Käypä hoito -suositus. Huumeongelmaisen hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Huumeongelmaisen hoito"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan verrattuna vähäistä. Huumeiden käyttö lisääntyi 80- ja 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta, mutta käyttö on 2000-luvun loppupuolella kääntynyt kuitenkin jälleen lievään kasvuun. Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeongelman käsittelyä voi haitata se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei usein uskalla kertoa huumeiden käytöstään lääkärille, eikä lääkäri aina saa ongelmaa selville edes kyselemällä. Tärkeä työkalu huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Ongelmaa voidaan etsiä ja seurata myös laboratoriokokeilla. Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta, vaikka näyttö niiden tehosta joidenkin huumeongelmien hoidossa on niukkaa. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi. Huumeiden käyttöön kietoutuu usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan psykiatrista tai päihdepsykiatrista asiantuntemusta. Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä, mutta kliiniseen työhön sovellettavaa tutkimustietoa on lähinnä yksittäisistä aineista. Lääkäri voi hyvää tarkoittaen pahentaa potilaan riippuvuutta määräämällä tälle rauhoittavia lääkkeitä. Riski ei kuitenkaan saa estää välttämätöntä lääkehoitoa esimerkiksi vieroitushoidon aikana. Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa. Potilaan ohella myös hänen lähiympäristönsä perheen ja erityisesti lasten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Huumeongelman hoidossa ja haittojen ehkäisyssä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta. Huumeongelmaisen hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen [1]. Kiireettömän hoitoon pääsyn kriteerit (hoitotakuu) koskevat myös opioidista riippuvaisten korvaushoitoa. 2

3 Tavoitteet ja rajaukset Suosituksen tavoitteena on tietoa lisäämällä selkeyttää huumeongelman hoitoa, parantaa moniammatillista yhteistyötä, edistää verkostoitumista ja vaikuttaa asenteisiin. Tässä suosituksessa käsitellään huumaavaan tarkoitukseen käytettävien aineiden sekä huumeiden ja bentsodiatsepiinien sekakäytön aiheuttamia terveysongelmia. Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esim. nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei käsitellä. Alkoholiongelmaisen hoidosta on oma Käypä hoito -suosituksensa. Juridisia ongelmia käsitellään vain huumetestien ja työelämän osalta. Suosituksessa ei käsitellä huumeongelmien primaari- eikä sekundaaripreventiota. Lasten ja nuorten ongelmista käsitellään lastensuojeluasioita. Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, yksityislääkäreille, päihdehuollon erityispalveluille, sosiaalihuollolle ja päihdealan järjestöille. Huumeongelman epidemiologia Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan nähden vähäistä [2]. Käyttö lisääntyi 80- ja 90-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta [3]. Huumeiden käyttö on 2000-luvun loppupuolella kääntynyt kuitenkin jälleen kasvuun [4]. Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan jotakin huumetta on joskus elämänsä aikana kokeillut tai käyttänyt 17 % vuotiaista suomalaisista [4]. Yleisin huume on kannabis [4]. Sitä on elämänsä aikana käyttänyt 17 % suomalaisista. Kaikkein eniten (+11 %) kannabiksen käyttö on lisääntynyt vuotiailla. Vuonna 2010 sitä oli elämänsä aikana käyttänyt heistä 36 % [4]. Myös kokaiinin käyttö on merkittävästi (50 %) lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2010 sitä oli elämänsä aikana käyttänyt 1,7 % suomalaisista. Sen sijaan amfetamiinin ja opioidien käyttäjien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Noin 2 % väestöstä kertoi käyttäneensä amfetamiinia [5]. Opiaateista eniten käyttäjiä on ryhmään muut opiaatit kuuluvilla opiaateilla (tramadoli, oksikodoni, kodeiini ym.). Niitä on käyttänyt 1 % suomalaisista. Seuraavaksi eniten käytetään buprenorfiiniä (0,8 %) ja vähiten heroiinia (0,4 %) [4]. Buprenorfiini on noussut merkittävimmäksi opiaatiksi laittomilla huumemarkkinoilla [6]. Huumausainerikosten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1996 lähtien, mutta se alkoi vuonna 2002 hieman vähentyä [3]. Oikeuskemiallisissa tutkimuksissa on Suomessa huumelöydösten määrä noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2010 huumelöydöksiä oli 286. Kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä lääkkeenä käytetyt opioidit ovat nousseet Suomessa tärkeimmäksi löydökseksi [7]. Vuonna 2009 huumeriippuvuus (F11.2, F12.2, F13.2, F14.2) oli päädiagnoosina 773 sairaalahoitojaksossa ja pää- tai sivudiagnoosina sairaalahoitojaksossa [8]. Huumeiden käytön välittömiksi kustannuksiksi arvioitiin Suomessa vuonna 2008 yhteensä 0,2 0,3 miljardia euroa ja välillisiksi kustannuksiksi 0,5 1,1 miljardia euroa [8]. Sekakäyttö on eri psykoaktiivisten aineiden (alkoholi, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet) yhtäaikaista päihdekäyttöä. Huumeiden sekakäyttö (kipulääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, amfetamiini ja alkoholi) on yleistynyt: jopa 14 % vuotiaista miespuolisista alkoholin ongelmakäyttäjistä on käyttänyt laittomia huumeita [4]. Bentsodiatsepiineja, stimuloivia lääkeaineita ja kipulääkkeitä käytetään usein huumeiden tapaan suonensisäisesti [9]. Huumeongelma ja sairaudet Huumeongelmaan liittyvät sairaudet ja komplikaatiot johtuvat joko käytetystä 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 1. Huumeongelma ja sairaudet: kannabis [10]. Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e), hoito (h) ja huomautuksia Äkillinen sekavuustila Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h) Psykoottinen häiriö Suuret annokset Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h) Paniikkireaktio Tottumaton käyttäjä, suuret annokset Äkillinen paniikki- ja ahdistustila Useimmiten korjautuu itsestään; tarvittaessa lääkitys Krooniset psyykkiset vaikutukset: heikentynyt oppimiskyky persoonallisuuden muutos amotivaatio-oireyhtymä skitsofrenia? Krooninen käyttö Väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus, ahdistus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky skitsofrenian oirekuva Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6 9 kuukautta ja vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa Somaattiset komplikaatiot: keuhkotulehdukset, keuhkonlaajentuma syöpäriski lisääntyy (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot) immuniteetin häiriöt heikentynyt libido ja hedelmällisyys sikiön kasvuhäiriö? Krooninen käyttö Sairauden mukainen Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e) 4 huumeesta tai aineen käyttötavoista (taulukot 1, 2 ja 3), [10]. Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaistensa riittävä ja asiallinen hoito [11]. Kunta voi ostaa päihdepalveluja järjestöiltä ja yksityisiltä. Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa. Samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa. Laitoshoitoon hakeudutaan A-klinikoiden, terveyskeskusten tai sosiaalitoimiston kautta. Ks. kuva 1. Akuutit myrkytykset ja muut huumeiden käyttöön liittyvät somaattiset taudit hoidetaan terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoitoyksiköt, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja ja erityyppisiä psykososiaalisia palveluja sekä alkoholi- että huumeongelmaisille. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä. Suomessa on eräitä huumeosngelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä. Niissä annetaan sekä lääke- että lääkkeettömiä hoitoja. Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 (lähde: Finlex-säädöstietopankki joka painottaa normaalia hoidon porrastusta vaativuuden mukaan, hoitojen polikliinistä aloittamista, mahdollisuutta lääkkeiden kotiannosteluun ja mahdollisuutta toimittaa buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää yhdistelmävalmistetta paitsi hoitoyksiköistä myös apteekeista. Asetuksen mukaan hoidon tarve voidaan

5 Taulukko 2. Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit [10]. Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h) Psykoosi Pitkäaikainen käyttö, suuret annokset Paranoidisuus (kuten skitsofrenia), joka paranee viimeistään kuukauden kuluessa Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h) Delirium Suuret annokset Dysforia, levottomuus, sekavuus, vainoharhaisuus Bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet (h) Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h) laihtuminen, unettomuus aivoverenvuodot, aivojen mikroinfarktit, aivoatrofia, epileptiset kohtaukset jne. sympatomimeettinen ylikuormitus ja koomaan johtava kuume verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti) endokardiitti nuha, nenän väliseinän kuolio keuhkotulehdukset Krooninen käyttö Suuret annokset Suuret annokset Suonensisäinen käyttö Suonensisäinen käyttö Suonensisäinen käyttö Kokaiinin nuuskaaminen Kokaiinin polttaminen Hepatiitti B -rokotus (e) arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset. Asumis-, toimeentulo-, maksusitoumus- ja lastensuojeluasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa. Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan haittaan. Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti. Pitkäaikainen avohoito pyritään järjestämään lähelle potilaan asuinpaikkaa. Hoitoketjun moninaisuus voi aiheuttaa päällekkäisyyttä. Parhaimmillaan ketju pystyy monipuoliseen hoitoon. Huumeongelman toteaminen Potilas kertoo joskus itse huumeongelmastaan. Ongelma voi käydä ilmi myös esitiedoista, lähetteestä tai omaisilta. Haastattelussa ja keskustelussa pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Potilaan voivat tuoda hoitoon infektiot, tapaturmat, vatsavaivat, mielialaoireet, verenkierron ongelmat tai myrkytys- tai vieroitusoireet. Kliiniset löydökset huumeiden käytön varhaisvaiheessa vaihtelevat eri huumeiden osalta. Niitä ovat muun muassa levot- 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 3. Huumeongelma ja sairaudet: opioidit [10]. Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h) Akuutti myrkytys Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa Hengityslama, verenpaineen lasku Naloksoni (h) Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h) verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet Suonensisäinen käyttö maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti) Suonensisäinen käyttö Hepatiitti B -rokotus (e) endokardiitti Suonensisäinen käyttö keuhkotulehdukset Heroiinin polttaminen 6 tomuus, raukeus, pistosjäljet ja laajat tai pienet pupillit. Huumekohtaisia löydöksiä kuvaillaan tarkemmin sähköisen tausta-aineiston taulukossa: Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä huumeiden käytön varhaisvaiheessa. Huumeiden käyttöä tulisi kartoittaa, jos todetaan päihtymys ilman alkoholia (muistettava myös metanoli ja lääkkeet) pistosjälkiä ja pistospaikkojen infektio vieroitusoireita pienet (opioidien käyttö) tai laajentuneet (stimulanttien käyttö) mustuaiset työ- tai opiskelumenestyksen heikkenemistä aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta ilman aiempaa psykiatrista oireilua. Potilaan kanssa keskustelemalla voidaan kartoittaa systemaattisesti hänen huumekäyttäytymisensä [12]. Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointilomake suomeksi, lähde: [13]. Hyvään tutkimukseen kuuluvat tietojen kerääminen monelta taholta ja tiedon huolellinen kirjaaminen. Huumeiden käytön toteamisessa voidaan käyttää apuna huumetestejä, niiden rajoitukset huomioon ottaen. Huumetestit Kaiken huumetestauksen, niin terveydenhoitoon kuin valvontaan liittyvän, tavoitteena on testattavan terveyden edistäminen. Testaukseen tulee kuulua myös valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon [14]. Terveydenhuollossa huumetestejä voidaan käyttää erotusdiagnostiikassa selvittämään, johtuvatko sekavan tai tajuttoman potilaan tai vastasyntyneen oireet huumeista. Testeillä voidaan seurata päihteettömyyttä vieroitushoidon aikana. Valvontatestejä voidaan tehdä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa ja äitiyshuollossa. Testejä ei kuitenkaan voi käyttää ainoana hoidon onnistumisen seurantatapana. Potilaslain (785/1992) 6 :n mukaan potilaan tutkimus ja hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joten huumetestiin tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilas ei kykene tahdonilmaisuun, häntä on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, hänellä on siihen itsenäinen oikeus. Tällöin vanhemmat eivät voi vaatia hänelle huumetestiä.

7 Kuva 1. Päihdehuollon hoitojärjestelmät. TERVEYDEN- HUOLTO SOSIAALI- HUOLTO OMA-APU MUUT E R I T Y I S T A S O Somaattisen erikoissairaanhoidon päihdeyksiköt Psykiatrisen erikoissairaanhoidon päihdeyksiköt Terveyskeskusten katkaisuhoito A-klinikat ja nuorisoasemat Yksityinen terveydenhuolto Katkaisuhoitoasemat Kuntoutuslaitokset Asumispalvelut, ensisuojat, päiväkeskukset A-killat AA- ja Al-Anon ryhmät Raittiustoimi Muu ehkäisevä päihdetyö Uskonnolliset päihdehuoltojärjestöt Y L E I S T A S O Sairaalat Terveyskeskukset Työterveysasemat Yksityinen terveydenhuolto Sosiaalitoimisto Kotipalvelut Perheneuvonta Yleiset harrastus- ja tukiryhmät Omaisapu, naapuriapu Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt Kriisipalvelut Mukaeltu lähteestä: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2003:193 Hallinto-oikeus voi määrätä alaikäisen huumetestiin lastensuojelutoimena. Palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan määrätä huumetestiin, jos hänen epäillään olevan huumausaineen vaikutuksen alainen (Asevelvollisuuslaki 1438/2007). Jos hän kieltäytyy tutkimuksesta, hänet voidaan alistaa pakkokeinolain (450/1987) 5. luvun 9 :n mukaiseen henkilökatsastukseen [14]. Mielenterveyslain (1116/1990) 22 :n mukaan psykiatrisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle voidaan myös tehdä henkilön katsastus, jos on aihetta epäillä, että hän on päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena Oikeuslääketieteessä huumemäärityksiä tarvitaan kuolemansyyn selvittämisessä, jos epäillään huumaantuneena ajamista, sekä rikos- ja onnettomuustutkimuksissa. Poliisilla on oikeus tarkastaa huumeidenkäyttö henkilöltä (pakkokeinolaki 5. luku), jota epäillään rikoksesta, josta ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikoksesta tai rattijuopumuksesta. Liikennejuopumussäännöksissä (RL 23:3, muutos ) [14] huumausaineille on nollaraja: rattijuopumuksesta tuomitaan myös kuljettaja, joka on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Säännöstä ei sovelleta, jos aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää (esim. lääkemääräyksen mukaan). Tällöin poliisi voi määrätä kuljettajan kliiniseen päihdetutkimukseen ja huumetestiin pakkokeinolain (450/1987) nojalla. Huumausaineilla tarkoitetaan huumausainelain (1289/1993) mukaisia huumausaineita. Liikennejuopumusnäytteiden laboratoriotutkimukset tehdään keskitetysti Keskusrikospoliisin määräajaksi valitsemassa akkreditoidussa laboratoriossa. Vanki voidaan velvoittaa huumausainetestiin vankeuslain (767/2005; 16. luku 6 ) ja tutkintavankeuslain (768/2005; 11. luku 6 ) perusteella. Työnantajilla on eräin edellytyksin oikeus vaatia työntekijää toimittamaan todistus 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 huumausainetestistä. Työelämän tietosuojalaki (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004: 7 ja 8 ) ja asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) säätelevät työntekijöiden testejä ja tarkastuksia. Lain mukaan työnantaja voi ottaa vastaan työnhakijan huumausainetestiä koskevan todistuksen vain, jos työntekijä on hakeutumassa työhön, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäedellytyksenä on, että työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaarantaa työntekijän tai toisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta tai liikenneturvallisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle taloudellista vahinkoa. Työnantaja voi vaatia työntekijältä huumausainetodistuksen, jos on aihetta epäillä, että työntekijä on työssä huumausaineen vaikutuksen alaisena tai että hän on huumeesta riippuvainen ja työskentely voi aiheuttaa mainitut vaarat tai lisätä huumausaineiden laitonta kauppaa tai leviämistä. Ennen työelämän tietosuojalain mukaisiin testeihin ryhtymistä työpaikalla tulee olla päihdeohjelma. Positiiviset seulontatulokset tulee varmistaa tarkoitukseen hyväksytyssä laboratoriossa. Lääkärillä ei ole oikeutta ilman työntekijän suostumusta toimittaa todistusta huumausainetestistä työnantajalle. Jos työntekijä ei toimita todistusta, on kuitenkin vaarana, ettei häntä valita tehtävään [15]. Huumausainetesti voi olla myös osa työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella tehtävää terveystarkastusta (13 ). Testauksesta on 9 :n mukaan tiedotettava etukäteen. Tällöin testin tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö eikä työnantaja. Huumetestien tulkintaan osallistuvan lääkärin tulisi olla perehtynyt asetukseen ja testien tulkintaan. Työterveyshuollon terveystarkastukseen liittyvässä lausunnossa otetaan kantaa vain työntekijän sopivuuteen työhönsä. Terveystarkastukseen liittyvä huumausainetestaus ei edellytä kirjallista päihdeohjelmaa. Huumetestaus on kaksivaiheinen: siihen kuuluvat ensivaiheen analyysi (huumeseulonta) ja positiivisten näytteiden varmistus. Testiin varmistusanalyyseineen tarvitaan virtsaa yleensä noin 30 ml. Ensivaiheen analyysinä voidaan tehdä huumepikatesti potilaan virtsasta tai syljestä. Testi voidaan tehdä myös päivystystutkimuksena. Suomen markkinoilla on sekä virtsasta pipetoimalla tai kastamalla tehtäviä että syljestä tehtäviä huumepikatestejä. Syljestä huumeet ovat todettavissa lyhyemmän aikaa kuin virtsanäytteestä. Virtsasta tehtävät testit ovat syljestä tehtäviä testejä luotettavampia [16, 17]. Virtsatestit ovat kvalitatiivisia: ne eivät kerro käytetyistä määristä eivätkä siitä, onko löydetyllä aineella ollut päihdevaikutusta näytteen ottamisen aikaan. Seulonnassa saadun positiivisen testituloksen ennustearvo riippuu testin sensitiivisyydestä ja spesifisyydestä sekä mitattavan aineen käyttäjien suhteellisesta osuudesta testattavassa yhteisössä. Testien oikeellisuutta ei tule sekoittaa positiivisen testituloksen ennustearvoon. Positiivisen seulontatuloksen ennustearvo on vaatimaton, jos testi tehdään yhteisössä, jossa huumeiden käyttäjiä on vähän. Tällöin tulokseksi saadaan yleensä enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia [16, 18, 19]. Varmistusanalyysi karsii pois väärät positiiviset ensivaiheen testien tulokset [14 16, 20 27] A, minkä vuoksi seuraamukseen johtava positiivinen ensivaiheen seulontatulos tulee aina varmistaa hyväksytyssä laboratoriossa massaspektrometrillä. Positiivisen seulontatuloksen antanutta henkilöä ei tule leimata huumeenkäyttäjäksi väärin perustein. Väärä positiivinen tulos on poistettava potilaskertomuksesta. Automaattiset immunologiset analysaattorit voivat antaa samanlaisia virheellisiä tuloksia kuin pikatestit, joten niillä ei voida varmistaa tuloksia. Koska erityisesti eräiden aineryhmien seulontatestien sensitiivisyys on vaatimaton, seulonnat ovat kapea-alaisia. Monet huumeet saattavat myös jäädä niissä havaitse-

9 matta. Seulontatestin valinta ratkaisee testauksen kattavuuden eli sen, mitä huumeita näytteestä havaitaan ja mitä ei. Testaajan tulee tuntea käytettävien testien ominaisuudet tarkasti. Huumepikatesteillä ei aina saada näkyviin esimerkiksi GHB:n (gamma), LSD:n, ekstaasin tai muuntohuumeiden käyttöä. Toisaalta testitulos voi tulla positiiviseksi eräiden lääkkeiden (esim. kodeiinia, etyylimorfiinia, folkodiinia, efedriiniä tai pseudoefedriiniä sisältävien itsehoito- tai reseptilääkkeiden) käytön jälkeen [26]. Virtsa-analyysia täydentävää verikoetta tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan arvioida elimistössä olevan aineen määrää ja käytettyjä annoksia. Päihtymyksen astetta arvioitaessa on otettava huomioon myös aiempi käyttöhistoria ja kehittynyt toleranssi. Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitoja kuin alkoholiongelmaisen hoidossa. Hoitojen keskeinen elementti on psykoterapeuttinen keskusteleminen tai yhdessä tekeminen. Yksilöterapian sijasta tai rinnalle voidaan ottaa mukaan potilaan läheiset (verkostoterapia) tai vertaisryhmä. Myös taide- ja musiikkiterapioita sekä vertaistukiryhmiä (nimettömät narkomaanit eli NA-ryhmät) voidaan käyttää. Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää. Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat psykososiaaliset hoidot (aakkosjärjestyksessä): kahdentoista askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus katsotaan sairaudeksi. Tavoitteena on päästä päihteettömyyteen oppimisteoreettisin menetelmin ja AAtai NA-ryhmän tuella. kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa käsitellään potilaan ydinuskomuksia. Näin pyritään muuttamaan hänen tunteitaan ja käyttäytymistään. Itsesäätelyä ja tietoista toimintaa vahvistetaan muun muassa harjoitustehtävillä. motivoiva potilaskeskeinen haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita niiden ratkaisemiseksi ja siten muutoksen suuntaisten ajatusten vahvistamiseksi palkitsemiseen perustuvat hoidot eli niin sanottu palkkiohoito palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hieman erisisältöinen: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. ratkaisukeskeinen terapia, jossa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja siten lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa retkahdusten ehkäisy: tunnistetaan kognitiivisella menetelmällä riskitilanteita ja pyritään pysymään tavoitteissa systeemiteoreettinen malli, jonka mukaan kokonaisuuden kaikki osat ja niiden muutokset vaikuttavat toisiinsa. Mallia sovelletaan perhe- ja verkostoterapioissa. yhteisöhoito, jossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA), jossa palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaaajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Suomessa ohjelmaa sovelletaan esimerkiksi verkostoterapiassa. yleinen tukeminen: hoitava vuorovaikutus, jossa ei ole yksittäistä viitekehystä. Menetelmää käytetään usein tutkimuksen vertailuryhmässä. Käytännössä psykososiaalisia hoitomuotoja on vain harvoin mahdollista valita. Kaikkia hoitomuotoja ei ole saatavissa 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 kaikkialla. Hoidon aikana potilaan elämäntilanne voi muuttua, jolloin hoito joudutaan sopeuttamaan uuteen tilanteeseen. Keskeiset toimijat ja potilas tulisi saattaa yhteiseen verkostopalaveriin, jossa laaditaan kokonaishoitosuunnitelma ja sovitaan vastuualueet. Asumisen, toimeentulon, työn ja vapaaajan tukeminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa liittyy kaikkiin hoitomuotoihin. Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä ovat terapeutin ammattitaito, hoidon jatkuvuus ja potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen. Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin. Jyrkkää konfrontointia välttävä motivoiva haastattelu ilmeisesti auttaa saavuttamaan hyviä hoitotuloksia. Toimivan työskentelysuhteen luominen on nimenomaan terapeutin tehtävä. Terapeutin tulee arvioida realistisesti omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä (ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito). Kannabis Kannabistuotteet valmistetaan hamppukasvista (Cannabis sativa). Hampun tärkeimmät aktiiviset aineet ovat päihdyttävä tetrahydrokannabinoli (Δ9THC) ja kannabidioli (CBD), jolla on myös antipsykoottista vaikutusta. Marihuana on hampun kuivattuja lehtiä ja kukkia ja hasis emikasvin kuivattua hartsia. Marihuanan Δ9THC-pitoisuutta on suurennettu hamppua jalostamalla. Samalla haittavaikutukset tavanmukaiseen marihuanaan nähden ovat lisääntyneet. Kannabista käytetään yleisimmin polttamalla. Kannabis vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreihin [28] ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireet ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia [29]. Vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat. Kannabiksen polttaminen aiheuttaa tupakoinnin tavoin riskin sydämelle ja hengitysteille. Se myös huonontaa psykomotorista suorituskykyä (esim. autolla ajoa ja oppimista). Kannabiksen käyttöön liittyy lisääntynyt skitsofrenian riski. Riski on yhteydessä kannabiksen käytön aloittamiseen nuorena, psykoosien sukurasitukseen ja aiempiin psykoosityyppisiin kokemuksiin [30]. Kannabisriippuvuuteen ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Usein riippuvuus on lievä ja vieroitusoireet ovat melko vähäiset. Hoitosuositusten mukaan vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa [31]. Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoidon pituudella tai intensiteetillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia ovat ilmeisesti tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa [32 36] B. Palkitseminen (ostoseteli) motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta. Palkitseminen rahalla tai ostoseteleillä voi ilmeisesti lyhytaikaisesti parantaa psykoterapian hoitotuloksia kannabisriippuvuuden hoidossa [37 40] B. Stimulantit Amfetamiini on buprenorfiinin ohella Suomen yleisin pistoshuume. Sen johdos metamfetamiini vaikuttaa keskushermostoon vielä voimakkaammin ja aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Johdosta käytetään suun kautta, nenän kautta nuuskaamalla, suonensisäisesti tai hydrokloridina polttamalla. Kokaiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Sen alkaloidijohdosta (crack) poltetaan savukkeina tai vesipiipussa. Stimulantteihin luetaan myös rave -kulttuuriin liittyvä, yleensä tabletteina kaupiteltava ekstaasi (3.4-metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA). Tabletteihin saattaa sisäl-

11 tyä muitakin niin sanottuja klubihuumeita tai muuntohuumeita. Amfetamiini ja sen johdokset Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys Amfetamiini, sen johdokset ja kokaiini ovat sentraalisia stimulantteja. Myrkytyksiä aiheutuu yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja pitoisuuksien ennakoimattomasta vaihtelusta [41]. Myrkytysoireita ovat takykardia, hypertensio, hypertermia, hikoilu, mydriaasi, ahdistuneisuus ja motorinen levottomuus, lihasjäykkyys, kouristustaipumus, hyperrefleksia ja bruksismi [42 47]. Neuropsykiatrisia oireita, jopa psykooseja ja paranoiaa, voi esiintyä [41]. Hypertermiaan voivat liittyä rabdomyolyysi ja munuaisvaurio, hypotensio, hyytymishäiriöitä, maksa- tai keuhkovaurio, hyponatremia, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto ja psykoosi [48]. Kuoleman saattavat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöt, hypertermia, kallonsisäinen verenvuoto tai yleistynyt suonensisäinen hyytyminen (DIC). Ekstaasin käyttäjä voi yrittää estää masennuslääkkeillä hermosoluvaurioita ja käytön jälkeistä masennusta tai voimistaa ekstaasin vaikutusta [7, 49, 50]. Yhteiskäyttö saattaa johtaa hengenvaaralliseen serotoniinioireyhtymään, jossa hoito serotoniiniantagonisteilla (syproheptadiini tai klooripromatsiini) voi olla tarpeen [51]. Spesifistä amfetamiinimyrkytyksen vastaainetta ei ole. Lievän amfetamiinimyrkytyksen (psykomotorinen rauhattomuus, hikoilu, takykardia, hypertensio, ärtyneisyys) hoidoksi riittänevät nesteytys ja diatsepaami, mutta tutkimuksia aiheesta ei ole [52]. Vakavassa myrkytyksessä (paniikkikohtaukset, delirium, tajuttomuus, kouristukset, sydämen rytmihäiriöt, verenkierron vajaatoiminta, hypertermia) lasketaan kehon lämpötilaa, nesteytetään potilasta ja huolehditaan hänen suolatasapainostaan. Hypertermian ja rabdomyolyysin uhkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Takykardia ei yleensä vaadi hoitoa, ellei hemodynamiikka edellytä sitä. Mahdolliset takyarytmiat hoidetaan beetasalpaajalla ja bradyarytmiat atropiinilla [53]. Kammioperäisten takyarytmioiden hoidossa tehokkain on propranololi, mutta beetasalpaajien käyttöön saattaa liittyä alfa-adrenerginen stimulaatio [48]. Niiden sijasta voi käyttää labetalolia, joka salpaa sekä alfa- että beetaadrenergisia reseptoreita. Haloperidolia ja klooripromatsiinia on suositeltu [43], mutta niitä tulee käyttää varovaisesti kouristuskynnyksen alenemisen, rytmihäiriöiden ja hypertermian vaaran takia. Tieto amfetamiinipsykoosin hoidosta on niukkaa, mutta olantsapiinista ja haloperidolista saattaa olla hyötyä amfetamiinipsykoosin oireiden lievittämisessä [54, 55]. Amfetamiinista vieroitus Metamfetamiinia säännöllisesti käyttävistä %:lla ilmenee kliinisesti merkittäviä vieroitusoireita käytön loppuessa. Vieroitusoireista tavallisimpia ovat unihäiriöt, depressio, ahdistuneisuus ja aineenhimo. Amfetamiinin ja sen johdosten vieroitustilaa on vaikea osoittaa, koska se ei ole samaan tapaan selkeä kuin muiden huumeiden. Tavallisia oireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet. Oireet voivat kestää viikkoja. Edes suurien annoksien käytön äkillinen lopettaminen ei aiheuta kouristuksia tai muita hengenvaarallisia oireita [56]. Vieroitusvaiheessa voi kuitenkin tulla esiin piilossa ollut depressio, johon liittyy itsemurhariski [56]. Amfetamiinista vieroitukseen ei tunneta tehokasta spesifistä lääkehoitoa, mutta mirtatsapiinista ja modafiniilistä (erityislupavalmiste) saattaa olla apua metamfetamiinin vieroitusoireiden hoidossa [57 59, 60] C, [61]. Kokaiini Kokaiinimyrkytys Kokaiinin aiheuttamat myrkytysoireet (esim. mydriaasi) heijastelevat aineen 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 sympatomimeettisiä vaikutuksia. Yliannostusoireet ilmaantuvat nopeasti ja voivat johtaa kuolemaan [62]. Myrkytyksen alkuvaiheeseen liittyy pelkotiloja tai paranoidinen psykoosi ja myöhemmin masennusta, johon liittyy itsemurhariski. Sydänoireita ovat takykardia, rytmihäiriöt, äkkikuolema, sydäninfarkti, myokardiitti ja dissektoiva aneurysma. Neurologisia oireita ovat päänsärky, kouristukset, kallonsisäinen verenvuoto ja hypertermiaan tai kouristuksiin liittyvä aivovaurio. Hypertermia voi aiheuttaa rabdomyolyysin ja munuaisvaurion [43]. Plasman vähentynyt koliiniesteraasiaktiivisuus saattaa viitata suurentuneeseen komplikaatiovaaraan [63]. Veren kokaiinipitoisuuden määrityksestä ei ole hyötyä myrkytyksen vaarallisuuden arvioinnissa [64], mutta kokaiinin aineenvaihduntatuotteen bentsoyyliekgoniinin toteaminen virtsasta tai verestä viittaa kokaiinimyrkytyksen mahdollisuuteen [65]. Akuutin myrkytyksen hoitona on oireenmukainen elintoimintojen ylläpito. Sedatiivana voidaan käyttää diatsepaamia. Kokaiinimyrkytykseen liittyvä verenpaineen nousu tarvitsee harvoin hoitoa ja bentsodiatsepiinien aloitus on usein riittävä toimenpide. Vaikeaa hypertensiota voidaan hoitaa natriumnitroprussidilla tai glyseryylinitraatilla. Myös fentolamiinia (alfasalpaaja, erityislupavalmiste) on käytetty. Yhdistetyn alfabeetasalpaajan, labetalolin, alfasalpaus ei ole riittävä. Lidokaiini voi lisätä kokaiinin toksisuutta, ja sitä pidetään kokaiinimyrkytyksessä vasta-aiheisena [46, 66]. Happo-emästasapainon korjaus natriumbikarbonaatilla vaikuttaa tärkeältä [67]. Kokaiinia suolessa salakuljettaneilla pakkausten poistumista voidaan yrittää nopeuttaa laksatiiveilla tai suoliston huuhtelulla [47, 49]. Jos potilaalla on myrkytysoireita, suositellaan pakkausten kirurgista poistoa. Endoskooppisesta poistosta varoitetaan, koska pakkaukset voivat siinä revetä [49]. Kokaiinista vieroitus Vierotusoireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus, sydämentykytys ja fyysiset oireet. Myös kokaiinihimo on yleistä [68, 69]. Oireeton sydänlihasiskemia on mahdollinen vieroitusvaiheessa [70]. Oireet helpottuvat usein ilman hoitoakin. Tarvittaessa käytetään oireenmukaista lääkitystä [71 74]. Lääkehoidoista ei tutkimuksissa ole saatu vakuuttavia tuloksia. Stimulanttiriippuvuuden hoito Valtaosa stimulanttiriippuvuuden tutkimuksista koskee kokaiinia, ja tutkimuksia on tehty etupäässä Yhdysvalloissa. Satunnaistettuja tutkimuksia amfetamiiniriippuvuudenhoidosta on niukasti. Masennuslääkkeistä (amlopriini, desipramiini, imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertaliini) ei ole hyötyä metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa [75, 76] A. Bupropioni on mielialalääke, jota käytetään myös nikotiinista vieroituksessa. Bupropionilla on tehty kaksi kontrolloitua tutkimusta metamfetamiinista riippuvaisilla. Molemmissa tutkimuksissa käytettiin hitaasti vapautuvaa lääkemuotoa (SR) ja annoksena oli 300 mg/päivä. Bupropionista saattaa olla hyötyä metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa [54, 77] C. Naltreksonista saattaa olla hyötyä amfetamiiniriippuvuuden hoidossa [78, 79] C. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa opiaattiantagonisti naltreksonia on tutkittu muutamassa tutkimuksessa. Kontrolloidussa tutkimuksessa amfetamiinin käyttö (kontrolloitu päihdeseulalla), amfetamiinihimo ja hoidossa pysyminen oli merkittävästi parempaa kuin kontrolliryhmässä. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. D-amfetamiinista tai metyylifenidaatista saattaa olla hyötyä amfetamiiniriippuvuuden hoidossa [80, 81] C. Psykososiaaliset hoidot Tutkimuksia psykososiaalisista hoitomuo-

13 doista on tehty pääosin Yhdysvalloissa, ja ne koskevat lähinnä kokaiini- ja metamfetamiiniriippuvuuden hoitoa. Hoitotuloksia voidaan ehkä soveltaa myös amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa palkitseva hoitomuoto, kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia ovat parempia kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito tai tavanomainen hoito [82 88] A. Stimulanttiriippuvuuden hoidossa psykososiaalinen hoito on ilmeisesti parempi kuin hoitamatta jättäminen [89] B. Palkitseminen ostosetelillä hoitotavoitteen saavuttamisesta yhdistettynä verkostoterapiaan ilmeisesti vähentää kokaiinin käyttöä. Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia [89] B. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on ilmeisesti parempi kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein [82 88] A. Opioidit Opioidien huumekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja vahvistavaan vaikutukseen. Kaikkia opioideja kohtaan kehittyy nopeasti lisääntynyt ( kertainen) sietokyky [90]. Opioidiriippuvuuden kehityttyä käytön tarkoitus muuttuu: euforian tavoittelemisesta siirrytään usein vieroitusoireiden ehkäisemiseen [91]. Suomessa huumetarkoitukseen käytettyjä aineita ovat muun muassa oopiumi (esim. oopiumitee), heroiini, morfiini, kodeiini, metadoni, oksikodoni, fentanyyli, dekstropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini. Huumemarkkinat säätelevät aineen valintaa. Käytetyin on nykyään buprenorfiini [90, 91]. Suurin myrkytysriski liittyy lyhytvaikutteisiin opioideihin (heroiini, morfiini, fentanyyli, dekstropropoksifeeni), koska niillä ei ole kattovaikutusta. Buprenorfiinilla taas on kattovaikutus: annosta suurennettaessa aineen vaikutus aluksi lisääntyy mutta pysyy sitten samana. Buprenorfiini aiheuttaakin harvoin myrkytyskuolemia, yleensä vain alkoholin ja bentsodiatsepiinien kanssa yhdessä käytettynä [92, 93]. Heroiiniriippuvuutta koskevia tutkimuksia on tehty eniten, mutta niiden tuloksia voidaan soveltaa muidenkin aineiden (esim. buprenorfiinin) aiheuttaman riippuvuuden hoitoon. Väite perustuu Suomessa saatuihin kokemuksiin, alustaviin ulkomaisiin julkaisuihin [94] ja tietoon eri opioidien samankaltaisista reseptorivaikutuksista. Opioidilääkehoidolle tulee aina olla selkeästi määritelty aihe. Riippuvuushäiriöt ja niiden vaikeusaste kartoitetaan lääkehoidon suunnittelun yhteydessä. Jos potilaalla on ollut päihdeongelmia ja päädytään opioidilääkehoitoon, hänen seurantansa täytyy olla tavallista tiiviimpää. Hoidon suunnittelussa on tärkeää riippuvuusdiagnostiikan lisäksi selvittää, onko potilaalla aiempia lääkkeellisiä vieroitushoitoyrityksiä ja onko hän halukas vieroittautumaan opioideista vai tarvitaanko opioidiriippuvuuden korvaushoitoa. Opioidimyrkytys Myrkytysoireita ovat hengityslama, bradykardia, hypoksia ja lopulta kooma. Mustuaiset ovat aluksi pistemäiset mutta laajenevat hypoksian ja aivoödeeman edetessä. Pitkävaikutteiset opioidit (metadoni) aiheuttavat pitkän tajuttomuuden, jossa naloksonin vaikutus häviää noin puolessa tunnissa. Naloksoni on tehokas opioidimyrkytyksen hoidossa. Näyttö perustuu käytännön kokemukseen. Naloksonin käyttö vähentää hengitystuen tarvetta [95]. Sekakäyttäjillä saattaa pienen naloksoniannoksen jälkeen esiintyä aggressiivisuutta. Buprenorfiinimyrkytyksessä on usein mukana myös alkoholi tai bentsodiatsepiini ja niiden aiheuttamaa myrkytystä on hoidettava samalla [96 99]. 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 Opioidivieroitushoito Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat potilaan käyttämästä opioidista. Oireet ilmaantuvat yleensä 1 5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen. Heroiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat muutamassa tunnissa, ovat pahimmillaan tuntia viimeisestä annoksesta ja kestävät 7 10 vuorokautta. Kodeiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat hitaammin ja kestävät noin kaksi viikkoa. Buprenorfiinin käytön lopettamisen jälkeen oireet ilmaantuvat 1 3 vuorokaudessa ja kestävät yleensä 2 4 viikkoa, joskus kauemminkin. Ensimmäisiä vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus ja levottomuus, joihin liittyy huumehakuinen käyttäytyminen. Niitä voivat seurata nivel- ja vatsakivut, oksentelu, ripuli, piloerektio sekä silmien ja nenän vuotaminen. Potilaan kokemia vieroitusoireita voidaan arvioida SOWS-mittarin avulla. Vieroitusoireita voidaan lievittää tehokkaasti buprenorfiinilla tai metadonilla [ ] A tai alfa 2 -adrenergisillä agonisteilla (klonidiini, lofeksidiini) [101, 104] A Monet kuitenkin retkahtavat onnistuneen vieroitushoidon jälkeen, joten vieroituksen jatkohoidon suunnittelu on tärkeää. Alfa 2 -adrenergisiä agonisteja käytettäessä potilaat keskeyttävät hoidon jonkin verran helpommin kuin opioidiagonisteja käytettäessä [101, 104] A. Muuna, oireenmukaisena lääkityksenä voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, ahdistuslääkkeitä ja ripuliin loperamidia. Vieroitusoireiden hoito kestää tavallisesti 2 4 viikkoa. Vieroituksessa ei tule käyttää opioidiantagonisteja [105] B. Alaikäisten opioidista riippuvaisten vieroitushoidossa voidaan käyttää samanlaisia lääkehoidon linjauksia kuin aikuisilla. Buprenorfiini saattaa olla tehokas alaikäisten opioidista vieroituksen hoidossa [ ] C. Psykososiaaliset hoidot vieroitushoidon yhteydessä Vieroitushoitoon liitetty psykososiaalinen hoito parantaa vieroitushoidon tuloksellisuutta [109] A. Yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement), palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja näiden yhdistelmät ilmeisesti vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta [ ] B. Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia. Opioidivieroitushoidossa olleen potilaan lääkitsemiseen opiaateilla (esim. kivun hoitamiseksi) tulee suhtautua kriittisesti. Opioidikorvaushoito Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus [113]. Hoidosta vastaavan lääkärin tulee perehtyä Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 33/2008. Tätä asetusta sovelletaan buprenorfiinia tai metadonia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen opioidista riippuvaisten vieroituksessa ja korvaushoidossa. Asetusta ei sovelleta buprenorfiinia tai metadonia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen tukihoitona opioidista riippuvaisen potilaan somaattisen sairauden aikana tilanteessa, jossa vieroitusoireet pahentavat potilaan kliinistä tilannetta tai vaikeuttavat hänen hoitoaan. Korvaushoidon ehdottomana edellytyksenä on potilaan opioidiriippuvuus (ICD-10) ja aiemman vieroitushoidon epäonnistuminen. Hoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, jossa määritellään hoidon tavoitteet, lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Hoidon tukena voidaan käyttää hoitosopimusta, jonka tarkoitus on parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja hoitotulosta. Korvaushoito on pitkäkestoista, joten se

15 tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Korvaushoidossa käytetään joko metadonia tai buprenorfiinia (naloksoni-buprenorfiiniyhdistelmävalmiste). Metadoni- ja buprenorfiinikorvaushoidot lisäävät hoidossa pysymistä ja vähentävät laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta, kuolleisuutta ja HIV-riskikäyttäytymistä [ ] A. Alueella tulee olla valmius sekä buprenorfiini- että metadonikorvaushoitoon, ja niiden välisen valinnan tulee perustua yksilölliseen arvioon. Metadonilla ja buprenorfiinilla saadaan vastaavilla annoksilla yhtä hyvä hoitotulos, mutta joillakin potilailla metadoni lisää hoidossa pysymistä [114, ] A. Metadonikorvaushoito suurella annoksella on tehokkaampaa kuin pienellä [ ] A. Annoksen tulisi olla mg/ vrk. Buprenorfiini on suurina annoksina kattovaikutuksensa takia turvallisempi kuin metadoni [93, 133, 134] A. Käytössä on buprenorfiinia ja naloksonia (suhteessa 4:1) sisältävä yhdistelmävalmiste. Sen tarkoitus on vähentää buprenorfiinin suonensisäistä käyttöä, joka saattaa aiheuttaa vieroitusoireita. Yhdistelmän väärinkäyttöä on kuitenkin havaittu. Opiaattiantagonisti naltreksoni estää opioidien sitoutumisen opioidireseptoreihin tehokkaasti, minkä vuoksi se periaatteessa soveltuisi retkahduksen ehkäisemiseen. Koska naltreksoni voi pahentaa vieroitusoireita, sen käyttö aloitetaan vasta, kun vieroitusoireet ovat ohi. Suun kautta otettavan naltreksonin teho opioidiriippuvuuden hoidossa ei ilmeisesti eroa lumelääkkeen tehosta, koska vain harva potilas pysyy mukana hoito-ohjelmassa [135] B. Valmisteen käytöstä voi kuitenkin olla apua hyvin motivoituneen potilaan hoidossa. Ihon alle asetettava naltreksoni-implantti (ei markkinoilla Suomessa) saattaa olla tehokkaampi hoitokeino kuin tavanomainen lääkkeetön hoito tai suun kautta otettava naltreksoni [ ] C. Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio (ei markkinoilla Suomessa) saattaa lumelääkkeeseen verrattuna lisätä hoidossa pysymistä vähentämättä opioidien käyttöä, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu [139, 140] D. Psykosiaaliset hoidot korvaushoidon yhteydessä Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito vähentää oheiskäyttöä ja lisää raittiutta [141, 142] A. Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat vähentävät oheiskäyttöä korvaushoidossa [143, 144] A. Intensiivisempi psykososiaalinen hoito ei ilmeisesti paranna avohoidossa olevan korvaushoitopotilaan hoitotulosta kertaviikkoiseen psykososiaaliseen hoitoon nähden [145, 146] B. Yksilöllinen arvio hoidon intensiivisyydestä on kuitenkin tarpeen. Hallusinogeenit Hallusinogeeneihin (psykotomimeetteihin) kuuluu joukko erilaisia aineita: joko kasvien osia tai synteettisesti valmistettuja. Aineet aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja ajatushäiriöitä. Hallusinogeeneja ovat muun muassa LSD (lysergihapon dietyyliamidi), psilosiini (sienimyrkky), meskaliini, dimetyylitryptamiini (DMT, businessman s lunch ) ja PCP (fensyklidiini). Hallusinogeenimyrkytyksen hoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Toksisuus vaihtelee aineittain. Eri aineiden aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, ja myrkytyksen diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen taudinkuvaan. Useimmat huumepikatestit eivät osoita hallusinogeenien käyttöä. Hoito on yleishoitoa, eikä vasta-ainetta ole [147]. Rauhattomuutta voidaan lääkitä bentsodiatsepiineilla tai pieniannosneurolepteilla. Hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta, minkä vuoksi fyysiset vieroitusoireet ovat niukkoja. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöi- 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 tä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneurolepteja [147]. Muunto- eli niin sanotut design-huumeet Muuntohuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa internetissä laillisina huumeina. Valtaosa kyseisistä aineista kuuluu amfetamiinityyppisten stimulanttien ryhmään (esim. MDPV eli aakkoset, 2-DPMP eli daisy ), ja osalla niistä on hallusinogeeninen vaikutus (erit. bromodragonfly, BDF). Kannabinoidireseptoriagonistit ( laillinen kannabis, kuten JWH-018 eli jehova ) muodostavat toisen, nopeasti kasvavan muuntohuumeryhmän. Ne ovat synteettisiä, vaikutuksiltaan tetrahydrokannabinolin kaltaisia aineita. Uusi huumausainelaki (322/2011) nopeuttaa uusien molekyylien huumeluokittelun, mutta lain kiertämistä uusilla yhdisteillä on tulevaisuudessakin odotettavaa. Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt Huumeongelmiin kietoutuu usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteenkäyttö saattaa seurata mielenterveyden ongelmia tai aiheuttaa niitä, tai molempien takana saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Riippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat myös aiheuttaa riippuvuutta. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon ja psykiatrisen hoidon kanssa on usein tarpeen. Huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti huumeongelman hoidon yhteydessä. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta [148]. Unilääkkeiden hyöty on osoitettu vain lyhytaikaisessa käytössä. Ks. Käypä hoito -suositus Unettomuus. Ahdistuneisuuden lääkehoito buspironilla lienee tehotonta huumeongelmaisilla potilailla [149] D. Muita ahdistuneisuusoireiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä ei ole tutkittu huumeongelmaisilla. Kliinisesti merkittävän ahdistuneisuushäiriön hoidossa voitaneen noudattaa yleisiä ahdistuneisuushäiriön suosituksia. Bentsodiatsepiinit ovat yleensä vasta-aiheisia. Masennuksen lääkehoito ilmeisesti vähentää huumeongelmaisen masennusoireita, elleivät ne ole ohimeneviä ja päihteiden käytöstä johtuvia [ ] B. Masennuksen psykoterapeuttisen hoidon ja päihdehoidon yhdistäminen saattaa vähentää huumeongelmaisen masennusoireita ja päihteiden käyttöä [155, 156] C. Huumeongelmaiset, psykoottista häiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisen hoidon piirissä (ks. Käypä hoito -suositukset Skitsofrenia ja Kaksisuuntainen mielialahäiriö). Persoonallisuushäiriön hoito toteutunee parhaiten erityistason päihdehoitoyksikössä tai psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, etenkin jos persoonallisuushäiriö on vaikea tai potilas on itsetuhoinen. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät huumeongelmaiset potilaat saattavat hyötyä huumeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta [ ] C. Epävakaan persoonallisuuden hoidoksi suositellaan psykoterapiaa, johon yhdistetään oireenmukainen lääkehoito [157]. Persoonallisuushäiriöihin liittyvää tunneelämän ja mielialojen säätelyn vaikeutta, impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta voidaan hoitaa mielialaa tasaavilla lääkkeillä (valproaatti, lamotrigiini, topiramaatti) ja toisen polven psykoosilääkkeillä [160]. Tieto antisosiaalisuuden vaikutuksista päihdehoidon tuloksiin on vähäistä ja ristiriitaista [ ]. Hoidossa on suositeltavaa noudattaa selkeää ohjelmaa, josta tehdään hoidon alkaessa potilaan kanssa

17 sopimus [164]. Bentsodiatsepiinit saattavat aiheuttaa persoonallisuushäiriöpotilaille paradoksaalisesti itsetuhoista käyttäytymistä, impulsiivista aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta [165]. Huumeongelmaisen ADHD-potilaan stimulanttilääkitys ei ilmeisesti tehoa ADHD:n oireisiin eikä vähennä huumeiden käyttöä [ ] B. Sekakäytön ehkäisy Huumeongelmainen voi ajautua lääkkeiden sekakäyttöön tottuessaan huumeongelman hoitoon käyttämäänsä rauhoittavaan lääkkeeseen tai pyrkiessään korvaamaan huumeen lääkkeellä. Usein mukana on myös alkoholin käyttöä. Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää huumevieroitusoireiden oireenmukaiseen hoitoon. Lyhytkestoisia, vieroitusoireiden hoitoon liittyviä tilanteita lukuun ottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle on kuitenkin vältettävä. Päivystystilanteissa potilaille ei tule yleensä määrätä bentsodiatsepiineja. Jos näin kuitenkin tehdään, käyttö on syytä rajata vain vieroitusoireiden ajaksi. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on aiheellista vain poikkeustapauksissa, jos muu hoito ei auta potilaan psyykkisiin oireisiin ja hänelle on mahdollista järjestää tiivis ja pitkäaikainen hoitokontakti. Jos bentsodiatsepiinilääkitys arvioidaan tarpeelliseksi huumeongelmaiselle, on varmistettava, että hän käyttää lääkkeitä oikein. Lääkehoitoa on syytä seurata tiiviisti esimerkiksi siten, että lääkkeet annetaan valvotusti hoitopaikasta tai apteekista (apteekkisopimus). Bentsodiatsepiinilääkitys on keskeytettävä tarvittaessa katkaisuhoidon tuella tai vähitellen annoksia pienentämällä jos ilmenee lääkityksen väärinkäyttöä, myrkytyksiä, katukauppaa, reseptien toistuvaa katoamista, annoksen omaehtoista suurentamista tai asiointia useilla lääkäreillä. Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa. Hoidossa tulisi välttää nopeasti vaikuttavia ja nopeasti eliminoituvia bentsodiatsepiineja, kuten triatsolaamia ja alpratsolaamia [171, 172]. Sekakäyttäjän hoito Bentsodiatsepiinimyrkytys (potilas tajuton) hoidetaan flumatseniililla [173]. Sekakäytön hoidon perustana ovat oikea diagnoosi ja tilan vaikeusasteen arviointi. Sekakäyttöä on syytä epäillä, jos huumeongelmainen potilas käyttäytyy lääkehakuisesti, vieroitushoidon aikana todetaan bentsodiatsepiinitoleranssi tai potilas saa vieroitusoireita lääkityksen vähentämisen tai lopetuksen yhteydessä. Aggressiivinen lääkereseptiä vaativa potilas, eri lääkäreiltä lääkkeitä hakeva tai reseptiväärennöksiin syyllistynyt potilas voi olla sekakäyttäjä. Vastaanotolla sekakäyttäjältä vaikuttavan potilaan (päihtymystila, jossa tokkuraisuutta, koordinaatio- ja muistihäiriöitä, estojen höltymistä, arvaamatonta tai aggressiivista käytöstä) tila arvioidaan, tarvittava ensiapu annetaan ja potilas lähetetään kliinisen tilan mukaan päivystyspoliklinikkaan, katkaisuhoitoon tai selviämisasemalle. Jatkohoito varmistetaan. Sekavan ja riehuvan potilaan hoidossa on tärkeää oikea diagnoosi. Oireet voivat johtua primaarista tai jonkin taudin aiheuttamasta psykoottisesta häiriöstä, lääkeaineista, vieroitusoireista, huumemyrkytyksestä tai psykoosista [174]. Diagnoosiin auttavat potilaan ja saattajien antamat tiedot, potilaan tutkiminen ja tarvittaessa huumeseula. Sekakäytön oireet voivat joko lamata tai kiihottaa potilasta. Psykoosioireinen potilas voi tarvita M1-lähetteen psykiatriseen sairaalaan. Sekakäyttäjän vieroitushoidossa kartoitetaan potilaan riippuvuus ja hoitomotivaatio. Riippuvuuden vaikeutta voidaan arvioida viisi kysymystä sisältävällä päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikolla (SDS), [ ]. Bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan arvioida virtsan huumeseuloilla ja seuraamalla lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa. 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 Sekakäyttäjillä esiintyy kouristustaipumusta, jonka taustalla ovat alkoholin ja bentsodiatsepiinien vieroitusreaktiot [178, 179]. Riski on otettava huomioon vieroituksessa. Vieroitus toteutetaan yleensä katkaisuhoito-osastolla. Oireiden vaikeusasteen mukaan annoksia pienentämällä toteutettava bentsodiatsepiinista vieroitus ei lisänne vieroitushoidon onnistumista annoksien tasaiseen pienentämiseen verrattuna (5 10 mg diatsepaamiekvivalenttia kerrallaan päivittäin) [180] C. Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä tai valproaatin käyttö saattaa parantaa bentsodiatsepiinista vieroituksen onnistumista, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu [181]. Jos opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olevan potilaan bentsodiatsepiinista vieroitus on monta kertaa epäonnistunut, hän saattaa hyötyä valvotusta pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinihoidosta [182] D, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu. Hoito ei kuitenkaan näytä soveltuvan epäsosiaalisille potilaille. Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen Haittojen ehkäisyssä tavoitteena on harventaa pistoksia, vähentää välineiden yhteiskäyttöä ja siten pienentää huumeiden käyttöön liittyvien sairauksien, kuten HIV:n ja tarttuvien maksatulehdusten (A-, B- ja C-hepatiitti), ilmaantuvuutta ja pienentää kuolleisuutta. Yleisimmät keinot ovat puhtaiden pistosvälineiden ilmaisjakelu tai vaihto käytettyihin ja hepatiitti A- ja -B-rokotukset. Muita keinoja ovat valvotut pistoshuoneet ja naloksonin antaminen mukaan yliannostuksen varalta, mutta niitä ei kuitenkaan käytetä Suomessa. Puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtaminen on Suomessa keskitetty helposti tavoitettaviin terveysneuvontapisteisiin, joissa myös testataan tarttuvia tauteja (HIV, hepatiitit), annetaan maksuttomia hepatiitti A- ja -B-rokotuksia ja jaetaan ilmaisia kondomeita. Terveysneuvontapisteet hoitavat myös vammoja, motivoivat hoitoon ja antavat ehkäisyneuvontaa ja sosiaalista tukea. Muutamassa koulutetaan asiakkaita antamaan vertaisneuvontaa muun muassa haitattomammasta pistostekniikasta ja toimimisesta yliannostilanteessa. A- ja B-hepatiitti ovat yleisiä suonensisäisesti huumeita käyttävillä. Heillä rokotteiden antama suoja on todettu hyväksi [ ]. Rokottaminen on myös kliinisissä aineistoissa estänyt sairastumista [ ]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee hepatiittirokotuksia yleisen rokotusohjelman osana ruiskuhuumeita käyttäville ja heidän läheisilleen (seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat). Ohjeessa korostetaan erityisesti ruiskuhuumeita käyttävien vanhempien vastasyntyneiden lasten rokottamista. Jos B-hepatiitilta suojaavan kolmen pistoksen sarja on jäänyt kesken, tulisi tarkistaa henkilön vasta-ainetaso [189]. Samoin tulee toimia, jos henkilö altistuu toistuvasti hepatiitti B -virukselle. Suojaavan vasta-ainetaso (HBsAb) on 10 KY/l. Puhtaiden pistosvälineiden jakamisen vaikutuksesta hepatiittien ilmaantuvuuteen ei ole riittävää tutkimusnäyttöä [190, 191]. Näytön saamisen vaikeus johtuu osin hepatiittivirusten HIV:tä suuremmasta virulenssista ja C-hepatiitin osalta sen suuresta esiintyvyydestä käyttäjien keskuudessa. Koska puhtaiden välineiden jakelu vähentää pistosvälineiden yhteiskäyttöä [190], näytön puutteesta huolimatta sitä pidetään tärkeänä epidemian leviämisen estämisessä [192]. Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ilmeisesti vähentää HIV-infektioiden ilmaantuvuutta [190, ] B. Terveysneuvonnan järjestäminen on edullisempaa kuin HIV-infektioiden hoitaminen [197]. Puhtaiden pistosvälineiden vaihto yhdistettynä opioidikorvaushoitoon ilmeisesti vähentää hepatiitti- ja HIV-infektioiden ilmaantuvuutta paremmin kuin pelkkä väli-

19 neiden vaihto [198]. Välineiden vaihto osana muuta ehkäisevää toimintaa on asetuksen mukaan terveydenhuollon vastuulla (Tartuntatautiasetus 1383/2003). Terveysneuvonnan järjestäminen lähelle käyttäjiä [199] saattaa lisätä neuvonnan käyttöä ja saavutettavaa hyötyä, samoin vertaisryhmän antama neuvonta [200]. Naloksonilääkityksen antamista mukaan heroiinin käyttäjille (Peer Naloxone Distribution) läheisen yliannostustilanteen varalta on selvitetty muutamissa tapausselostuksissa ja ennen jälkeen-tutkimuksissa. Niissä todettiin pieni kuolleisuus, mutta vertailuryhmän puute ja pienet aineistot estävät varmojen johtopäätelmien teon [191]. Yhdessä tutkimuksessa heroiiniyliannoskuolleisuuden havaittiin pienenevän alueella, jossa naloksonia jaeltiin laajasti [201]. Valvotuissa pistämistiloissa (Medically Supervised Injecting Facility, SIF) jaetaan puhtaita pistosvälineitä ja annetaan myös terveysneuvontaa. Tarkoituksena on muuttaa pistoskäyttäytymistä (vähentää ruiskujen yhteiskäyttöä, harventaa pistostaajuutta, parantaa hygieniaa) ja siten vähentää infektioita ja heroiinin aiheuttamia yliannoskuolemia. Alustavat havainnot Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Espanjasta, Australiasta ja Kanadasta ovat olleet rohkaisevia [202]. Yhdessä saksalaisessa aikasarjatutkimuksessa heroiinin aiheuttamat myrkytyskuolemat vähenivät alueella, jossa oli pistoshuonetoimintaa [203]. Vertailevia tutkimuksia valvotun pistämisen merkityksestä pistostaajuuteen ei ole. Useassa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että pistämiseen liittyvä riskikäyttäytyminen on vähentynyt niissä säännöllisesti asioivien keskuudessa [191]. Toiminnan on havaittu myös tuoneen säästöjä [204, 205]. Huumeet, raskaus ja lapsi Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten lasten elämäntilanne. Huumeongelmaisilla naisilla kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen [206, 207] eikä raskauden alkamista tunnisteta. Raskaudet ovat usein myös suunnittelemattomia [208, 209]. Huumeongelmaisten suhtautumista perhesuunnitteluun ja raskauden ehkäisyn käyttöä on tutkittu vähän [ ]. Käyttäjästä riippumaton pitkäaikainen raskauden ehkäisy (kierukka, hormonikierukka tai ihonalainen ehkäisykapseli) saattaa olla luotettavampi ja turvallisempi vaihtoehto kuin ehkäisytabletit [213, 214]. Ehkäisytablettien käytölle ei kuitenkaan ole estettä, jos maksan toiminta on normaalia. Raskauden alettua on syytä keskustella huumeiden käytön vaikutuksesta sikiöön [215], raskauteen ja vastasyntyneeseen sekä naisen omista voimavaroista hoitaa lasta [216]. Hänelle on esiteltävä myös mahdollisuus keskeyttää suunnittelematon raskaus, jos raskauden kesto on alle 20 viikkoa. Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, ja sitä on syytä seurata erikoissairaanhoidossa, esim. sairaalan äitiyspoliklinikassa. Naiselle kerrotaan raskauden seurannan tärkeydestä. Raskauden aikana ensisijainen tavoite on päihteettömyys. Raskaana olevalle kerrotaan eri huumehoitomahdollisuuksista ja hoito pyritään järjestämään heti, kun nainen on siihen halukas. Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa [ ] A. Raskaana olevalle kerrotaan myös mahdollisuudesta saada tukea syntyvän lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Päihteitä käyttävälle naiselle syntyvästä lapsesta on suositeltavaa tehdä niin sanottu ennakollinen lastensuojeluilmoitus (lastensuojelulain 25 ), [227]. Palkkiohoito saattaa parantaa raskaana olevan huumeiden käyttäjän pysymistä päihdehoidossa ja neuvolaseurannassa [228] C. 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Kannabis ja stimulantit Raskaudenaikainen runsas kannabiksen käyttö (> 3 6 kertaa viikossa) saattaa lyhentää raskauden kestoa yhdellä viikolla. Se ei kuitenkaan lisänne ennenaikaisuuden riskiä. Lapsen syntymäpaino, -pituus ja -päänympärys saattavat myös olla keskimääräistä pienempiä [ ]. Tapausselostuksissa on kuvattu raskaudenaikaiseen metamfetamiinialtistukseen liittyviä elinepämuodostumia, kuten sydänvikoja, huuli- ja vatsahalkioita (gastroskiisi) [232, 233]. Metamfetamiinin käyttö raskauden aikana ilmeisesti hidastaa sikiön kasvua ja lisää pienen syntymäpainon ja ennenaikaisuuden (raskaudenkesto alle 37 raskausviikkoa) riskiä [ ] B. Metadoni ja buprenorfiini Raskaudenaikaiseen metadoni- ja buprenorfiinialtistukseen ei ole liitetty epämuodostumariskiä. Metadonikorvaushoitoon on liitetty lisääntynyt ennenaikaisen (ennen 37 raskausviikon täyttymistä) synnytyksen riski. Lapsen syntymäpaino, -pituus ja -päänympärys voivat olla keskimääräistä pienempiä [ ]. Opioideista vieroittuminen lienee motivoituneilla naisilla turvallista raskauden aikana [ ] C. Keskiraskaus (raskausviikot 13 24) lienee äidin voinnin kannalta vieroituksen otollisin ajankohta, kun alkuraskauden pahoinvointi on hellittänyt eivätkä loppuraskauden vaivat ole vielä alkaneet. Vieroituksessa tulisi mieluiten käyttää opioidia, jotta vältyttäisiin monien eri lääkeaineiden yhteiskäytöltä. Metadonikorvaushoito raskauden aikana parantaa heroiinista riippuvaisen naisen sitoutumista hoitoon, vähentää heroiinin katukäyttöön liittyviä riskejä ja parantaa siten raskauden ennustetta [ , ] A. Pitkäaikaishyödystä lapselle ei ole näyttöä. Buprenorfiini saattaa olla metadonia parempi raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa vastasyntyneen kannalta [ ] B. Jos äiti kuitenkin on hyvin sitoutunut opioidikorvaushoitoonsa, korvaushoitovalmistetta ei ole syytä vaihtaa raskauden myötä. Buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmisteen käytöstä raskauden aikana ei ole tätä kirjoitettaessa tutkimusnäyttöä. Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito Huumeongelmaiseksi tiedetyn tai sellaiseksi epäillyn äidin lapselta tai sellaiselta lapselta, jolla on syntymän jälkeen huumealtistukseen viittaavia oireita, otetaan heti syntymän jälkeen virtsa- ja mekoniumnäyte huumetestiä varten [ ]. Loppuraskaudessa huumeille altistunutta lasta tulee seurata viiden päivän ajan sairaalassa mahdollisten vieroitusoireiden toteamiseksi [274]. Lapsen vieroitusoireita voidaan seurata muun muassa Finneganin lomakkeen avulla. Jos lääkehoitoa tarvitaan, aloitetaan opioideille altistuneille lapsille morfiinimikstuurahoito. Se saattaa nopeuttaa syntymäpainon saavuttamista ja vähentää tukihoitojen kestoa mutta pidentää sairaalahoidon kestoa [275] B. Sedatiivit eivät ole ensisijainen hoito vastasyntyneille, joilla on vieroitusoireita opioideista [275, 276] B. Muiden huumeiden aiheuttamissa vastasyntyneen vieroitusoireissa on ollut tapana aloittaa fenobarbitaalihoito, mutta luotettava näyttö sen tehosta puuttuu [277]. Imetys Äiti ei voi imettää, jos hän jatkaa huumeidenkäyttöä tai on HIV-positiivinen [278, 279]. C-hepatiittipositiivisen äidin lapsen rintaruokinta ei ilmeisesti lisää riskiä hepatiitin tarttumisesta lapseen, jos äiti on HIV-negatiivinen [ ] B. C-hepatiittipositiivinen ja HIV-negatiivinen äiti saa siis halutessaan imettää. Buprenorfiini- ja metadonikorvaushoidossa oleva äiti saa imettää, kunhan hänellä ei ole muita imetyksen vasta-aiheita, hän

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO TOP 30 Halko-koulutus 27.4.2006 Antti Mikkonen, LL vs osastonlääkäri, Turun psykiatria tutkija, TYKS Psykiatrian klinikka 27.4.2006 Turku antti.mikkonen@turku.fi 1/40 ngelmat

Lisätiedot

Kajaanin huumekoulutus 21.3.13. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Kajaanin huumekoulutus 21.3.13. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Kajaanin huumekoulutus 21.3.13 Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa (Huumetilanne Suomessa 2012, THL 75/2012)

Huumetilanne Suomessa (Huumetilanne Suomessa 2012, THL 75/2012) Percentage of Participants Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, Nutt et al., Lancet. 2010 Nov 6;376(9752):1558-65 Esityksen Huumeongelman nimi tulee tähän käypä hoito Vantaan päihdefoorumi

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Huumeongelman käypä hoito

Huumeongelman käypä hoito Huumeongelman käypä hoito Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen Päivät, 7.3.2013 Sidonnaisuudet 2010-2012 Päätoimi Professori, Helsingin yliopisto, Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Lapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi

Lapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi Lapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi Helena Rännäli Kehittäjätyöntekijä Hyvinvointi hakusessa-riippuvuus riskinä -hanke 2013-2015 Pohjois-Suomen Sosiaalialanosaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Lisätiedot

Yleisimmin käytetyt päihteet ja hoidon kulmakivet. Markus Sundqvist Kettutien erityispoliklinikka

Yleisimmin käytetyt päihteet ja hoidon kulmakivet. Markus Sundqvist Kettutien erityispoliklinikka Yleisimmin käytetyt päihteet ja hoidon kulmakivet Markus Sundqvist Kettutien erityispoliklinikka Alkoholin ongelmakäyttö - käsitteitä Alkoholin riskikäyttö (aikaisemmin: suurkulutus): Riskikäytön rajat

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Suvi Lahtinen Mari Lötjönen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Yhteistyöpäivä 1.10.2015 Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Tuula Seppänen FinFami Uusimaa ry. Alkoholi Riippuvuutta aiheuttavat päihteet Liimat, yskänlääkkeet, liuotteet Kannabistuotteet

Lisätiedot

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus

Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus Opiaattiriippuvuuden kliininen diagnostiikka, vieroitus ja korvaushoito Opiaattiriippuvaisten korvaushoidon peruskoulutus 15.11.2012 Espoon K-klinikka yl Kaarlo Simojoki Päihdelääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

Huumetestauksen tekniikkaa

Huumetestauksen tekniikkaa Huumetestauksen tekniikkaa SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät 1.11.2013, Helsinki FT Antti Leinonen Huume-, lääkeaine- ja dopinganalytiikan yksikkö Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Huumetestien

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet

Lisätiedot

OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE

OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE 1 OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjaosto on sisällyttänyt toimintasuunnitelmaansa ( 3, 1.2.2008

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

MITEN PÄIHTEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN

MITEN PÄIHTEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN 1 MITEN PÄIHTEET VAIKUTTAVAT IHMISEEN IMPATTAVAT ET (LIIMAT, OHENTEET, PUHDISTUSET, TINNERI, BUTAANI) KANNABIS (HASIS, MARIHUANA) KÄYTTÖTAPA Haistellaan ja hengitetään. Poltetaan, syödään, juodaan. EN

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Tietoiskut. - muuntohuumeet - kannabis - stimulantit

Tietoiskut. - muuntohuumeet - kannabis - stimulantit Tietoiskut - muuntohuumeet - kannabis - stimulantit 1 Netissä työn tueksi esim. www.paihdelinkki.fi www.nuortenlinkki.fi www.mielenterveystalo.fi : hae tunnukset ammattilaisosioon www.nuortenmielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus

Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus Mikko Salaspuro ALKOHOLIHAITAT Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus Tajuton tai päihteistä sekava ja aggressiivinen päivystyspotilas aiheuttaa hoitohenkilökunnalle turhautumista, pelkoa ja vastenmielisyyttä.

Lisätiedot

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Uusi vanha ongelma Nuorison kokeilut kodin lääkekaapista löytyvillä lääkkeillä.

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Koukku asiaa huumeista

Koukku asiaa huumeista Koukku asiaa huumeista Sininauhaliitto Sisältö Lukijalle...3 Älä jää koukkuun!...4 Huumeiden vaikutus...5 Riippuvuus...7 Huumekierre...8 Huumerikokset...9 Yleisiä huumeita...10 Muita huumaavia aineita...14

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Päihteiden vaikutus ihmiseen

Päihteiden vaikutus ihmiseen Päihteiden ihmiseen Päihdetiedon tunteminen on osa huolenpitoa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Ammattilaiset voivat tukea asiakkaita välittämällä ajantasaista päihdetietoa. Päihteiden käyttö sisältää

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Kipulääkkeet kuolinsyytilastoissa Oikeuskemian professori, FT Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto

Kipulääkkeet kuolinsyytilastoissa Oikeuskemian professori, FT Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto Kipulääkkeet kuolinsyytilastoissa Oikeuskemian professori, FT Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto Kuolemansyyn selvitys Kuolemansyy selvitetään lääketieteellisesti tai oikeuslääketieteellisesti

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014

BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 Outi Kuikanmäki 7.3.2014 2 Sidonnaisuudet LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Erityisasiantuntija, Helsingin Diakonissalaitos

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 Sivu 1(5) HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS Tässä suosituksessa on todettu normaalirangaistusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna

Lisätiedot

Muuttunut päihdekäytön profiili

Muuttunut päihdekäytön profiili LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Esityksen Opioidivieroituksen nimi tulee tähän kliininen toteutus

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot