan olleelle varusmiehelle määritettiin korvien kuulokynnykset äänieriössä Hz:n taajuuksilla. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin vapaa-ajan melualtistumiseen liittyviä kuulo- ja korvaoireita. Tulokset Nuorten miesten kuulo on kahdenkymmenen viime vuoden aikana hitaasti huonontunut, ja nykyisin lähes joka viidennellä (19 %:lla) palvelukseen astuvista varusmiehistä on kuulontutkimuksen mukaan huonontunut kuulo. Tämän lisäksi 8 %:lla esiintyy korvien soimista, joka liittyy melualtistukseen. Tämän tutkimuksen mukaan lievempiasteisia oireita esiintyi 67 %:lla koko aineistosta. Päätelmät Nuoret aikuiset miehet altistuvat vapaa-aikanaan usealle eri melulähteelle, ja altistuminen on pitkäaikaista. Tämä näkyi korvien soimisen sekä tilapäisen kuulon heikentymisen yleisyytenä, sillä oireita esiintyi useimmiten niillä, joilla melualtistustasot olivat korkeat. Melu on nyky-yhteiskunnan kasvava terveysriski. Työelämän melun lisäksi altistutaan vapaa-aikana monimuotoiselle melusaasteelle, joka kohdentuu lisääntyvässä määrin varsinkin nuorisoon. Meluisat harrastukset, kuten diskot, pop- tai rock-konsertit, festivaalit, MP3- soittimet, liikunta- ja urheilutapahtumat saattavat tuottaa korkeampia äänitasoja kuin työpaikkojen meluisat koneet (1,2). Teini-ikäisistä on arvioitu yli 50 %:n vaarantaneen kuulonsa haitallisilla melutasoilla (3). Tilapäisen kuulokynnyksen laskua tai korvien soimista on raportoitu %:lla vuotiaista, jotka ovat viettäneet aikaa yökerhoissa tai rock-konserteissa (1,2,4,5,6,7,8). Aikaisempien tutkimusten mukaan %:lla 18-vuotiaista varusmiehistä on todettu yli 20 desibelin heikkeneminen ainakin toisessa korvassa vähintään yhdellä mitatulla taajuusalueella ( Hz) (9,10,11,12). Kuulo-oireiden esiintyvyys näyttää liittyvän lisääntyneeseen melualtistukseen ja ikään, mutta ei sosioekonomiseen taustaan (13). Lisäksi kuulovian pahenemisen riski on suurempi niillä henkilöillä, joilla on ennestään poikkeava kuulo (12,14). Puolustusvoimissa varusmiehet altistuvat palveluksensa aikana runsaasti voimakkaalle melulle. Käytännössä kaikkien aseiden aiheuttamat huippuäänenpaineen tasot ylittävät impulssimelulle asetetun 140 db:n raja-arvon (15,16,17,18). Varusmiehille syntyy vuosittain impulssimelun aiheuttamana akuuttia akustista traumaa (19). Osalle heistä jää meluvammasta mitattavissa oleva pysyvä kuulonvajaus ja/tai muita pitkäaikaisoireita, kuten korvien soimista (20). Täten on varsin tärkeää kartoittaa ja tuntea varusmiesten mahdolliset kuulo-ongelmat jo palveluksen alkaessa, asettaa heille tarvittavia melu- ja ampuma-altistusrajoituksia, muuttaa palveluskelpoisuusluokkaa tai jopa korvaongelmien johdosta vapauttaa nuori asevelvollinen kokonaan aseellisesta palveluksesta (21). Tämän prospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata näitä tutkimustuloksia aikaisempiin puolustusvoimissa saatuihin vastaaviin löydöksiin. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka hyvin kyselylomakkeen 1935
2 avulla saadaan kirjattua varusmiehillä ilmenevät subjektiiviset korvaoireet (kuulon heikkeneminen ja korvien soiminen) ja miten oireet kytkeytyvät altistumiseen. Asevelvollisten kutsunta- ja ennakkoterveystarkastusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja yhtenä terveystietojen keräämiskeinona on uusi terveyskyselylomake. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, tulisiko nyt käytössä olleen kyselylomakkeen kuulokysymyksiä liittää uuteen terveystietojen kyselylomakkeeseen, jonka palvelukseen astuvat täyttävät. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä nuoresta henkilöstä, jotka aloittivat lakisääteisen tai vapaaehtoisen varusmiespalveluksensa tammikuussa 2001 Porin Prikaatissa, Säkylässä. Aineisto on kuvattu aiemmin julkaistussa raportissa (22). Kokeneet ja asiaan perehtyneet työterveyshoitajat tai terveydenhoitajat suorittivat jokaiselle varusmiehelle palveluksen alussa kuulontutkimuksen Porin Prikaatin varuskuntasairaalan seulonta-audiometrillä (Madsen Micromate 304: GN Otometrics, Taastrup, Tanska) mittaamalla korvien kuulokynnykset äänieriössä (Fin 2200, Audio & Kuulo, Turku tai T-booth, C-A Tegner Ab, Bromma, Ruotsi). Molempien korvien osalta määritettiin erikseen kynnysarvot 500, 1 000, 2 000, 3 000, 4 000, ja Hz:n taajuuksilla ja löydösten mukaan tulokset jaettiin I IV luokkaan (taulukko 1). Taulukko 1. Korvien kuulokynnysten mittaustulos ja luokittelu neljään luokkaan Hz:n äänitaajuuden perusteella. Kuulokynnyksen mittaustulos Kummassakin korvassa kaikilla taajuuksilla 20 db tai parempi Puhealueella ( Hz) 20 db tai parempi Hz:n kohdalla enintään 40 db Hz kohdalla enintään 65 db Puhealuella ( Hz) yksittäinen kynnys alle 20 db Kuulokynnysten keskiarvo parempi kuin 20 db Kynnys Hz:n kohdalla huonompi kuin 40 db tai Hz:n kohdalla huonompi kuin 65 db Puhealueella keskiarvo 20 db tai huonompi Taulukko 2. Luokitus Luokka I Luokka II Luokka III Luokka IV Varusmiesten kuulolöydökset palvelukseen astuessa vuosina , 1993 ja Luokitus n = n = n = % % % Luokka I 80,5 83,1 85,4 Luokka II 16,2 14,1 10,0 Luokka III 1,6 1,5 2,7 Luokka IV 1,3 1,3 1,8 Varusmiehille tehdyssä kyselytutkimuksessa käytettiin aiemmin kehiteltyä lomaketta (3,23), jota muotoiltiin tähän tutkimukseen soveltuvaksi (Liite 1). Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www. laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 21/2008). Lisäksi kartoitettiin varusmiesten vapaa-aikaan liittyvät melualtisteiset harrastukset ja niiden arvioidut määrät (22). Kyselytutkimus perustui vapaaehtoisuuteen ja varusmiehet täyttivät kyselylomakkeet osana palvelukseen astumisen yhteydessä suoritettavaa lääkärin alkutarkastusta. Tutkimusaineiston tilastollisessa käsittelyssä käytettiin SPSS-ohjelmistoa (versio 11.5). Aineistosta analysoitiin perusfrekvenssit ja suhteelliset osuudet. Käytetyt testit olivat khiin neliö -testi (χ 2 -testi), yksisuuntainen varianssianalyysi sekä korrelaatioanalyysi. Tilastolliseksi merkitsevyydeksi asetettiin p-arvo 0,05. Tulokset Kaikkiaan varusmiehestä (98 %) palautti kyselylomakkeen. Näistä tutkimukseen hyväksyttiin varusmiestä. Suurin syy tutkimuksesta poissulkemiseen oli epätäydellisesti täytetty lomake (22 varusmiestä). Lisäksi kaikki vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavat naispuoliset henkilöt suljettiin pois (13 henkilöä). Varusmiesten ikä oli 19 ja 27 vuoden välillä, keski-iän ollessa 19,9 vuotta. Yhdeksän kymmenestä tutkitusta oli vuoden ikäisiä. Kuulontutkimusten kokonaismäärä oli 1 043, koska 11 (1 %) varusmiehen kohdalla kuulontutkimustulokset olivat kadonneet ennen aineiston käsittelyä. Poikkeava kuulontutkimuslöydös oli 202/1 054 (19,2 %) varusmiehellä (taulukko 2). Vastaavasti 841/1 054 (79,9 %) varusmiehellä oli normaali kuulo (kuuloluokka I). Koko aineiston ilmajohtumisen kuulokynnysten keskiarvo (n = 2 086) sijoittui kuuloluokka I:een. Kuuloluokissa II IV olevien henkilöiden ryhmässä suurin pudotus paikallistui Hz:n taajuusalueelle. Oikean korvan Hz pudotuksen keskiarvo oli 25,1 db ja vastaavasti vasemman korvan 29,9 db. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,001). Myös muilla taajuusalueilla vasemman korvan kynnysarvojen keskiarvot olivat huonommat, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (kuvio 1). Ammuntaa harrastavilla varusmiehillä (13 %:lla koko aineistosta) kuuloluokka oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,01) huonompi kuin niillä, jotka eivät harrastaneet ammuntaa. Ammuntaa harrastavista 29 % oli kuuloluokissa II IV, ja ammuntaa harrastamattomista näissä luokissa oli 18 %. Lisäksi ammuntaa harrastavilla varusmiehillä oli vasemman korvan kuulokynnys huonompi taajuuksilla 4 8 khz (p < 0,01 taajuuksilla 4 ja 6 khz, sekä p < 0,05 taajuudella 8 khz) kuin niillä, jotka eivät harrastaneet ammuntaa. Muiden harrastusten kohdalla ei esiintynyt vastaavia eroja. Korvien soimista melualtistuksen seurauksena esiintyi joskus 66,6 %:lla, usein 6,8 %:lla ja jatkuvasti 0,9 %:lla tutkituista varusmiehistä. Muun kuin melualtistuksen seurauksena korvien soimista esiintyi joskus 28,1 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,4 %:lla. Korvien soiminen oli lievää 71,3 %:lla ja häiritsevää tai erittäin häiritsevää 6,0 %:lla varusmiehistä. 1936
3 Pääsääntöisesti korvien soiminen paikallistui molempiin korviin (50,1 %), toispuolisena sitä esiintyi 13,6 %:lla ja keskellä päätä 7,5 %:lla. Muita korvaoireita olivat korvakipu melussa olon seurauksena (joskus 31,5 %:lla ja usein 0,8 %:lla), hyperakustista (ääni tuntuu epämiellyttävänä korvassa) (joskus 65,0 %:lla ja usein tai jatkuvasti 3,7 %:lla), äänen säröytymistä korvassa (joskus 28,8 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,3 %:lla) sekä ohimenevää kuulon heikkenemistä melussa oleskelun seurauksena (joskus 45,0 %:lla ja usein tai jatkuvasti 1,9 %:lla). Kyselytutkimuksen mukaan kuulontutkimus oli aikaisemmin tehty 1 020/1 054:lle (96,8 %) varusmiehistä. Heistä 534 (50,7 %) ilmoitti kuulontutkimuslöydöksen olleen normaali, 57 (5,4 %) poikkeava ja 418 (39,7 %) ei tiennyt kuulontutkimuslöydöksen tulosta. Yleisimmät syyt poikkeavaan kuulolöydökseen niiden osalta, jotka vastasivat tähän kysymykseen, olivat altistuminen musiikille (59,6 %), sairastetut korvatulehdukset (8,1 %), metsästys/ampumaharrastus (4,2 %) ja synnynnäinen kuulovika (2,7 %). Pohdinta Tutkimusaineisto koostuu yhden suuren varuskunnan (valmiusprikaati) kaikista tammikuussa palvelukseen astuneista nuorista henkilöistä (n = 1 213). Joukossa oli sekä kaupunkilais- että maaseudun nuoria käytännössä jokaisesta sosiaaliluokasta. Tämän aineiston perusteella saadaan osittain otetuksi huomioon myös erilaiset ympäristö-, työ- ja harrastusolosuhteet, joten se edustaa kohtuullisen laajasti yhtä suomalaista miespuolista ikäluokkaa. Puolustusvoimissa aloitettiin säännöllinen kuulontutkimus kaikille varusmiehille palveluksen astumisen yhteydessä vuonna Niiden tulokset koottiin vuosittain Pääesikunnan lääkintähuolto-osastolle ja tilastoitiin säännöllisesti vuoteen 1993 asti. Vuosina (n = ) kuuloluokkiin II IV sijoittui 14,5 % varusmiehistä (24). Pääesikunnan tilastojen mukaan vuonna 1993 (n = ) vastaava luku oli 17,0 %. Nyt tämän tutkimuksen mukaan prosenttiluku on 19,2. Nuorten suomalaisten miesten poikkeavien kuulolöydösten määrä näyttää kahdenkymmenen vuoden aikana tasaisesti lisääntyneen. Muutos kohdistuu nimenomaan lievien kuulovammojen tasaiseen lisääntymiseen (kuuloluokka II) (taulukko 2). Kuulomuutosten lisääntyminen on kuitenkin selvästi pienempi kuin norjalaisten varusmiesten tutkimuksessa on ilmennyt. Sen mukaan vuodesta 1981 vuoteen 1987 vastaavat prosentit olivat 18 ja 35,7 (10). Axelssonin ym. mukaan 14 %:lla ruotsalaisista varusmiehistä (n = 500) oli vähintään 20 db:n pudotus ainakin toisessa korvassa vähintään yhdellä tutkituista taajuuksista (11), joka on tähän tutkimukseen nähden selvästi pienempi. Toisen ruotsalaistutkimuksen mukaan varusmiesten kuulomuutosten määrässä ei ole vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia (25). Useissa raporteissa suurin yksittäinen vaikuttava tekijä huonokuuloisuuden lisääntymiseen on ollut yleistynyt altistuminen voimakkaalle musiikille (4,10,11). Samoin tämän tutkimuksen osalta keskeisimpänä tekijänä kuulomuutoksiin oli kyselykaavakkeen tietojen perusteella altistuminen musiikille sekä aktiivinen ammuntaharrastus. Varusmiehillä vasemman korvan kuulokynnys Hz:n taajuudella oli 29,9 db ja vastaava oikean korvan kuulokynnys 25,1 db. Suurin syy tähän eroon näyttäisi olevan vapaa-ajan ammuntaharrastuksella. Vasemman puolen kynnystasot suurilla taajuuksilla (4 8 khz) olivat tilastollisesti merkitsevästi huonommat varusmiehillä, jotka harrastivat vapaa-aikanaan ammuntaa kuin niillä, jotka eivät harrastaneet. Minkään muun harrastuksen kohdalla ei esiintynyt selkeää eroa eri korvien tai taajuuksien välillä. Tässä aineistossa esiintyi korvien soimista usein tai aina melualtistuksen tai muun syyn seurauksena 8 %:lla sekä joskus 67 %:lla varusmiehistä. Tilapäistä kuulon heikkenemistä esiintyi vastaavasti usein tai aina 2 %:lla ja joskus 45 %:lla. Samankaltaisia tuloksia on todettu suomalaisilla teini-ikäisillä (12 17-vuotiaat), joista tutkimuksen mukaan korvien soimista esiintyy usein 2,5 %:lla ja joskus 69,6 %:lla sekä ohimenevää kuulon heikkenemistä usein 2,7 %:lla ja joskus 42,5 %:lla (3). Samoin Smithin ym. ja Brayn ym. tutkimusten mukaan yökerhoissa tai rock-konserteissa käyvillä esiintyi runsaasti vastaavia oireita (korvien soimista %:lla ja ohimenevää kuulon huononemista %:lla) (2,4). Jokaisessa raportissa katsottiin poikkeavien kuulolöydösten ja subjektiivisten korvaoireiden tärkeimmäksi syyksi altistuminen kovaääniselle musiikille. Tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella saatiin selvästi tarkempaa tietoa palvelukseen astuvien varusmiesten korvaoireiden esiintymisestä mm. melualtistuksen yhteydessä. Lähes kaikille oli suoritettu aikaisemmin kuulontutkimus. Sen sijaan vajaa 40 % ei tiennyt oman kuulontutkimuksensa tulosta. Palvelukseen astumisen yhteydessä suoritetussa tutkimuksessa todettiin poikkeava kuulontutkimuslöydös lähes 20 %:lla, mutta ainoastaan runsas viisi prosenttia oli tietoinen oman kuulonsa aikaisemmin todetusta poikkeavasta löydöksestä. Kuvio 1. Ilmajohtumisen kuulokynnysten keskiarvo mitatuilla taajuuksilla koko aineistossa (n =1 043) sekä niillä henkilöillä (n = 202), jotka olivat kuuloluokissa II IV (404 kuulontutkimusta). Kuulokynnys, db (ISO 389) Taajuus, Hz Koko aineisto oikea korva vasen korva Kuuloluokka II IV oikea korva vasen korva 1937
4 Varusmiesten koulutus sisältää varsin paljon altistumista aseiden laukausmelulle, erilaisille räjähteille ja koneiden koville äänille. Tämän tutkimuksen mukaan ikäluokassa oli vajaat 10 % nuoria miehiä, joilla esiintyi melualtistuksen seurauksena merkittäviä korvaoireita. Täten on tärkeätä löytää jo ennen varsinaisen palveluksen alkua ne henkilöt, joilla on riski saada hankalia korvaoireita melulle altistumisen seurauksena. Uuteen ennakkoterveystarkastuksen kyselylomakkeeseen tulisi sisällyttää näitä oireita koskevia kysymyksiä. Tällöin varusmiehen mahdolliset melualtistusten aiheuttamat ongelmat olisivat tiedossa ennen aselajin valintaa. Kirjallisuutta 1 Sadhra S, Jackson CA, Ryder T, Brown MJ. Noise exposure and hearing loss among student employees working in university entertainment venues. Ann Occup Hyg 2002;46: Bray A, Szymanski M, Mills R. Noise induced hearing loss in dance music disc jockeys and an examination of sound levels in nightclubs. J Laryngol Otol 2004;118: Jokitulppo J, Björk E, Akaan-Penttila E. Estimated leisure noise exposure and hearing symptoms in Finnish teenagers. Scand Audiol 1997;26: Smith P, Davis A, Ferguson M, Lutman ME. The prevalence and type of social noise exposure in young adults in England. Noise Health 2000;6: Dalton DS, Cruickshanks KJ, Wilev TL, Klein BE, Klein R, Tweed TS. Association of leisure-time noise exposure and hearing loss. Audiology 2001;40: Widen SE, Erlandsson SI. Self-reported tinnitus and noise sensitivity among adolescents in Sweden. Noise Health 2004;7: Holgers KM, Petterson B. Noise exposure and subjektive hearing symtoms among shool children in Sweden. Noise Health 2005;7: Chung JH, Des Roches CM, Meunier J, Eavey RD. Evaluation of noise-induced hearing loss in young people using a web-based survey technique. Pediatrics 2005;115: Sorri M, Riihikangas P, Ojala K, Sipilä P. Audiometric findings at the beginning of military service. Ann Med Milit Fenn 1980;55: Borchegrevink HM. One third of 18-year-old male conscripts show noise induced hearing loss >20 db before start of military service the incidence being doubled since 1981 reflecting increased leisure noise? Kirjassa: Noise as public health problem. 2. painos. Swedish Council for Building Research, Axelsson A, Rosenhall U, Zachau G. Hearing in 18-year-old Swedish males. Scand Audiol 1994;23: Job S, Raynal M, Tricoire A, Signoret J, Rondet P. Hearing status of French youth aged from 18 to 24 in 1997: a cross-sectional epidemiological study in the selection centres of the army in Vincennes and Lyon. Rev Epidemiol Sante Publique 2000;48: Widen SE, Erlandsson SI. Influence of socio-economic status on adolescent attitude to social noise and hearing protection. Noise Health. 2004;7: Muhr P, Mansson B, Hellström PA. A study of hearing changes among conscripts in the Swedish army. Int J Audiol 2006;45: Tästä asiasta tiedettiin h Palvelukseen astuvien nuorten miesten kuulo on kahdenkymmenen viime vuoden aikana hitaasti huonontunut. h Vapaa-ajan lisääntynyt jatkuva melualtistus johtaa yhä useammin pysyvään kuulon huonontumiseen. 15 Pääkkönen R. Low-frequency high level noise impulses near weapons and explosions. J Low Freq Noise Vibr 1988;2: Ylikoski M, Pekkarinen J, Starck J, Pääkkönen R, Ylikoski J. Physical characteristics of gunfire impulse noise and its attenuation by hearing protectors. Scand Audiol 1995;24: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY. Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille. Euroopan unionin virallinen lehti 2003;42: Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. Suomen Asetuskokoelma 85/ Savolainen S. Lehtomäki K. Acute acoustic trauma in the Finnish defence forces in Ann Med Mil Fenn 2005;1: Mrena R, Savolainen S, Kuokkanen J, Ylikoski J. Characteristics of tinnitus induced by acute acoustic trauma: A Long-term follow-up. Audiol Neurootol 2002;7: Pääesikunta. Terveystarkastusohje (TT0). Pääesikunta, Pääesikunnan huolto-osasto, Ohjesääntönumero 330. Helsinki 2006;29 41 ja Jokitulppo J, Toivonen M, Björk E. Estimated leisure time, noise exposure, hearing thresholds, and hearing symptoms of Finnish conscripts. Mil Med 2006;171: Jokitulppo J, Björk E. Estimated leisure-time noise exposure and hearing symptoms in a Finnish urban adult population. Noise Health 2002;5: Ylikoski J, Lehmuskallio E. Varusmiesten kuuloseulonnan tuloksia vuosilta Sotilaslääk AikakL 1986;61: Augustsson I, Engstrand I. Hearing ability according to screening at conscription; comparison with earlier reports and with previous screening results for individuals without known ear disease, Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2006;70: Seppo Savolainen LKT, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus, Helsinki Kuopion Yliopisto, Kuopio Rauno Pääkkönen TkT, dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Tampere Jaana Jokitulppo FM, tutkija Insinööritoimisto Akukon, Oulunsalo Markku Toivonen LL, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, lääkintäeverstiluutnantti Porin Prikaati, Säkylä Kyösti Lehtomäki LKT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys Lääkintäkommodori Pääesikunta, Helsinki kyosti.lehtomaki@mil.fi Tämä tutkimus opetti h Lähes viidesosalla palvelukseen astuvista nuorista on selvästi huonontunut kuulo. h Huonontunut kuulo ja korvien soiminen on yleisempää niillä, joilla melualtistustasot ovat korkeat. h Vapaa-aikanaan ammuntaa harrastaneilla oli selvästi huonompi kuuloluokka ja vasemman korvan kuulokynnys kuin niillä, jotka eivät olleet harrastaneet ammuntaa. 1938
5 English summary Hearing and auditory symptoms in young men beginning their military service Background This study first examines the findings of hearing examinations of Finnish conscripts before their military service period and then compares them to earlier respective findings. Methods Hearing thresholds were determined for each conscript in a sound chamber. Simultaneously the conscripts completed a questionnaire which documented their subjective symptoms and noise exposure. Noise exposure was calculated from the information given in the questionnaire using the energy principle. Results The hearing threshold of young men has gradually risen during the last twenty years and is now almost 20% for conscripts beginning military service (more than 20 db elevation at certain frequencies). In addition, 8% of the conscripts suffered from tinnitus related to exposure to noise. Milder symptoms were present in more than 2/3 of the evaluated persons. Young adult men are exposed to several leisure time noise sources and spend much time with these noisy hobbies, which explains the above results at least to some extent. Kyösti Lehtomäki M.D., Ph.D., Specialist in Occupational Medicine, Captain (Navy) The Finnish Defence Forces, Defence Command, Helsinki kyosti.lehtomaki@mil.fi Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen Liiteaineisto > Sisällysluettelot > 21/
6 1939a
VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotNUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET
NUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET Erkki Björk 1, Heli Laitinen 2 ja Pasi Myyryläinen 1 1 Kuopion yliopisto PL 1627, 211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi,
LisätiedotTYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ
TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotAkuutti meluvamma. Melulähteet
Seppo Savolainen KATSAUS voi syntyä yksittäisen voimakkaan meluimpulssin tai lyhytkestoisen voimakkaan melun vaikutuksesta. Yleisimpiä syitä sen syntyyn ovat kovaääniset työkoneet, ampumaharrastus, metsästys,
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotTERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys
TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotKOKEMUKSIA KORVAKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVALLA MIKROFONILLA TEHDYISTÄ ÄÄNIMITTAUKSISTA. tai
KOKEMUKSIA KORVAKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVALLA MIKROFONILLA TEHDYISTÄ ÄÄNIMITTAUKSISTA Jaana Jokitulppo & Rauno Pääkkönen Tampereen aluetyöterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere Jaana.Jokitulppo@occuphealth.fi
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskus toteutti elokuvateattereiden ääniolosuhteiden mittausprojektin, jonka tavoitteena oli selvittää elokuvanäytöksen melutasoja
LisätiedotKAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA
TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA Rauno Pääkkönen & Esko Toppila Työterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere, Finland, rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO Suomessa
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ
TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSäädösuudistus 2013/59/Euratom
Säädösuudistus 2013/59/Euratom Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 5.-6.6.2014, Billnäs Ritva Bly 1 Uusi BSS yhdistää aiempia direktiivejä Directive 96/29/Euratom (BSS) Council Directive (MED) Council
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotTampere-Pirkkala airport Survey on noise
Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Satu Routama Presentation in N-ALM/Copenhagen May 206, Mikko Viinikainen Tampere-Pirkkala airport In 204 400 000 pax (4th biggest in Finland) 5 000 ops (3rd biggest
LisätiedotDigitally signed by Hans Vadbäck DN: cn=hans Vadbäck, o, ou=fcg Suunnittelu ja Tekniikka Oy, email=hans.vadback@fcg.fi, c=fi Date: 2016.12.20 15:45:35 +02'00' Jakob Kjellman Digitally signed by Jakob Kjellman
LisätiedotDigital Admap Native. Campaign: Kesko supermarket
Digital Admap Native Campaign: Kesko supermarket Digital Admap Native Campaign: Kesko Supermarket Mainosmuoto: Natiivi Media: IS.fi Campaign period: 25 September Date of measurement: 26 September Unique:
LisätiedotMielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus
Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 1992/0449A(COD) 6. joulukuuta 2001 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotNuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus
Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotPerusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Perusoikeusbarometri Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Taustaa FRA toteuttaa vuoden aikana 2018 Fundamental Rights Survey-tutkimuksen Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa valmisteltiin
LisätiedotYKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN
YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN KEHITTÄMINEN TEHDASTYÖPAIKALLE Heli Koskinen 1, Ville Hyvärinen 1, Esko Toppila 1, Armi Terho 2, Sakari Junttila 2 1 TTL Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotKUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!
KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main
LisätiedotBasic Flute Technique
Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotMELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ
MELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ Enni Pitkänen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Musiikin laitos Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotTervetuloa Ouluun Suomen parhaaseen pyöräilykaupunkiin
Tervetuloa Ouluun Suomen parhaaseen pyöräilykaupunkiin KansainväliSYYSpäivät Virtaa ja yhteisöllisyyttä verkostoista 17.11.2011 Mari-Leena Talvitie kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pohjoisten alueiden
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLisääntymisterveys ja altistuminen
Lisääntymisterveys ja altistuminen Heikki Frilander, ylilääkäri LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Lapsissa on tulevaisuus Johtavana ajatuksena varovaisuusperiaate Läheskään kaikesta
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600
LisätiedotULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.
ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, October Overnight stays at accommodation establishments increased by per cent in October The total number of overnight stays at Finnish accommodation
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
Lisätiedot