Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI
|
|
- Juha Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI TAUSTA Veteraaniavusta ammatiksi Pohjois-Karjalassa hanke on työllistänyt vuosittain vaikeasti työllistyvää henkilöä sotiemme veteraanien avustajiksi. Hanke on tukenut avustajien jatkotyöllistymistä myös ammatillisen koulutuksen avulla. Hanke on saavuttanut tavoitteensa ja tarkoitus on jatkaa hanketta vuosina Kehittämisen kohteita ovat avustajien työssä oppiminen sekä fyysisen että psykososiaalisen työkyvyn arviointi ja tukeminen työsuhteen aikana. Avustajatoiminnan asiakkaat, sotiemme veteraanit, ovat keski-iältään 87 vuotta ja heidän puolisonsa ja leskensä muutaman vuoden nuorempia. Avustajatoiminnan tavoitteena on tukea heidän itsenäistä selviytymistään omassa kodissaan. Yhteistyön tarve ja muodot lisääntyvät kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Kehittämisen kohteena on asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja vireyden tukeminen. Vuonna 2008 työsuhteen päättäneistä avustajista 37 % sijoittui joko työhön tai perusti oman yrityksen. Vuonna 2009 työsuhteen päättäneistä avustajista 46 % työllistyi tai jatkoi lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajat uusille urille (AVU) koulutusryhmässä 15 avustajaa suoritti osan lähihoitajan tutkinnosta vuonna 2008 ja 12 avustajaa vuonna Ammatillisen koulutuksen merkitys jatkotyöllistymisen tukemisessa on osoittautunut suureksi. 1. Yhteenveto Projektiin palkataan palkkatuella vaikeasti työllistyviä henkilöitä sotiemme veteraanien avustajiksi ja itsenäisen kotona asumisen tueksi. Tukipalvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien vanhushuollon kanssa. Avustajiksi palkataan kotityöpalveluista ja hoito- ja hoiva-alasta kiinnostuneita miehiä ja naisia. Avustajan työhön aktivoidaan erityisesti ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jääneitä alle 25-vuotiaita. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajan työ antaa monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon, sosiaalisten taitojen, ajanhallinnan ja työyhteisötaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Projektiohjaajat perehdyttävät ja ohjaavat avustajia työssään. Työssä onnistuminen ja ammatillisten taitojen kehittyminen antavat hyvän pohjan uuden työuran rakentamiseen. Avustajia aktivoidaan päivittämään ja lisäämään ammattitaitoaan koulutuksen avulla. Kaikki avustajat saavat perustiedot kotityöpalveluista ja hoito- ja hoivatyöstä avustajaa vuosittain voi suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia perusopintoja. Koulutuksen esteitä kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja tekemällä tarvittaessa oppimisvaikeuksia kartoittavat testit. Projekti tukee avustajien fyysistä ja psykososiaalista työkykyä. Avustajille järjestetään työhöntulotarkastus, työfysioterapeutin ohjaus ja työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanotto sairaustapauksissa. Avustaja ohjataan tarvittaessa työkyvyn tarkempaan selvitykseen julkisen terveydenhuollon kautta. Työkyvyn kartoitus mahdollistaa todellista työkykyä vastaavan urasuunnitelman tekemisen. 1
2 Kehityskeskustelujen tukena on hankkeessa kehitetty ja käyttöön otettu urasuunnittelua tukeva Sparraustiimi-työkirja. Projektiohjaajat käyvät säännöllisiä kehityskeskusteluja ja antavat yksilöllistä ohjausta jatkotyöllistymisen tueksi. Hanketoimistossa on avustajien käytössä kaksi tietokonetta ja toimistotila atk-taitojen ja työnhakuasiakirjojen ohjattua päivittämistä ja tekemistä varten. Avustajien jatkotyöllistymisen tueksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työosuuskuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Avustajien on mahdollista työsuhteen aikana olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Hankkeen ohjaajat ovat mukana työnantajan tukena perehdyttämisessä ja antavat yrittäjälle tietoa palkkatuetusta työstä ja oppisopimuksesta. Tavoitteena on kouluttaa ja valmentaa avoimille työmarkkinoille pystyvää, ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa Avustajatoiminnan asiakkaat Avustajatoiminnan piirissä ovat vain sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Avustajatoiminta on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan hanketta, jota rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeita on 18 eri puolilla Suomea. Koko Suomessa asiakkaita oli henkilöä ja Pohjois- Karjalassa henkilöä vuonna Hanke tuottaa palveluja, jotka tukevat ja täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Avustajien työtehtävät ovat painottuneet kodin puhtaanapitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin, vireyden ja sosiaalisten kontaktien ylläpito on uuden hankkeen erityinen painopiste. 2. Lähtötilanteen / ongelman kuvaus Tutkimusten mukaan vain laadukkaan työhönvalmentajatoiminnan, systemaattisen työnantajayhteistyön ja tavoitteellisen yhteistyön avulla eri toimijoiden kesken voidaan varmistaa työllistyminen tukityöllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Myös osa-aikatyöt ja lyhyet keikkatyöt edistävät kokoaikaista työllistymistä nopeammin kuin kokoaikainen työttömyys. Kokonaistyöllisyyden parantamiseksi olisi keskitettävä toimenpiteitä vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta olisi ehkäistävä ennen ikävaihetta vuotta. Erityistä huomiota olisi kohdistettava tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden (masennus) ehkäisyyn. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden taidoista merkittävimmiksi nousevat yhteistyökyky, tiimityötaidot sekä kyky jakaa omaa ja ymmärtää toisten osaamista. Keskimääräistä enemmän korostuu eettinen osaaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialat lähentyvät toisiaan, palveluiden rajat hoivaasiakkaiden osalta madaltuvat. Kotona hoidetaan vaativaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita, jolloin työntekijältä edellytetään kykyä työskennellä itsenäisesti. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen merkitys korostuu, koska asiakaslähtöisyys on keskeinen kilpailutekijä. Myös asiakkaiden palveluodotukset kasvavat. 2
3 2.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Sotiemme veteraanien keski-ikä on 87 vuotta vuonna 2011, joten he ovat nyt iäkkäimpiä suomalaisia, joille kehitetyt palvelut ja toimintamallit hyödyntävät myös tulevia ikäluokkia. Puolison ja ikätovereiden kuollessa masennuksen tuntemukset ja yksinäisyys lisääntyvät. Kunnon heikkeneminen vaikeuttaa liikkumista ja hakeutumista harrastusten ja muiden ihmisten pariin. Asiakkaat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia palveluja sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Työllistämisen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt. Hyödynsaajia ovat myös työnantajat, joille työvoimaa valmennetaan ja koulutetaan. Hyödynsaajina voidaan pitää myös kotityöpalvelun ja vanhustyön kehittäjiä. Avustajatoiminnan vaikutusta asiakkaiden elämänlaadun osalta voidaan seurata. Avustajatoiminnan hyödynsaajia ovat sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Hyödynsaajia ovat myös heidän omaisensa ja muu lähipiirinsä. Hyödynsaajana voidaan pitää myös kunnan vanhushuoltoa, jota avustajatoiminta täydentää. 4. Tavoitteet ja mittarit (tavoitteiden seuranta) Tavoitteena on työllistää vuodessa henkilöä avustajiksi palkkatukijakson ajaksi. Ensisijaisesti työllistetään vaikeasti työllistyviä henkilöitä, toissijaisesti pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Erityisenä työllistämisen painopisteenä ovat miehet ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Tarkoitus on, että yhtäaikaisesti avustajia työskentelee henkilöä koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajia kannustetaan suorittamaan ammatillinen tutkinto loppuun. Mahdollisuuksia myös oppisopimukseen selvitetään. Tavoitteena on, että vähintään 40 % avustajista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa/jatkaa ammatillisia opintoja. Tavoitteena on, että tukityöllistämisjakson jälkeen avustajilla on käsitys omasta työkyvystään ja urasuunnitelma. Tavoitteena on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yksityisten palvelujen tuottajien kanssa kehittämällä avustajatoiminnan laatua ja avustajien perehdytystä ja koulutusta. Onnistumista koskien avustajien jatkotyöllistymistä mitataan työllistymisillä avoimille työmarkkinoille ja työnantajilta saadulla palautteella. Yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoiminnan tukihankkeen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitetään avustajien jatkotyöllistymismahdollisuuksien laadullista mittaamista. Tavoitteena on tarjota palvelua sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen vuodessa. Vuonna 2010 toiminnan piirissä ovat olleet kaikki muut Pohjois-Karjalan kunnat paitsi Ilomantsi. Asiakkaiden palvelun tarve on ollut hienoisessa kasvussa ja avun ja tuen tarpeet monipuolistumassa. 3
4 Tavoitteena on kehittää avustajapalvelua vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Avustajien työote on itsenäistä selviytymistä tukeva. Tavoitteena on tukea erityisesti asiakkaiden henkistä hyvinvointia vahvistamalla avustajien sosiaalisia taitoja ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Avustajien työssä onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyillä. Yhteistyössä omaisten ja kunnan vanhushuollon kanssa arvioidaan palvelun vaikuttavuutta koskien kotona asumisen mahdollisuutta, henkistä hyvinvointia ja laitoksessa asumisen elämän laadun paranemista. 5. Tuotokset (avaintulokset, tulokset) Avustajia palkataan palkkatuella vuositasolla ja yhtäaikaisesti työskentelee avustajaa Pohjois-Karjalan alueella. Avustajien työaika on 5-6 h/pv ja h/vko. Työehdoissa noudatetaan Yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta. Työsuhteen aikana avustajien tulotaso kohenee ja kunta voi säästää asumistuki- ja toimeentulotukimenoissa. Avustajien koulutusvalmiudet ja motivaatio lisääntyvät avustajaa vuodessa suorittaa osan lähihoitajan tai kotityöpalvelujen ammattitutkinnon opinnoista. Avustajat jatkavat ammatillisia opintoja myös työsuhteen jälkeen. Työsuhteen aikana avustajat saavat käsityksen kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon vaativuudesta. Tarkoitus on, että vähintään 40 prosenttia avustajista työllistyy työjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille tai jatkaa/aloittaa ammatilliset opinnot. Avustajilla on käsitys työkyvystään ja urasuunnitelma työsuhteen päätyttyä. Työnantajat saavat ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa. Avustajatoiminta lisää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä mahdollisuutta asua omassa kodissaan, tukee heidän henkistä virkeyttään ja lisää elämänlaatuaan. Avustajatoiminta tukee kunnan vanhushuoltoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Palvelua tarjotaan asiakkaalle vuodessa. Syntyy pohja pysyvämmälle toimintamallille koskien vanhusväestön palvelutarpeita ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Avustajan työ on palkitsevaa ja motivoivaa. Työn suunnittelulla ja ohjauksella avustajina voivat työskennellä myös vajaakuntoiset henkilöt. Avustajatoiminta voisi olla tulevaisuudessa sosiaalisen työosuuskunnan tai yhteiskunnallisen yrityksen tuottamaa palvelua. 6. Projektin toteutusmalli Avustajat rekrytoidaan yhteistyössä te-toimistojen kanssa, avustajiksi valitaan kotityöpalveluista ja sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita henkilöitä. Työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan ammatillisella koulutuksella ja yhteistyöllä työnantajien kanssa. Avustajat saavat perustiedot oman yrityksen perustamisessa ja tietoja alueen työosuuskuntien toiminnasta. Avustajien on mahdollista olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Tavoitteena on löytää työnantajia, jotka tarvitsevat uusia työntekijöitä ja jotka voivat tarvittaessa tarjota oppisopimusta. 4
5 Avustajien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa noudatetaan VATES:n työllistämispalvelujen laatusuositusta, jonka eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n yleisohjeisiin. Suosituksessa todetaan muun muassa seuraavaa: työhönvalmennus toteutuu asiakaslähtöisesti johtaminen perustuu avoimuuteen ja järjestelmällisyyteen organisaatiossa toteutuu avoin ja tasa-arvoinen vuorovaikutus jäsenten kesken tavoitteena on organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstö etsii aktiivisesti mahdollisuuksia toiminnan laadun parantamiseen Hanke tarjoaa avustajille mahdollisuuden selvittää ja purkaa ohjatusti pitkittyneen työttömyyden syitä ja seurauksia. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöllä voidaan työsuhteen aikana arvioida työntekijän sekä fyysistä että psykososiaalista työkykyä. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajien työuran suunnittelua tuetaan kehityskeskustelujen ja Sparraustiimityökirjan avulla. Sparraustiimi-kansiossa on tehtäviä ja harjoituksia, jotka käsittelevat muun muassa omaa työhistoriaa, voimavaroja, tavoitteita ja hyvinvointia. Tehtäviä ja harjoituksia tehdään yhdessä ohjaajan tai avustajaryhmän kanssa. Avustajien ohjaus on voimavara- ja ratkaisukeskeistä pohjautuen positiivisen psykologian perusteisiin. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa ammatillisia opintoja. Opinnot sisältävät osan lähihoitajan ja/tai kotityöpalvelualan tutkinnosta. Tämä antaa avustajille mahdollisuuden suuntautua työjakson jälkeen usealle alalle. Oppimisen esteitä puretaan selvittämällä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toteutusmallin idea on, että mitä paremmin avustajat suoriutuvat avustajan työstä, sitä enemmän he saavat myönteistä palautetta ja näkevät myös itse työnsä myönteiset vaikutukset. Palaute vahvistaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota pyrkiä työelämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan ja muita työelämän taitoja. Tarkoitus on riittävällä ja ammattitaitoisella ohjauksella ja rakentavalla palautteella tukea avustajien työssä oppimista, työkykyä ja työhyvinvointia Avustajatoiminnan asiakkaat Palvelusta tiedotetaan sotiemme veteraaneille veteraanijärjestöjen ja kuntien vanhushuollon kautta. Asiakkaiden kanssa tehdään palvelusuunnitelma. Palvelu täydentää sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotantoa. Avustajan käyntikerta kestää kaksi kolme tuntia ja avustaja käy asiakkaan luona 1 4 kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on, että avustajalla on sama asiakaskunta koko työsuhteen ajan. Asiakkaiden ikääntyminen tuo muutoksia toimintakykyyn. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja virkeyden tukeminen aktivoi asiakasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Avustajatoiminnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalvelun laatusuositusta, jossa laadukas palvelutoiminta määritellään seuraavasti: laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelun suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen on vaikuttavaa eli saavuttaa asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet 5
6 7. Projektin resurssit ja talous Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hanke on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan tukihanketta, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. Sotainvalidien Veljesliitto järjestää aluehankkeiden avustajien peruskurssin ja jatkotyöllistymistä tukevan jatkokurssin. Projektin hallintoon palkataan neljä kokoaikaista työntekijää, avustajiksi palkataan yhtäaikaisesti palkkatuella työntekijää, joista suurin osa tekee työtä 30 tuntia viikossa. VATES:n laatusuositusten mukaisesti yhdellä ohjaajalla tulisi olla valmennettavaa. Hallinnon työntekijät vastaavat avustajien ohjaamisesta ja kouluttamisesta avustajan työssä ja valmentamisesta työuralla eteenpäin. Hankkeen kulut muodostuvat palkoista, matkakorvauksista, kokous- ja koulutuskuluista, toimisto-, tilitoimisto-, tarvike- ja kalustokuluista. Ammatillinen koulutus rahoitetaan erikseen haettavalla määrärahalla. Hankkeen tuloja ovat työvoimapoliittinen avustus, palkkatuet, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton avustus ja asiakasmaksut. Kirjanpidossa on erotettu hankkeen hallinto ja avustajatoiminta. Avustajatoiminnan osalta tehdään myös kuntakohtaiset tuloslaskelmat. Ely-keskuksen avustusta haetaan ja käytetään ainoastaan hallinnon ja avustajien ohjaamisen ja työssä oppimista tukevan koulutuksen kuluihin, avustajatoiminnan kuluihin käytetään palkkatukea, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton kuntakohtaista avustusta ja asiakasmaksuja. Mahdollinen avustajatoiminnan kuntakohtainen ylijäämä käytetään avustajien palkkaamiseen palkkatukijakson jälkeen. Nämä avustajat voivat toimia alueellisina apuohjaajina ja asiakastyön yhteyshenkilöitä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Myös yhteydenpidon tarve omaisiin tulee lisääntymään. 8. Riskit ja oletukset Hankkeen toteutumisen riskinä oletetun suuruisena voidaan pitää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä määrän vähenemistä. Asiakasmäärän väheneminen kompensoituu palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuna. Avustajien ammatillinen koulutus antaa valmiuksia entistä monipuolisempaan palveluun. Hankkeen ja avustajan työn tulisi olla työttömälle henkilölle houkutteleva vaihtoehto. Työn tulisi vastata työntekijän työkykyä ja kiinnostuksen kohteita. Tarjoamalla yksilöllistä tukea, kannustavan työyhteisön, koulutusta jatkotyöllistymisen tueksi ja peruspäivärahaa suuremman palkan avustajan työ on motivoiva vaihtoehto. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen esteet ovat moninaiset, joten hallinnon henkilöstömäärän tulisi olla riittävä ja henkilöstön ammattitaitoista. Tarjoamalla kohtuullisen haastavat työtehtävät, työyhteisön tuen ja kilpailukykyisen palkan, on mahdollista saada pätevä ja sitoutunut henkilökunta. Avustajien jatkotyöllistymisen uhka on huono työllisyystilanne, mikä lisää hakijoita myös ammatilliseen koulutukseen. Hyvällä yhteistyöllä työnantajien kanssa on mahdollista löytää työmahdollisuuksia ja kouluttaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Työ toisen työantajan palveluksessa voidaan aloittaa osa-aikaisena avustajan työn ohessa. 6
7 Avustajan työ on fyysisesti ja henkisesti vaativaa työtä. Avustajien fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn kartoitus selkeyttää jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia. Työllistyminen on mahdollista myös osatyökykyisenä, työnantajan on mahdollista saada tukea vajaakuntoisen henkilön palkkaukseen ja työn räätälöintiin. 9. Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, projektisihteeri, projektisuunnittelija ja projektiohjaaja. Toiminnanjohtaja toimii projektipäällikön esimiehenä. Projektipäällikkö toimii hallinnon ja avustajien esimiehenä, vastaa taloudesta, rekrytoinneista, toiminnan ohjaamisesta, tiedotuksesta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Projektipäällikkö vastaa raportoinnista, itsearvioinnista ja toiminnan kehittämisestä. Projektipäällikkö vastaa avustajien työkyvyn arvioinnista ja seurannasta yhdessä työterveyshuollon, työvoimahallinnon ja julkisen terveydenhuollon kanssa. Projektisihteeri vastaa asiakas- ja avustajarekisteristä, laskutuksesta, avustavista kirjanpidon tehtävistä ja toimistotöistä. Projektisihteeri vastaa avustajien tuntiseurannasta ja jakaa asiakastilaukset eteenpäin. Projektisihteeri ohjaa avustajia itsenäisessä työn ja aikataulun suunnittelussa. Projektisuunnittelija vastaa avustajien ammatillisen ja muun koulutuksen järjestelyistä ja jatkotyöllistymisen tukemisesta. Projektisuunnittelija toimii yhdyshenkilönä oppilaitosten ja työnantajien suuntaan. Projektisuunnittelija kehittää avustajien perehdytystä ja työssä ohjaamista yhdessä projektiohjaajan kanssa. Projektiohjaaja vastaa avustajien perehdyttämisestä ja ohjaamisesta asiakastyössä. Projektiohjaaja toimii asiakastyön yhdyshenkilönä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Projektiohjaaja vastaa osaltaan jatkotyöllistymisen ja ammatillisen koulutuksen onnistumisesta hankkeessa. Hankkeen sidosryhmiä ovat te-toimistot, työllistävät hankkeet, oppilaitokset, kunnat, työnantajat, Sotainvalidien Veljesliitto, muut veteraanijärjestöt. Hallinnoija kutsuu ohjausryhmään sidosryhmien edustajat. 10. Sopimukset Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry tekee sopimuksen Sotainvalidien Veljesliiton kanssa koskien tukihankkeen ohjausta ja tukea ja sopimukset kuntien kanssa kuntatuen määrästä ja kohdentumisesta. 11. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaraportti tehdään rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti. Sotainvalidien Veljesliitolle, kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja veteraanijärjestöille raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Sotainvalidien Veljesliitto raportoi kootusti aluehankkeiden tulokset Työ- ja elinkeinoministeriölle. 7
8 Seurattavia määrällisiä tunnuslukuja ovat avustajien ja henkilötyövuosien määrä, työllistämismuoto, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrä, jatkotyöllistymisen tulos, asiakasmäärä, asiakaskäynnit ja tehdyt työtunnit. Laadullisia tuloksia seurataan avustajien kehityskeskusteluissa ja kyselyin. Avustajilta kysytään koulutustoiveita ja heidän tyytyväisyyttään perehdytykseen, ohjaukseen ja jatkotyöllistymisen tukeen. Kyselyjä toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta tehdään myös avustajatoiminnan asiakkaille ja sidosryhmille. Laadullisten tulosten mittaamista kehitetään yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton tukihankkeen kanssa. 12. Projektin arviointimenettely ja aikataulu (evaluointi) Projektissa toteutetaan ohjatusti ja säännöllisesti itsearviointia. Arviointimenetelmä pohjaa EFQM-malliin ja siitä laaditaan asiantuntijan avulla juuri hankkeen tavoitteita ja toimintaa tukeva malli. Arviointi toteutetaan kuuden kuukauden välein. Arviointi kattaa sekä hallinnon että avustajien toiminnan. 13. Tiedotus Projektin toiminnasta tiedotetaan sidosryhmille projektitiedotteella kuuden kuukauden välein. Näitä sidosryhmiä ovat työvoimahallinto, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, veteraanijärjestöjen johto ja muut yhteistyökumppanit. Ulkoinen tiedotus toteutetaan esitteiden, www-sivujen ja tiedotusvälineiden avulla. LIITTEET Liite 1 Hakemuslomake Liite 2 Hankkeen tiivistelmä -diat Liite 3 Avustajan polku kaavio Liite 4 Sparraustiimi -työkirja Liite 5 Avustajat uusille urille -koulutus Liite 6 Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminnasta ammattiin -hanke Liite 7 Budjettierittely Liite 8 Tilinpäätös vuodelta 2009 Liite 9 Yhdistyksen säännöt Liite 10 Yhdistysrekisteriote Liite 11 Todistus verojen maksamisesta Liite 12 Todistus vakuutusmaksujen maksamisesta LÄHTEET Eskola, Kaisa; Huuhtanen, Pekka; Kandolin, Irja. Psykososiaalisten työolojen kehitys vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:45. Haataja, Anita; Korkeamäki, Ossi; Kyyrä, Tomi. Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:40. 8
9 Ilmarinen, Juhani & Hussi, Tomi (toim.). Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys. Raportti työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirroista sekä työterveyslaitoksen toiminnasta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:48. Juvonen-Posti, Pirjo & Jalava, Janne. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:34. Kivistö, Sirkku; Kallio, Eila; Turunen Greta. Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Ollikainen Anne-Mari. Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. VATES Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto Puolanne, M. & Sariola, L.: Laatu tuetussa työllistymisessä. Palvelustandardi. VATES-säätiö. Helsinki Tie hyvään vanhuuteen. Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 9
VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke
VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry Kirkkokatu 16 C 34, 80100 JOENSUU www.veteraaniavustaja.fi www.sotainvalidit.fi Veteraaniavusta ammatiksi
LisätiedotAvustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011
Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa
LisätiedotVETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU
VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotAvustajatoiminnan ajankohtaiset kuulumiset. Veljeskotipäivät 1.9.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast
Avustajatoiminnan ajankohtaiset kuulumiset Veljeskotipäivät 1.9.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen 1.11.1998
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle
HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNNAN TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Heinäveden kunnan työllisyyspalvelut tarjoaa tukea ja ohjausta työttömien työnhakijoiden
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotAVUSTAJATOIMINTA. Avustajatoiminnan kaksi kärkeä: täydentävä kotiapu ja tärkeä työkokemus Keski Suomen yhteistyöseminaari 10.5.
AVUSTAJATOIMINTA Avustajatoiminnan kaksi kärkeä: täydentävä kotiapu ja tärkeä työkokemus Keski Suomen yhteistyöseminaari 10.5.2012 Avustajatoiminnasta ammattiin hanke Hankkeella kaksi tärkeää painopistettä
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotAvustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast
Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotVantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotPaikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma 1 Paikka auki II - peruslähtökohdat Paikka auki II -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden
Lisätiedot22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.
Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotOPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus www.oppisopimus.fi 21.11.2018 ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT 1 Mitä oppisopimuskoulutus on? Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotPaikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotYHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä
VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.
TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA www.valmennuskeskuspublic.fi 2018 TYÖHÖNVALMENNUS VÄLITYÖMARKKINOILLA KENELLE? Välityömarkkinoilla palkkatukijaksolla yhdistyksissä olevat työntekijät. Työntekijällä
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotTyönantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa
Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Ja Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke 13.9.2017 Lukuja osatyökykyisyydestä Osatyökykyisyys
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena
Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotSatakunnan oppisopimuskeskus
Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotYhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15
Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
LisätiedotEtsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen
LisätiedotPalkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
Lisätiedot