Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011-2013"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI TAUSTA Veteraaniavusta ammatiksi Pohjois-Karjalassa hanke on työllistänyt vuosittain vaikeasti työllistyvää henkilöä sotiemme veteraanien avustajiksi. Hanke on tukenut avustajien jatkotyöllistymistä myös ammatillisen koulutuksen avulla. Hanke on saavuttanut tavoitteensa ja tarkoitus on jatkaa hanketta vuosina Kehittämisen kohteita ovat avustajien työssä oppiminen sekä fyysisen että psykososiaalisen työkyvyn arviointi ja tukeminen työsuhteen aikana. Avustajatoiminnan asiakkaat, sotiemme veteraanit, ovat keski-iältään 87 vuotta ja heidän puolisonsa ja leskensä muutaman vuoden nuorempia. Avustajatoiminnan tavoitteena on tukea heidän itsenäistä selviytymistään omassa kodissaan. Yhteistyön tarve ja muodot lisääntyvät kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Kehittämisen kohteena on asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja vireyden tukeminen. Vuonna 2008 työsuhteen päättäneistä avustajista 37 % sijoittui joko työhön tai perusti oman yrityksen. Vuonna 2009 työsuhteen päättäneistä avustajista 46 % työllistyi tai jatkoi lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajat uusille urille (AVU) koulutusryhmässä 15 avustajaa suoritti osan lähihoitajan tutkinnosta vuonna 2008 ja 12 avustajaa vuonna Ammatillisen koulutuksen merkitys jatkotyöllistymisen tukemisessa on osoittautunut suureksi. 1. Yhteenveto Projektiin palkataan palkkatuella vaikeasti työllistyviä henkilöitä sotiemme veteraanien avustajiksi ja itsenäisen kotona asumisen tueksi. Tukipalvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien vanhushuollon kanssa. Avustajiksi palkataan kotityöpalveluista ja hoito- ja hoiva-alasta kiinnostuneita miehiä ja naisia. Avustajan työhön aktivoidaan erityisesti ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jääneitä alle 25-vuotiaita. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajan työ antaa monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon, sosiaalisten taitojen, ajanhallinnan ja työyhteisötaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Projektiohjaajat perehdyttävät ja ohjaavat avustajia työssään. Työssä onnistuminen ja ammatillisten taitojen kehittyminen antavat hyvän pohjan uuden työuran rakentamiseen. Avustajia aktivoidaan päivittämään ja lisäämään ammattitaitoaan koulutuksen avulla. Kaikki avustajat saavat perustiedot kotityöpalveluista ja hoito- ja hoivatyöstä avustajaa vuosittain voi suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia perusopintoja. Koulutuksen esteitä kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja tekemällä tarvittaessa oppimisvaikeuksia kartoittavat testit. Projekti tukee avustajien fyysistä ja psykososiaalista työkykyä. Avustajille järjestetään työhöntulotarkastus, työfysioterapeutin ohjaus ja työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanotto sairaustapauksissa. Avustaja ohjataan tarvittaessa työkyvyn tarkempaan selvitykseen julkisen terveydenhuollon kautta. Työkyvyn kartoitus mahdollistaa todellista työkykyä vastaavan urasuunnitelman tekemisen. 1

2 Kehityskeskustelujen tukena on hankkeessa kehitetty ja käyttöön otettu urasuunnittelua tukeva Sparraustiimi-työkirja. Projektiohjaajat käyvät säännöllisiä kehityskeskusteluja ja antavat yksilöllistä ohjausta jatkotyöllistymisen tueksi. Hanketoimistossa on avustajien käytössä kaksi tietokonetta ja toimistotila atk-taitojen ja työnhakuasiakirjojen ohjattua päivittämistä ja tekemistä varten. Avustajien jatkotyöllistymisen tueksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työosuuskuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Avustajien on mahdollista työsuhteen aikana olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Hankkeen ohjaajat ovat mukana työnantajan tukena perehdyttämisessä ja antavat yrittäjälle tietoa palkkatuetusta työstä ja oppisopimuksesta. Tavoitteena on kouluttaa ja valmentaa avoimille työmarkkinoille pystyvää, ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa Avustajatoiminnan asiakkaat Avustajatoiminnan piirissä ovat vain sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Avustajatoiminta on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan hanketta, jota rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeita on 18 eri puolilla Suomea. Koko Suomessa asiakkaita oli henkilöä ja Pohjois- Karjalassa henkilöä vuonna Hanke tuottaa palveluja, jotka tukevat ja täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Avustajien työtehtävät ovat painottuneet kodin puhtaanapitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin, vireyden ja sosiaalisten kontaktien ylläpito on uuden hankkeen erityinen painopiste. 2. Lähtötilanteen / ongelman kuvaus Tutkimusten mukaan vain laadukkaan työhönvalmentajatoiminnan, systemaattisen työnantajayhteistyön ja tavoitteellisen yhteistyön avulla eri toimijoiden kesken voidaan varmistaa työllistyminen tukityöllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Myös osa-aikatyöt ja lyhyet keikkatyöt edistävät kokoaikaista työllistymistä nopeammin kuin kokoaikainen työttömyys. Kokonaistyöllisyyden parantamiseksi olisi keskitettävä toimenpiteitä vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta olisi ehkäistävä ennen ikävaihetta vuotta. Erityistä huomiota olisi kohdistettava tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden (masennus) ehkäisyyn. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden taidoista merkittävimmiksi nousevat yhteistyökyky, tiimityötaidot sekä kyky jakaa omaa ja ymmärtää toisten osaamista. Keskimääräistä enemmän korostuu eettinen osaaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialat lähentyvät toisiaan, palveluiden rajat hoivaasiakkaiden osalta madaltuvat. Kotona hoidetaan vaativaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita, jolloin työntekijältä edellytetään kykyä työskennellä itsenäisesti. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen merkitys korostuu, koska asiakaslähtöisyys on keskeinen kilpailutekijä. Myös asiakkaiden palveluodotukset kasvavat. 2

3 2.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Sotiemme veteraanien keski-ikä on 87 vuotta vuonna 2011, joten he ovat nyt iäkkäimpiä suomalaisia, joille kehitetyt palvelut ja toimintamallit hyödyntävät myös tulevia ikäluokkia. Puolison ja ikätovereiden kuollessa masennuksen tuntemukset ja yksinäisyys lisääntyvät. Kunnon heikkeneminen vaikeuttaa liikkumista ja hakeutumista harrastusten ja muiden ihmisten pariin. Asiakkaat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia palveluja sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Työllistämisen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt. Hyödynsaajia ovat myös työnantajat, joille työvoimaa valmennetaan ja koulutetaan. Hyödynsaajina voidaan pitää myös kotityöpalvelun ja vanhustyön kehittäjiä. Avustajatoiminnan vaikutusta asiakkaiden elämänlaadun osalta voidaan seurata. Avustajatoiminnan hyödynsaajia ovat sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Hyödynsaajia ovat myös heidän omaisensa ja muu lähipiirinsä. Hyödynsaajana voidaan pitää myös kunnan vanhushuoltoa, jota avustajatoiminta täydentää. 4. Tavoitteet ja mittarit (tavoitteiden seuranta) Tavoitteena on työllistää vuodessa henkilöä avustajiksi palkkatukijakson ajaksi. Ensisijaisesti työllistetään vaikeasti työllistyviä henkilöitä, toissijaisesti pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Erityisenä työllistämisen painopisteenä ovat miehet ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Tarkoitus on, että yhtäaikaisesti avustajia työskentelee henkilöä koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajia kannustetaan suorittamaan ammatillinen tutkinto loppuun. Mahdollisuuksia myös oppisopimukseen selvitetään. Tavoitteena on, että vähintään 40 % avustajista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa/jatkaa ammatillisia opintoja. Tavoitteena on, että tukityöllistämisjakson jälkeen avustajilla on käsitys omasta työkyvystään ja urasuunnitelma. Tavoitteena on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yksityisten palvelujen tuottajien kanssa kehittämällä avustajatoiminnan laatua ja avustajien perehdytystä ja koulutusta. Onnistumista koskien avustajien jatkotyöllistymistä mitataan työllistymisillä avoimille työmarkkinoille ja työnantajilta saadulla palautteella. Yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoiminnan tukihankkeen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitetään avustajien jatkotyöllistymismahdollisuuksien laadullista mittaamista. Tavoitteena on tarjota palvelua sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen vuodessa. Vuonna 2010 toiminnan piirissä ovat olleet kaikki muut Pohjois-Karjalan kunnat paitsi Ilomantsi. Asiakkaiden palvelun tarve on ollut hienoisessa kasvussa ja avun ja tuen tarpeet monipuolistumassa. 3

4 Tavoitteena on kehittää avustajapalvelua vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Avustajien työote on itsenäistä selviytymistä tukeva. Tavoitteena on tukea erityisesti asiakkaiden henkistä hyvinvointia vahvistamalla avustajien sosiaalisia taitoja ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Avustajien työssä onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyillä. Yhteistyössä omaisten ja kunnan vanhushuollon kanssa arvioidaan palvelun vaikuttavuutta koskien kotona asumisen mahdollisuutta, henkistä hyvinvointia ja laitoksessa asumisen elämän laadun paranemista. 5. Tuotokset (avaintulokset, tulokset) Avustajia palkataan palkkatuella vuositasolla ja yhtäaikaisesti työskentelee avustajaa Pohjois-Karjalan alueella. Avustajien työaika on 5-6 h/pv ja h/vko. Työehdoissa noudatetaan Yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta. Työsuhteen aikana avustajien tulotaso kohenee ja kunta voi säästää asumistuki- ja toimeentulotukimenoissa. Avustajien koulutusvalmiudet ja motivaatio lisääntyvät avustajaa vuodessa suorittaa osan lähihoitajan tai kotityöpalvelujen ammattitutkinnon opinnoista. Avustajat jatkavat ammatillisia opintoja myös työsuhteen jälkeen. Työsuhteen aikana avustajat saavat käsityksen kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon vaativuudesta. Tarkoitus on, että vähintään 40 prosenttia avustajista työllistyy työjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille tai jatkaa/aloittaa ammatilliset opinnot. Avustajilla on käsitys työkyvystään ja urasuunnitelma työsuhteen päätyttyä. Työnantajat saavat ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa. Avustajatoiminta lisää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä mahdollisuutta asua omassa kodissaan, tukee heidän henkistä virkeyttään ja lisää elämänlaatuaan. Avustajatoiminta tukee kunnan vanhushuoltoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Palvelua tarjotaan asiakkaalle vuodessa. Syntyy pohja pysyvämmälle toimintamallille koskien vanhusväestön palvelutarpeita ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Avustajan työ on palkitsevaa ja motivoivaa. Työn suunnittelulla ja ohjauksella avustajina voivat työskennellä myös vajaakuntoiset henkilöt. Avustajatoiminta voisi olla tulevaisuudessa sosiaalisen työosuuskunnan tai yhteiskunnallisen yrityksen tuottamaa palvelua. 6. Projektin toteutusmalli Avustajat rekrytoidaan yhteistyössä te-toimistojen kanssa, avustajiksi valitaan kotityöpalveluista ja sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita henkilöitä. Työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan ammatillisella koulutuksella ja yhteistyöllä työnantajien kanssa. Avustajat saavat perustiedot oman yrityksen perustamisessa ja tietoja alueen työosuuskuntien toiminnasta. Avustajien on mahdollista olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Tavoitteena on löytää työnantajia, jotka tarvitsevat uusia työntekijöitä ja jotka voivat tarvittaessa tarjota oppisopimusta. 4

5 Avustajien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa noudatetaan VATES:n työllistämispalvelujen laatusuositusta, jonka eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n yleisohjeisiin. Suosituksessa todetaan muun muassa seuraavaa: työhönvalmennus toteutuu asiakaslähtöisesti johtaminen perustuu avoimuuteen ja järjestelmällisyyteen organisaatiossa toteutuu avoin ja tasa-arvoinen vuorovaikutus jäsenten kesken tavoitteena on organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstö etsii aktiivisesti mahdollisuuksia toiminnan laadun parantamiseen Hanke tarjoaa avustajille mahdollisuuden selvittää ja purkaa ohjatusti pitkittyneen työttömyyden syitä ja seurauksia. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöllä voidaan työsuhteen aikana arvioida työntekijän sekä fyysistä että psykososiaalista työkykyä. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajien työuran suunnittelua tuetaan kehityskeskustelujen ja Sparraustiimityökirjan avulla. Sparraustiimi-kansiossa on tehtäviä ja harjoituksia, jotka käsittelevat muun muassa omaa työhistoriaa, voimavaroja, tavoitteita ja hyvinvointia. Tehtäviä ja harjoituksia tehdään yhdessä ohjaajan tai avustajaryhmän kanssa. Avustajien ohjaus on voimavara- ja ratkaisukeskeistä pohjautuen positiivisen psykologian perusteisiin. Tavoitteena on, että avustajaa vuodessa suorittaa ammatillisia opintoja. Opinnot sisältävät osan lähihoitajan ja/tai kotityöpalvelualan tutkinnosta. Tämä antaa avustajille mahdollisuuden suuntautua työjakson jälkeen usealle alalle. Oppimisen esteitä puretaan selvittämällä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toteutusmallin idea on, että mitä paremmin avustajat suoriutuvat avustajan työstä, sitä enemmän he saavat myönteistä palautetta ja näkevät myös itse työnsä myönteiset vaikutukset. Palaute vahvistaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota pyrkiä työelämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan ja muita työelämän taitoja. Tarkoitus on riittävällä ja ammattitaitoisella ohjauksella ja rakentavalla palautteella tukea avustajien työssä oppimista, työkykyä ja työhyvinvointia Avustajatoiminnan asiakkaat Palvelusta tiedotetaan sotiemme veteraaneille veteraanijärjestöjen ja kuntien vanhushuollon kautta. Asiakkaiden kanssa tehdään palvelusuunnitelma. Palvelu täydentää sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotantoa. Avustajan käyntikerta kestää kaksi kolme tuntia ja avustaja käy asiakkaan luona 1 4 kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on, että avustajalla on sama asiakaskunta koko työsuhteen ajan. Asiakkaiden ikääntyminen tuo muutoksia toimintakykyyn. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja virkeyden tukeminen aktivoi asiakasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Avustajatoiminnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalvelun laatusuositusta, jossa laadukas palvelutoiminta määritellään seuraavasti: laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelun suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen on vaikuttavaa eli saavuttaa asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet 5

6 7. Projektin resurssit ja talous Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hanke on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan tukihanketta, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. Sotainvalidien Veljesliitto järjestää aluehankkeiden avustajien peruskurssin ja jatkotyöllistymistä tukevan jatkokurssin. Projektin hallintoon palkataan neljä kokoaikaista työntekijää, avustajiksi palkataan yhtäaikaisesti palkkatuella työntekijää, joista suurin osa tekee työtä 30 tuntia viikossa. VATES:n laatusuositusten mukaisesti yhdellä ohjaajalla tulisi olla valmennettavaa. Hallinnon työntekijät vastaavat avustajien ohjaamisesta ja kouluttamisesta avustajan työssä ja valmentamisesta työuralla eteenpäin. Hankkeen kulut muodostuvat palkoista, matkakorvauksista, kokous- ja koulutuskuluista, toimisto-, tilitoimisto-, tarvike- ja kalustokuluista. Ammatillinen koulutus rahoitetaan erikseen haettavalla määrärahalla. Hankkeen tuloja ovat työvoimapoliittinen avustus, palkkatuet, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton avustus ja asiakasmaksut. Kirjanpidossa on erotettu hankkeen hallinto ja avustajatoiminta. Avustajatoiminnan osalta tehdään myös kuntakohtaiset tuloslaskelmat. Ely-keskuksen avustusta haetaan ja käytetään ainoastaan hallinnon ja avustajien ohjaamisen ja työssä oppimista tukevan koulutuksen kuluihin, avustajatoiminnan kuluihin käytetään palkkatukea, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton kuntakohtaista avustusta ja asiakasmaksuja. Mahdollinen avustajatoiminnan kuntakohtainen ylijäämä käytetään avustajien palkkaamiseen palkkatukijakson jälkeen. Nämä avustajat voivat toimia alueellisina apuohjaajina ja asiakastyön yhteyshenkilöitä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Myös yhteydenpidon tarve omaisiin tulee lisääntymään. 8. Riskit ja oletukset Hankkeen toteutumisen riskinä oletetun suuruisena voidaan pitää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä määrän vähenemistä. Asiakasmäärän väheneminen kompensoituu palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuna. Avustajien ammatillinen koulutus antaa valmiuksia entistä monipuolisempaan palveluun. Hankkeen ja avustajan työn tulisi olla työttömälle henkilölle houkutteleva vaihtoehto. Työn tulisi vastata työntekijän työkykyä ja kiinnostuksen kohteita. Tarjoamalla yksilöllistä tukea, kannustavan työyhteisön, koulutusta jatkotyöllistymisen tueksi ja peruspäivärahaa suuremman palkan avustajan työ on motivoiva vaihtoehto. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen esteet ovat moninaiset, joten hallinnon henkilöstömäärän tulisi olla riittävä ja henkilöstön ammattitaitoista. Tarjoamalla kohtuullisen haastavat työtehtävät, työyhteisön tuen ja kilpailukykyisen palkan, on mahdollista saada pätevä ja sitoutunut henkilökunta. Avustajien jatkotyöllistymisen uhka on huono työllisyystilanne, mikä lisää hakijoita myös ammatilliseen koulutukseen. Hyvällä yhteistyöllä työnantajien kanssa on mahdollista löytää työmahdollisuuksia ja kouluttaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Työ toisen työantajan palveluksessa voidaan aloittaa osa-aikaisena avustajan työn ohessa. 6

7 Avustajan työ on fyysisesti ja henkisesti vaativaa työtä. Avustajien fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn kartoitus selkeyttää jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia. Työllistyminen on mahdollista myös osatyökykyisenä, työnantajan on mahdollista saada tukea vajaakuntoisen henkilön palkkaukseen ja työn räätälöintiin. 9. Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, projektisihteeri, projektisuunnittelija ja projektiohjaaja. Toiminnanjohtaja toimii projektipäällikön esimiehenä. Projektipäällikkö toimii hallinnon ja avustajien esimiehenä, vastaa taloudesta, rekrytoinneista, toiminnan ohjaamisesta, tiedotuksesta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Projektipäällikkö vastaa raportoinnista, itsearvioinnista ja toiminnan kehittämisestä. Projektipäällikkö vastaa avustajien työkyvyn arvioinnista ja seurannasta yhdessä työterveyshuollon, työvoimahallinnon ja julkisen terveydenhuollon kanssa. Projektisihteeri vastaa asiakas- ja avustajarekisteristä, laskutuksesta, avustavista kirjanpidon tehtävistä ja toimistotöistä. Projektisihteeri vastaa avustajien tuntiseurannasta ja jakaa asiakastilaukset eteenpäin. Projektisihteeri ohjaa avustajia itsenäisessä työn ja aikataulun suunnittelussa. Projektisuunnittelija vastaa avustajien ammatillisen ja muun koulutuksen järjestelyistä ja jatkotyöllistymisen tukemisesta. Projektisuunnittelija toimii yhdyshenkilönä oppilaitosten ja työnantajien suuntaan. Projektisuunnittelija kehittää avustajien perehdytystä ja työssä ohjaamista yhdessä projektiohjaajan kanssa. Projektiohjaaja vastaa avustajien perehdyttämisestä ja ohjaamisesta asiakastyössä. Projektiohjaaja toimii asiakastyön yhdyshenkilönä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Projektiohjaaja vastaa osaltaan jatkotyöllistymisen ja ammatillisen koulutuksen onnistumisesta hankkeessa. Hankkeen sidosryhmiä ovat te-toimistot, työllistävät hankkeet, oppilaitokset, kunnat, työnantajat, Sotainvalidien Veljesliitto, muut veteraanijärjestöt. Hallinnoija kutsuu ohjausryhmään sidosryhmien edustajat. 10. Sopimukset Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry tekee sopimuksen Sotainvalidien Veljesliiton kanssa koskien tukihankkeen ohjausta ja tukea ja sopimukset kuntien kanssa kuntatuen määrästä ja kohdentumisesta. 11. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaraportti tehdään rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti. Sotainvalidien Veljesliitolle, kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja veteraanijärjestöille raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Sotainvalidien Veljesliitto raportoi kootusti aluehankkeiden tulokset Työ- ja elinkeinoministeriölle. 7

8 Seurattavia määrällisiä tunnuslukuja ovat avustajien ja henkilötyövuosien määrä, työllistämismuoto, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrä, jatkotyöllistymisen tulos, asiakasmäärä, asiakaskäynnit ja tehdyt työtunnit. Laadullisia tuloksia seurataan avustajien kehityskeskusteluissa ja kyselyin. Avustajilta kysytään koulutustoiveita ja heidän tyytyväisyyttään perehdytykseen, ohjaukseen ja jatkotyöllistymisen tukeen. Kyselyjä toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta tehdään myös avustajatoiminnan asiakkaille ja sidosryhmille. Laadullisten tulosten mittaamista kehitetään yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton tukihankkeen kanssa. 12. Projektin arviointimenettely ja aikataulu (evaluointi) Projektissa toteutetaan ohjatusti ja säännöllisesti itsearviointia. Arviointimenetelmä pohjaa EFQM-malliin ja siitä laaditaan asiantuntijan avulla juuri hankkeen tavoitteita ja toimintaa tukeva malli. Arviointi toteutetaan kuuden kuukauden välein. Arviointi kattaa sekä hallinnon että avustajien toiminnan. 13. Tiedotus Projektin toiminnasta tiedotetaan sidosryhmille projektitiedotteella kuuden kuukauden välein. Näitä sidosryhmiä ovat työvoimahallinto, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, veteraanijärjestöjen johto ja muut yhteistyökumppanit. Ulkoinen tiedotus toteutetaan esitteiden, www-sivujen ja tiedotusvälineiden avulla. LIITTEET Liite 1 Hakemuslomake Liite 2 Hankkeen tiivistelmä -diat Liite 3 Avustajan polku kaavio Liite 4 Sparraustiimi -työkirja Liite 5 Avustajat uusille urille -koulutus Liite 6 Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminnasta ammattiin -hanke Liite 7 Budjettierittely Liite 8 Tilinpäätös vuodelta 2009 Liite 9 Yhdistyksen säännöt Liite 10 Yhdistysrekisteriote Liite 11 Todistus verojen maksamisesta Liite 12 Todistus vakuutusmaksujen maksamisesta LÄHTEET Eskola, Kaisa; Huuhtanen, Pekka; Kandolin, Irja. Psykososiaalisten työolojen kehitys vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:45. Haataja, Anita; Korkeamäki, Ossi; Kyyrä, Tomi. Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:40. 8

9 Ilmarinen, Juhani & Hussi, Tomi (toim.). Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys. Raportti työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirroista sekä työterveyslaitoksen toiminnasta Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:48. Juvonen-Posti, Pirjo & Jalava, Janne. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:34. Kivistö, Sirkku; Kallio, Eila; Turunen Greta. Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Ollikainen Anne-Mari. Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. VATES Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto Puolanne, M. & Sariola, L.: Laatu tuetussa työllistymisessä. Palvelustandardi. VATES-säätiö. Helsinki Tie hyvään vanhuuteen. Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 9

VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke

VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry Kirkkokatu 16 C 34, 80100 JOENSUU www.veteraaniavustaja.fi www.sotainvalidit.fi Veteraaniavusta ammatiksi

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Avustajatoiminnan ajankohtaiset kuulumiset. Veljeskotipäivät 1.9.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminnan ajankohtaiset kuulumiset. Veljeskotipäivät 1.9.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminnan ajankohtaiset kuulumiset Veljeskotipäivät 1.9.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen 1.11.1998

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

AVUSTAJATOIMINTA. Avustajatoiminnan kaksi kärkeä: täydentävä kotiapu ja tärkeä työkokemus Keski Suomen yhteistyöseminaari 10.5.

AVUSTAJATOIMINTA. Avustajatoiminnan kaksi kärkeä: täydentävä kotiapu ja tärkeä työkokemus Keski Suomen yhteistyöseminaari 10.5. AVUSTAJATOIMINTA Avustajatoiminnan kaksi kärkeä: täydentävä kotiapu ja tärkeä työkokemus Keski Suomen yhteistyöseminaari 10.5.2012 Avustajatoiminnasta ammattiin hanke Hankkeella kaksi tärkeää painopistettä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa

Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Ja Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke 13.9.2017 Lukuja osatyökykyisyydestä Osatyökykyisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot