a saus PUUTAVARA-AUTOT 1990 JA AUTOKALUSTON KEHITYS Lasse Säteri Teppo Oijala 2/1991 AUTOKALUSTON MÄÄRÄ JA TEKNISET OMINAISUUDET JOHDANTO

Transkriptio

1 MITSiTIHDN a saus 2/1991 PUUTAVARA-AUTOT 199 JA AUTOKALUSTON KEHITYS Teppo Oijala Lasse Säteri Ajoneuvoja koskevat säädökset ja viranomaisten määräykset muuttuivat vuoden 199 alusta. Niiden muka.a n 7-akselisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino nousi 56 tonniin ja voi tiehallituksen luvalla olla 6 tonnia, kun maa on jäätynyt. 6-akselisen ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino jäi edelleen 8 tonniin. Uusien määräysten johdosta puutavara-autokalusto on edellisen, vuonna 1987 tehdyn kyselyn jälkeen muuttunut 6- a.kselisesta 7-a.kseliseksi. Lokakuun alkupuolella vuonna 199 tehdyn kyselyn mu.kaan lähes kaikki ajoneuvoyhdistelmät olivat 7-akselisia. Eniten - lähes kaksi kolmasosaa - oli 3- akselisen auton ja -akselisen p erävaunun yhdistelmiä. Puutavara-autojen keskimääräinen kantavuus on noussut 3.5:stä 37.1 tonniin. Käytännössä kuormien koot eivät ole suuresti muuttuneet, koska valvonnan käyttämä yhdistelmän koko naispainon määritysmenetelmä on muutcunut. Au tomerk eistä Volvo oli yleisin. Sisun osuus on kasvanut 25:stä JO : iin. -akselisissa Sisun osuus oli 5. Yleisin perävaunumerkki oli Jyki ja kuormainmerkki FiskarsjLoglift. AUTOKALUSTON MÄÄRÄ JA TEKNISET OMINAISUUDET Metsä tehon jäsenyritysten, me tsä hallituksen j a tärkeimpien Suomen Sahat r.y:n jäsenten puutavaran kuljetuksiin lokakuun alussa vuon na 199 osallistuneista ajoneuvoyhdistelmistä saatiin tiedot 1 29:stä. Määrä on noin 15 autoa pienempi kuin talvella 1987, jolloin edellinen tilasto kerättiin. Tilastoon ei saatu tietoja kaikista ajossa olleista puuta vara-autoista. Voidaan arvioida, että lokakuussa 199 puutavaraa kuljetti kaikkiaan noin 1 35 ajoneuvoyhdistelmää eli noin 1 vähemmän kuin vuonna Autokaluston ominaisuuksien selvittämiseen tilastoa voi daan pitää hyvin kattavana. Raskaita ajoneuvoja koskevat mää räykset muuttuivat vuoden 199 alusta. Siksi autokalus tokin on muuttunut merkittävästi. Uus ien määräysten mukaan 7-akselisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino on 56 tonnia ja maan jäätyneenä ollessa 6 tonnia. Liikenteenharjoittajien autojen vuocuinen ajokausi on p idencynyt ja sopimusautoilijoiden osuus lisääncynyt. JOHDANTO Metsäteho tiedusteli jäsenyrityksiltään, metsähall itukselta ja Suomen Sahat r.y: n jäseniltä puutavaran kuljetuksiin lokakuussa 199 osallistuneiden autojen määriä, laatua ja käyttöä. Vastaavaa tilastoa puutavaraautoista on kerätty useita kertoja, viimeksi talvella Tässä katsauksessa es i teta!ln tiedustelun päätulokset ja verrataan niitä aiempien tieduste luj en tuloksiin. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty Mets ätehon monisteena Kuva!. 7-akselinen puutavara-autoybdistetma, jossa on -akselinen vetoauto ja 3-akselinen peravaunu. Valok. Metsateho 1

2 6-akselisten 8 tonnia. Jos rekisteröity kokonaispaino oli pienempi, käytettiin senmukaista kantavuutta. Keskimääräinen kantavuus oli 6.6 tonnia enemmän kuin vuonna Osuus puutavaraautoka1ustosta, 1 6 Yli 9 ajoneuvoyhdistelmistä eli lähes kaikki 7- ja 8-akseliset yhdistelmät oli rekisteröity vähintään 56 tonnin kokonaispainolle. VETOAUTOT Vuosi Kuva 2. Puutavara-autokaluston kehitys AJONEUVOYHDISTELMÄT Nykyisin kaikki puutavara-autot ovat vetoauton ja varsinaisen perävaunun muodostamia yhdistelmiä. Uusien määräysten mukaisia, 7akselisia yhdistelmiä oli yli 9 kalustosta. Yleisin ajoneuvoyhdistelmä oli sellainen, jossa oli 3-akselinen auto ja -akselinen perävaunu; niitä oli yli 6 kalustosta. -akselisen auton ja 3-akselisen perävaunun yhdistelmiä oli yli 3. Sellaisia vanhoja, 6-akselisia yhdistelmiä, joilla pää stään 8 tonnin kokonaispainoon, oli vielä noin 5 kalustosta (kuva 2). Myös 8-akselisia yhdiste lmiä on hankittu; niitä oli 1.9 kokonaismäärästä. Seitsenakseliset yhdistelmät painoivat keskimäärin tonnin enemmän kuin 6-akseliset (taulukko 1), joten 8 tonnin kokonaispainon kasvu on lisä nny t tehollista kantavuutta noin 7 to nni a. Maan jääty n eenä ollessa, jolloin TIEH:n luvalla voidaan käyttää 6 tonnin kokonaispainoja, kantavuutta saadaan lisää 1 11 tonnia vanhoihin, 6-akselisiin yhdistelmiin verrattuna. Koko autokaluston keskimääräinen kantavuus ilman kuormainta oli 37.1 tonnia. Tällöin 7- ja 8-akselisten ajoneuvoyhdistelmien kokonaispaino oli 56 tonnia ja TAULUKKO 1 Uudet ajoneuvoja koskevat määräykset ovat vauhdittaneet autokaluston uusiutumista selvästi (kuva 3). Vuonna 1989 tai 199 hankittuja vetoautoja oli yli kalustosta. Vetoautojen keskimääräinen ikä oli 2.5 vuot ta. Vuonna 1987 keskimääräinen ikä oli 3. vuotta, eli autokalusto on nuorentunut. 5 vuotta. Vetoautojen moottoriteho ei ole vuoden 1988 jälkeen kasvanut. Silloin hankietujen auto jen mootto riteho oli keskimää rin 327 kw (DIN), ja sen jälkeen hankietujen autojen moottoriteho on ollut suunnilleen sama, noin 32 kw (taulukko 2). Autokaluston keskimääräinen moottoriteho on vuodesta 1987 kasvanut 31 kw (Dl ). Noin 2 : ssa puutavara-autoista oli kaksi vetävää akselia (ns. teliveto). Teliveto nosti vetoauton omaapainoa keskimäärin noin 3. 3-akseliset vetoautot olivat keskimäärin hiema n yl i 1 kevyempiä kuin akseliset. Veto aut:oj en omapaino oli keskimäärin Autoj en vuotuiset ajokilometrimäärät ovat ensimmäisten vuoden ajan suunnilleen samat, keskimäärin noin 1 km/vuosi. Sen jälkeen määrät alkavat vähitellen pienentyä. Esimerkiksi noin 6 vuotta vanhan auton keskimääräinen ajomäärä oli alle 7 km/vuosi. Koko kalustoll e laskettu vuotuinen ajosuorite on noussut 77 OOO:sta 93 km : iin Autoyhdistelmien omatpainot j a kantavuudet 16 AutoyhdistelmA ( suurin sall. kok. paino) Omapaino, Kantavuus, (56 t) (56 t) (8 t) Muut Keskim.aarin Wl ILJ 1.~1 Ii IJJ II J ~JJ 1" IJJ II J I.J.i lii 12 < Uutenakåvttöönottovuosi 2 {) Ku 3. eloautojen ikajakauma l

3 TAULUKKO 2 Vetoautojen moottoritehot ja ajosuoritteet käyttöönottovuosittain Teho, kw ( DI N) vuosi Ka ikki autot kesk im. omatpainot j a osuude t t yype ittä in 3-akseliset Ajettu, 1 km Uutena käyttöönotto- Per ä vaunuj~n TAULUKKO 3 Oma- Tyyppi - akse lise t Osuus, paino, ja vanhemp i Keskimää r i n Oma- Oma paino, Osuus, Osuus, paino, Kaikki Jatket t ava Kiinteä npituine n, pankons iirtol Kii nteänpituinen, e i pankonsiirto Yht eens ä ja keskimäär in Osuu s, Yleisimmä t automerkit olivat Volvo ja Sisu (kuva ). Volvo oli selvästi suosituin merkki 3 - akselisista autoista ja Sisu vastaavasti -akselisista. Vuoden 1987 tilastoon verrattuna Sisun osuus on lisääntynyt noin 5 prosenttiyksikköä ja Scanian saman verran pie nentynyt. Osuus puutavaraautokalustosta, PERÄVAUNUT Perävaunujen keskimääräinen ikä oli. 1 vuot ta. Kolmannes perävaunuista oli hankittu vuosina 1989 tai 199 (kuva 5). -akseliset perävaunut olivat keskimäärin uudempia kuin 3-akseliset. Perävaunujen merkkihajonta oli edelleen varsin suuri; mukana oli kaikkiaan kymmenkunnan eri valmistajan tuotteita. Selvästi suosituin perävaunumerkki oli edelleen Jyki, joka oli yleisin sekä 3- että -akselisista perä vaunuista. Sen osuus oli 6 perävaunukan.. nasta (v ). ärkon osuus -akselisista perävaunuista oli lähes 2 ja koko kalustosta noin 16. Muiden valmistajien osuus oli alle 1 :n. Runsas kolmannes perävaunuista oli 3-akselisia ja vajaat kaksi kolmannesta -akselisia. Yli puolet kaikista perävaunuista, 53, oli jatkettavia. Jatkettavien osuus oli suurin 3-akselisista perävaunuista, kun taas -akseliset perä vaunut olivat tavallisimmin kiint eänpituisia ja pankonsiirtolaittein varustettuja. Ilma n pankonsiirtol a itteita olevia kiinteä npituisia perä v aunuja oli vä hä n. Pe r ä vaunujen omapaino oli ke ski mää rin 7 23 ( t a ulukko 3). -akseliset olivat runsaat 1 painavampia kuin 3-akseliset. Kiinteä npituiset, ilman pankonsiirtolaitteita oleva t perävaunut olivat odotettua painavam pi a. Se johtui siitä, etta ne olivat keskimää r ä i s t ä v a nhempia ja niistä tavallista s uur empi os a oli rake nteeltaan raskaita merkkej ä Vuosi Kuva. Automerlåcien osuudet < Uut e n a ka y tt öönott ovuo s i Kuva 5. Peravaunujen ikajalcauma 3

4 KUORMAUS- JA PURKAMISLAITIEET Yleisin kuormainmerkki oli Fiskars/Loglift, osuus 7 kalustosta. Seuraavina olivat Jonseredsj ionssi, 26, ja Foresteri, 1. Kuormainten k e skimää räinen ikä oli 3. 5 vuotta. Kuorma inkantakin on nuorentunut; vuonna kuormainten keskimääräinen ikä oli noin vuotta. (Kuva 6) Kuormainten ulottuvuus on kasvanut selvästi. Kaikkien kuormainten keskimääräinen ulottuvuus oli 8.2 metriä, kun se vuonna 1987 oli 7. 6 me triä. Kuormaimista noin kolmanneksen u lo t tuvuu s o l i 9 me triä t a i enemmä n. Kuorma i nte n r ek iste riotteen mu ka ine n oma p a ino ol i keskimäär i n k g < Uut enakäyt t öönottovuosi Ve toautoista 9 :ssa ja p e r äv a unu ista 6 pro sen tis s a oli l auka ista vat pankot, jotka mah dol li s tava t kuorma n purkamis e n nippuina kaa t amal l a. -aks e lisissa vetoautoissa nippuinakaatamisvarusteet olivat yleisempiä kuin 3-akselisissa. Perävaunuissa tilanne on p ä invastainen, eli 3-akselisissa perävaunuissa nippuinakaatamisvarusteet olivat yleisempiä kui n - a kselisiss a. Ne y hdistelmä t, joissa oli lau kaistavat pankot, o l i vat k esk i mä ärin 35-5 p ainavampi a kuin p a nk o ttomat yhdistelmä t. K uva 6. K uormainten ikäjakauma Meno-paluukuljetuksi i n osallistui 7 autoista; n e k äy ttivä t meno-p a l u uk uljetuksiin keskimääri n. kk vuod es s a. Meno-pa luukulj e tuste n osuus koko puutav ara - a utoka luston työajasta oli v ai n. 3 kk vuode ss a. Puu tava ra- a u toj a ei juur i k ä yte t ä mu i d e n tuo tteiden, kuin p u u tavaran kuljetuksee n. Va in 5 au toista oli vuoden a i kana muu s s a a jossa, k e s kimää rin 3.1 kk vuode ss a. OMISTUSSUHTEET JA KUWETUSJÄRJESTELYT Liikente e nharj o ittaj at omistivat a u t oista Heistä 9 : lla oli sopimus l ä h e s 98. vakina i sesta u rakkasuhteesta kulj e tuksenanta jan kanssa. Vakin a is ia, mutta ilman sopimusta oli 6 ja tilapäisiä 3. liikenteenhar joitta jista. Sopimusautoi lijo i d e n o s u us on vuo desta k a sva nut 7 pro sen ttiyksikköä. Auto t ol ivat puu t avar a n k ulj e tuksess a k e ski määri n 1. kk vuode ssa (taulukko ). Sopimusau toi l i jat a joiva t enemmän kuin ilman sopimusta t a i tilapä is e sti ajavat. Sopimus autoilla ajettiin myös monivuoroajo a enemmän kuin muilla autoil l a. ALUEELLISET EROT Ajoneuvoyhd i stelmätyyppie n jakauma vaih teli a l ueittain ( t a ulukko 5). Pohjois - Suome ssa (Lapin ja Oulun l ää nit ) 8 ja Länsi-Su ome s sa 59 a uto ka lusto sta o l i 3 -aks e lis e n v e toa uton j a - a k selisen pe r ä v a unun y hdiste lmiä. -aks e lise en v e toautoon p e rustuv i a 7 - aks e lisia y hdi s telmiä oli en i ten Ke s k i- j a Itä - Eri autoyhdistelmien osuudet a lue i tta i n TAULUKKO 5 Autoyhdistelmä TAULUKKO Sopimus- vuorokaudessa autot Vakina i set autot Tilapä i set a u tot Keskimäärin kuukautta/vuosi Läns i Suomi Liikenteenharj oi ttaj i en aut oj e n vuotuine n ajoka us i e ri t yöura kkasuhte issa Ajovuoroja Keski Suomi Osuus, Suomi, Koko maa Itä- ' 3 - aks. aut o ja -aks. p erävaunu aks. auto ja 3-aks. perävaunu aks. auto ja 3-aks. perävaunu Muu t tai ei tiedossa Yhteensä, Yhteensä Pohj o issuomi \ Yhteensä, kpl

5 Suomessa, joissa niiden osuus oli lähes koko kalustosta. 3-akselisen vetoauton ja akselisen perävaunun yhdistelmät olivat sielläkin yleisimpiä; niitä oli yli 5 kalustosta. Raskaimmat ajoneuvoyhdistelmät olivat ItäSuomessa; 7-akselisten yhdistelmien keskimääräinen omapaino oli Muualla ajoneuvoyhdistelmät olivat selvästi kevyempiä; keskimäärin Pääasiassa ajoneuvoyhdistelmien erilaiset omatpainot. johtuivat nippuinakaatamisvarusteista. Itä-Suomessa sellaiset olivat 85 :ssa vetoautoista ja 8 : ssa perävaunuista. Keski- Suomessakin nippuinakaatamisvarusteet olivat yli 6 :ssa kalustosta. Pohjois- ja LänsiSuomessa niitä oli vähän; keskimäärin prosentissa kalustosta. Länsi-, Keski- ja Itä- Suomessa suurin osa perävaunuista, keskimäärin 62 71, oli jatkettavia. Pohjois-Suomessa sen s~jaan lähes kaikki perävaunut, 89, olivat kiinteänpituisia ja pankonsiirtolaittein varustettuja. Asiasanat: Puutavara-autot, kaukokuljetus, tilastot Metsäteho Review 2/1991 TIMBER TRUCKS 199 AND THE DEVELOPMENT OF THE TRANSPORTATION FLEET 1 Truck transpartatien is the most important long-distance transport method for wood in Finland. The combination used for haulage of timber consists of a truck with a detachable grapple loader and a full- trailer. Nearly all timber trucks are owned by private contractors. The regulations and provisions decreed by authorities concerning vehicles changed as of the beginning of 199. According to the new regulations, the greatest total weight of a 7-axle truck-trailer combination was increased to 56 tons. By permission of the Road Administration, the weight may be as hi gh as 6 tons when the ground is frozen. As previously, the weight limit for a 6-axle truck-trailer combination may not exceed 8 tons. A survey has shown that as a result of the n ew regulations, the fleet now consists of 7-axle trucks, having previously been comprised of,6-axle trucks as indicated by a survey carried out in According to the survey carried out in the beginning of October 199, nearly all (91 ) truck-trailer combinations were 7 -axled. The majority - nearly two -thirds - were a combination of a 3-axle truck and a -axle trailer. One-third were -axle truck and 3axle trailer combinations. The average loading capacity of the timber trucks has increased from 3.5 to 37.1 tons. In practice, the load size has not increased to a significant extent, as the official method for d etermining the total weight of the combination has changed. Volvo was the most cornrnon make of truck. The proportion of the Sisu has increased from 25 to 3 per cent. A total of 5 per cent of the -axle trucks were Sisu trucks. Themost cornmon make of trailer was Jyki and the make of loader was Fiskars/Loglift. The annual driving period for timber trucks has increased. The proprotion of contrac t truckers has slightly grown; it was about 9 per cent. Key words: Timber trucks, long-distance transport, statistics 5

6 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N PUUNHANKINNAN JA -TUOTIAMISEN METSÄTEHO TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ PL 19 (Fabianinkatu 9 B) 131 HELSINKI Puhelin (9) HELSINKI 1991 PAINOVALMISTE