Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset"

Transkriptio

1 TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia tarvitaan, kun halutaan tarkentaa kuulovian tasoa tai kuuloa mitataan sellaiselta potilaalta, joka ei itse osaa antaa luotettavasti palautetta kuulemastaan testiäänestä. Nämä tutkimukset perustuvat välikorvan fysikaalisiin ominaisuuksiin, äänen laukaisemiin heijasteisiin tai äänten aiheuttamiin elektrofysiologisiin vasteisiin luvulla yleistynyt vastasyntyneiden kuulon seulonta toteutetaan joko mittaamalla vastasyntyneiltä sisäkorvan simpukassa syntyviä otoakustisia emissioita tai kuuloradan alueella muodostuvia aivorunkovasteita. Immittanssin eli äänenläpäisykyvyn mittauksilla arvioidaan välikorvan toimintaa. Tavallisimmassa käytössä ovat tärykalvon liikkuvuutta ja välikorvan painetta tutkiva tympanometria ja kuuloluuketjun toimivuutta arvioiva jalustinlihasheijaste. Tarkemmin kuulon tasoa voidaan selvittää mittaamalla aivorunkovasteiden ja jatkuvaisvasteiden kynnystasoa. 826 Vastasyntyneiden kuulonseulonta synnytysosastolla yleistyi Suomessa 2000-luvun alussa. Seulonnasta lisätutkimuksiin ohjautuu parin kuukauden ikäisiä lapsia, joilta pitää joko sulkea pois merkittävä kuulovika tai arvioida kuulon taso taajuuskohtaisesti kuntoutuksen aloittamista varten. Tavanomaiset käyttäytymisvasteisiin perustuvat tutkimukset eivät tule kyseeseen tämänikäisille lapsille. Pikkulasten kuulon arvioiminen edellyttää kuulojärjestelmän toiminnan tutkimista luonnollisen unen tai sedaation aikana. Kuuloratojen toiminnallisia tutkimuksia käytetään myös isommilla lapsilla ja aikuisilla mm. silloin, kun halutaan saada objektiivinen käsitys kuulon tasosta. Tämä voi olla tarpeen, jos esimerkiksi kehitysvamman vuoksi audiometria ei luotettavasti onnistu tai jos etuuksien tavoittelun yhteydessä ilmenee ristiriitaa psyko akustisten kuulonmittausten ja tutkittavan kuulemisen suhteen. Muutoinkin objektiivisesti tehty kuulon tason arvio tuo lisää luotettavuutta psykoakustiselle kuulonmittaukselle, jolloin se voi selkeyttää viranomaisille tehtyä lausuntoa. Tällaista ei kuitenkaan tavallisesti tarvita hyvin yhteistyötä tekevän tutkittavan kanssa. Julkaisuja näihin tarkoituksiin soveltuvien menetelmien perusteista on ilmestynyt jo 1970-luvulta lähtien, mutta varsinaisesti monet menetelmät ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla (taulukko). Immittanssitutkimukset Tuottamalla korvakäytävään ääni ja mittaamalla samalla äänenvoimakkuutta voidaan laskea, kuinka suuri osa äänestä kulkeutuu välikorvan kautta eteenpäin. Tätä äänenläpäisyominaisuutta kutsutaan akustiseksi immittanssiksi, jonka vaihteluita mittaamalla voidaan tehdä päätelmiä välikorvan toiminnasta. Toden näköisesti yleisimmässä käytössä oleva immittanssitutkimus on tympanometria. Kovat äänet aiheuttavat jalustimeen kiinnittyvän lihaksen (m. stapediuksen) supistumisen (kuva 1A) ja sen myötä kuuloluuketjun jäykistymisen ja immittanssin muutoksen (kuva 1B). Heijaste laukeaa saman puolen korvasta ärsykkeen laadun mukaan tasolla db HL (HL = hearing level) ja vastakkaisesta korvasta noin 15 db voimakkaammalla ärsyketasolla (Reker 1977, Margolis 1993). Heijasteen merkityksestä on useita teorioita. Heijaste vaimentaa voimakkaita ääniä erityisesti pienten taajuuksien osalta db ja näin suojaa Duodecim 2011;127:826 34

2 Taulukko. Korvan ja kuuloradan toiminnallisia tutkimuksia. Tutkimusten ja elektrofysiologisten ilmiöiden julkaisuvuosissa on tulkinnanvaraisuutta. Tutkimus Julkaisu Yleiseen käyttöön Mittausmahdollisuudet: Perusterveydenhuolto/ keskus-/yliopistosairaala Yleisin käyttötarkoitus Immittanssitutkimukset Otoakustiset emissiot Aivorunkovasteet Taajuusspesifiset aivorunkovasteet Kuulojatkuvaisvaste (ASSR) Kuulohermomittaukset Metz luvulla x / x / x Välikorvatoiminnan arviointi Kemp luvulla / x / x Kuulon seulonta Jewett ja Williston 1971 x = käytössä, = ei käytössä 1980-luvulla / vaihtelevasti / x Pienten lasten kuulon mittaus ja seulonta Kodera ym luvulla / vaihtelevasti / vaihtelevasti Pienten lasten kuulon mittaus Galambos ym. 1981, Picton luvulla / vaihtelevasti / x Pienten lasten kuulon mittaus Abbas luvulla / / x Istuteleikkaukset ja istutteiden säädöt kuuloa. Lisäksi se parantaa ympäristön äänten havaitsemista vaimentamalla matalataajuisia kehon omia ääniä (Gelfand 2009). Heijasteen laukeaminen edellyttää toimivaa välikorvaa, joten tutkimus auttaa arvioimaan kuulovian tyyppiä (johtumis- tai aistimisvika). Kuulo ei voi olla huonompi kuin sen ääniärsykkeen voimakkuus, jolla heijaste vielä laukeaa, joten kuuroksi itseään väittävä kenties vain lievästi kuulovikainen paljastuu tässä. Jalustinlihaksen motorinen hermo (n. stapedius) haarautuu kasvohermosta kartiolisäkkeen lokeroston tasalla. Jalustinheijastetta voidaan siten käyttää apuna, jos halutaan määrittää kasvohermohalvauksen yhteydessä hermo vaurion taso. A Alasin Jalustin Vasara Jalustinlihas B 70 db HL 75 db HL 80 db HL Otoakustiset emissiot Sisäkorvaan tuleva ääni saa ulkokarvasolut supistumaan aktiivisesti. Varsinaisesti karvasolujen toiminnan tarkoitus on vahvistaa heikkoja ääniä ja tarkentaa äänen taajuuden aistimista, mutta niiden toiminnasta muodostuva tyvikalvon värähtely kulkeutuu myös takaisinpäin välikorvan läpi korvakäytävään, mistä se on mitattavissa tarkalla mikrofonilla (Kemp 1978). Näitä ääniä eli otoakustisia emissioita käytetään arvioimaan sisäkorvan toimintaa ja 85 db HL 90 db HL 95 db HL Kuva 1. A) Vasemman korvan kuuloluut ja jalustinlihas. B) Jalustinlihasheijasteen laukeaminen ja immittanssin muutos. Ääniärsyke on annettu nuolen kohdalla. Käyrän siirtyminen alaspäin viittaa välikorvan jäykistymiseen eli heijasteen laukeamiseen db:n ääniärsykkeellä immittanssi ei muutu. Tässä laukeamiskynnys on 85 db. HL = hearing level. 5 s 827 Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta?

3 AUDIOLOGIA 1a 1b 1c 2a 2b 2c 3a 3b 3c 12,5 ms 12,5 ms Äänenpainetaso (db) Äänenpainetaso (db) Äänenpainetaso (db) Taajuus (khz) Taajuus (khz) Taajuus (khz) Kuva 2. Transienttisyntyisten otoakustisten emissioiden (TEOAE) mittausperiaate. Ärsykkeen jälkeen korvakäytävästä mitattu ääni keskiarvoistetaan ja tallennetaan kahteen muistipaikkaan (a). Näiden keskiarvo on emissiovaste (b, punainen aaltomuoto) ja ero on taustakohinaa (b, musta aaltomuoto). Vasteen taajuusjakaumasta (c) voidaan päätellä, mistä osista simpukkaa vasteet ovat peräisin. 1 = vahvat, taustakohinan selvästi ylittävät emissiovasteet, 2 = ei vastetta, 3 = voimakas taustakohina, joka peittää mahdollisen vasteen. 828 sitä kautta välillisesti myös kuuloa. Kliinisessä käytössä on kaksi pääasiallista emissiotyyppiä: transienttisyntyiset emissiot (transient evoked otoacoustic emissions, TEOAE) ja särösyntyiset emissiot (distortion product otoacoustic emissions, DPOAE) (Kemp ym. 1990, Kemp 2002). Tyypillisesti transienttiemissioiden ärsykkeenä käytetään napsausääntä (click), joka toistetaan lukuisia kertoja ja vaste keskiarvoistetaan (kuva 2). Transienttisyntyinen emissiovaste saadaan yleensä vain silloin, kun kuulokynnys on 20 db tai parempi. Säröemissioiden ärsykkeenä käytetään kahta eritaajuista äänestä (äänes = vain yhden taajuuden sisältävä ääni), joiden sisäkorvassa aiheuttama särö synnyttää emissiovasteen kolmanteen taajuuteen (kuva 3). Koska jatkuvalla äänellä saadaan suurempi äänienergia kuin pulssiäänellä, säröemissiot ovat mitattavissa usein vielä keski vaikeissakin kuulovioissa, joten niiden käyttöalue on laajempi. Emissiovasteen olemassaolo on suhteellisen luotettava todiste kuulon hyvästä tasosta joitakin harvinaisia hermoperäisiä kuulovikoja lukuun ottamatta, mutta vasteen puuttuminen ei merkitse välttämättä poikkeavan huonoa kuuloa. Pienikin välikorvavika saattaa estää emissioiden mittaamisen. Emissiot eivät sovellu kuulovian vaikeusasteen luotettavaan arviointiin. J. Laitakari ja J. Kokkonen

4 khz khz Äänenpainetaso (db) ,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 khz 0,5 0,75 1 1, khz Kuva 3. Ylinnä kahden ääneksen muodostama ääniaalto (vasemmalla) ja niiden taajuusjakauma (oikealla). Keskellä vastaava ääniaalto säröytyneenä ja sen taajuusjakauma. Nuolen osoittaman särökomponentin on todettu synnyttävän vahvimman emissiovasteen. Alhaalla korvakäytävästä mitatun äänen taajuusjakauma (vasemmalla). Emissiovaste on merkitty nuolella. Musta katkoviiva osoittaa keskimääräisen melutason ja punainen katkoviiva emission voimakkuuden. Oikealla useilla taajuuksilla mitatut emissiot ja mittauksen melutasot merkitty samaan kuvioon, viitealue varjostettu harmaalla. Aivorunkovaste Päähän asetettavilla elektrodeilla voidaan mitata ääniärsykkeiden kuuloradassa aiheuttamaa sähkötoimintaa. Vasteita on mahdollista mitata koko kuuloradan alueelta aina aivokuoreen asti, mutta Suomessa kliinisessä käytössä ovat lähinnä ensimmäisten kymmenen millisekunnin aikana tulevat lyhyen viiveen vasteet eli aivorunkovasteet (mm. auditory brainstem response eli ABR tai brainstem auditory evoked potential eli BAEP) (Stone ym. 2009). Aivorunkovaste vaatii lyhyen, nopeasti alkavan ja loppuvan ärsykkeen. Paras ärsyke on lyhyt napsausääni, jonka energia leviää hyvin laajalle taajuusalueelle. Niinpä sitä voidaan käyttää yleiseen arvioon kuulon tasosta. Lyhyitä siniaallon pätkiä, äänipurskeita, joiden äänienergia on suhteellisen kapealla taajuusalueella, voidaan käyttää tarkempaan, taajuuskohtaiseen tutkimiseen. Määrittämällä pienin äänenvoimakkuus, jolla vielä saadaan mitattava vaste, voidaan arvioida kuulon tasoa (kuva 4). 829 Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta?

5 AUDIOLOGIA Vaste saadaan mittaamalla elektrodeilta jännitteenmuutokset annetun ärsykkeen jälkeen. Muutokset ovat mikrovoltin suuruusluokkaa, joten signaalia vahvistetaan kertaiseksi. Tutkittavan liikkuminen ja mittausympäristön sähkökentän häiriöt pyritään minimoimaan, mutta siitä huolimatta mitattava vaste on hyvin häiriöpitoista. Siksi sama mittaus toistetaan satoja, jopa tuhansia kertoja peräkkäin ja tuloksista lasketaan keskiarvo, jolloin satunnaisesti ilmaantuvat häiriöt lopulta kumoavat toisensa ja hermovaste saadaan näkyviin. Ääniärsyke tulee korvaan noin kertaa sekunnissa, joten yhdeltä voimakkuustasolta mittaaminen kestää 1 2 minuuttia. Erityisesti pienten taajuuksien kynnysten mittaus on ongelmallista, koska näillä taajuuksilla aallonpituus ja sen myötä äänipurskeen 0,5 μv db nhl 50 db nhl 40 db nhl 30 db nhl 20 db nhl 10 db nhl Kuva 4. Aivorunkovasteiden kynnysmittaus 2 khz:n äänipurskeelle. Mittaus on tehty kultakin ärsyketasolta kahdesti luotettavuuden varmistamiseksi. Vaste on nähtävissä vielä 10 db:n ärsykkeellä. Kynnystasoa lähestyttäessä vasteen latenssi pidentyy ja amplitudi pienenee. Kuvaan on merkitty nuolella aivo runkovasteen V-aalto. nhl = normalized hearing level. ms A B C D 830 Kuva 5. Jatkuvaisvasteen periaate. Amplitudimodulaatio (A), taajuusmodulaatio (B) ja molemmat yhdistettynä (C). Ärsykkeen moduloiminen sekä amplitudin että taajuuden suhteen synnyttää vahvimman vasteen. Taajuusmodulaatio on tässä näytetty liioiteltuna. EEG seuraa modulaatiotaajuuden rytmiä (D). J. Laitakari ja J. Kokkonen

6 kesto on suhteellisen pitkä. Mitä pidempi ärsyke, sitä huonommin se pystyy synnyttämään aivorunkovasteen. Jos taas ärsykettä pyritään lyhentämään vähentämällä siinä olevien siniaalto syk lien määrää, vähenee tarkkuus taajuusjakauman levitessä kohti suuria taajuuksia. Elektrokokleografia Kun elektrodi laitetaan joko tärykalvon läpi aivan sisäkorvan luukapselin pintaan tai syvälle korvakäytävään, on mahdollista mitata tarkemmin sisäkorvan ja kuulohermon alueella ensimmäisten kahden millisekunnin aikana muodostuvia vasteita (Ruth ym. 1988). Niitä seuraamalla voidaan seurata kuuloa esimerkiksi kuulotasapainohermon kasvaimia leikatessa ja näin pyrkiä välttämään sen vaurioituminen. Tämä tutkimusmenetelmä ei ole Suomessa rutiinikäytössä. Myöhemmät kuuloherätevasteet Kuuloradan sähkövasteita voidaan mitata aina noin 300 millisekunnin viiveeseen asti, mutta näiden myöhäisempien vasteiden käytettävyyttä vähentää huomattavasti niiden riippuvuus vireystilasta. Siten nämä mittaukset eivät sovellu unen tai sedaation aikana tehtäviksi, joten niiden käytettävyys pikkulasten tutkimisessa on huono. Suomessa ne eivät ole juuri käytössä. Kuulojatkuvaisvaste Jatkuvaisvastetutkimuksessa (auditory steadystate response, ASSR) ääniärsyke on jatkuva toisin kuin edellä kuvatussa aivorunkovastetutkimuksessa (Picton ym. 2003). Äänen voimakkuutta, taajuutta tai molempia vaihdellaan rytmisesti eli moduloidaan tietyllä taajuudella, usein välillä Hz (kuva 5). Alle 60 Hz:n modulaatiotaajuudella vasteita ei saada luotettavasti unen aikana. Jos ääni kuuluu, aivo sähkökäyrässä on osoitettavissa spektrianalyysin avulla modulaatiotaajuuden mukainen vaihtelu (kuvat 6A ja 6B). Heikoin vasteen antava ääniärsyke määrittää jatkuvaisvastekynnyksen, jonka perusteella voidaan ennustaa kuulokynnys kyseisen taajuuden osalta. Samanaikaisesti samaan korvaan voidaan antaa ääniä myös usealla eri taajuudella, joilla kaikilla on eri modulaatiotaajuus. Vasteet aivosähkökäyrässä erotetaan toisistaan modulaatiotaajuuden perusteella. Tällä periaatteella mittaus on mahdollista suorittaa myös molemmista korvista samanaikaisesti. Kuulohermomittaukset Kuulohermo aktivoituu normaalisti sisäkorvan simpukan karvasolujen aktivoiduttua. Kun sisäkorvan simpukan aistivat karvasolut ovat tuhoutuneet ja korva on kuuro, voidaan A B Taajuus (Hz) Taajuus (Hz) Kuva 6. A) Jatkuvaisvasteen toteaminen. Ylhäällä aivosähkökäyrän taajuusjakaumassa on piikki modulaatiotaajuuden kohdalla. Alhaalla vastaavan taajuuskomponentin vaihe on koherentti. B) Ei vastetta: aivosähkökäyrän taajuusjakauma on tasainen ja modulaatiotaajuuden suuruisen taajuuskomponentin vaihe satunnainen. 831 Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta?

7 AUDIOLOGIA 832 YDINASIAT 88Tarve arvioida lapsen kuuloa toimintatutkimuksin on lisääntynyt huomattavasti kuulonseulonnan yleistyttyä Suomessa. 88Otoakustisten emissioiden mittaukset soveltuvat seulontatutkimukseksi ja suhteellisen luotettavaksi kuulovian poissulkututkimukseksi. 88Herätevasteilla pystytään arvioimaan kuulon tasoa varsin tarkasti pieniltäkin lapsilta. kuulohermoa ärsyttää sähköisesti sisäkorvaistutteella ääniaistimuksen aikaansaamiseksi. Sisäkorvaistutteen antaman ärsykkeen etenemistä pystytään seuraamaan aivorunkovasteita tutkimalla. Sen lisäksi istutteella itsellään voidaan rekisteröidä sisäkorvan simpukasta mitaten kuulohermosäikeiden aktivaatio (compound activation potiential) annetun ärsykkeen jälkeen. Silloin on mahdollista tietää, kuinka paljon sähköenergiaa on oltava eri kohdissa simpukkaa, jotta kuulohermo aktivoituu. Vaikka kuulohermon aktivoituminen ei välttämättä vielä ole aistimuskynnyksen tasolla, saadut arvot auttavat etenkin silloin, kun istutetta säädetään vauvaikäisille (Hughes ym. 2000). Näin saadaan käsitys eri elektrodeille tulevien säätöarvojen keskinäisistä suhteista eli saadaan ohjelmointikartan profiili. Potilaskohtaiset erot hermovasteissa ovat suuret, joten käyttäytymisvasteilla on silti suurempi painoarvo istutetta säädettäessä (Holstad ym. 2009). Menetelmä on käytössä yliopisto sairaaloissamme. Tutkimusten vertailua Yleisimmässä kliinisessä käytössä kuulon tason arvioinnissa ovat otoakustiset emissiot, aivorunkovasteet ja jatkuvaisvaste. Transienttiemissioissa vaste tulee eri osista simpukkaa eri aikaan. Tyvikierre sijaitsee lähimpänä soikeaa ikkunaa, joten sieltä lähtöisin olevat vasteet tulevat ensimmäisinä. Vastaavasti simpukan kärkiosassa muodostuvat vasteet tulevat viimeisinä. Koska suuret taajuudet aistitaan simpukan tyvessä ja pienet taajuudet kärjessä (tonotopia), sijoittuvat eri taajuuksia vastaavat osat ajallisesti eri kohtiin mittaus tulosta. Emissiovasteen alku osuu osin päällekkäin ärsykkeen jälkivärähtelyn kanssa, joten transienttiemissiot soveltuvat huonosti suurten taajuuksien (yli 5 6 khz) arviointiin. Mitattavan aikavälin pituudesta riippuu, kuinka paljon pieniä taajuuksia vastaavaa loppuosaa tulee mittaukseen mukaan. Aikavälin pidentäminen hidastaa mittausta. Säröemissioissa ärsyke on jatkuva ja vaste sijoittuu eri taajuudelle kuin ärsyke, joten suurten taajuuksien arvioinnissa ei ole vastaavaa ongelmaa. Täten säröemissiot soveltuvat transienttiemissioita paremmin esimerkiksi pienen lapsen alkavan ototoksisen vaurion toteamiseen. Sen sijaan pienten taajuuksien ar viointi on säröemissioillakin vaikeampaa. Osin syynä on näillä taajuuksilla esiintyvä taustamelun suurempi voimakkuus, osin syyksi on esitetty välikorvan läpäisyominaisuuksien ja simpukan virityksen taajuuskohtaisia eroja (Gorga ym. 2007, Garner ym. 2008). Emissioiden mittaukset soveltuvat hyvin seulontatutkimukseksi sekä suhteellisen luotettavaksi kuulon normaaliuden osoittajiksi. Ne ovat kuitenkin hyvin herkkiä pienillekin välikorvan toimintahäiriöille, esimerkiksi vastasyntyneen korvassa olevalle lapsivedelle tai lapsenkinalle. Silloin kun kuulovika on jo todettu tai sitä epäillään vahvasti, herätevastetutkimuksista saadaan tarkempaa tietoa. Aivorunkovastetutkimus napsausärsykkeellä antaa yleisen arvion kuulon tasosta, ja sitäkin käytetään seulontatutkimuksena. Sen herkkyys painottuu kuitenkin suurille taajuuksille, ja kapealle taajuusalueelle rajoittuvat tai pienten taajuuksien kuuloviat saattavat jäädä toteamatta. Äänipurskeilla tehdystä tutkimuksesta saadaan tietoa näistäkin, mutta tutkimus on aikaa vievä erityisesti pienten taajuuksien osalta. Jatkuvaisvastetutkimus mahdollistaa menetelmän ja laitteiston mukaan useamman taajuuden ja molempien korvien samanaikaisen tutkimisen. Tähänastinen kokemus viittaa siihen, että jatkuvaisvasteet saattavat antaa liian huonon kuvan kuulosta, etenkin normaali kuuloista J. Laitakari ja J. Kokkonen

8 tutkittaessa. Aivorunkovasteilla tämä ongelma vaikuttaa pienemmältä. Toisaalta jatkuvaisvasteiden mittauksessa käytettävä pitkäkestoinen ärsyke mahdollistaa suuremman äänienergian käytön kuin aivorunkovastetutkimusten lyhytkestoinen ärsyke pulssi. Täten erittäin vaikeissa kuulovioissa jatkuvaisvasteet saattavat olla mitattavissa silloinkin kun aivorunkovasteita ei saada esiin voimakkaimmallakaan ärsykkeellä. Aivorunkovasteiden toteaminen perustuu tavallisimmin aaltomuodon silmämääräiseen tulkintaan, joten tutkimuksen tekijän kokemuksen ja taitavuuden merkitys on suuri. Tietokonepohjaisia algoritmeja vasteen osoittamiseen on kehitetty ja otettu käyttöönkin seulontalaitteissa. Jatkuvaisvasteita tutkittaessa laitteen ohjelmisto tekee tilastollisen analyysin aivosähkökäyrän taajuusominaisuuksista ja arvioi vasteen todennäköisyyden pohjalta. Lopuksi Tässä kuvatuilla tutkimuksilla pystytään varsin tarkasti arvioimaan kuulon tasoa. Niiden käyttö on Suomessa lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla vastasyntyneiden yleisen kuulonseulonnan myötä. Valtaosassa niistä ta pauksista, jotka jäävät seulaan, kyse on väärästä hälytyksestä. Tarvetta on sekä nopealle kuulovian poissulkututkimukselle että tarkemmalle diagnostiselle mittaukselle. Valmius vähintään emissiotutkimukseen ja johonkin (mielellään taajuusspesifiseen) herätevastetutkimukseen tulee olla kaikissa pienten lasten kuuloa tutkivissa yksiköissä. JAAKKO LAITAKARI, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri OYS, operatiivinen tulosalue, pään ja kaulan sairaudet PL 21, Oulu JUKKA KOKKONEN, LL, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä audiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Tikkamäentie 16, Joensuu SIDONNAISUUDET Jaakko Laitakari: Ei sidonnaisuuksia. Jukka Kokkonen: Luentopalkkiot (Oy Entomed Ab). Summary Functional examinations of the ear and auditory pathway Hearing is usually examined by means of pure tone and speech audiometry. Alternative examinations are required when the level of hearing defect needs to be more closely defined or hearing is being measured from a patient who is unable to give reliable feedback on a test sound. Neonatal hearing screening involves measuring of otoacoustic emissions generated in the cochlea of the inner ear or brain stem responses formed within the auditory pathway. Immittance measurements are used to evaluate the function of the middle ear. Most commonly used methods include tympanometry probing the mobility of the tympanic membrane and middle ear pressure, and acoustic reflex assessing the functionality of the ossicular chain. 833 Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta?

9 AUDIOLOGIA KIRJALLISUUTTA Abbas PJ, Brown CJ, Shallop J, ym. Summary of results using the nucleus CI24M implant to record the electrically evoked compound action potential. Ear Hear 1999;20: Galambos R, Makeig S, Talmachoff PJ. A 40-Hz auditory potential recorded from the human scalp. Proc Natl Acad Sci USA 1981;78: Garner CA, Neely ST, Gorga MP. Sources of variability in distortion product otoacoustic emissions. J Acoust Soc Am 2008; 124: Gelfand SA. The Acoustic Reflex. Kirjassa: Katz J, Medewetsky L, Burkard R, Hood L, toim. Handbook of clinical audiology. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins 2009, s Gorga MP, Neely ST, Dierking DM, ym. Low frequency and high-frequency cochlear nonlinearity in humans. J Acoust Soc Am 2007;122: Holstad BA, Sonneveldt VG, Fears BT, ym. Relation of electrically evoked compound action potential thresholds to behavioral T- and C-levels in children with cochlear implants. Ear Hear 2009; 30: Hughes ML, Brown CJ, Abbas PJ, Wolaver AA, Gervais JP. Comparison of EAP thresholds with MAP levels in the nucleus 24 cochlear implant: data from children. Ear Hear 2000;21: Jewett DL, Williston JS. Auditoryevoked far fields averaged from the scalp of humans. Brain 1971;94: Kemp DT. Stimulated acoustic emissions from within the human auditory system. J Acoust Soc Am 1978;64: Kemp DT, Ryan S, Bray P. A guide to the effective use of otoacoustic emissions. Ear Hear 1990;11: Kemp DT. Otoacoustic emissions, their origin in cochlear function, and use. Br Med Bull 2002;63: Kodera K, Yamane H, Yamada O, Suzuki J. Brain stem response audiometry at speech frequencies. Audiology 1977;16: Margolis RH. Detection of hearing impairment with the acoustic stapedius reflex. Ear Hear 1993;14:3 10. Metz O. Studies on the contraction of the tympanic muscles as indicated by changes in the impedance of the ear. Acta Otolaryngol 1951;39: Picton TW, John MS, Dimitrijevic A, Purcell D. Human auditory steady-state responses. Int J Audiol 2003;42: Reker U. Normal values of the ipsilateral acoustic stapedius reflex threshold. Arch Otorhinolaryngol 1977;215: Ruth RA, Lambert PR, Ferraro JA. Electrocochleography: methods and clinical applications. Am J Otol 1988;9 Suppl:1 11. Stone JL, Calderon-Arnulphi M, Watson KS, ym. Brainstem auditory evoked potentials a review and modified studies in healthy subjects. J Clin Neurophysiol 2009;26: J. Laitakari ja J. Kokkonen

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina

Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina ALKUPERÄISTUTKIMUS Hanni Sahlberg, Jaakko Salonen, Satu Jääskeläinen ja Helena Lapinleimu Vastasyntyneiden kuulonseulonta TYKS:ssä vuosina 2006 2008 1934 Tausta: Kaikille vastasyntyneille tehtävä kuulonseulonta

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

8 "Puheenhavaitsemiselimistö"

8 Puheenhavaitsemiselimistö Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 27 8 "Puheenhavaitsemiselimistö" Korvan rakenteen perusasiat, ks. esim. Aulanko, R. (2005). Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä.

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon

Lisätiedot

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN Simo Hemilä, Tom Reuter, Sirpa Nummela Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65, 00014 HELSINKI simo.hemila@welho.com

Lisätiedot

Lasten kuulovikojen seulonta

Lasten kuulovikojen seulonta Katsaus tieteessä Jukka Kokkonen LL, apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka jukka.kokkonen@pkssk.fi Jaakko Salonen LL, vs. osastonylilääkäri TYKS, korva-,

Lisätiedot

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF 64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

16 Ääni ja kuuleminen

16 Ääni ja kuuleminen 16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

LÄHITULEVAISUUDEN SISÄKORVAISTUTETEKNOLOGIA. Ville Sivonen

LÄHITULEVAISUUDEN SISÄKORVAISTUTETEKNOLOGIA. Ville Sivonen LÄHITULEVAISUUDEN SISÄKORVAISTUTETEKNOLOGIA Ville Sivonen Sisäkorvaistutteet ovat viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana mullistaneet ne mahdollisuudet, jotka kuulonkuntoutus voi tarjota syntymäkuuroille

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi

Lisätiedot

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA

KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö: Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Springer Handbook of Acoustics,

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus

Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus Meluntorjuntapäivät 2015 Mauno Aho Tuulivoimaloiden melun mallinnus ja mittaus Mallinnus Ympäristöhallinon ohjeen 2/2014 mukaisesti

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Lasten kuulonkuntoutuksen polku

Lasten kuulonkuntoutuksen polku Antti Hyvärinen, Aarno Dietz ja Heikki Löppönen TEEMA: AUDIOLOGIA Lasten kuulonkuntoutuksen polku Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys.

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä

Lisätiedot

Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari

Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin eteneminen Projekti on edennyt syksyn aikana melko vaikeasti. Aikataulujen

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät

Lisätiedot

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo. KUORMAAJAN OHJAAMON ÄÄNIKENTÄN MALLINNUS KYTKETYLLÄ ME- NETELMÄLLÄ Ari Saarinen, Seppo Uosukainen VTT, Äänenhallintajärjestelmät PL 1000, 0044 VTT Ari.Saarinen@vtt.fi, Seppo.Uosukainen@vtt.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna. PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J

Lisätiedot

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

SISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Helge Rask-Andersen

SISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Helge Rask-Andersen SISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA Helge Rask-Andersen Syvällä kallon sisällä kehon kovimman luun ympäröimänä sijaitseva sisäkorva on edelleen salaperäinen

Lisätiedot

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA 3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Kuuloaistin ominaisuuksia

Kuuloaistin ominaisuuksia www.physicst day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot