Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kaupungin toiminnan ja talouden seuranta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus 9.5. Liite Mikkelin kaupungin toiminnan ja talouden seuranta

2 Mikkelin kaupunki Talouden toteutuminen, seurantaraportti Kaupungin tulosennuste ja käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 104, KV ). Seurannassa raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Talouden seurantaraportti tilanteesta toimii lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut. Seurannassa tilanteesta raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Mikkelin kaupungin talousarvion toteutumisennuste ajalta (Johdon tuloslaskelmaennuste) on liitteenä. Kaupungin talousarvion toteutumisraportointi on rakennettu siten, että toimintatuotoille ja toimintamenoille on asetettu kuukausikohtaiset kertoimet, jotka laskevat kktoteuman mukaan vuoden lopun tilanteen mukaista laskennallista ennustetta. Kertoimet on määritelty vuoden 2015 kertymien/ toteutumien pohjalta. Johdon ennuste- sarake on laadittu toteutuman, soveltuvin osin laskennallisen ennusteen sekä johdon arvion ja tiedossa olevien poikkeamien pohjalta. Toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet ja korkotuotot Toimintatuotot Kaupungin toimintatuottojen (myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot) arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti. Konsernipalveluiden toimintatuottoihin budjetoitujen, pysyvien vastaavien myynnistä saatavien myyntivoittojen arvioidaan alittuvan noin 1,5 milj. euroa (talousarvio 3,0 milj. euroa). Lautakunnista sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennustaa toimintatuottojen ylittyvän noin 2,0 milj. euroa. Ylityksestä noin 1,1 milj. euroa on ProConsona- ohjelmiston yhteiskäyttöä koskevia Mäntyharjun, Kangasniemen ja Pertunmaan läpilaskutuseriä, jotka näkyvät myös kaupungin toimintamenoina avustuksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muutos 1.1. lukien kasvattaa hammashoidon maksutuottoja noin 0,5 milj. euroa ja vammais- ja vanhuspalveluiden maksutuottoja noin 0,4 milj. euroa. Teknisen lautakunnan toimintatuotot alittunevat 0,1 milj. euroa energiapuuliiketoiminnan lopettamisesta johtuen ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan toimintatuotot alittuvat noin 0,1 milj. euroa Naisvuoren uimahallin remontista ja jo päätettyjen hinnankorotusten vasta syksyllä tapahtuvasta voimaantulosta johtuen. Taseyksiköistä ja liikelaitoksista Otavan Opiston liikelaitos ennustaa toimintatuottojen alittavan talousarvion noin 0,2 milj. eurolla opiskelijamäärien jäätyä alle talousarvion. Mikkelin Vesiliikelaitoksen toimintatuotot ylittynevät 0,4 milj. euroa.

3 Verotulot Mikkelin vuoden talousarviossa verotulojen kasvuksi on vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna suunniteltu noin 0,3 prosenttia. Kuntaliitto arvioi kuntien vuoden verotulojen laskevan kokonaisuutena 0,2% edellisestä vuodesta kunnallisverotulojen kasvaessa noin 1,1%, yhteisöverokertymän jäädessä vuoden 2015 tasosta ja kiinteistöverokertymän kasvaessa noin 2,9%. Verotulojen kehitys on ollut alkuvuonna talousarvion mukaista, tilitykset tammi- maaliskuussa yhteensä 51,8 milj. euroa. Mikkelin kaupungin verotulojen vuodelta arvioidaan toteutuvan talousarvion (200,0 milj. euroa) mukaisesti. Valtionosuudet Valtionosuudet ylittänevät talousarvion noin 4,0 milj. eurolla (talousarvio 106,0 milj. euroa). Vuoden 2015 valtionosuusuudistuksesta johtuen Mikkelin kaupungin peruspalvelujen valtionosuudet kasvoivat vuoden valtionosuuslaskelmien mukaan 7,5 milj. euroa vuodesta Kasvuun vaikutti erityisesti ikärakenteeseen liittyvien laskennallisten kustannusten kasvu (+6,1 milj. euroa). Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi valtionosuusuudistuksessa käytetään siirtymäaikaa Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Opetuksen oppilasmäärät tarkistetaan tammikuussa 2017, jolloin lopulliset tilitykset selviävät. Valtionosuudet ovat noin neljännes käyttömenoista. Korkotuotot Rahoitustuottoihin kuuluvien korkotuottojen ja muiden rahoitustuottojen (lähinnä yhtiöiden osinkotuotot, liikelaitoksen pääomakorvaukset) arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Kokonaisuutena edellä olevista tuloeristä (toimintatuotot, verot, valtionosuudet ja rahoitustuotot) arvioidaan kertyvän noin 460,2 milj. euroa (talousarvio 456,2 milj. euroa). Toiminta- ja korkokulujen kehitys Toimintakulut Henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän noin 1,7 milj. euroa (talousarvio 152,2 milj. euroa). Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ennustaa henkilöstömenoihin noin 0,7 milj. euron ja sivistystoimen kasvatus- ja opetuslautakunta noin 1,0 milj. euron ylitystä. Edellä mainitut lautakunnat arvioivat, että talousarviossa asetettua eläköitymistavoitetta ei saavuteta. Sivistystoimen kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta arvioi henkilöstömenojen ylittyvän 0,1 milj. euroa. Mikkelin Vesiliikelaitos arvioi henkilöstömenojen alittuvan noin 0,15 milj. euroa. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän 6,7 milj. euroa (talousarvio 201,2 milj. euroa). Palveluiden ostojen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle, joka arvioi palveluiden ostojen ylittyvän yhteensä noin 6,8 milj. euroa, josta oman toiminnan osuus 2,0 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon osuus 4,8 milj. euroa. Oman toiminnan osalta Sosiaalipalveluiden lastensuojelun sijoituksien kasvun vuoksi määrärahojen on arvioitu ylittyvän noin euroa, jos sijoitukset kestävät koko vuoden. Terveyspalveluissa Akuuttiosastojen 25 ja 26 menoissa on edelleen talousarvioon verrattuna noin euron ylitysriski. Vammais- ja vanhuspalveluiden osalta vammaispalveluissa on ylitysriskiä euroa muun muassa henkilö-

4 kohtaisten avustajien määrän kasvusta, kuljetuspalveluista, palveluasumisesta ja kehitysvammaisten laitoshoidosta ja asumispalveluista johtuen. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on euron riski, joka kohdistuu vammais- ja vanhuspalveluissa olevaan mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin sekä kotikuntoutukseen. Ylitysriskiä kotikuntoutuksessa on noin euroa. Osastojen uudelleen järjestelyt tk-sairaalan osalta sekä akuuttiosaston profiilin muutos terveyspalveluissa arvioidaan loppuvuodesta tuovan noin euron säästöt. Suunnitelma valmistuu toukokuussa. Erikoissairaanhoitoon on varattu määrärahaa 78,9 milj. euroa. Vuoden 2015 toteutuma oli 80,3 milj. euroa. Jos erikoissairaanhoidon kustannuskehitys pysyy 4 %:n kasvussa, kokonaisvaje vuoden määrärahoissa on 4,8 milj. euroa. Etelä-Savon sote kuntayhtymän valmistelukustannukset jyvitetään kunnittain ja näiden kustannuksien osuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Tietojärjestelmiin kuntayhtymä on varautunut 2 milj. euron määrärahalla. Sivistoimen kasvatus- ja opetuslautakunta arvioi palvelujen ostojen alittuvan 0,1 milj. euroa muun muassa clearing- kotikuntakorvausten vähenemisestä johtuen. Otavan Opiston Liikelaitos arvioi palvelujen ostojen alittuvan 0,2 milj. euroa. Mikkelin Vesiliikelaitos arvioi palvelujen ostojen ylittävän talousarvion 0,2 milj. euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat toteutunevat talousarvion (19,1 milj. euroa) mukaisesti. Mikkelin Vesiliikelaitos ennustaa 0,1 milj. ylitystä. Avustusten arvioidaan ylittyvän 1,75 euroa (talousarvio 32,3 milj. euroa). Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan avustuksiin sisältyy ProConsona- ohjelmiston yhteiskäyttöä koskevia läpilaskutuseriä 1,1 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittävän talousarvion 0,65 milj. euroa. Muiden toimintakulujen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Lautakuntien, liikelaitoksien ja taseyksiköiden toimintatuottojen ja toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena ylittävän talousarvion noin 10,25 milj. euroa. Olemassa oleviin ylityspaineisiin on reagoitava viipymättä. Korkokulut Korkokulujen arvioidaan alittavan talousarvion 0,8 milj. euroa (talousarvio 2,15 milj. euroa). Korot pysynevät vuonna edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Muiden rahoituskulujen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit Investointien toteutumista seurataan kuukausittain ja mahdollisiin muutoksiin reagoidaan välittömästi. Keskeinen investointiohjelman tavoite on nettoinvestointitavoitteessa pysyminen.

5 INVESTOINNIT YHTEENSÄ (Metsä-Sairilan puhdistamo mukana) TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT NETTO Poistotaso Ero Taulukko 1. Investointien toteutuma ja tilinpäätösennuste Kunnallistekniikan investoinnit toteutuvat suunnitellusti. Sosiaalitoimen kalustomäärärahaa säästyy euroa. Vesiliikelaitoksen, Etelä-Savon Pelastuksen sekä Otavan opiston menot toteutuvat budjetoidusti. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt 25.1./ euron lisämäärärahan maa-alueiden hankintaan vanhalta kasarmialueelta. Investointimenojen osalta satamalahden kehittämiseksi tarvittavien maa-alueiden hankintaneuvottelut ovat kesken. Neuvottelut valtion kanssa ovat etenemässä ja mikäli kaupat toteutuvat, tulee tästä aiheutumaan lisämäärärahatarve. Toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) kehittämistä koskevat lisämäärärahaesitykset tuodaan päätettäväksi heinäkuun seurannan yhteydessä, arvio käyttötalouden osalta noin 0,2 milj. euroa ja investointiosan osalta noin 0,05 milj. euroa. Investointitulojen maan myyntiin budjetoitu 2,5 milj. euroa toteutuu. Myös kiinteistöjen myyntitulotavoite toteutuu. Investointimenojen toteutumisennuste on liitteenä. Rahoitus Kaupungin lainamäärä oli 181,6 milj. euroa. Talousarvion mukainen maksimilainamäärä vuodelle on 193,7 milj. euroa. Rahoituslaskelmaennusteessa on huomioitu johdon tuloslaskelmaennusteen mukainen kaupungin vuosikate (noin 13,7 milj. euroa) ja investoinnit liitteenä olevan ennusteen mukaisesti (netto 24,9 milj. euroa). Kunnan vuosikatteella eli tulorahoituksella olisi kyettävä rahoittamaan investoinnit, lainojen lyhennykset ja mahdolliset sijoitukset. Ennusteiden toteutuessa kasvaa kaupungin lainamäärä tilikauden aikana 193,1 milj. euroon (181,6 milj. euroa ). Rahoituslaskelmaennuste on liitteenä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että ohjelman toteutumisesta raportoidaan 3 kk, 7 kk ja 12 kk toteutuman kohdalla. Tämän lisäksi raportoidaan 1) asukasluvun muutos 2) uudet työpaikat 3) työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman päivitys on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa asukasluvun muutos Kaupungin väkiluku oli Mikkelin väkiluvun nettokasvu oli 25 vuonna 2015.

6 Aktiivisella elinvoimapolitiikalla tähdätään väestökasvuun ja tätä työtä tukemaan on käynnistetty kaupungin strategian näkökulmista asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ohjelmiin kootaan tärkeimmät elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet. Toimenpiteisiin sitoutetaan tärkeimmät kumppanit sekä konsernista että sen ulkopuolelta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja niitä suunnataan tarvittaessa uudelleen. Väestömäärän kehitys oli -24 henkeä. 2. uudet työpaikat Työpaikkojen määrän kehitys voidaan todentaa vasta kahden vuoden päästä tarkasteluajankohdasta. Tämä johtuu tilastotietojen saatavuudesta. Arvioita työpaikkamäärän kehityksestä voidaan tehdä erityisesti kehitysyhtiöiden antamien tietojen perusteella jo ennen tätäkin. Mikkelin kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Tärkeä osa tätä ovat kärkialueet, joille haetaan paitsi valtakunnallista profiilia myös merkittävää työpaikkojen määrän lisäystä. Voidaan kuitenkin todeta, että työmarkkinoiden osalta ei vuoden kolme ensimmäistä kuukautta ole tuottanut merkkejä rekrytointitrendin voimakkaasta vilkastumisesta. 3. työllistetyt, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Työllisyydenhoidossa painopisteenä ovat pitkään työttömänä olleet ja nuoret. Pitkään työttömänä olleiden työllistämistä toteutetaan kaupungin oman työllistämisen kautta ja tukemalla työllistäviä järjestöjä. Nuorten työllistämistä tuetaan ohjauksellisen työpajan ja kaupungin oman työllistämisen avulla. Mikkelin kaupunki kohdistaa omaa työllisyydenhoitoaan edelleenkin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Palkkatukityöllistäminen on kohdistunut vuoden alusta siten, että 19 % siitä on suuntautunut nuoriin ja 60 % pitkään työttömänä olleisiin ja loput 21% muihin työttömänä olleisiin. Työllisyyskehityksen pysyessä edelleen heikkona on vuonna 2015 tehty työmarkkinatuen rahoitusuudistus ollut kaikille kunnille kallis. Mikkelissä tämä on tarkoittanut myös merkittävää työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. Vaikka kehitys on ollut moneen Mikkeliä vastaavaan kaupunkiin verrattuna vähemmän kielteinen, on Mikkelissäkin todennettu tarve työllisyyskehityksen vahvistamiseen. Kuitenkin jo nyt on todettavissa, että työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus on ollut kaupungille edullinen ja tehokas toimenpide. Kaupunginhallitus on omalla ponnellaan käynnistänyt Mikkelissä työllisyysohjelman päivityksen, jonka tavoitteena on sekä elinvoimaisuuden kasvattaminen (uudet työpaikat, osaava työvoima) sekä työttömyyden pitkittymisen negatiivisten seurausten minimoiminen (työllistäminen, kuntouttava työtoiminta, työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen). Ohjelman päivittäminen valmistuu esitykseksi toukokuun aikana.

7 Lautakuntien arviot tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamisesta Keskushallinto Konsernipalvelut on valmistellut tukipalveluiden yhdistämistä (hallintopalvelukeskus). Tämä edellyttää resurssien keskittämistä ja tuottavuuden lisäämistä siten, että eläköitymisten yhteydessä ei uutta työvoimaa palkata. Talouspalvelut toteuttaa talouden tasapainotusohjelmaa yhteistyössä toimialojen kanssa. Kasvatus- ja opetuslautakunta Harjumaan koulu on yhdistynyt Vanhalan kouluun ja Vanhalan koulu on väistötiloissa Taitolassa. Vanhalan koulu aloittaa toimintansa peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa Arvioitu säästö todentuu vasta syyslukukaudella. Pellosniemen koulu on lakannut ja oppilaat ovat siirtyneet Ristiinan yhtenäiskouluun. Arvioitu säästö on toteutunut. Naisvuoren päiväkoti on aloittanut toimintansa tammikuussa. Säästö todentuu tilinpäätöksessä. 95 prosentin käyttöasteeseen ei ole päästy. Rantakylän uuden päiväkodin rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt. Lukiokoulutuksen johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan vuoden aikana. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta Kirjastoauto lakkautettiin 1.1. alkaen, säästö noin vuonna. Eläköitymisen myötä lisäsäästö noin (vuonna 2017 tai 2018). Liikunta- ja nuorisopalvelut on karsinut ostopalveluita sekä pienentänyt avustusmäärärahaa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Työmarkkinatuen kuntaosuus ei ole kääntynyt laskuun, ylitystä arvioidaan tulevan 0,6 milj. euroa. Kehitysvammapalveluiden kehittämisen osalta asiakkuudet on käyty läpi ja laitoshoitoa puretaan. Uuden palvelukodin suunnittelu etenee. Palvelurakenteen keventämistä koskevat taloudelliset vaikutukset toteutuvat odotetusti vuonna Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentämisestä arvioidaan syntyvän säästöjä noin euroa. Aikuispsykiatrian palveluiden vähentäminen ja kustannusten karsiminen ei etene odotetusti henkilöstöresursseista johtuen. Kotihoidon kriteerien tarkastelun seurauksena tilapäisen kotihoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet 150 asiakkaalla vuoden 2015 vertailuajankohtaan nähden. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentämisen osalta palveluasumisen sekä kotikuntoutuksen ostopalvelujen määrää pyritään edelleen vähentämään. Palveluohjauksen avulla asiakkaita ohjataan ensisijaisesti kevyempien palveluiden piiriin ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen ja 3. sektorin toimintaan. Perhepalveluiden kehittämiseksi ja lastensuojelun kustannusten vähentämiseksi on muun muassa luotu palvelukriteerit sekä vahvistettu omaa toimintaa ja luovuttu ostopalveluista. Päihdehuollon kehittämisen myötä Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkasi toimintamallin uudistuessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä kehitetään edelleen, tehokkuus tulee asiakkaan luona tehtävän työajan lisäyksenä. Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskemista edistetään seudullisessa vammaispalvelutyöryhmässä. Henkilökohtaiset avustajat, kuljetuspalvelut ja palveluasuminen ovat subjektiivisia oikeuksia.

8 Tekninen lautakunta Ohjelmassa kuvatut toimenpiteet viedään päätöksentekoon esityksinä. Metsien euron hakkuutuottotavoite on otettu huomioon tuloennusteessa. Henkilöstösäästöjä tulossa mm. henkilöstön eläköitymisestä johtuen. Kiinteistöjen realisoinneilla ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen käytöstä poistamisten avulla pystytään kiinteistöjen ylläpitokuluista säästämään säästötavoitteen mukainen euroa. Rakennuslautakunta Ohjelmassa kuvatut toimenpiteet viedään päätöksentekoon esityksinä. Ohjelman euromääräiseksi tavoitteeksi vuodelle on asetettu pysäköintimaksujen korotusvaikutusta euroa. Pysäköintivirhemaksujen tarkistuksen vaikutus tulee näkymään vasta tulevina vuosina. Maaseutulautakunta raportoi seurannan yhteydessä toimivansa ohjelman mukaisesti. Johdon analyysi Elinvoimaa merkittävästi lisääviä hankkeita käynnissä Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus kevät mukaan Suomen taloudelle ennustetaan 0,9 % kasvua vuonna ja 1,2 % kasvua vuosina Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. 1 Etelä-Savon maakuntaliiton ennusteiden mukaan eteläsavolaisten yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet barometrien mukaan viime syksystä jonkin verran positiivisempaan suuntaan. Alueen asiantuntijat näkevät myönteisiä merkkejä mm. metsä- ja teknologiateollisuuden aloilla liittyen erityisesti uuden biotuotetehtaan käynnistymiseen. Kehityskuva on kuitenkin epäyhtenäinen ja yrityskohtaiset erot voivat olla suuria saman toimialan sisälläkin. Enemmän nähdään kuitenkin jo olevan niitä yrityksiä, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Myös työttömyyden kasvu on selvästi hidastunut vaikka työttömyys on ollut edelleenkin hiukan kasvussa. 2 Mikkelin tulevaisuuden kehitys- ja kasvunäkymät ovat hyvät tuleville vuosille. Kaupungissa on käynnistymässä merkittäviä rakennushankkeita, tapahtumia ja hallintotoiminnan uudistuksia. Näiden toimenpiteiden nopea ja määrätietoinen edistäminen on keskiössä tasapainoisen kasvun ja talouden tavoitteiden saavuttamisessa. Valtio myönsi VT5 Mikkeli Juva investoinnille rahoitusta 121 miljoonaa euroa, josta osa rahoitetaan kuntien rahoitusosuuksilla. Hankkeen käynnistyminen keväällä 2017 tulee näkymään alueella lyhyellä aikavälillä työllisyydessä ja verotuloissa. Hanke valmistuessaan parantaa Mikkelin pohjoisen osan maankäytön mahdollisuuksia ja luo investointimahdollisuuksina valtatien lähituntumassa. Asuntomessualueen kiinteistöjen rakentaminen on nyt kevään tullessa lähtenyt käyntiin. Vuonna 2017 pidettävät asuntomessut lisäävät Mikkelin näkyvyyttä valtakunnallisesti messujen aikana ja niiden avulla tarjoutuu mahdollisuus saada matkailuun pidempiaikainen vetovoiman lisäys. Mikkelin Areenan rakentaminen on täydessä vauhdissa vuonna 2017 ja monitoimihallin valmistuminen ajoittuu keväälle Mikkelin Jukureiden menestyksellinen nousu SM -liigaan vahvistaa kaupungin näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet lisätä

9 kaupungin hyvinvointi- ja liikuntamatkailua tulevaisuudessa. Nämä asiat lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailun edistämismahdollisuuksia oleellisesti. Rakentamisen hyvä tilanne näyttää muutoinkin olevan kaupungissa turvattu lähivuosille. Kiinteistökehitys Naistinki aloittaa parhaillaan Mölnlycken tuotantotilojen laajennusta, Mikkelin Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon rakentaminen on kokonaisuudessaan noin 40 miljoonan euron investointi ja siilokorttelin kehittämissuunnitelmat ovat edenneet. Hallinnon uudistamista Kaupunki on valmistellut keväällä hallintorakenneuudistusta, joka paremmin tukisi voimassa olevan hyvinvointistrategian toteuttamista. Hallintorakenneuudistus on ajankohtainen myös sen vuoksi, että sosiaali- ja terveystoimi siirtyy uuteen ESSOTE -kuntayhtymään lukien, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta lakkaa. ESSOTE:lta odotetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiosta saatavia synergiahyötyjä heti ensimmäisenä toimintavuotena Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousun hillintä on keskeistä vuosina ennen SOTE -maakuntamalliin siirtymistä vuonna Hallintopalvelukeskuksen valmistelu on edennyt ja uusi organisointimalli aloittaa toimintansa Hallintopalvelukeskus yhdenmukaistaa hallinnon prosesseja läpi organisaation: prosessien yhdenmukaistamisella ja toimintamallin uudistamisella parannetaan tuottavuutta. Taloudellista säästöä ei saada heti, vaan ne toteutuvat seuraavien 1-3 vuoden aikana. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma Tasapainoisen kasvun ja talouden työryhmä on valmistellut talouden tasapainotuksen toimenpideohjelmaa. Toimenpiteet on jaoteltu toimialoittain. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat tuottavuuden lisäämiseen, palvelutarjonnan supistamiseen, palveluverkon keskittämiseen ja henkilöstömäärän vähentämiseen. Liitteenä ovat tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteiden vaikutukset vuosina Talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden läpivienti ei ole edennyt odotusten mukaisesti luottamuselimissä. Nyt on keskeistä, että kaikki tasapainotusohjelman toimenpiteet viedään päätöksentekoon mahdollisimman nopeasti. Erityisesti on panostettava erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon yhteistyön kautta saatavien tasapainotustoimenpiteiden toimeenpanoon. Tämä on keskeistä sen vuoksi, että uudelta ESSOTE- kuntayhtymältä odotettu kustannusten hillintä toteutuu mahdollisimman nopealla aikataululla. Tasapainotuksen vaihtoehtona nopeavaikutteiset toimenpiteet Mikäli hallinnon uudistamisen ja talouden tasapainottamiseen tähtäävät keinot eivät lähde etenemään suunnitellun mukaisesti, on taseen ylijäämien turvaamiseksi ryhdyttävä nopeavaikutteisin toimenpiteisiin, kuten rekrytointikiellot tai henkilökunnan lomautus vuonna Lisäksi ilman tasapainotustoimenpiteiden onnistumista joudutaan tulevina vuosina turvautumaan merkittäviin kiinteistö- ja tuloverojen korotuksiin, mikä osaltaan hidastaa talouden elpymistä.

10 Koko kaupungin toteutumisennuste MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/, ulkoiset ja sisäiset erät Maaliskuun Maaliskuun Laskennal. Johdon Maalis tot. Maalis tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste ennuste 16/ Maalis 16/ Maalis TOTEUTUMIS tot tot Toimintatuotot Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,4 % Tuet ja avustukset ,2 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatuotot yhteensä ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,6 % Palkat ja palkkiot ,1 % Henkilöstösivukulut ,6 % Eläkekulut ,7 % Muut henkilöstösivukulut ,4 % Palvelujen ostot ,5 % josta ulkoiset ,8 % josta sisäiset ,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % Avustukset ,9 % Muut toimintakulut ,8 % Toimintakulut yhteensä ,8 % Toimintakate ,4 % Verotulot ,9 % Valtionosuudet ,7 % Arvonlisäveron takaisinperintä 0

11 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA Maaliskuun toteuma Maaliskuun toteuma Laskennal. ennuste Johdon ennuste Maalis tot. 16/ Maalis Maalis tot. 16/ Maalis TOTEUTUMIS tot tot Rahoitustuotot- ja -menot Korkotuotot ,6 % Muut rahoitustulot ,4 % Korkokulut ,5 % Muut rahoituskulut ,7 % Rahoitustuotot (ja -kulut) yhteensä ,2 % Vuosikate ,0 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,9 % Arvonalentumiset 0 0 Poistot ja arvonalentumiset yht ,9 % Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot ja kulut yht Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

12 Toimialojen määrärahojen toteutuminen ja ennuste TALOUSARVIO TA Toteutumaennuste maaliskuu Toteumaennuste- TA poikkeama maaliskuu euroina Tulot Kulut Tkate Tulot Kulut Tkate Tulot Kulut Tkate Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Keskushallinto Konsernipalvelut Muut Konsernipalveluiden yksiköt Ruoka- ja puhtauspalvelut Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnat Tuotantolautakunta (Mikkeli) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terv.palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus Seudullinen sosiaali- ja terveysltk Sivistystoimi yhteensä Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri,- liikunta- ja Tekninen toimiala yhteensä Tekninen lautakunta Maaseutu- ja tielautakunta

13 TALOUSARVIO TA Toteutumaennuste maaliskuu Toteumaennuste- TA poikkeama maaliskuu euroina Tulot Kulut Tkate Tulot Kulut Tkate Tulot Kulut Tkate Rakennuslautakunta Tilakeskus Kaupunki yhteensä Otavan Opistoliikelaitos Etelä-Savon pelastuslautakunta Mikkelin Vesiliikelaitos Liikelaitokset ja pelastus yht Mikkelin kaupunki yhteensä

14 Investointien toteutuminen ja ennuste KAUPUNKI TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot KuntaErp Talouden ohj.järjestelmä -2-2 Laajakaistahanke AINEELLISET HYÖDYKKEET 0 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden myynti, TULOT (sis. myyntivoitot) Maa- ja vesialueiden hankinta, MENOT Maanjalostuksen yhteydessä tapahtuvat rakennusten purkukustannukset, muu jatkojalostaminen Rakennukset Rakennusten hankinta 0 Rakennusten myynti (voitto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut (työohjelma vahvistetaan käyttösuunnitelman yhteydessä) Kadut (pien- ja rivitalotonttien luovutus) Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt MENOT VT 5 rakentaminen ja kaupungin liitännäiset osaprojektit Ruutukaavakeskustan kehittäminen, MENOT Kirkonvarkauden asuinalue sis. asuntomessualueen kokonaisuuden rakentamisen (strateginen projekti) Karikon tien liittymä, kaistajärjestelyt, Rantakylä Kristiinantie, Ristiina 0 0 Omakotitie, Ristiina Pajatie, Anttola Sairaalakampuksen rakentamisen tukeminen (Mannerheimintie), katu+ vh Katuvalojen ohjausyksiköt, uusiminen Puistot ja leikkipaikat (jakamaton)

15 KAUPUNKI TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. Kaihun matkailualueen (sis. Mlipuisto) ja Pursialankadun kehittäminen Satamien kunnostukset (sis. Asuntomessulaiturin, suihkukontit) Urheilupuiston koulun piha Päämajakoulun piha Uimarantojen kunnostukset Lentoasema Luovutettavien tonttien kunnostus (Tusku, messuparkki) Urheilupuiston urheilualueiden saneeraus (urak. lopetus, latu) Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus Skeittiparkki, Urpola Korvaavat luistelukentät (Laajalampi) 0 0 Kuplahallin (jalkapallohalli) uusiminen 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet tulot Kiinteät rakenteet ja laitteet menot Kiinteät rakenteet ja laitteet netto Koneet ja kalusto Keskushallinto/ruoka- ja puhtauspalvelut Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta) Sosiaali- ja terveystoimi SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeiden hankinta Osakkeiden myynti (sis. myyntivoitot) RAKENNUKSET 0 Liikelaitokset Otavan opiston asuntolan korjaus Sivistystoimi Tikanpellon päiväkodin peruskorjaus Rantakylän alueen uusi päiväkoti (vuokrapäiväkoti)

16 KAUPUNKI TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) Rakennusprojekti Koneet ja kalusteet (opetus) Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin Vanhalan koulu peruskorjaus Ristiinan koulukeskuksen perusparannus Koulu- ja esiopetuksen kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi Naisvuoren uimahallin peruskorjaus, MENOT Naisvuoren uimahallin peruskorjaus, TULOT Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat), MENOT Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat), TULOT Hänninkentän äänentoisto, huoltorakennus MENOT Mikaelin kunnostus Uuden taidemuseon rakentaminen Sosiaali- ja terveystoimi Anttolan palvelukeskus, laajennus ja muutostyö Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt Julkiset rakennukset Sotakoulu, Ristiina Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudistaminen Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. MENOT Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. TULOT Yleiset suunnittelurahat Suunnittelumääräraha Energiataloudelliset investoinnit Energiataloudelliset investoinnit MENOT

17 KAUPUNKI TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. Energiataloudelliset investoinnit TULOT Omaisuuden myynti Omaisuuden myyntitulot TULO RAKENNUKSET YHTEENSÄ TULOT MENOT NETTO KAUPUNKI YHTEENSÄ 0 0 TULOT MENOT NETTO TASEYKSIKKÖ JA LIIKELAITOKSET ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT NETTO OTAVAN OPISTO TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT NETTO VESILIIKELAITOS/KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOSINVESTOINNIT TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT Veden tuotanto Puhdistamot Verkosto

18 KAUPUNKI TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. MENOT YHTEENSÄ NETTO VESILIIKELAITOS/METSÄ-SAIRILAN PUHDISTAMO TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT NETTO INVESTOINNIT YHTEENSÄ (Ilman Metsä-Sairilan puhdistamoa) TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. TULOT MENOT NETTO INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA LMR TA + LMR TOT 3/ EROTUS TOT. (Metsä-Sairilan puhdistamo mukana) TULOT MENOT NETTO Poistotaso Ero E-S Pelastuslaitoksen investointien kuntaosuudet kirjataan käyttötalouteen. Tuloissa on vain avustukset.

19 Rahoituslaskelma Tuhansina euroina TP 2015 TA Ennuste 03/ TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -23 Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 67 Vaihto-omaisuuden muutokset 359 Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos TUNNUSLUVUT TP 2015 TA Ennuste Lainamäärä* Lainamäärä/ asukas* * Mikkelin asukasluku Valtuustoon nähden sitovat erät

20 Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma TASAPAINOISEN KASVUN JA TALOUDEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS TALOUTEEN TOIMENPIDE VUOSI VUOSI 2017 VUOSI 2018 VUOSI 2019 VUOSI 2020 Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Konsernipalvelut Palveluiden sähköistäminen Hallintopalvelukeskus Omistajaohjauksen tehostaminen Voimassa olevien tietojärjestelmäsopimusten läpikäynti (esim. Kuntarekry Soten osalta e /v (ml. sopimuksen muutos: pääkäyttäjäpalvelut) DreamBroker / v, M2 tai Populus - matkahallintasovelluksen kustannukset selvityksessä, Fleximin hyödyntäminen. Läpikäytävä myös järjestöjen kanssa tehdyt sopimukset: moni sopimuksista siirtyy soteen. Kumppanuussopimusten hyödyntäminen, esim. koulutusyhteistyö Palveluiden ulkoistaminen/ takaisinveto Henkilöstöjärjestelyt - eläköitymisen hyödyntäminen (vanhuuseläkkeet: v 115 hlöä, sis sote): mikä on todellinen tavoite - harkinnanvaraiset palkattomat vapaat: säästötavoite e / (esim. 250 työntekijää pitää 4 päivää palkatonta) palkitsemisohjeen päivittäminen, 0,5 htv säästö, lisäksi säästö euroissa, huomioitava myös vakanssiluettelon lakkauttaminen, 0,5 htv säästö (vaikea todentaa säästö) lomaohjeen päivittäminen -> vaikutus lomapalkkavelkaan, säästövapaan kustannus e / v, myös lomien suunnittelun huomioiminen sairaspoissaolojen vähentäminen -> 5 vrk asti esimiehen luvalla, varhaisen välittämisen malli sairaspoissaolojen suhteen, nopeamman työhön paluun mahdollistaminen (sairauspoissaoloja 10 % vähemmän / yksi päivä maksaa n. 300 e) - tapaturmien vähentäminen: työturvallisuuteen huomion kiinnittäminen, mm. ohjeiden noudattaminen, tehokkaampi yhteistyö tapaturmavakuutusyhtiön kanssa: nopeutettu työhön paluu (yksi tapaturma maksaa n e) - työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen, keskimäärin euroa / hlö, keinot mm. varhaisen välittämisen mallin tehokas hyödyntäminen, uudelleensijoitus: v: 25 työkyvyttömyyseläkkeelle (mukana sote) => tavoite esim. 6 hlöä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä e / vuosi x) Lisä- ja ylityökustannusten vähentäminen: pääsääntöisesti ei ylitöitä (ylityöt voidaan sallia vain erityisen painavista syistä); selvitettävä luvut, esim. 10 % vähennystavoite x) Huom. 1,5 milj. euroa on yhteensä kolme riviä! Sosiaali- ja terveyspalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen*) Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsinta*) Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen Päihdeavohuollon kehittäminen Toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Vuodeosastoselvitys Tilapäisen kotihoidon vähentäminen Päiväkuntoutuksen ja kotisairaalan toimintojen selvitys Ensihoidon sopimuksen tarkastelu *) *) toteutuminen riippuu E-S sote ky:n valmistelun etenemisestä

21 TOIMENPIDE VUOSI VUOSI 2017 VUOSI 2018 VUOSI 2019 VUOSI 2020 Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Konsernipalvelut Sivistystoimi Kirjastot Kirjastoauton lakkauttaminen TEHTY Kalevankankaan kirjaston lakkauttaminen TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Lähemäen kirjaston lakkauttaminen TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Itsepalveluajan lisääminen Otavan ja Haukivuoren kirjastoihin TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Liikuntapalvelut ryhmäliikuntaohjauksen oston lopettaminen TEHTY avustusten leikkaus TEHTY Runebergin aukion urheilutalon toiminnan lakkauttaminen Areenan valmistuttua TA2018-valmisteluun LK->KH->KV Siekkilän koulun liikuntatiloista luopuminen Areenan valmistuttaua TA2018-valmisteluun LK->KH->KV Nuorisopalvelut Otavan nuorisotilasta luopuminen ja nuorisotilojen siirtäminen Otavan kirjastoon TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Kasvatus ja opetus Koulu- ja päiväkoti palveluverkkoselvityksen toimenpiteet Harjumaan koulu siirtyy Vanhalan kouluun TEHTY Pellosniemen koulu siirtyy Ristiinan yhtenäiskouluun TEHTY Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun TA2019-valmisteluun LK->KH->KV Päiväkotien käyttöaste yli 90 % -tämä toteutuu alla olevin toimenpitein Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkodit uuteen tilaan TEHTY, Kalevankankaan päiväkoti Keskusta-alueen uusi päiväkoti TEHTY Naisvuoren päiväkoti Rantakylän uusi päiväkoti - edellyttää investointia TA2018-valmisteluun LK->KH->KV Haukivuoren uusi päiväkoti - edellyttää investointia TA2020-valmisteluun LK->KH->KV Varhaiskasvatuksen ryhmäkokomuutos Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen - ei euroarviota Lukiokoulutuksen uusi organisatio- ja johtamisjärjestelmä TA2017-valmisteluun LK->KH->KV Hallinto- ja tukipalvelut odottaa HAPAKE-tehostamista Tekninen toimiala (sis. Tilakeskuksen ja Vesiliikelaitoksen) Maankäyttömaksut, tonttien vuokrahinnat 0 Metsien hakkuutuoton lisääminen (puun myynti, tasokorotus) Pysäköintimaksu (1 /h to 1,5 /h) Kiinteistöjen realisoinnin käyttötalousvaikutukset Pysäköintivirhemaksun tarkastus (40-50 ) Viralliset lehti-ilmoitusten minimoiminen Henkilöstökulut (70% jätetän palkkaamatta, konsulttik.) KOKO KAUPUNKI YHTEENSÄ