Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011-2013"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI TAUSTA Veteraaniavusta ammatiksi Pohjois-Karjalassa hanke on työllistänyt vuosittain vaikeasti työllistyvää henkilöä sotiemme veteraanien avustajiksi. Hanke on tukenut avustajien jatkotyöllistymistä myös ammatillisen koulutuksen avulla. Hanke on saavuttanut tavoitteensa ja tarkoitus on jatkaa hanketta vuosina Kehittämisen kohteita ovat avustajien työssä oppiminen sekä fyysisen että psykososiaalisen työkyvyn arviointi ja tukeminen työsuhteen aikana. Avustajatoiminnan asiakkaat, sotiemme veteraanit, ovat keski-iältään 87 vuotta ja heidän puolisonsa ja leskensä muutaman vuoden nuorempia. Avustajatoiminnan tavoitteena on tukea heidän itsenäistä selviytymistään omassa kodissaan. Yhteistyön tarve ja muodot lisääntyvät kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Kehittämisen kohteena on asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja vireyden tukeminen. Vuonna 2008 työsuhteen päättäneistä avustajista 37 % sijoittui joko työhön tai perusti oman yrityksen. Vuonna 2009 työsuhteen päättäneistä avustajista 46 % työllistyi tai jatkoi lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajat uusille urille (AVU) koulutusryhmässä 15 avustajaa suoritti osan lähihoitajan tutkinnosta vuonna 2008 ja 12 avustajaa vuonna Ammatillisen koulutuksen merkitys jatkotyöllistymisen tukemisessa on osoittautunut suureksi. 1. Yhteenveto Projektiin palkataan palkkatuella vaikeasti työllistyviä henkilöitä sotiemme veteraanien avustajiksi ja itsenäisen kotona asumisen tueksi. Tukipalvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien vanhushuollon kanssa. Avustajiksi palkataan kotityöpalveluista ja hoito- ja hoiva-alasta kiinnostuneita miehiä ja naisia. Avustajan työhön aktivoidaan erityisesti ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jääneitä alle 25-vuotiaita. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajan työ antaa monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon, sosiaalisten taitojen, ajanhallinnan ja työyhteisötaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Projektiohjaajat perehdyttävät ja ohjaavat avustajia työssään. Työssä onnistuminen ja ammatillisten taitojen kehittyminen antavat hyvän pohjan uuden työuran rakentamiseen. Avustajia aktivoidaan päivittämään ja lisäämään ammattitaitoaan koulutuksen avulla. Kaikki avustajat saavat perustiedot kotityöpalveluista ja hoito- ja hoivatyöstä avustajaa vuosittain voi suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia perusopintoja. Koulutuksen esteitä kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja tekemällä tarvittaessa oppimisvaikeuksia kartoittavat testit. Projekti tukee avustajien fyysistä ja psykososiaalista työkykyä. Avustajille järjestetään työhöntulotarkastus, työfysioterapeutin ohjaus ja työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanotto sairaustapauksissa. Avustaja ohjataan tarvittaessa työkyvyn tarkempaan selvitykseen julkisen terveydenhuollon kautta. Työkyvyn kartoitus mahdollistaa todellista työkykyä vastaavan urasuunnitelman tekemisen. 1

2 Kehityskeskustelujen tukena on hankkeessa kehitetty ja käyttöön otettu urasuunnittelua tukeva Sparraustiimi-työkirja. Projektiohjaajat käyvät säännöllisiä kehityskeskusteluja ja antavat yksilöllistä ohjausta jatkotyöllistymisen tueksi. Hanketoimistossa on avustajien käytössä kaksi tietokonetta ja toimistotila atk-taitojen ja työnhakuasiakirjojen ohjattua päivittämistä ja tekemistä varten. Avustajien jatkotyöllistymisen tueksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työosuuskuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Avustajien on mahdollista työsuhteen aikana olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Hankkeen ohjaajat ovat mukana työnantajan tukena perehdyttämisessä ja antavat yrittäjälle tietoa palkkatuetusta työstä ja oppisopimuksesta. Tavoitteena on kouluttaa ja valmentaa avoimille työmarkkinoille pystyvää, ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa Avustajatoiminnan asiakkaat Avustajatoiminnan piirissä ovat vain sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Avustajatoiminta on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan hanketta, jota rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeita on 18 eri puolilla Suomea. Koko Suomessa asiakkaita oli henkilöä ja Pohjois- Karjalassa henkilöä vuonna Hanke tuottaa palveluja, jotka tukevat ja täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Avustajien työtehtävät ovat painottuneet kodin puhtaanapitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin, vireyden ja sosiaalisten kontaktien ylläpito on uuden hankkeen erityinen painopiste. 2. Lähtötilanteen / ongelman kuvaus Tutkimusten mukaan vain laadukkaan työhönvalmentajatoiminnan, systemaattisen työnantajayhteistyön ja tavoitteellisen yhteistyön avulla eri toimijoiden kesken voidaan varmistaa työllistyminen tukityöllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Myös osa-aikatyöt ja lyhyet keikkatyöt edistävät kokoaikaista työllistymistä nopeammin kuin kokoaikainen työttömyys. Kokonaistyöllisyyden parantamiseksi olisi keskitettävä toimenpiteitä vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta olisi ehkäistävä ennen ikävaihetta vuotta. Erityistä huomiota olisi kohdistettava tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden (masennus) ehkäisyyn. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden taidoista merkittävimmiksi nousevat yhteistyökyky, tiimityötaidot sekä kyky jakaa omaa ja ymmärtää toisten osaamista. Keskimääräistä enemmän korostuu eettinen osaaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialat lähentyvät toisiaan, palveluiden rajat hoivaasiakkaiden osalta madaltuvat. Kotona hoidetaan vaativaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita, jolloin työntekijältä edellytetään kykyä työskennellä itsenäisesti. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen merkitys korostuu, koska asiakaslähtöisyys on keskeinen kilpailutekijä. Myös asiakkaiden palveluodotukset kasvavat. 2

3 2.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Sotiemme veteraanien keski-ikä on 87 vuotta vuonna 2011, joten he ovat nyt iäkkäimpiä suomalaisia, joille kehitetyt palvelut ja toimintamallit hyödyntävät myös tulevia ikäluokkia. Puolison ja ikätovereiden kuollessa masennuksen tuntemukset ja yksinäisyys lisääntyvät. Kunnon heikkeneminen vaikeuttaa liikkumista ja hakeutumista harrastusten ja muiden ihmisten pariin. Asiakkaat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia palveluja sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Työllistämisen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt. Hyödynsaajia ovat myös työnantajat, joille työvoimaa valmennetaan ja koulutetaan. Hyödynsaajina voidaan pitää myös kotityöpalvelun ja vanhustyön kehittäjiä. Avustajatoiminnan vaikutusta asiakkaiden elämänlaadun osalta voidaan seurata. Avustajatoiminnan hyödynsaajia ovat sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Hyödynsaajia ovat myös heidän omaisensa ja muu lähipiirinsä. Hyödynsaajana voidaan pitää myös kunnan vanhushuoltoa, jota avustajatoiminta täydentää. 4. Tavoitteet ja mittarit (tavoitteiden seuranta) Tavoitteena on työllistää vuodessa henkilöä avustajiksi palkkatukijakson ajaksi. Ensisijaisesti työllistetään vaikeasti työllistyviä henkilöitä, toissijaisesti pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Erityisenä työllistämisen painopisteenä ovat miehet ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Tarkoitus on, että yhtäaikaisesti avustajia työskentelee henkilöä koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajia kannustetaan suorittamaan ammatillinen tutkinto loppuun. Mahdollisuuksia myös oppisopimukseen selvitetään. Tavoitteena on, että vähintään 40 % avustajista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa/jatkaa ammatillisia opintoja. Tavoitteena on, että tukityöllistämisjakson jälkeen avustajilla on käsitys omasta työkyvystään ja urasuunnitelma. Tavoitteena on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yksityisten palvelujen tuottajien kanssa kehittämällä avustajatoiminnan laatua ja avustajien perehdytystä ja koulutusta. Onnistumista koskien avustajien jatkotyöllistymistä mitataan työllistymisillä avoimille työmarkkinoille ja työnantajilta saadulla palautteella. Yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoiminnan tukihankkeen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitetään avustajien jatkotyöllistymismahdollisuuksien laadullista mittaamista. Tavoitteena on tarjota palvelua sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen vuodessa. Vuonna 2010 toiminnan piirissä ovat olleet kaikki muut Pohjois-Karjalan kunnat paitsi Ilomantsi. Asiakkaiden palvelun tarve on ollut hienoisessa kasvussa ja avun ja tuen tarpeet monipuolistumassa. 3

4 Tavoitteena on kehittää avustajapalvelua vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Avustajien työote on itsenäistä selviytymistä tukeva. Tavoitteena on tukea erityisesti asiakkaiden henkistä hyvinvointia vahvistamalla avustajien sosiaalisia taitoja ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Avustajien työssä onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyillä. Yhteistyössä omaisten ja kunnan vanhushuollon kanssa arvioidaan palvelun vaikuttavuutta koskien kotona asumisen mahdollisuutta, henkistä hyvinvointia ja laitoksessa asumisen elämän laadun paranemista. 5. Tuotokset (avaintulokset, tulokset) Avustajia palkataan palkkatuella vuositasolla ja yhtäaikaisesti työskentelee avustajaa Pohjois-Karjalan alueella. Avustajien työaika on 5-6 h/pv ja h/vko. Työehdoissa noudatetaan Yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta. Työsuhteen aikana avustajien tulotaso kohenee ja kunta voi säästää asumistuki- ja toimeentulotukimenoissa. Avustajien koulutusvalmiudet ja motivaatio lisääntyvät avustajaa vuodessa suorittaa osan lähihoitajan tai kotityöpalvelujen ammattitutkinnon opinnoista. Avustajat jatkavat ammatillisia opintoja myös työsuhteen jälkeen. Työsuhteen aikana avustajat saavat käsityksen kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon vaativuudesta. Tarkoitus on, että vähintään 40 prosenttia avustajista työllistyy työjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille tai jatkaa/aloittaa ammatilliset opinnot. Avustajilla on käsitys työkyvystään ja urasuunnitelma työsuhteen päätyttyä. Työnantajat saavat ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa. Avustajatoiminta lisää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä mahdollisuutta asua omassa kodissaan, tukee heidän henkistä virkeyttään ja lisää elämänlaatuaan. Avustajatoiminta tukee kunnan vanhushuoltoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Palvelua tarjotaan asiakkaalle vuodessa. Syntyy pohja pysyvämmälle toimintamallille koskien vanhusväestön palvelutarpeita ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Avustajan työ on palkitsevaa ja motivoivaa. Työn suunnittelulla ja ohjauksella avustajina voivat työskennellä myös vajaakuntoiset henkilöt. Avustajatoiminta voisi olla tulevaisuudessa sosiaalisen työosuuskunnan tai yhteiskunnallisen yrityksen tuottamaa palvelua. 6. Projektin toteutusmalli Avustajat rekrytoidaan yhteistyössä te-toimistojen kanssa, avustajiksi valitaan kotityöpalveluista ja sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita henkilöitä. Työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan ammatillisella koulutuksella ja yhteistyöllä työnantajien kanssa. Avustajat saavat perustiedot oman yrityksen perustamisessa ja tietoja alueen työosuuskuntien toiminnasta. Avustajien on mahdollista olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Tavoitteena on löytää työnantajia, jotka tarvitsevat uusia työntekijöitä ja jotka voivat tarvittaessa tarjota oppisopimusta. 4

5 Avustajien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa noudatetaan VATES:n työllistämispalvelujen laatusuositusta, jonka eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n yleisohjeisiin. Suosituksessa todetaan muun muassa seuraavaa: työhönvalmennus toteutuu asiakaslähtöisesti johtaminen perustuu avoimuuteen ja järjestelmällisyyteen organisaatiossa toteutuu avoin ja tasa-arvoinen vuorovaikutus jäsenten kesken tavoitteena on organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstö etsii aktiivisesti mahdollisuuksia toiminnan laadun parantamiseen Hanke tarjoaa avustajille mahdollisuuden selvittää ja purkaa ohjatusti pitkittyneen työttömyyden syitä ja seurauksia. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöllä voidaan työsuhteen aikana arvioida työntekijän sekä fyysistä että psykososiaalista työkykyä. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajien työuran suunnittelua tuetaan kehityskeskustelujen ja Sparraustiimityökirjan avulla. Sparraustiimi-kansiossa on tehtäviä ja harjoituksia, jotka käsittelevat muun muassa omaa työhistoriaa, voimavaroja, tavoitteita ja hyvinvointia. Tehtäviä ja harjoituksia tehdään yhdessä ohjaajan tai avustajaryhmän kanssa. Avustajien ohjaus on voimavara- ja ratkaisukeskeistä pohjautuen positiivisen psykologian perusteisiin. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa ammatillisia opintoja. Opinnot sisältävät osan lähihoitajan ja/tai kotityöpalvelualan tutkinnosta. Tämä antaa avustajille mahdollisuuden suuntautua työjakson jälkeen usealle alalle. Oppimisen esteitä puretaan selvittämällä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toteutusmallin idea on, että mitä paremmin avustajat suoriutuvat avustajan työstä, sitä enemmän he saavat myönteistä palautetta ja näkevät myös itse työnsä myönteiset vaikutukset. Palaute vahvistaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota pyrkiä työelämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan ja muita työelämän taitoja. Tarkoitus on riittävällä ja ammattitaitoisella ohjauksella ja rakentavalla palautteella tukea avustajien työssä oppimista, työkykyä ja työhyvinvointia Avustajatoiminnan asiakkaat Palvelusta tiedotetaan sotiemme veteraaneille veteraanijärjestöjen ja kuntien vanhushuollon kautta. Asiakkaiden kanssa tehdään palvelusuunnitelma. Palvelu täydentää sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotantoa. Avustajan käyntikerta kestää kaksi kolme tuntia ja avustaja käy asiakkaan luona 1 4 kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on, että avustajalla on sama asiakaskunta koko työsuhteen ajan. Asiakkaiden ikääntyminen tuo muutoksia toimintakykyyn. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja virkeyden tukeminen aktivoi asiakasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Avustajatoiminnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalvelun laatusuositusta, jossa laadukas palvelutoiminta määritellään seuraavasti: laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelun suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen on vaikuttavaa eli saavuttaa asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet 5

6 7. Projektin resurssit ja talous Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hanke on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan tukihanketta, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. Sotainvalidien Veljesliitto järjestää aluehankkeiden avustajien peruskurssin ja jatkotyöllistymistä tukevan jatkokurssin. Projektin hallintoon palkataan neljä kokoaikaista työntekijää, avustajiksi palkataan yhtäaikaisesti palkkatuella työntekijää, joista suurin osa tekee työtä 30 tuntia viikossa. VATES:n laatusuositusten mukaisesti yhdellä ohjaajalla tulisi olla valmennettavaa. Hallinnon työntekijät vastaavat avustajien ohjaamisesta ja kouluttamisesta avustajan työssä ja valmentamisesta työuralla eteenpäin. Hankkeen kulut muodostuvat palkoista, matkakorvauksista, kokous- ja koulutuskuluista, toimisto-, tilitoimisto-, tarvike- ja kalustokuluista. Ammatillinen koulutus rahoitetaan erikseen haettavalla määrärahalla. Hankkeen tuloja ovat työvoimapoliittinen avustus, palkkatuet, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton avustus ja asiakasmaksut. Kirjanpidossa on erotettu hankkeen hallinto ja avustajatoiminta. Avustajatoiminnan osalta tehdään myös kuntakohtaiset tuloslaskelmat. Ely-keskuksen avustusta haetaan ja käytetään ainoastaan hallinnon ja avustajien ohjaamisen ja työssä oppimista tukevan koulutuksen kuluihin, avustajatoiminnan kuluihin käytetään palkkatukea, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton kuntakohtaista avustusta ja asiakasmaksuja. Mahdollinen avustajatoiminnan kuntakohtainen ylijäämä käytetään avustajien palkkaamiseen palkkatukijakson jälkeen. Nämä avustajat voivat toimia alueellisina apuohjaajina ja asiakastyön yhteyshenkilöitä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Myös yhteydenpidon tarve omaisiin tulee lisääntymään. 8. Riskit ja oletukset Hankkeen toteutumisen riskinä oletetun suuruisena voidaan pitää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä määrän vähenemistä. Asiakasmäärän väheneminen kompensoituu palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuna. Avustajien ammatillinen koulutus antaa valmiuksia entistä monipuolisempaan palveluun. Hankkeen ja avustajan työn tulisi olla työttömälle henkilölle houkutteleva vaihtoehto. Työn tulisi vastata työntekijän työkykyä ja kiinnostuksen kohteita. Tarjoamalla yksilöllistä tukea, kannustavan työyhteisön, koulutusta jatkotyöllistymisen tueksi ja peruspäivärahaa suuremman palkan avustajan työ on motivoiva vaihtoehto. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen esteet ovat moninaiset, joten hallinnon henkilöstömäärän tulisi olla riittävä ja henkilöstön ammattitaitoista. Tarjoamalla kohtuullisen haastavat työtehtävät, työyhteisön tuen ja kilpailukykyisen palkan, on mahdollista saada pätevä ja sitoutunut henkilökunta. Avustajien jatkotyöllistymisen uhka on huono työllisyystilanne, mikä lisää hakijoita myös ammatilliseen koulutukseen. Hyvällä yhteistyöllä työnantajien kanssa on mahdollista löytää työmahdollisuuksia ja kouluttaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Työ toisen työantajan palveluksessa voidaan aloittaa osa-aikaisena avustajan työn ohessa. 6

7 Avustajan työ on fyysisesti ja henkisesti vaativaa työtä. Avustajien fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn kartoitus selkeyttää jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia. Työllistyminen on mahdollista myös osatyökykyisenä, työnantajan on mahdollista saada tukea vajaakuntoisen henkilön palkkaukseen ja työn räätälöintiin. 9. Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, projektisihteeri, projektisuunnittelija ja projektiohjaaja. Toiminnanjohtaja toimii projektipäällikön esimiehenä. Projektipäällikkö toimii hallinnon ja avustajien esimiehenä, vastaa taloudesta, rekrytoinneista, toiminnan ohjaamisesta, tiedotuksesta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Projektipäällikkö vastaa raportoinnista, itsearvioinnista ja toiminnan kehittämisestä. Projektipäällikkö vastaa avustajien työkyvyn arvioinnista ja seurannasta yhdessä työterveyshuollon, työvoimahallinnon ja julkisen terveydenhuollon kanssa. Projektisihteeri vastaa asiakas- ja avustajarekisteristä, laskutuksesta, avustavista kirjanpidon tehtävistä ja toimistotöistä. Projektisihteeri vastaa avustajien tuntiseurannasta ja jakaa asiakastilaukset eteenpäin. Projektisihteeri ohjaa avustajia itsenäisessä työn ja aikataulun suunnittelussa. Projektisuunnittelija vastaa avustajien ammatillisen ja muun koulutuksen järjestelyistä ja jatkotyöllistymisen tukemisesta. Projektisuunnittelija toimii yhdyshenkilönä oppilaitosten ja työnantajien suuntaan. Projektisuunnittelija kehittää avustajien perehdytystä ja työssä ohjaamista yhdessä projektiohjaajan kanssa. Projektiohjaaja vastaa avustajien perehdyttämisestä ja ohjaamisesta asiakastyössä. Projektiohjaaja toimii asiakastyön yhdyshenkilönä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Projektiohjaaja vastaa osaltaan jatkotyöllistymisen ja ammatillisen koulutuksen onnistumisesta hankkeessa. Hankkeen sidosryhmiä ovat te-toimistot, työllistävät hankkeet, oppilaitokset, kunnat, työnantajat, Sotainvalidien Veljesliitto, muut veteraanijärjestöt. Hallinnoija kutsuu ohjausryhmään sidosryhmien edustajat. 10. Sopimukset Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry tekee sopimuksen Sotainvalidien Veljesliiton kanssa koskien tukihankkeen ohjausta ja tukea ja sopimukset kuntien kanssa kuntatuen määrästä ja kohdentumisesta. 11. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaraportti tehdään rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti. Sotainvalidien Veljesliitolle, kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja veteraanijärjestöille raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Sotainvalidien Veljesliitto raportoi kootusti aluehankkeiden tulokset Työ- ja elinkeinoministeriölle. 7

8 Seurattavia määrällisiä tunnuslukuja ovat avustajien ja henkilötyövuosien määrä, työllistämismuoto, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrä, jatkotyöllistymisen tulos, asiakasmäärä, asiakaskäynnit ja tehdyt työtunnit. Laadullisia tuloksia seurataan avustajien kehityskeskusteluissa ja kyselyin. Avustajilta kysytään koulutustoiveita ja heidän tyytyväisyyttään perehdytykseen, ohjaukseen ja jatkotyöllistymisen tukeen. Kyselyjä toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta tehdään myös avustajatoiminnan asiakkaille ja sidosryhmille. Laadullisten tulosten mittaamista kehitetään yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton tukihankkeen kanssa. 12. Projektin arviointimenettely ja aikataulu (evaluointi) Projektissa toteutetaan ohjatusti ja säännöllisesti itsearviointia. Arviointimenetelmä pohjaa EFQM-malliin ja siitä laaditaan asiantuntijan avulla juuri hankkeen tavoitteita ja toimintaa tukeva malli. Arviointi toteutetaan kuuden kuukauden välein. Arviointi kattaa sekä hallinnon että avustajien toiminnan. 13. Tiedotus Projektin toiminnasta tiedotetaan sidosryhmille projektitiedotteella kuuden kuukauden välein. Näitä sidosryhmiä ovat työvoimahallinto, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, veteraanijärjestöjen johto ja muut yhteistyökumppanit. Ulkoinen tiedotus toteutetaan esitteiden, www-sivujen ja tiedotusvälineiden avulla. LIITTEET Liite 1 Hakemuslomake Liite 2 Hankkeen tiivistelmä -diat Liite 3 Avustajan polku kaavio Liite 4 Sparraustiimi -työkirja Liite 5 Avustajat uusille urille -koulutus Liite 6 Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminnasta ammattiin -hanke Liite 7 Budjettierittely Liite 8 Tilinpäätös vuodelta 2009 Liite 9 Yhdistyksen säännöt Liite 10 Yhdistysrekisteriote Liite 11 Todistus verojen maksamisesta Liite 12 Todistus vakuutusmaksujen maksamisesta LÄHTEET Eskola, Kaisa; Huuhtanen, Pekka; Kandolin, Irja. Psykososiaalisten työolojen kehitys vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:45. Haataja, Anita; Korkeamäki, Ossi; Kyyrä, Tomi. Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:40. 8

9 Ilmarinen, Juhani & Hussi, Tomi (toim.). Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys. Raportti työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirroista sekä työterveyslaitoksen toiminnasta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:48. Juvonen-Posti, Pirjo & Jalava, Janne. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:34. Kivistö, Sirkku; Kallio, Eila; Turunen Greta. Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Ollikainen Anne-Mari. Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. VATES Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto Puolanne, M. & Sariola, L.: Laatu tuetussa työllistymisessä. Palvelustandardi. VATES-säätiö. Helsinki Tie hyvään vanhuuteen. Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 9

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille Kesäkuu 2016 Turvapaikanhakijoilla on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot