TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tulevaisuuden osaaminen-työpajan kooste Koonnut: Pirre Hyötynen, TEK

Transkriptio

1 TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tulevaisuuden osaaminen-työpajan kooste Koonnut: Pirre Hyötynen, TEK

2 TEEMAT JA FASILITAATTORIT 1. Uravalmiudet/Heini Hult-Miekkavaara ja Simo Kokko, TEK 2. Kestävän kehityksen osaaminen/ Annina Takala, TTY ja Nani Pajunen, Aalto-yliopisto 3. Yrittäjyys- ja innovaatiovalmiudet/ Juhani Nokela ja Tuula Pihlajamaa, TEK 4. Myynti- ja asiakasosaaminen/veli-matti Kuisma, Teknologiateollisuus ry ja Sanja Mursu, TEK 5. Työstä oppiminen/ Pirre Hyötynen, TEK ja Jussi-Pekka Teini, TTYY 2 2

3 TEEMA: URAVALMIUDET 3

4 URAVALMIUDET: TYÖPAJAN ESITTELY Rakennemuutos tuo mukanaan uuden monimuotoisen urakäsityksen. On todennäköistä, että myös tekniikan akateemisten urista tulee ns. tilkkutäkkiuria. Globaaleista megatrendeistä erityisesti digitalisoituminen muuttaa työtä tavoilla, joista emme vielä edes tiedä. Työn tekemisen tavat muuttuvat. Organisaatiot, joissa työtä tehdään, muuttuvat. Osaamistarpeet muuttuvat. Sekä uran että työn käsitteet muuttuvat. Rakennemuutos tuo mukanaan uuden monimuotoisen urakäsityksen. On todennäköistä, että myös tekniikan akateemisten urista tulee ns. tilkkutäkkiuria. Globaaleista megatrendeistä erityisesti digitalisoituminen muuttaa työtä tavoilla, joista emme vielä edes tiedä. Työn tekemisen tavat muuttuvat. Organisaatiot, joissa työtä tehdään, muuttuvat. Osaamistarpeet muuttuvat. Sekä uran että työn käsitteet muuttuvat. Minkälaisilla uravalmiuksilla yliopistosta valmistuva kandi, maisteri tai tohtori pärjää tässä työn uudessa maailmassa? 4 4

5 URAVALMIUDET: SEKÄ PEHMEÄÄ OSAAMISTA ETTÄ KOVIA TAITOJA Työelämän muuttuminen yhä pirstaleisemmaksi myös korkeakoulutettujen osalta muuttaa työelämässä tarvittavia uravalmiuksia. Hyvä CV ja ajantasainen LinkedIn-profiili ovat itsestäänselvyys, mutta lisäksi tarvitaan muutakin. Olennaista on osata tunnistaa ja kuvata muille omaa osaamistaan sekä kyky ja asenne itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Oman osaamisen markkinoinnin ohella myös sosiaaliset taidot ja verkostot ovat avain työelämässä pärjäämiseen. Samoin tiedon etsimiseen, hahmottamiseen ja relevantin tiedon soveltamiseen tulee oman uran kannalta uudenlaisia haasteita. Korkeasti koulutettujen uravalmiudet kehittyvät yksilön, yliopiston ja yritysten yhteistyönä. Vaikka päävastuu uravalmiuksien kehittymisessä onkin yksilöllä itsellään, luovat yliopisto ja työelämä niihin puitteet, joissa harjoitella. Kyse ei niinkään ole yksittäisten kurssien oppisisällöistä, vaan vuorovaikutusta, itsetuntemusta ja monikulttuurisuutta tukevissa opetusmenetelmissä ja oppimisympäristöissä. Itsetuntemuksen kumulatiivinen kehittyminen alkaa heti ensimmäisenä vuotena ja jatkuu läpi koko opiskeluajan luoden hyvää pohjaa valmiuksille työelämään. Pelkkä yhdessä tekeminen ei riitä vaan pitää olla myös ohjattua reflektiota ja mahdollisuus saada riittävästi palautetta. Opetuksen yhteyteen voidaan myös integroida rekrytointia mallittavia tilanteita CV-hakuineen, joilla ohjataan miettimään omaa soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin ja toimintaympäristöihin. Samoin oppimispäiväkirja esimerkiksi kesätyön ajalta tukee osaamisen kehittymisen analysointia ja sanoittamista. 5 5

6 TEEMA: KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN 6

7 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN: TYÖPAJAN ESITTELY Tekniikan akateemiset työskentelevät usein tutkimus- ja kehitystehtävissä, suunnittelussa ja johdossa. Jos kestävän kehityksen haasteisiin halutaan vastata, on heillä keskeinen rooli kehittää kestävämpää tekniikkaa ja muuttaa rakenteita kestävämmäksi. Kestävä kehitys ei ole vain pakko tai vastuukysymys, vaan siihen liittyy suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut ovat yksi keskeinen liiketoimintamahdollisuus. Kestävä kehitys on myös mahdollisuus nostaa ammattikunnan roolia ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tekniikalla ja sitten tekniikan korkeakoulutetuilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Tämä on ammattikunnalle suuri vastuu mutta samalla myös suuri mahdollisuus. Minkälaista osaamista tarvitaan, jotta pystymme vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin? Mitä pitää tehdä, jotta tämä osaaminen voidaan saavuttaa? 7 7

8 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN: ARVOJA JA ASENTEITA Kestävästä kehityksestä mieleen tulee usein ensimmäiseksi luonnonvarojen säästämiseen ja ympäristön tilaa parantamiseen tähtäävä kova tekninen osaaminen. Puhutaan kierrätyksestä, uusiutuvasta energiasta, CO 2 - päästöjen seurannasta ja tehokkaasta logistiikasta. Kestävä kehitys on kuitenkin teknistä osaamista laajempi käsite. Se on ennen kaikkea ajattelutapa, asenne ja arvoja. Asenneilmaston muutos lähtee ihmisistä. Kyseessä on kasvatustehtävä, mutta se ei voi olla pelkästään yliopistojen vastuulla. Kestävään kehityksen osaamisessakin voidaan puhua elinkaarimallista; kasvaminen lähtee liikkeelle syntymästä ja jatkuu läpi elämän. Miten kestävän kehityksen osaamista voidaan opettaa? Oikeilla caseilla, käytännön harjoittelulla ja konkreettisella tekemisellä, jolloin kestävä kehitys saadaan osaksi opiskelijan toimintaa ja arkea. Hyvien esimerkkien avulla muutetaan asennetta, kulttuuria ja ajatusmalleja. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Green Campuksella käytössä on aurinkokennot ja tuulivoimaa. Sähkönkulutusmittarin tiedot ovat netissä nähtävissä, jolla kulutuskäyttäytyminen on tehty näkyväksi. Kampuksella siis eletään, niin kuin opetetaan. Toinen hyvä esimerkki on Vaasasta, jossa sähkötekniikan opiskelijat toteuttivat energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävän projektin ja kampanjan Vaasan kaupunginkirjastossa. Tässä todellisessa, poikkitieteellisessä casessa yhdistyivät eri näkökulmat: tekniikka, raha ja ihmisten käyttäytyminen. Lisää työkaluja kestävän kehityksen opettamiseen: 8 8

9 TEEMA: YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOVALMIUDET 9

10 YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOVALMIUDET: TYÖPAJAN ESITTELY Tulevaisuuden työpaikat syntyvät nykyistä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tekniikan yliopistoissa opiskelevat tulisikin kouluttaa työpaikkojen luojiksi, eikä vain työnhakijoiksi. Tässä riittävällä yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisella on merkittävä vaikutus. Yrittäjämäistä asennetta pitää tuoda esille tekniikan yliopistokoulutuksessa monin tavoin. Yrittäjyyden ja yrittäjyysvalmiuksien edistämiseen yliopistoissa on jo panostettu, mutta paljon on vielä tehtävää

11 YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOVALMIUDET: KOKEILUYMPÄRISTÖJÄ JA OPPIA EPÄONNISTUMISISTA Näitä tarvitaan, mikäli yliopistoista valmistuvien yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia halutaan kehittää. Yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvä liiketoiminta- ja verkostosaaminen on keskeistä, mutta yhtälailla yrittäjäksi kasvetaan henkisellä pääomalla. Luovuus, innovatiivisuus ja epävarmuuden sieto kehittyvät harjoittelemalla kokeilua tukevassa ympäristössä ja yhteisössä. Myös epäonnistumisen ja erityisesti siitä oppimisen- tulisi olla sallittua. Kaikilla opiskelijoilla ei yrittäjyysura ole ensisijaisesti tähtäimessä, mutta yrittämisen keskeiset perusvalmiudet tulisi silti sisältyä jokaisen opintoihin. Yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen ohella yliopistot voivat edistää yrittäjyyttä myös monin konkreettisin tavoin. Yliopistot voivat muun muassa tarjota laitteistoja, laboratoriotiloja ja muuta infraa aloittelevien yritysten käyttöön

12 TEEMA: MYYNTI- JA ASIAKASOSAAMINEN 12

13 MYYNTI- JA ASIAKASOSAAMINEN: TYÖPAJAN ESITTELY Ote Teknologiateollisuuden Yrittäjävaliokunnan laatimasta Yrittäjyysohjelmasta: "Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin koulutus ovat täysin riittämättömiä, eikä niitä arvosteta etenkään tekniikan alojen opinnoissa. Myynti- ja markkinointitaitojen on kuuluttava opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja ulkomaisten osaajien kanssa on syvennettävä. Yritysten kansainvälistymisen esteenä on osaavan markkinoita tuntevan ja riittävillä kansainvälisillä valmiuksilla omaavan henkilökunnan rekrytointi. Markkinat, välineet ja liiketoimintamallit ovat muuttumassa. Teollista internettiä ja tietotekniikan suomia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi. Kansainvälisen kaupan rahoituksen keinot ja välineet ovat pk-yrityksissä heikosti tunnettuja, samoin kansainvälisten markkina-alueiden, kulttuurien ja toimintatapojen tunnettuus on vähäistä. Markkinat ovat siiloutuneet, pirstoutuneet ja vaikeasti löydettävissä. EK:n selvityksen mukaan kansainvälistymisen tarve on 92 % pk-yrityksistä, mutta osaajista on huutava pula

14 MYYNTI- JA ASIAKASOSAAMINEN: PUUTTUVA TIETEENALA Suomi elää viennistä. Silti vuorovaikutus-, monikulttuurisuus-, ja asiakasosaaminen eivät painotu tarpeeksi tekniikan yliopistokoulutuksessa. Teekkaritkaan eivät ole niin kansainvälisesti orientoituneita kuin usein ajatellaan. Edellä mainittujen taitojen ohella yliopisto-opintojen pitäisi kehittää erityisesti luovuutta, globaalia arvoverkosto-osaamista ja kykyä yhteisölliseen oppimiseen. Kuten monien muiden taitojen kohdalla, myös näitä voidaan kehittää hyödyntämällä monipuolisesti moderneja oppimisympäristöjä ja osallistamalla yhteistyöhön opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi myös yritykset. Taitojen opettelu voidaan myös integroida osaksi substanssiaihetta. Esimerkiksi puheviestinnän ja retoriikan opetus osana muuta opetusta. Viestimään kun oppii vain viestimällä. Kansainvälisten vaihto-opintojen ja harjoittelun sekä kotikansainvälistymisen kannustaminen tuottaa myös tarvittavaa osaamista

15 TEEMA: TYÖSTÄOPPIMINEN 15

16 TYÖSTÄ OPPIMINEN: TYÖPAJAN ESITTELY Tekniikan yliopistoista valmistuvilla on tyypillisesti lähes kaksi vuotta alarelevanttia työkokemusta. Oman alan työkokemus on tärkeää sekä ammatillisen osaamisen kehittymisen että työllistymisen kannalta. Ideaalitilanteessa opintojen aikainen työkokemus ja formaalit opinnot täydentävät toisiaan ja sujuvoittavat oppimista. Työpajassa pohditaan, miten työkokemuksen kautta kertynyttä osaamista hyödynnetään nyt kandi- ja maisteriopinnoissa ja miten työn opinnollistamisessa tulisi edetä

17 TYÖSTÄ OPPIMINEN = > TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Työn opinnollistamisella tarkoitetaan työkokemuksen kautta kertyvän osaamisen nivomista osaksi formaaleja opintoja. Aihetta pohtinut työryhmä puhui myös oppimisen tuotteistamisesta. Työllistymisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisen kannalta oman alan työkokemus on tärkeää, mutta niin on myös opintojen sujuva eteneminen. Siksi työkokemuksen systemaattinen hyödyntäminen osana yliopistotutkintoa hyödyttää sekä opiskelijaa että yliopistoa. Osansa saa myös työnantaja. Tavoitteena on siis win-win-win-tilanne. Työn opinnollistaminen yliopistoissa on vielä vähäistä, mutta kasvussa. Tarvitaankin asennemuutosta: työstä oppiminen ei ole poissa tutkinnon pisteistä vaan tarpeellinen täydennys. Tärkeää työkokemuksen kautta kertyvää osaamista on mm. työelämän pelisäännöt ja hiljainen tieto, esimies- ja alaistaidot sekä teorian soveltaminen käytäntöön. Opiskelijan työssäolojakson osaamistavoitteet tulisi sopia ja kuvata yhdessä (etukäteen), sekä miten oppimista käytännössä seurataan ja dokumentoidaan. Oppimispäiväkirja, harjoitteluseminaari, osaamisen vertaisarviointi sekä opiskelijan oman työpanoksen kuvaaminen osana yrityksen koko tuotantoketjua ja organisaatiota ovat esimerkkejä tästä. Toimivia esimerkkejä opiskelijoiden työskentelyn opinnollistamisesta tekniikan yliopistoissa ovat mm. Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulun 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoiden kesätöitä hyödyntävät kurssit Työssäoppiminen ja Toiminta työyhteisössä, sekä Oulun ja Tampereen alueilla toimiva Demola-akatemia. Demola on monialainen ja avoin innovaatioalusta, jossa korkeakoulujen opiskelijat voivat osana opintojaan ja tiiviissä yhteistyössä projektikumppanien kanssa toteuttaa innovatiivisia projekteja. Projektien yhteydessä opiskelijat suorittavat 5-10 opintopisteen kokonaisuuden, joka yhdistää akateemisen opiskelun yritysmaailmaan

18 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Otetaan hyvät käytänteet osaksi arkea. Vaikka askel kerrallaan. 18