Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän palveluyksikkö, Rovaniemi Tarja Wäre audionomi Kuulohansa Oy Risto Voutilainen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Työterveyslaitos Johannes Hautamäki DI, fysiologiainsinööri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Lars Kronlund DI, TkL, fysiologiainsinööri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Vertaisarvioitu VV Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuollossa kuulontutkimuksia tehdään seulontaa sekä kuulovammojen ehkäisyä ja seurantaa varten. Varusmiespalvelukseen liittyvien kuulontutkimusten tavoitteena on löytää melulle herkät sekä jo meluvamman saaneet tai muuta korvasairautta sairastavat henkilöt. Työterveyshuollossa melulle altistuvien kuuloa seurataan alku- ja määräaikaistarkastuksin. Kuulonsuojauksen kehittyminen, suojauksen säännöllistynyt käyttö ja työelämän muutokset ovat vähentäneet meluvammojen määrää. Työelämän kuulolle asettamien vaatimusten vuoksi on tarpeellista kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös muuhun kuin meluperäiseen kuulon heikentymiseen. Kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa ovat seulontaa, ehkäisyä ja kuulovammojen seuraamista varten. Kuulonseulontatutkimuksia tehdään aikuisille terveyskeskuksissa, opiskelijaterveydenhuollossa, puolustusvoimissa ja työterveyshuollossa sekä vanhusneuvoloissa. Syynä voivat olla esimerkiksi korvaoireet, henkilön oma epäily kuulon heikkenemisestä tai altistuminen melulle työpaikalla tai vapaa-aikana. Kuulovikojen vaativampi diagnostiikka ja kuntoutus kuuluu erikoissairaanhoitoon. Aikuisten kuuloviat Kuulo voi heikentyä hitaasti niin, ettei henkilö itse sitä tiedä, ja usein kuulon heikkenemisestä tietoinenkaan henkilö ei halua ottaa asiaa puheeksi. Etenkin työterveyshuollon tulisi kiinnittää huomiota kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisiin kuulemisvaikeuksiin. Mistä tahansa syystä johtuva kuulon heikkeneminen lisää työntekijän kuormittumista ja saattaa heikentää työkykyä ja työturvallisuutta. Työelämä vaatii yhä enemmän kommunikaatiota ja koulutusta, ja yhä useampi työntekijä joutuu käyttämään myös muuta kieltä kuin äidinkieltään. Kuulon huonontuessa voimat alkavat kulua pinnistelyyn, työssä suoriutuminen vaikeutuu ja uhkana on uupuminen. Työurien pidentyminen johtaa siihen, että työelämässä on yhä suurempi joukko ikähuonokuuloisia. Työelämään liittyviä kuulovikoja ovat työperäiset kuulovauriot, kuten meluvammat (pitkäaikainen altistuminen melulle) ja kuuloa vaurioittavat työtapaturmat (äkillinen altistuminen melulle) sekä kaikki muutkin kuuloviat ja -vammat, joilla on vaikutusta työntekijän kuulokykyyn. Työikäisten tavallisimpia muita kuulovikoja ovat mm. geneettisistä syistä jo varhain alkava ikäkuulotyyppinen rappeutuminen, muut geneettisperustaiset kuulon heikkenemät, tulehdusten ja tapaturmien jälkitilat, otoskleroosi, Ménièren tauti ja muut harvinaisemmat tautitilat. Myös tinnitusoire on peruste kuulon tutkimiseen. Akuutin meluvamman seurauksena voi syntyä tilapäinen kuulonvajaus (temporary threshold shift, TTS), joka korjaantuu lähipäivien kuluessa. Nuoren satunnainen altistuminen voimakkaalle musiikille tai työntekijän lyhyt pistäytyminen melutiloissa ei siis vielä vaaranna kuuloa. Sisäkorvan aistinsolut voivat kuitenkin vaurioitua melusta myös pysyvästi (permanent threshold shift, PTS). Krooninen meluvamma kehittyy hitaasti: nykyään diagnosoitavat tapaukset ovat pääasiassa seurausta altistumisesta ja 90-luvuilla tai vielä varhaisemmilta vuosilta. Melutyötä tekevien työntekijöiden ja meluvamma-ammattitautitapausten määrä on vähenemässä, mutta vapaa-ajan melualtistuminen on lisääntynyt. Meluvaurioriski kasvaa koko elämänaikaisen melurasituksen myötä, ja siksi kaikkea tarpeetonta altistumista yli 85 db:n jatkuvalle melulle ja yli 135 db:n meluhuipuille kannattaa välttää. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterissä meluvammat ovat nykyään suurin ammattitautiryhmä (ICD-10: H83.3 Y96). Meluntorjunta, kuulonsuojauksen tehostuminen ja työelämän muutokset ovat vähentäneet melu- 2123

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työterveyslaitos Jauhiainen T, toim. Audiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Nuutinen J, toim. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy ISO :2010. Acoustics Audiometric test methods Part 1: Pure-tone air and bone conduction audiometry. 5 Kronlund L. Kuulontutkimustilat. Kirjassa: Kronlund L, Mykkänen S, toim. Tekninen audiologia. Helsinki: Suomen audiologian yhdistys 2011: SFS-EN Kuulonhuoltopalvelut, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Uitti J, Taskinen H. Työperäiset sairaudet, 1. painos. Työterveyslaitos 2012: Närkiö M. Meluvammat Puolustusvoimissa. Sotilaslääket Aikakl 2012;87: Terveystarkastusohje. Pääesikunta, Logistiikkaosasto. Juvenes Print Oy Koskenvuo K, toim. Sotilasterveydenhuolto. Luvut Pääesikunta Närkiö M. Akuutti akustinen trauma. Sotilaslääketieteen keskuksen toimintaohje Sotilaan käsikirja. Maavoimien esikunnan henkilöstöosasto, Juvenes Print Oy 2012: Savolainen S. Akuutti meluvamma. Duodecim 2010;126: ISO 1999:1990. Acoustics Determination of occupational noise exposure and estimation of noise-induced hearing impairment. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Antti A. Aarnisalo, Taija Lahtinen, Tarja Wäre, Risto Voutilainen: Ei sidonnaisuuksia. vammojen määrää melko tasaisesti kaikissa ammatti-, toimiala- ja ikäryhmissä. Vuonna 2010 rekisteriin kirjatuista ammattitautitapauksista ja niiden epäilyistä 26 % koski meluvammoja (1 546 tapausta), ja niistä noin puolet vahvistettiin ammattitaudeiksi (1). Potilaista 93 % oli miehiä, sillä naisten osuus meluisissa teollisuusammateissa työskentelevistä on pieni. Meluvamman aiheuttama haitta oli valtaosassa uusista tapauksista alle korvattavan tason. Kuulontutkimuksen menetelmät Ääni on väliaineessa, kuten ilmassa, etenevää paineen vaihtelua. Tätä ihmisen korva pystyy ottamaan vastaan ja aivot tulkitsemaan ääneksi. Kuulontutkimuksissa käytetään kuulokynnystasoasteikkoa (decibels in hearing level, dbhl), jossa 0 dbhl on hiljaisin kuultava äänes normaalikuuloiselle. Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Äänesaudiometrinen kuulokynnys mitataan Hz:n taajuuksilla (2). Puhealueen kynnysten keskiarvo (pure tone average, PTA) lasketaan taajuuksista 500, 1 000, ja Hz. Äänesaudiometrian ja kuulonseulonnan suorittaminen on kuvattu Suomen audiologian yhdistyksen nettisivuilla (www.say-ry.fi). Normaalikuuloisuuden rajana aikuisilla pidetään dbhl:n äänitasoa (puhealueen kynnysten keskiarvo), ja WHO pitää puhekuulon normaalirajana aikuisilla 25 dbhl (3). Sosiaalisen kuulemisen rajana pidetään 30 dbhl:n tasoa. Ihmisten kuuntelutaidot ja ominaisuudet ovat erilaisia. Kuulokäyrän profiili kertoo usein enemmän kuin pelkkä keskiarvokynnys. Korkeille taajuuksille painottuvat kuulonvajaukset (mm. meluvammat ja vanhuuden huonokuuloisuus) vaikeuttavat konsonanttien kuulemista ja sitä kautta sanojen tunnistamista. Henkilöllä on tällöin hankaluuksia seurata keskustelua. Konduktiivisten (johtumisvika) ja sensorineuraalisten (aistimisvika) kuulovikojen erotusdiagnostiikka edellyttää sekä ilma- että luujohdon tutkimista. Luujohtotutkimus ei kuulu seulontaan. Äänirautatestillä voidaan saada viitteitä välikorvaviasta, mutta se edellyttää usein ainakin db:n johtumiskykyä. Lisäksi korvien välisten suurten puolierojen (luokkaa db) esiinsaaminen luotettavasti edellyttää ilmajohtoäänestutkimuksessa peiteäänen käyttöä. Ilman peiteääntä tehdyssä tutkimuksessa saadaan kuuroonkin korvaan kynnykset dbhl:n tasoon. Klinikka-audiometria eli äänesaudiometria on standardoitu kuulontutkimus sekä suoritustavaltaan että tutkimuslaitteistoiltaan ja -tiloiltaan (4). Tutkimuksen suorittaa audionomi (SFS-EN 15927, 2010). Seulonta-audiometriassa hyväksytään dbhl:n kuulokynnys. Seulontataso on kirjattava, jottei sitä sekoiteta kuulokynnyksiin. Samoin tulee selvästi merkitä, mikäli vastetta ei saada (ei vastetta = 0!). Jos jotain taajuutta ei ole tutkittu lainkaan, tulee tämä kohta jättää täyttämättä. Tilat ja laitteet Kuulontutkimukseen käytettäville tiloille on Suomessa ja kansainvälisesti asetettu erilaisia vaatimuksia. Huoneakustiikkastandardi SFS 5907 ja rakennusluokitusstandardi SFS 5905 asettavat yleisiä raja-arvoja tilojen taustamelulle ja jälkikaiunta-ajalle. Kansainväliset standardit ISO ja ISO täydentävät niitä määrittämällä taajuusaluekohtaisesti suurimmat sallitut taustamelutasot. Tutkimushuoneen käyttötarkoitus määrää osaltaan, kuinka tiukkoja standardeja pitää noudattaa. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi kuulonseulonta vastasyntyneille, työterveydenhuollon seulontatutkimukset, sairaalan tai kuuloaseman kuulontutkimukset ja kojesovitukset tai yliopistosairaalatasoinen kuulontutkimus ja kojesovitus. Mitä tarkempia tutkimuksia on tarkoitus suorittaa, sitä tiukempia standardeja on noudatettava (5). Ilmajohto- ja luujohtotutkimuksia varten on varattava riittävän hiljainen huone, johon asennetaan hyvälaatuinen äänieriö. Laadukkaan eriön seinämärakenne vaimentaa taustamelua riittävästi, jotta ISO standardin mukaiset tasot saavutetaan. Luujohtotutkimukset asettavat ilmajohtotutkimuksia tiukemmat vaatimukset tutkimustilan äänieristykselle, sillä luujohtoa tutkittaessa kuulokkeiden antamat lisävaimennukset eivät ole käytettävissä (5). Kuulontutkimuslaitteiston ns. objektiivinen kalibrointi on tehtävä vähintään vuoden välein ja kannettavan seulonta-audiometrin mielellään kahdesti vuodessa (6). Kalibrointi tulee tehdä aina myös kuulokkeiden vaihdon yhteydessä. Subjektiivinen toiminnan tarkastus suoritetaan kuuntelemalla vähintään kerran viikossa. Kuulokkeiden pannan tulee olla tiukka eikä sitä saa venyttää. 2124

3 tieteessä Työelämässä on yhä suurempi joukko ikähuonokuuloisia. kuva 1. Kuuloseulatutkimus. Seulontatutkimuksen suorittaminen Ellei seulontatutkimuksia varten ole käytössä äänieriötä, tulee tilan olla hiljainen huone, jossa ei ole läpikulkuliikennettä ja jonne ei tule puheluja kesken tutkimuksen. Korvakäytävistä tulee ennen tutkimusta poistaa tukkiva vaha. Samoin välikorva- tai korvakäytävätulehdukset tulee hoitaa ennen kuulontutkimusta. Jos korvakäytävä on hyvin kapea tai helposti umpeen painuva, se pitäisi tukea pysymään auki kuulokkeiden alla esimerkiksi letkunpätkällä. Silmälasit, kaikki korvakorut ja muut lävistyskoristeet otetaan pois ennen kuulokkeiden asettamista. Kuulokkeet asetetaan korville niin, että kuulokkeen keskiosa tulee korvakäytävän kohdalle, jolloin ääni suuntautuu suoraan korvaan (kuva 1). Tutkimusäänet annetaan ohjeiden mukaan aloittaen paremmasta korvasta. Tutkittavan korvaan tarjotaan äänet epätahdissa, jotta hän ei ala arvata seuraavaa ääntä rytmistä. Tutkijan tulee istua rennosti eikä äänten antoa saa myötäillä vartalon liikkeellä. Painalluksista ei saa syntyä ääntä, johon tutkittava reagoisi. Jos tutkittava painelee ylimääräisiä painalluksia, hänet on ohjeistettava uudestaan. Tinnitus saattaa vaikeuttaa tutkittavan kuuntelemista, ja joskus tauon pitäminen kesken tutkimuksen on tarpeen. Kiire ei saa näkyä toiminnassa. Kuulolöydösten luokittelu Kuulolöydöksiä voidaan tilastoida huonomman tai paremman tai kummankin korvan luokan mukaan. Työterveyshuollossa on tärkeää kiinnittää huomio kaikkiin kuulon poikkeamiin, eli huonomman korvan tulos voi olla tärkeä. Meluvammadiagnostiikassa ja teollisuusmelun aiheuttamien vammojen haitan määrittelyssä paino on paremman korvan kuulolöydöksillä. Kuulonvajausta kuvataan yhä yleisemmin käyttäen neljän taajuuden kuulokynnysten keskiarvoa ( Hz), mutta kolmeen taajuuteen ( Hz) perustuva keskiarvon laskenta on myös edelleen käytössä ennen vuotta 2010 ilmenneiden meluvammojen haittaluokissa sekä työterveyshuollon kuuloluokissa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ovat Suomessakin jo vuodesta 2005 alkaen pohjautuneet neljän taajuuden kuulokynnysten keskiarvon laskentatapaan, ja kolmen taajuuden keskiarvosta siirryttiin neljän taajuuden perusteeseen myös tapaturmavakuutuksen haittaluokituksen päivityksessä Kuulon muutoksen määrää kuvaavista dbasteikkoon perustuvista luokituksista tärkeimpiä ovat yleinen kuulonvajauksen vaikeusasteluokitus (taulukko 1) sekä tapaturmavakuutuksen haittaluokitus. Lisäksi työterveyshuollossa käytetään edelleen kuuloluokkajakoa (taulukko 2) (7). Se soveltuu melutyössä toimivien henkilöiden kuulon seulonta- ja seurantatulosten ilmoittamiseen ja tilastointiin, mutta toisaalta työikäistenkin kuulon heikkeneminen painottuu yhä enemmän muihin kuin meluammattien ongelmiin, ja näissä tapauksissa kuulokäyrän muoto voi olla aivan erilainen kuin kuuloluokkien perusteeksi tarkoitettu. Tällöin on taulukko 1. Yleinen kuulonvajausten vaikeusasteluokitus (EU 1996). Perusteena kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla 500, 1 000, ja Hz. Kuulonvajaus Kuulokynnysten keskiarvo, db Lievä Keskivaikea Vaikea Erittäin vaikea

4 katsaus taulukko 2. Kuuloluokat, jotka soveltuvat edelleen mm. melutyössä olevien henkilöiden kuulon seulonta- ja seurantatulosten ilmoittamiseen. Kummankin korvan kuulokynnys arvioidaan erikseen ja huonompi korva määrää luokan. Molempien korvien kuuloluokat voidaan myös ilmoittaa erikseen. Luokka Kuulokynnys I II III IV Kuulokynnys kummassakin korvassa kaikilla taajuuksilla 20 db tai parempi. Mikäli näin ei ole, määritetään todelliset kuulokynnykset kaikilla taajuuksilla. Kuulokynnykset keskitaajusalueella (0,5 1 2 khz) ovat 20 db tai paremmat, ja keskitaajusalueen kuulokynnysten keskiarvo on parempi kuin 20 db. Kuulo - kynnykset ovat 3 khz:n kohdalla enintään 40 db ja 4 khz:n kohdalla enintään 65 db. Kuulo on huonompi kuin luokassa II. Keskitaajuusalueen kuulokynnysten keskiarvo on parempi kuin 20 db. Lisäksi keskitaajuusalueen kuulokynnysten keskiarvo on 20 db tai huonompi. suositeltavampaa käyttää yleistä neljän taajuuden kuulokynnysten keskiarvoon perustuvaa kuulonvajauksen vaikeusasteluokitusta. Varusmiesten kuulontutkimukset Varusmiehet altistuvat palveluksen aikana melulle, sillä kaikkien puolustusvoimien käytössä olevien aseiden huippuäänenpaineen tasot ylittävät 140 db. Kuulonsuojaus onkin pakollista kaikissa ammunnoissa (8). Varusmiespalvelukseen liittyvien kuulontutkimusten tavoitteena on löytää melulle herkät sekä jo meluvamman saaneet tai muuta korvasairautta sairastavat henkilöt. Melualttiiden henkilöiden kuulonsuojausta voidaan tehostaa ja heidät voidaan sijoittaa vähemmän melualtisteisiin tehtäviin. Huonokuuloiset voivat kommunikaatiovaikeuksien vuoksi muodostaa palvelusturvallisuus riskin muille (8,9,10). Varusmiehille tehdään kuulontutkimuksia ennen kutsuntoja (ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksissa), palveluksen alussa ja lopussa (alokastarkastus ja kotiuttamistarkastus varuskuntien terveysasemilla) sekä tarvittaessa palveluksen aikana esimerkiksi melualtistuksen jälkeen tai oireiden ilmetessä. Koska usein esimerkiksi hengitystieinfektioihin liittyy ohimenevää kuulon heikkenemistä, on tärkeää, että aiemmat (esim. kouluterveydenhuollon) kuulontutkimukset ovat saatavilla ennakko- ja alokastarkastuksessa. Varusmiespalvelukseen liittyvissä tarkastuksissa kuulo tulee tutkia seulontatutkimuksena 20 db:n seulontatasolla. Mikäli tutkittava ei läpäise seulaa, tulee tehdä kynnysmittaukset. Kuuloluokka määräytyy taajuuksien Hz kuulokynnysten keskiarvon perusteella (taulukko 3) (9). Kuuloluokissa I II ( III) varusmies voi yleensä suorittaa palveluksen A- tai B-luokassa. Jos tutkittavalla todetaan kuulonvajaus, tulee arvioida, onko riski meluvammalle lisääntynyt, ja harkita tehostetun kuulonsuojauksen tarvetta tai vähemmän melualtisteisia tehtäviä (9). Mikäli ennakkoterveystarkastuksessa harkitaan C-luokitusta kuulon vuoksi, tarvitaan audionomin suorittama kuulontutkimus sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin lausunto. Kuulokojeen käyttäjät kuuluvat luokkaan C. Puolustusvoimissa meluvammojen esiintyminen on viime vuosina vähentynyt. Vuosina syntyi vuosittain noin 100 ilmoitettua meluvammaa, näistä suuri osa lieviä (11). Yleensä meluvamman aiheuttaa rynnäkkökiväärin paukkupatruunan odottamaton vahingonlaukaus tilanteessa, jossa aseen on luultu olevan tyhjä, esimerkiksi puhdistuksen yhteydessä. Vain harvoin kyseessä on esimerkiksi kuulonsuojaimen putoaminen tai unohtaminen (12). Akuutin meluvamman tyypillisiä oireita ovat melualtistuksen jälkeinen tukkoisuuden tunne korvassa, tinnitus, kipu ja kuulon heikkeneminen (13). Kuulonvajausta potilas ei aina itse havaitse. Statuslöydökset ovat niukkoja: yleensä tärykalvo on normaali (vaikeissa painevammoissa tärykalvoon on voinut syntyä reikä). Äänirautakokeissa voidaan todeta oireisen puolen sensorineuraalinen kuulonvajaus. Audiogrammissa todetaan kuulon heikkenemä yhdellä tai useammalla taajuudella. taulukko 3. Kuuloluokan perusteella tehtävä varusmiehen palveluskelpoisuusluokittelu. oikean korvan kuuloluokka I II III IV Vasemman korvan kuuloluokka I a a tai B A tai B B tai C II a tai B A tai B B tai C B tai C III A tai B B tai C B tai C C IV B tai C B tai C C C 2126

5 tieteessä Meluasetus korostaa ehkäisyä ja varhaista puuttumista. Melulle altistuneiden työntekijöiden kuulontutkimukset Kuulon seulonta työelämässä on lakisääteistä silloin, kun työntekijä altistuu kuulovaurion riskiä aiheuttavalle melulle. Meludirektiivin (2003/10/EY) pohjalta annettu ns. meluasetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) on nykyään keskeisin meluvammojen ehkäisyyn tähtäävä säädös. Määräyksiä terveystarkastuksista erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä on melua koskien päivitetty viimeksi asetuksessa 831/2005. Meluasetuksessa on asetettu suojatun sisäkorvan päivittäisaltistumiselle 87 db(a):n yläraja-arvo, jota ei saa ylittää, ja suojaamattoman korvan päivittäisaltistumiselle (eli keskimääräiselle työtilamelulle) alempi ja ylempi toimintaarvo (80 ja 85 db(a)), sekä vastaavasti toimintaarvot impulssimelun osalta. Meluasetus asettaa työnantajalle useita erittäin tarkasti määriteltyjä velvoitteita. Esimerkiksi ylemmän toimintaarvon (85 db) täyttyessä työnantajan on järjestettävä säännöllinen kuulon tarkastus määräajoin, tehtävä riskin arvio, laadittava meluntorjuntaohjelma ja noudatettava sitä. Lisäksi työntekijöille on annettava suojaimet ja opastusta niiden käyttöön ja valvottava käyttöä. Työntekijän on käytettävä suojaimia. Alemman toiminta-arvon (80 db) ylittyessä on työntekijällä oltava saatavilla henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Jos muiden työaltisteiden kuulolle aiheuttama lisäriski arvioidaan myös oleelliseksi, on oltava mahdollisuus kuulontutkimukseen. Tällaisia altisteita voivat olla ainakin liuottimet, raskasmetallit, häkä, tärinä. Kuulontarkastukset Melutyössä aloittavalle työntekijälle on tehtävä työterveyshuollon alkutarkastus, jossa määritetään todelliset ilmajohtoiset kuulokynnykset ainakin taajuuksilla 500, 1 000, 2 000, 3 000, 4 000, ja Hz. Mikäli laitteisto ja mittausolosuhteet eivät aseta rajoituksia, on suositeltavaa määrittää kuulokynnykset myös taajuuksille 125 ja 250 Hz (7). Alkutarkastuksen jälkeen melutyöntekijän kuuloa tulee seurata määräaikaistarkastuksin vuosittain ensimmäisten neljän vuoden ajan, ja mikäli kyseessä ei ole erityisen rankka altistustaso eikä kuulossa ole todettu poikkeavaa, jatkossa seurantatarkastukset tehdään säännöllisesti kolmen vuoden välein. Ennen kuulonmittausta työntekijällä tulee olla äänilepoaikaa kaksinkertainen määrä altistumisaikaan nähden, siis esimerkiksi 8 tunnin melutyöpäivää tekevillä enimmillään tavallinen 16 tunnin vuorokausilepoaika. Kuulon määräaikaistarkastukset voidaan resurssien salliessa tehdä äänesaudiometrioina, mutta minimivaatimuksena on seulontatutkimus, jossa molempien korvien kuulo tutkitaan käyttäen 20 db:n seulontatasoa ( Hz). Mikäli tutkittava ei läpäise 20 db:n seulaa yhdellä tai useammalla taajuudella, määritetään todelliset kuulokynnykset kaikille taajuuksille. Hyväksyttävää ei ole, että sama audiometriatulos merkintätavan sitä kertomatta sisältää osaksi todellisia mitattuja kuulokynnysarvoja joillakin taajuuksilla ja osaksi vain tiedon 20 db-seulontarajan läpäisystä joillain toisilla taajuuksilla. Tällaisen audiogrammin tulkinta saattaa jälkeenpäin olla erittäin vaikeaa. Meluasetus korostaa ehkäisyä ja varhaista puuttumista. Vanhan ohjeistuksen mukaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatio on tarpeen jos melutyöntekijän kuulo sijoittuu luokkiin III tai IV, mutta ainakin osassa jo luokan II tasoisista kuulonvajauksista on meluasetuksen hengessä pyrittävä tarkempaan etiologiseen diagnostiikkaan. Erikoislääkärin konsultointi on tarpeellista aina, kun kuulon heikkeneminen on nopeaa tai epäsymmetristä tai muutoin alkavaksi meluvammaksi epätyypillistä. Vähäisenkin mutta varman meluvamman toteaminen aiheuttaa heti työnantajalle korostetun vastuun työturvallisuustoimenpiteiden tarkistamisesta. Säädösten tavoitteena on muuttaa ajattelua niin, että vähäisetkään työmeluperäiset kuulonvajaukset eivät enää ole hyväksyttäviä. Melualtistuksen arviointi Arvioitaessa henkilön altistumista melulle on otettava huomioon melun voimakkuus, taajuus, ajallinen kesto ja ajalliset vaihtelut. Yleismelumittauksissa käytetään ihmiskorvan fysiologisen herkkyyden mukaisesti painottuvaa A-tyypin ja impulssihuippuja mitattaessa tavallisesti energiasisältöä tarkemmin kuvaavaa C-tyypin mittausta. Yksittäinen mittausarvo kertoo altistumistason, jos äänen laatu ja voimakkuus pysyvät koko ajan muuttumattomana. Tavallisimmin 2127

6 katsaus melutyössä äänen voimakkuus vaihtelee merkittävästi. Työntekijän päivittäinen melualtistuminen on mitattavissa henkilökohtaisella meluannosmittauksella tai ekvivalenttitaso johdetaan useammasta mittausarvosta laskennallisesti. Tällöin esimerkiksi vaihtelevassa melussa 8 tunnin työpäivän aikana kertynyt kokonaisäänienergiarasitus jaetaan koko työpäivän ajalle. Musiikki- ja viihdealalla altistuminen on usein epäsäännöllisempää ja altistumisen keski arvo voidaan arvioida viikkotasolla. Runsaasti voimakkaita teräviä ääni-impulsseja sisältävä melu aiheuttaa jonkin verran suuremman kuulovaurioriskin kuin saman äänienergiarasituksen aiheuttava tasainen melu. Äänen voimakkuusasteikon logaritmisuudesta seuraa, että 8-tuntinen työpäivä 85 db(a):ssa (A-painotettu äänitaso) tuottaa saman meluannoksen kuin 4 tuntia 88 db(a):ssa tai 2 tuntia 91 db(a):ssa. On arvioitu, että meluannos 40 tuntia viikossa 90 db(a):n melussa on turvallinen noin 85 %:lle ja 85 db(a):n melussa noin 95 %:lle väestöstä 30-vuotisen altistuksen aikana (14). Nyrkkisääntönä meluriskin arvioimiseen voidaan esittää, että melutaso on yli 85 db, kun keskustelussa lähietäisyydellä puheääni ei enää riitä vaan täytyy huutaa. Muistisääntönä voi sanoa, että 3 desibelin muutos vastaa äänienergian kaksinkertaistumista tai puolittumista. 6 desibelin pudotus vastaa etäisyyden kaksinkertaistumista. ihmiskorva kykenee erottamaan noin 1 db:n suuruisen muutoksen ja kokee 10 db:n nousun äänen voimakkuuden kaksinkertaistumisena. Suomessa yli 85 db:n työmelulle altistuu arviolta työntekijää ja impulssimelulle heistä noin Lisäksi yli 80 db:n melulle altistuu noin työntekijää. Altistuvien määrä on vähenemässä työelämän muutoksien ja meluntorjunnan myötä. Kuulonsuojaimet ovat kehittyneet laadullisesti ja niiden käyttö on jo useissa työpaikoissa niin vakiintunutta, että kuulon heikkenemisen riskiä ei enää nykyään pidä arvioida yksistään työtilassa ilmenevän melun tason perusteella (7). Esimerkiksi olkapäällä pidettävä henkilökohtainen meluannosmittari kertoo henkilön altistumisesta, mutta meluvammariskiin vaikuttaa vain sisäkorvaan asti yltäneen äänienergian summa. Suojaus on jo nykyään otettava huomioon arvioitaessa sisäkorvien melurasitusta. n English summary > in english Hearing tests for adults in primary health care 2128

7 tieteessä english summary Antti A. Aarnisalo M.D., Ph.D., Senior Lecturer, Chief Physician Clinic of Otorhinolaryngology, Helsinki University Central Hospital Taija Lahtinen Tarja Wäre Risto Voutilainen Johannes Hautamäki Lars Kronlund Hearing tests for adults in primary health care Hearing tests are carried out for three reasons: to screen for, to prevent and to follow diagnosed hearing loss. The actual diagnostic workup of hearing loss is done in secondary and tertiary health care. Hearing screening is done in primary health care, student health care, in the military and in occupational health care. In the military, with weapons fire and other impulse noise, briefly sustained high peak sound pressure levels can be measured. Hearing is screened preventively and the test information is used to make recommendations regarding the need for personal hearing protection as well as possible restrictions on training. Occupational hearing loss is one of the most common work-related illnesses. Hearing loss prevention is a many-faceted process that includes exposure assessment, provision of protective equipment, assessment of hearing and appropriate management. These actions have reduced the number cases of occupational hearing loss. 2128a

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen

Lisätiedot

Melu ja sen haittojen ehkäiseminen. Esko Toppila

Melu ja sen haittojen ehkäiseminen. Esko Toppila Melu ja sen haittojen ehkäiseminen Esko Toppila Nykyinen ja tuleva melulainsäädäntö Työsuojelulaki antaa yleisperiaatteet Haittatekijäkohtaiset selvitykset, mitä ne tarkoittavat ovat asetuksissa Meluasetus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Aineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2.

Aineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2. Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Kuva 1. Äänitaso, kuulon optimointi ja apuvälineet

Kuva 1. Äänitaso, kuulon optimointi ja apuvälineet ÄÄNIYMPÄRISTÖ JA KUULO - HYÖDYT JA HAITAT Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41aA, 00250 HELSINKI rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO Kuulo on meille

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN

YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN KEHITTÄMINEN TEHDASTYÖPAIKALLE Heli Koskinen 1, Ville Hyvärinen 1, Esko Toppila 1, Armi Terho 2, Sakari Junttila 2 1 TTL Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2010 Melusta

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2012 Melusta

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 1992/0449A(COD) 6. joulukuuta 2001 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ

MELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ MELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ Enni Pitkänen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Musiikin laitos Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan

Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan Työturvallisuuden ja - terveyden johtaminen Teknillinen korkeakoulu 4.12.2009 Katja Utti- Lankinen Sisältö 1. Johdanto...3 2. Melu...4

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA

TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA Rauno Pääkkönen & Esko Toppila Työterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere, Finland, rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO Suomessa

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN

PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN PUHEAUDIOMETRISTEN TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund, Tarja Wäre, Kerttu Huttunen ja Jukka Kokkonen Nämä ohjeet on laadittu samasta syystä kuin aiemmin julkaistu

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS 321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla

Vaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla Vaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.-5.2.2014, Oulu Ville Hyvärinen, työhygieenikko, FT Aapistie 1 90220 Oulu puh: +358 43 8241274 5.2.2014 ville.hyvarinen@ttl.fi

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

MELU JA TYÖYMPÄRISTÖ. Rauno Pääkkönen. Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO

MELU JA TYÖYMPÄRISTÖ. Rauno Pääkkönen. Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO MELU JA TYÖYMPÄRISTÖ Rauno Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO Euroopassa (väestö noin 500 miljoonaa) noin 20 % työssäkäyvästä 200 miljoonasta kärsii melun aiheuttamista

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015

TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

METALLITEOLLISUUDESSA ESIINTYVÄN MELUN MITTAAMI- NEN, ARVIOINTI JA MITTAUSMENETELMIEN KEHITTÄMINEN TYÖTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

METALLITEOLLISUUDESSA ESIINTYVÄN MELUN MITTAAMI- NEN, ARVIOINTI JA MITTAUSMENETELMIEN KEHITTÄMINEN TYÖTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA SAARA SEPPÄNEN METALLITEOLLISUUDESSA ESIINTYVÄN MELUN MITTAAMI- NEN, ARVIOINTI JA MITTAUSMENETELMIEN KEHITTÄMINEN TYÖTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Kivistö- Rahnasto

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Korvan rakenne. Kauko Saaren mittauksia ulkoilmakonserteista. 18.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1

Korvan rakenne. Kauko Saaren mittauksia ulkoilmakonserteista. 18.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Kuulo ja kuulonsuojaimet 18.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Kauko Saaren mittauksia ulkoilmakonserteista Kesto Etäisyys Orkesteri L Aeq MaxL MaxP LE Minim 39 min 25 m CRAZY WORLD

Lisätiedot

Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset

Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset Mitattua hanaa vastaavat hanamallit: Keittiöhanat 115.0322.962 ja 115.0322.967 (kromi/rosteri) APK/PK

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Keittiöhanan Aphis APK/PK akustiset mittaukset

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Keittiöhanan Aphis APK/PK akustiset mittaukset Työ 2895.18 5.11.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: Keittiöhanan Aphis APK/PK akustiset mittaukset APK-ventiili varustettu 3.0 mm virtauksenrajoittimella / äänenvaimentimella Insinööritoimisto

Lisätiedot

PALVELINSALIEN TYÖYMPÄRISTÖN MELUANALYYSI

PALVELINSALIEN TYÖYMPÄRISTÖN MELUANALYYSI Olli Oksa 1, Sami Oksanen 2 ja Vesa Välimäki 2 1 TelecityGroup Finland Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki olli.h.oksa@gmail.com 2 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13000, 00076

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

NUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET

NUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET NUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET Erkki Björk 1, Heli Laitinen 2 ja Pasi Myyryläinen 1 1 Kuopion yliopisto PL 1627, 211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Akustiikka musiikille

Akustiikka musiikille Akustiikka musiikille Hyvät akustiset olosuhteet puhesaleihin on suhteellisen helppo luoda, mutta akustisien olosuhteiden luominen musiikki tiloille on jo hieman monimutkaisempaa. Usein musiikkitilojen

Lisätiedot

MELUNTORJUNTAOHJELMA SUOMEN KANSALLISOOPPERAAN. Heli Laitinen (1), Esko Toppila (1), Pekka Olkinuora (2) ja Kaarina Kuisma (3)

MELUNTORJUNTAOHJELMA SUOMEN KANSALLISOOPPERAAN. Heli Laitinen (1), Esko Toppila (1), Pekka Olkinuora (2) ja Kaarina Kuisma (3) MELUNTORJUNTAOHJELMA SUOMEN KANSALLISOOPPERAAN Heli Laitinen (1), Esko Toppila (1), Pekka Olkinuora (2) ja Kaarina Kuisma (3) 1=Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250, HELSINKI Heli.Laitinen@occuphealth.fi

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Aalto-yliopisto ELEC-E5640 Meluntorjunta L. 11 Melun vaikutukset. Valtteri Hongisto 10.10.2015 valtteri.hongisto@aalto.fi

Aalto-yliopisto ELEC-E5640 Meluntorjunta L. 11 Melun vaikutukset. Valtteri Hongisto 10.10.2015 valtteri.hongisto@aalto.fi Aalto-yliopisto ELEC-E5640 Meluntorjunta L 11 Melun vaikutukset Valtteri Hongisto 10.10.2015 valtteri.hongisto@aalto.fi Melun määritelmä epämiellyttävä tai häiritsevä tai muulla tavoin ihmisen terveydelle

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta 1(3) Tilaaja: SRV Westerlund Oy Sami Somero PL 515 02201 Espoo sami.somero@srv.fi Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus

Lisätiedot

Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle

Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Tapio Lahti TL akustiikka 2 Sisältöä Melun arviointi: laskenta ja mittaus menetelmät arviointisuure Lupaehdot BAT? melupäästö/melutaso

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Melun mittaaminen paperitehtaassa

Melun mittaaminen paperitehtaassa Melun mittaaminen paperitehtaassa Timo Vartiainen Opinnäytetyö Helmikuu 2011 Paperitekniikka Suomenkielinen suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

-kirjallisuuskatsaus melusta, melun vaikutuksista

-kirjallisuuskatsaus melusta, melun vaikutuksista Kirsi Lambacka Työfysioterapeutti (AMK) Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitos 29.7.2015 MELUA JA MELSKETTÄ -kirjallisuuskatsaus melusta, melun vaikutuksista ja melusta päiväkotityössä 1 MITÄ MELU

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot