Työn imu. - Positiivinen näkökulma työhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn imu. - Positiivinen näkökulma työhön"

Transkriptio

1 Työn imu - Positiivinen näkökulma työhön Kirsi Raitanen Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto Organisaatiopsykologian seminaari

2 1 Sisällys 1 Johdanto Positiivinen psykologia työn imun taustalla Työn imun ja lähikäsitteiden määrittelyä Työn imun käsite Työn voimavarat Työn imu, työhön sitoutuneisuus ja organisaatioon sitoutuneisuus Työn imun tutkimusmenetelmä Tutkimusesimerkki 1: Työn imu, työhön sitoutuneisuus ja organisaatioon sitoutuneisuus päällekkäisiä? Tuloksia ja päätelmiä Tutkimusesimerkki 2: Työn imun, työhön sitoutuneisuuden ja vapaa-ajalla toipumisen yhteys toisiinsa Tulokset ja johtopäätökset Pohdinta Lähteet Liite 1: Työn imu menetelmän 9 väitteen mittari Liite 2: Työn imu menetelmän 17 väitteen mittari... 18

3 2 1 Johdanto Työterveyttä ja työhyvinvointia on pitkään tarkasteltu näkökulmasta, jossa on korostunut hyvinvoinnin ja terveyden sijasta työpahoinvointi. On käsitelty mm. stressiä, työuupumusta ja sairauksia. Näkökulma on rajoittunut, sillä tunnetaanhan työstä tunnetusti myös iloa ja ylpeyttä. Viime vuosina on kuitenkin alettu tutkia työelämää myös työhyvinvoinnin näkökulmasta ja siinä yksi keskeisistä käsitteistä on työn imu (work engagement). Työn imu on myönteinen keskittymisen tila, jossa työ koetaan inspiroivaksi ja haasteelliseksi. Ensimmäiset työn imun tutkimukset julkaistiin vuonna 2002 (Schaufeli, Salanova, Gonzales-Roma & Bakker, 2002a; Schaufeli, Martinez, Marques Pinto, Salanova & Bakker, 2002b). Samana vuonna ilmestyivät myös ensimmäiset suomalaiset tutkimukset työn imusta (Hakanen, 2002a ja 2002b). Työn imusta on julkaistu runsaasti tutkimusta viime vuosina ja siitä on julkaistu myös mm. erikoisnumero tieteellisessä aikakauslehdessä (Work & Stress, 2008, 3). Työn imun näkökulma on mukana monissa suomalaisissakin tutkimuksissa, erityisesti Työterveyslaitoksella tehdyissä. Aihetta paljon tutkinut sosiaalipsykologi Jari Hakanen työskentelee Työterveyslaitoksella keskeisinä osaamisalueinaan positiivinen psykologia, työhyvinvointi ja työn imu. Työterveyslaitoksella on myös tutkimustiedon pohjalta kehitetty työyhteisöille suunnattu kehittämispalvelujen kokonaisuus Työn imu -polku, jonka avulla työoloja voidaan pyrkiä kehittämään. Työn imu ja positiivisen työn psykologian lähestymistapa on herättänyt runsaasti kiinnostusta sekä työorganisaatioissa että tiedotusvälineissä. Uskon, että ainakin osa tästä kiinnostuneisuudesta johtuu kyllästymisestä epävarmuuteen, paineisiin ja uhkiin keskittyneeseen työelämän käsittelytapaan. Samaan aikaan puhutaan tarpeesta pidentää työuria. Nähdäkseni tarvittaisiin keinoja, joilla ihmiset saadaan pysymään myös omasta halustaan pidempään työelämässä ja kokemaan työnteon eläkkeelle jäämistä palkitsevampana. Työn imun kokemus saattaisi olla yksi pidempään työuraan motivoivista tekijöistä. Seminaarityöni tavoitteena on tuoda esiin ja tarkastella uudempaa, myönteisempää tapaa lähestyä työelämää ja työntekoa. Olen omakohtaisesti saanut kokeilla työelämässä

4 3 useaankin kertaan ongelmiin keskittyvää näkökulmaa, kun työpaikan toimintaa ja ilmapiiriä on pyritty parantamaan. Lyhyesti todettakoon, että eivät ne kovin tuloksekkaita projekteja olleet. Kun yrityksessä on tehty pari, kolme epäonnistunutta työilmapiiriä parantamaan pyrkinyttä projektia muutaman vuoden sisällä, työntekijät alkavat pakoilemaan seuraavia parannusprojekteja. Ongelmien esiin kaivaminen ei tunnu hyvältä etenkin, jos asioille ei sen jälkeen tehdä juuri mitään. Minulle on väistämättäkin tullut mieleen kysymys, olisiko tarjolla mitään muuta näkökulmaa. Työn imun näkökulma vaikuttaa mielenkiintoiselta ja lupaavalta. Seminaarityössäni on mukana myös kahden tutkimusesimerkin laajempi esittely. Näiden esittelyllä haluan avata työn imun ja sen lähikäsitteiden välisiä eroja, niiden keskinäisiä suhteita sekä merkitystä käytännön työelämässä. Päädyin kyseisten tutkimusesimerkkien esittelyyn tällä tarkkuudella, koska niiden kautta sain itse selkeämmän kuvan aihealueesta ja sen sovellettavuudesta arjen elämässä. 2 Positiivinen psykologia työn imun taustalla Työn imun käsite kuuluu positiivisen psykologian kenttään (Gable & Haidt, 2005; Sheldon & King, 2001; Hakanen, 2009a). Positiivisen psykologian suuntaus on ollut vahvassa nousussa 2000-luvulla.. Lähestymistavasta on julkaistu mm. erikoisnumeroja (American Psychologist, 2000; Review of General Psychology, 2005), kirjoja ja käsikirjoja sekä pidetty lukuisia konferensseja. Positiivisen psykologian lähestymistavassa tutkitaan olosuhteita ja prosesseja, joilla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta, psykologian aiemman tutkimuksen painotuttua enemmän kielteisiin käsitteisiin kuten stressi, työuupumus, viha ja masennus. Työelämään tätä sovellettaessa pyritään selvittämään, mikä tekee työstä mielekkään ja auttaa selviytymään vaativammissakin työtilanteissa. Samalla pyritään edistämään työntekijöiden myönteisiä voimavaroja (Leiter & Naomi, 2009; Hakanen, 2009a). Pizer ja Härtel (2005) kuvaavat tätä näkökulman muutosta huomion keskipisteen vaihtamiseksi. On siirretty huomio pois siitä, mitä vikaa ihmisissä ja organisaatioissa on ja sen sijaan pyritään määrittelemään ja hoivaamaan vahvuuksiamme, jotta kukoistaisimme.

5 4 Tilannetta työpaikalla voi siis pyrkiä parantamaan miellyttävälläkin tavalla, ilman ensisijaista ongelmakohtiin pureutumista. Hakanen (2009a) määrittelee positiivisen työn psykologian tavoitteeksi optimaalisen toiminnan ja hyvinvoinnin, joka pohjautuu työntekijöiden ja organisaatioiden voimavaroihin ja vahvuuksiin. Kukoistavia työpaikkoja ja henkilöstöä luodaan hänen mukaansa kehittämällä työn voimavaroja sekä hyödyntämällä työntekijöiden vahvuuksia eli varmistamalla työn ja työntekijän yhteensopivuus. Positiivista psykologiaa tutkittiin jo ja 60-luvuilla, mutta empiirinen näyttö jäi silloin vähäiseksi. Nykyinen positiivinen psykologia on kuitenkin vahvasti tutkimukseen ja näyttöihin orientoitunutta. Tämän hetken haasteeksi Hakanen (2009a) katsoo ennemminkin integroitumisen perinteisen negatiivisen psykologian kanssa. Tutkimusnäyttöjä siis on, mutta pitäisi vielä pystyä ohittamaan vanhoihin ajattelutapoihin pohjautuvat ennakkoasenteet oman paikan vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi psykologian kentällä. Kennon M. Sheldon ja Laura King pohtivat positiivista psykologiaa käsittelevässä artikkelissaan (2001) teoreettisen psykologian kielteisiä ennakkoasenteita, joiden he katsovat rajoittavan psykologien kykyä ymmärtää ihmisten toimintaa. He kritisoivat sitä, kuinka esimerkiksi kliiniset psykologit ovat keskittäneet huomionsa patologioiden hoitoon ja kognitiivisessa psykologiassa ihmisten toimintaa on totuttu selittämään mm. ennakkoluuloilla ja heikkouksilla. - Esimerkiksi koehenkilön todettua olevansa parempi mies kuin ennen, psykologit nopeasti nimeävät tämän oman edun harhaksi (self-serving delusion), emootioiden säätelyn strategiaksi (emotion-regulation strategy) tai ajalliseksi vääristymäksi (temporal bias). Sheldonin ja Kingin mukaan psykologien tulisi ottaa avoimempi ja arvostavampi näkökanta ihmisyyteen. Positiivisen psykologian voisi ajatella olevan itse asiassa vain psykologiaa, joka tutkii luonnollista toimintaa. Tarkastellaan tavallista ihmistä, joka toimii ja kehittyy sekä elää merkityksellistä elämää vaikeuksista huolimatta.

6 5 3 Työn imun ja lähikäsitteiden määrittelyä 3.1 Työn imun käsite Suomenkielinen työn imu -käsite on Jari Hakasen tekemä käännös englanninkielisestä käsitteestä work engagement. Hakanen (2009b) määrittelee työn imun myönteiseksi, mielihyväntäytteiseksi virittäytymiseksi ja aktivaatioksi työssä. Työn imun tilaa luonnehditaan tilaksi, jolle on ominaista tarmokkuus (vigour), omistautuminen (dedication) ja uppoutuminen (absorbtion) (Hakanen, 2009b; Hallberg & Schaufeli, 2006). Työn imussa oleva työntekijä on tuottava, tehokas, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Uppoutuminen ilmenee syvänä keskittymisen tilana, jolloin aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi olla vaikeata (Kühnel, Sonnentag & Westman, 2009). Työn imu on kuitenkin eri asia kuin työholismi, johon ei liity työn imun kaltaista työstä nauttimista. Työn imua pidetään myös loppuun palamisen (burnout) käsitteellisenä vastakohtana. Työn imua voidaan kuvailla samantyyliseksi kuin flow-kokemus (mm. kokonaisvaltaisen harmonian tunnetta), mutta flow:n vastakohtana työn imu on vakaampaa ja pitkäkestoisempaa (Hallberg & Schaufeli, 2006). Työn imua saattavat vahvistaa esim. työtä ja työoloja koskevat energiaa ja motivaatiota antavat työn voimavarat, työasemassa tapahtuvat muutokset, ns. tarttuminen ihmisten välillä, yksilölliset voimavarat, palautuminen työpäivän rasituksista ja positiiviset interventiot. Työn imun kuten myös työuupumuksen tarttumista voi tapahtua niin työyhteisön sisällä kuin puolisoidenkin välillä (Bakker, Demerouti & Schaufeli, 2005; Bakker, Van Emmerik & Euwema, 2006). Viikonlopun mittaisen tauon puolestaan on tutkimuksessa todettu vahvistavan työn imua työhönsä sitoutuneilla (Kühnel, Sonnentag & Westman, 2009). Myös työntekijän kokema luottamus työorganisaatiota kohtaan voi vahvistaa hänen kokemaansa työn imua. Chieh-Peng Lin (2010) tutki kiintymysteoriaan (attachment theory) pohjautuvalla tutkimusmallilla organisaatiokansalaisuuden osuutta organisaatioluottamuksen ja työn imun muodostumisessa. Tutkimustulosten pohjalta organisaatioon luottamisen todettiin vaikuttavan työn imuun, mutta työn imulla ei ollut

7 6 vaikutusta organisaatioon luottamiseen. Tutkimus tehtiin yksittäisenä ajankohtana siis ei-pitkittäistutkimuksena Taiwanissa, jossa on kollektivistinen kulttuuri. Työn imu on kollektiivinen ilmiö, joka voi levitä työyhteisössä työntekijästä toiseen. Työn imu voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, toisaalta yhteisöllisyys voi vahvistaa työn imua (Hakanen, 2009b; Leiter & Naomi, 2009). Kuitenkin työn imua voi heikentää esim. työyhteisön välttelevä käytös, kuten ilmeni Hakasen ja Lindbohmin (2008) tutkimuksessa rintasyövän jälkeen työhön palanneiden työn imua kartoittavassa tutkimuksessa. Työn imua ja innostusta voi esiintyä myös työpaikoilla, joissa työskennellään tiukalla aikataululla ja niukoilla resursseilla. Esimerkiksi työolotutkimusten perusteella on todettu, että työntekijät voivat kiireestä, epävarmuudesta ja muista ristiriidoista huolimatta arvostaa työtään ja nauttia sen tekemisestä (Hakanen, 2009a). Näitä vastakohtaisuuksia on pyritty ymmärtämään TV-TV-mallilla (työn vaatimukset - työn voimavarat). Erittäin lyhyesti määriteltynä mallin tausta-ajatuksena on, että hyvinkin vaativa työ voi kohtuullisessa määrin jopa edistää hyvinvointia, mutta liialliset vaatimukset voivat muodostua stressitekijöiksi. Energiaa antavat työn voimavarat puolestaan voivat auttaa vähentämään vaativuuden kokemusta ja siihen liittyviä fysiologisia ja psykologisia haittoja (Hakanen, 2009a; Demerouti ym., 2001). Toisaalta esimerkiksi huono johtaminen voi tuhota motivaation sekä työn imun ja johtaa esimerkiksi alisuorittamiseen tai irtisanoutumiseen (Leiter ja Stright, 2009). 3.2 Työn voimavarat Työn voimavarat on työn imun lähikäsite, joka viittaa työn, työntekijöiden ja työyhteisöjen vahvuuksiin, joiden avulla voidaan kukoistaa niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Työn voimavarat ovat työn energisoivia ja motivoivia piirteitä. Näitä voivat olla esimerkiksi esimiehen tuki, työn palkitsevuus ja kannustava ilmapiiri (Leiter & Naomi, 2009). Erityisen paljon työn voimavaroista on hyötyä muutostilanteissa ja silloin, kun työ on hyvin kuormittavaa (Hakanen, 2009a). 3.3 Työn imu, työhön sitoutuneisuus ja organisaatioon sitoutuneisuus Kirjallisuudessa käytetään ristikkäin käsitteitä engagement (sitoumus), involvement (kiintymys, sitoutuneisuus) ja commitment (sitoutuneisuus). Työn imu (work engagement),

8 7 työhön sitoutuneisuus (job involvement) ja organisaatioon sitoutuneisuus (organizational commitment) ovat kuitenkin selkeästi erilliset käsitteet omine tunnusmerkkeineen (Hallberg & Schaufeli, 2006). Positiivisen psykologian kenttään liittyvänä käsitteenä työn imussa painotetaan optimaalista toimintaa ja hyvinvointia. Sitä kuvaillaan työuupumuksen vastakohdaksi ja työn imussa oleva yksilö kokee olonsa energiseksi ja tyytyväiseksi. Työn imu voimistaa yksilön työmotivaatiota sekä myönteisiä tunteita työorganisaatiota kohtaan ja samalla hänen halukkuuttaan pysyä työssään (Hallberg & Schaufeli, 2006). Työhön sitoutuneisuutta (job involvement) on kuvattu monella, usein käsitteellistä hämmennystäkin aiheuttavalla tavalla. Kanungo (1979) ottaa motivationaalisen lähestymistavan käsitteeseen ja painottaa kognitiivista, psykologista samastumista työhön. Työ saattaa tyydyttää keskeisiä tarpeita ja odotuksia. Brown (1996) kuvailee työhönsä kiintynyttä henkilöä seuraavasti: pitää työtään motivoivana ja haastavana, on sitoutunut työhön yleensä ja työtehtäväänsä sekä organisaatioonsa. Tällä ei kuitenkaan näytä olevan yhteyttä psyykkiseen eikä fyysiseen terveyteen. Organisaatioon sitoutuneisuus (organizational commitment) liitetään kirjallisuudessa ja tutkimuksessa yleensä asenteellisiin ja affektiivisiin näkökulmiin. Tämä sitoutumisen tapa viittaa yksilön kokemaan emotionaaliseen kiintymykseen organisaatiota kohtaan. Työntekijällä ja organisaatiolla on samat arvot ja päämäärät. Tämä liittyy enemmän työn ominaisuuksiin ja ulkoisiin olosuhteisiin kuin sisäiseen motivaatioon. Organisaatioon sitoutuneisuus liitetään työntekijän hyvään terveyteen. (Hallberg & Schaufeli, 2006.) 4 Työn imun tutkimusmenetelmä Työn imua tutkitaan sitä varten erityisesti kehitetyllä menetelmällä. Utrechtin yliopiston professorit Wilmar Schaufelin ja Arnold Bakker kehittivät työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale), josta on olemassa eri laajuisia versioita. Alkuperäinen menetelmä on 17 väittämää sisältävä kysely. Tämän pohjalta on tehty nykyisin suositumpi, käyttäjäystävällisempi 9 väittämän lyhennetty versio. Työn imu -menetelmä on kehitetty

9 8 etupäässä tutkimustarkoituksiin, mutta soveltuu myös esimerkiksi henkilöstötutkimuksiin ja ilmapiirikartoituksiin (Hakanen, 2009b). Menetelmästä on olemassa kieliversioita (Internet-sivustolla on tällä hetkellä 26 eri kieliversiota) ja ne ovat ladattavissa Schaufelin kotisivuilta (www.schaufeli.com) ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Menetelmän käyttäjä lupautuu samalla omasta puolestaan jakamaan keräämänsä työn imun raakatutkimusaineistot menetelmän kehittäjien kanssa. Menetelmän kehittäjät kokoavat yhteen työn imu -aineistosta kansainvälistä tiedostoa sekä käyttävät saamiaan aineistoja työn imu -menetelmän edelleen kehittämiseen mm. ylikansallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Työn imun kolmea ulottuvuutta eli tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista tutkitaan arviointilomakkeen suomenkielisessä versiossa mm. seuraavilla väitteillä: "Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni", "Työni inspiroi minua" ja "Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan". Mittarit ovat liitteenä tämän kirjoitelman lopussa. 5 Tutkimusesimerkki 1: Työn imu, työhön sitoutuneisuus ja organisaatioon sitoutuneisuus päällekkäisiä? Hallberg ja Schaufeli (2006) päättivät tutkia työn imua, työhön sitoutuneisuutta ja organisaatioon sitoutuneisuutta päämääränään selvittää, voidaanko työn imu empiirisesti erottaa näistä kahdesta muusta käsitteestä. Haluttiin välttää uuden, aiempien kanssa päällekkäisen käsitteen syntymistä, mikä on vaarana uusia käsitteitä luotaessa. Työn imun käsitteen on todettu sisältävän energisen hyvinvoinnin olotilan, mutta viittaa myös kiintyneisyyteen (antaumuksellisuuteen, innostuneisuuteen) ja sitoutuneisuuteen (uppoutuneisuuteen ja kiintyneisyyteen). Aiemmissa tutkimuksissa on jo todistettu, että työn imu voidaan erottaa työholismista ja työuupumuksesta. (Hallberg & Schaufeli, 2006) Oletuksena oli, että käsitteillä on samantyylistä vaihtelua, mutta etteivät ne kuitenkaan ole täysin päällekkäisiä. Niiden oletettiin olevan empiirisesti erillisiä. Lisäksi niillä odotettiin olevan toisistaan poikkeavia yhteyksiä terveysongelmiin, työn ominaisuuksiin, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä irtisanoutumisaikomuksiin. Terveyspsykologian

10 9 kenttään kuuluvana käsitteenä työn imun odotettiin liittyvän ensisijassa terveysongelmien kuten somaattisten vaivojen, masennusoireiden ja uniongelmien puuttumiseen. Aineisto Hallbergin ja Schaufelin (2006) tutkimukseen kerättiin erään kansainvälisen ICTja johdon konsultoinnin alalla toimivan yrityksen Ruotsissa sijaitsevalta osastolta keväällä Tutkimus oli osa stressiin ja työuupumukseen liittyvää projektia, jota suoritettiin ICT-alalla toimivien valmistajien ja palveluiden parissa. Valitulle joukolle (joka kolmas, N=521) postitettiin kotiin haastattelulomake. Kokonaisvastaajamäärä oli N=186, joista naisia oli 37 %. Demografisten profiilien (ikä, sukupuoli, virassaoloaika) välillä ei vastauksissa ollut merkitseviä eroja. Työn imua mitattiin työn imu -menetelmällä, työhön kiintyneisyyttä Kanungon (1982) Job Involvement Scale -mittarilla ja organisaatioon sitoutuneisuutta Allenin ja Meyerin (1990) skaalalla. Näiden lisäksi mitattiin terveysongelmia (työuupumukseen liittyviä keskeisiä piirteitä, masennusoireita, somaattisia vaivoja sekä nukkumisongelmia), työhön liittyviä tekijöitä (autonomia, palaute, rooliin liittyvä ylikuormitus, roolikonfliktit) sekä henkilökohtaisia tekijöitä (sisäinen motivaatio, irtisanoutumisaikomukset). 5.1 Tuloksia ja päätelmiä Saadut tulokset tukivat oletusta, että käsitteet ovat toisiinsa liittyviä, mutta vain osittain päällekkäisiä. Kyseessä on siis kolme erillistä konstruktiota. Kaikki kolme käsitettä olivat yhteydessä terveysongelmiin, työhön liittyviin tekijöihin ja henkilökohtaisiin tekijöihin. Työn imu oli ensisijaisesti yhteydessä terveysongelmien puuttumiseen, mikä korostaa työn imun terveyskomponenttia. Hallbergin ja Schaufelin mukaan tämä on erityisen tärkeä käsitteellinen näkökohta, joka erottaa työn imun työhön sitoutuneisuudesta ja organisaatioon sitoutuneisuudesta. Tulokset viittaavat siihen, että terveissä työntekijöissä ilmenee etenkin työn imua, mutta myös organisaatioon sitoutuneisuutta. Työhön sitoutuneisuus ei ollut yhteydessä mihinkään terveysongelmiin, mikä viittaa käsitteellä olevan muita merkitysvivahteita. Autonomia ja palaute vahvistivat tutkimuksen mukaan kaikkea kolmea, mutta myönteiset työhön liittyvät tekijät olivat vähemmän merkityksellisiä työhön sitoutuneisuudelle. Työhön sitoutuneisuus oli yhteydessä suureen työmäärään, mutta ei ollut yhteydessä

11 10 roolikonfliktiin. Työn imu ja organisaatioon sitoutuneisuus puolestaan eivät olleet yhteydessä työn määrään, mutta alhaiseen roolikonfliktien tasoon kylläkin. Odotetusti vain työhön sitoutuneisuus oli yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Kaikki kolme konstruktiota näyttivät olevan yhteydessä vähäisiin aikomuksiin irtisanoutua, mutta organisaatioon sitoutuneisuus aivan erityisesti. Tulosten perusteella näyttää siltä, että työn imu ja organisaatioon sitoutuneisuus ovat käsitteellisesti lähempänä toisiaan kuin työn imu ja työhön sitoutuneisuus. Kaikki kolme käsitettä viittaavat myönteiseen työhön kiintymiseen. Tämä tutkimus osoitti, että työn imu liittyy johdonmukaisesti laajaan terveysongelmien poissaoloon. Tuloksia voidaan Hallbergin ja Schaufelin (2006) mukaan tulkita kahdella tavalla. (1) Työn imu on optimaalisen toiminnan käsitteellistämistä. Se on siis enemmän kuin pelkkä työuupumuksen vastakohta. Tai (2) Työn imu on työuupumuksen vastakohta, mutta työuupumuksen määritelmää pitäisi laajentaa. 6 Tutkimusesimerkki 2: Työn imun, työhön sitoutuneisuuden ja vapaa-ajalla toipumisen yhteys toisiinsa Viikonloppuvapaat, lomat ja muut tauot työssä tunnetusti edistävät työstä palautumista ja yleistä hyvinvointia sekä ennalta ehkäisevät työuupumusta. Kühnel, Sonnentag ja Westman (2009) halusivat laajentaa aiempien tutkimusten löydöksiä ja tutkia, miten tauot vaikuttavat työn imuun. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi COR-teoria (conservation of resources theory; Hobfoll, 1989). Teorian mukaan yksilön voimavarat ovat uhattuna, kun yksilö kohtaa stressaavan työn vaatimukset. Voimavarat voidaan kuitenkin palauttaa työssä pidettävien lepotaukojen tai vapaapäivien avulla, mikäli vaatimukset poistetaan tauon ajaksi. Huonosti palautuneilla yksilöillä voi olla taipumus vetäytyä työn vaatimuksista suojellakseen voimavarojaan. Tämä viitekehys valittiin Kühnelin ym. tutkimukseen, koska haluttiin selvittää vapaa-ajan aikana palautuneiden voimavarojen sijoittamista työhön vapaa-ajalta palaamisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa työstä pidetty vapaa kesti 2 4 päivää. Noin viikonlopun mittaista vapaata haluttiin tutkia, koska sen pituisten vapaiden vaikutuksista on tehty melko vähän tutkimusta. Tärkeitä seikkoja olivat toipumiseen liittyen myös työstä irrottautumisen kokemus vapaan aikana sekä yksilön työhön sitoutuneisuus (job involvement). Työstä

12 11 irrottautumisella tarkoitetaan yksilön kokemusta siitä, että hän on henkisesti poissa työstä vapaa-ajalla. Kühnelin ym. tiedon mukaan tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa selvitettiin samanaikaisesti sekä mahdollisia myönteisiä että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, joita työhön sitoutuneisuudella voi olla työn imuun. Lähtöoletuksena oli, että tauolla on myönteisiä vaikutuksia työn imuun. Lisäksi oletettiin, että psykologinen irrottautuminen työstä vapaa-ajan aikana on myönteisesti yhteydessä työn imun muutokseen, kun verrataan työn imun määrää ennen ja jälkeen pidetyn vapaan. Työhön sitoutuneisuuden uskottiin olevan myönteisessä yhteydessä työn imun muutokseen, mutta kielteisessä yhteydessä psykologiseen irrottautumiseen työstä vapaan aikana. Työhön sitoutumisella oletettiin siis yleisesti olevan myönteisiä vaikutuksia, mutta mahdollisesti epäsuoraa kielteistä vaikutusta, joka saattaisi ilmetä vaikeutena psykologisesti irrottautua työstä. Työhön sitoutuminen saattaisi lisätä halua investoida työhön keskivertoa enemmän, mutta samalla vaarantaa palautumisen vapaa-aikana. Tutkijat halusivat korostaa, että työn imu tarkoittaa nimenomaan työhön sitoutumista työssä ollessa, ei haluttomuutta irrottautua työstä vapaa-ajalla. Jotta työn imu säilyy, täytyy työstä myös välillä palautua, siis irrottautua työstä vapaa-ajalla. Tässä tutkimuksessa työhön sitoutuneisuutta pidetään suhteellisen pysyvänä työhön liittyvänä asenteena (kognitiivinen arvio), kun taas työn imu ymmärretään kokemukseksi tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta työn parissa. Tutkimukseen osallistui sairaanhoitajia Saksasta ja Sveitsistä. Jokaiselle toimitettiin tutkimuspaketti, joka sisälsi 2 kyselylomaketta. Paketteja lähetettiin 260, joista saatiin takaisin 79,6 %. Tarkoitus oli, että osallistujat täyttäisivät ensimmäisen kyselylomakkeen viimeisenä työpäivänä ennen lyhyttä vapaata ja toisen lomakkeen ensimmäisenä vapaan jälkeisenä työpäivänä. Ensimmäisellä lomakkeella mitattiin työn imua ja työhön sitoutuneisuutta, toisella lomakkeella työn imua ja psykologista irrottautumista työstä vapaapäivien aikana.

13 12 Työn imua mitattiin työn imu -menetelmällä, työhön sitoutuneisuutta Kanungon (1982) kehittämällä mittarilla ja psykologista työstä irrottautumista Sonnentagin ja Fritzin (2007) kehittämällä toipumisen kokemusta mittaavalla kyselyllä. 6.1 Tulokset ja johtopäätökset Odotetusti työhön sitoutuneisuus oli positiivisesti yhteydessä työn imuun sekä ennen että jälkeen pidetyn vapaan, mutta kielteisesti yhteydessä psykologiseen työstä irrottautumiseen vapaan aikana. Niin ikään hypoteesien mukaisesti psykologinen irrottautuminen työstä vapaan aikana oli positiivisessa yhteydessä työn imuun vapaan jälkeen, mutta ei ollut yhteydessä työn imuun ennen pidettyä vapaata. Löydökset ovat samansuuntaiset niiden oletusten kanssa, että työhön liittyvien vaatimusten fyysinen ja psyykkinen poistaminen auttaa toipumaan ja palauttamaan ehtyneet voimavarat (Hobfoll, 1989). Tutkimuksen tulokset tukevat myös käsitystä siitä, että työntekijät ovat eri tavoin halukkaita sijoittamaan palautuneita voimavarojaan työhönsä. Työhönsä heikommin sitoutuneisiin verrattuna vahvasti sitoutuneet osoittivat voimakkaampaa työn imun lisääntymistä vietetyn vapaan jälkeen. Tutkijat arvelivat etukäteen, että työhön sitoutumisella saattaisi olla taipumus osoittautua kaksiteräiseksi miekaksi. Työhönsä vahvasti sitoutuneilla tapahtuu työn imun voimistuminen vietetyn lyhyen vapaan jälkeen ja he ovat halukkaita sijoittamaan palautuneet voimavaransa työhönsä. Toisaalta työhön sitoutuneisuudella oli kielteinen rinnakkaisvaikutus, joka ilmeni alentuneena kykynä toipua työhön liittyvistä vaatimuksista ja vähäisempänä kykynä palauttaa huvenneet voimavarat, koska psykologinen irrottautuminen työstä oli heikentynyt. Tulostensa pohjalta Kühnel ym. toteavat, että työn imun vaalimiseksi yksilöiden ja organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota toipumiseen vapaa-ajalla. Yksilöiden tulisi irrottautua myös psykologisesti työn vaatimuksista vapaa-ajalla, jotta työhön tarvittavat voimavarat saadaan palautettua ennen työhön palaamista. Työt pitäisi tietoisesti jättää mielestä, välttää töiden kotiin vientiä ja vapaa-ajalla kannattaisi harrastaa aktiviteettia, joka vie kaiken huomion. Organisaatiot voisivat omalta osaltaan tukea tätä välttämällä työntekijöiden vaivaamista työasioilla heidän vapaa-aikanaan sekä huolehtimalla riittävästä

14 13 toipumiseen annetusta ajasta esimerkiksi ylitöiden määrää rajoittamalla. Työhön sitoutuneisuuden positiivisten puolien, kuten työn imun vahvistamiseksi työntekijöiden tulisi huolehtia henkisestä irrottautumisesta työstään silloin, kun ollaan viettämässä vapaa-aikaa. Työorganisaatioiden tulisi tutkijoiden mukaan omalta osaltaan tukea tätä pyrkimystä. 7 Pohdinta Työssä viihtymiseen, työtehtävän mielekkääksi kokemiseen ja työn imun määrään vaikuttavat hyvin monet seikat. Joskus syy näiden vähäisyyteen löytyy peiliin katsomalla, joskus katse kannattaa suunnata vaikkapa johdon suuntaan. Näkemykseni mukaan työssä tulisi viihtyä ja sen parissa tulisi kokea flow-kokemuksia ja työn imua ainakin välillä. Jos näitä kokemuksia ei työssä saa, tilanteelle kannattaa yrittää tehdä jotain. Erityisen akuutti tilanne on silloin, jos työ kuormittaa liikaa. Toivon mukaan ratkaisuyrityksiin saa tukea myös esimieheltä ja työyhteisöltä. Michael P. Leiter ja Naomi Stright (2009) kirjoittavat siitä, kuinka ihmisten psykologiset yhteydet työhönsä vaihtelevat työuupumuksesta työn imuun. Näiden jatkumoiden välissä on joukko aivan tavallisia työpäiviä, joista osa koetaan tylsiksi, osa hyviksi. Ympäristön vaikutusta näihin kokemuksiin on tutkittu paljon, yhtenä näistä työpaikan sosiaalisia suhteita. Yhteisö voi vaikuttaa työuupumusta vahvistavasti, jos työntekijöiden väliltä puuttuu myönteinen yhteys. Hyvät suhteet taas tuovat muassaan molemminpuolista sosiaalista tukea, läheisyyttä ja kykyä toimia tiiminä. Niin ikään esimiehen myönteisen sosiaalisen tuen on tutkimuksissa todettu suojaavan työuupumukselta ja lisäävän työn imua. (Leiter ja Stright, 2009.) Erilaiset sosiaaliset tilanteet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavalla; yksilöt tulkitsevat samoja tilanteita yksilöllisesti. Toisaalta tietyn käytöksen tulkitaan vaikuttaa se, kuka käyttäytyjä on. Esimerkiksi sairaanhoitajien kohtaama töykeys saattaa heidän tulkintansa mukaan olla osa työtä, jos toimijana on potilas. Sama käytös kollegan taholta koetaan kuitenkin ylimääräisenä taakkana. Työnantajan tulisikin viestiä, että huono käytös ei ole hyväksyttävää. Tälläkin on vaikutuksia työntekijöiden sosiaaliseen käyttäytymiseen, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. (Leiter ja Stright, 2009.)

15 14 Odotan kiinnostuneena, miten työn imun käsite imeytyy työelämään lähitulevaisuudessa. Tähänastiset mielikuvani ja kokemukseni työyhteisöjen kehittämisestä ovat olleet tilanteista, joissa keskitytään heikkouksien ja ongelmien käsittelyyn. Tällainen lähtöasetelma ei itsessään ole välttämättä kovin intoa ja energiaa nostattava. Usein yhdessä sovittujen, tilannetta korjaamaan pyrkivien toimintojen käytännön toteutus jääkin ns. ilmaan ja ne unohdetaan pian. Suomessa, Työterveyslaitoksella on kehitetty Työn imu -polku -niminen työyhteisöjen kehittämisprosessi. Prosessin päämääränä on tunnistaa ja vahvistaa työyhteisöjen voimavaroja niin, että ne ovat aiempaa toimintakykyisempiä ja uudistushakuisempia. Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden kokemaa työn imua sekä työyhteisöjen kukoistusta, luoda työyhteisöstä paras mahdollinen. Päämäärään pääsemiseksi tarvitaan koko työyhteisön ja esimiesten osallistumista ja sitoutumista. Tausta-ajatuksena on, että työhyvinvointi luodaan arjen työssä. Prosessi on kehitetty työn imun ja positiivista työn tutkimusta koskevien tutkimusnäyttöjen ja teorioiden pohjalta. (Hakanen, 2009a; Muistelen Jari Hakasen maininneen Helsingin yliopistolla keväällä 2010 pitämänsä luennon yhteydessä, että työorganisaatiot ovat ottaneet hyvin innostuneesti vastaan työn imun lähestymistavan. Työn imu -polulle olisi tulossa koulutettavia enemmän kuin Työterveyslaitoksen kehittämispalvelun kouluttajat ehtivät tällä hetkellä ottamaan vastaan. Toivon mukaan tieto työn imun käsitteestä ja ajatusmallista kuitenkin leviää laajempaankin tietoisuuteen ja samalla mm. ymmärrys vapaa-ajan ja palautumisen merkityksestä paitsi terveydelle myös työn parissa koetulle imulle. Ehkäpä muun muassa työntekijän ja työpaikan välisen 24/7-tavoitettavuuden monen tason merkityksiä ja seurauksia alettaisiin pohtia kriittisemmin. Samalla työuratkin saattaisivat lähteä Suomessa pitenemään aivan omalla painollaan.

16 15 Lähteet American Psychologist (2000.) 55, Allen, N. J. & Meyer, J. P. (1996). Affective, continuance, and normative commitment to the organization: An examination of construct validity. Journal of Vocational Behavior, 49, Bakker, A. B., Demerouti, E. & Schaufeli, W. B. (2005). The crossover of burnout and work engagement among working couples. Human Relations, 58, Bakker, A. B., Van Emmerik, H. & Euwema, M. C. (2006). Crossover of burnout and engagement in work teams. Work & Occupations, 33, Brown, S. P. (1996). A meta-analysis and review of organizational research on job involvement. Psychological Bulletin, 2, Demerouti, E., Bakker, A. B., Nachreiner, F. & Schaufeli, W. B. (2001). The Job Demands-Resources Model of Burnout. Journal of Applied Psychology, 86, Kanungo, R. N. (1979). The concepts of alienation and involvement revisited. Psychological Bulletin, 86, Gable, S. L. & Haidt, J. (2005). What (and why) is positive psychology? Review of General Psychology, 9, Hakanen J. (2002a). Työuupumuksesta työn imuun positiivisen työhyvinvointikäsitteen ja -menetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja ihminen, 16, Hakanen J. (2002b). Työn imu ja työuupumus laajennetun työhyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia, 37, Hakanen J. J. & Lindbohm M-L. (2008). Work engagement among breast cancer survivors and their referents: The importance of optimism and social recources at work. Journal of Cancer Survivorship, 2, Hakanen J. (2009a). Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää. Helsinki: Työterveyslaitos. Hakanen J. (2009b). Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validiointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Hallberg U. E. & Schaufeli W. B. (2006). "Same Same" But Different? Can Work Engagament Be Discriminated from Job Involvement and Organizational Commitment? European Psychologist, 11, Hobfoll E. Stevan (1989). Conservation of Resources, A new Attempt at Conceptualizing Stress. American Psychologist, 44, Kanungo, R. N. (1982). Measurement of job and work involvement. Journal of Applied Psychology, 67,

17 16 Kühnel J., Sonnentag S. & Westman M. (2009). Does work engagement increase after a short respite? The role of job involvement as a double-edged sword. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 82, Leiter Michael P. ja Stright Naomi (2009). The Social Context of Work Life: Implications for Burnout and Work Engagement. Teoksessa Cooper Cary L., Quick James Campbell & Schabracq Marc J. (toim.), International Handbook of Work and Health Psychology (s ). Hoboken: John Wiley & Sons. Lin Chieh-Peng (2010). Modeling Corporate Citizenship, Organizational Trust, and Work Engagement Based on Attachment Theory. Journal of Business Ethics, 94, Pizer Michelle K. & Härtel Charmine E. J. (2005). For Better or For Worse: Organizational Culture and Emotions. Teoksessa Härtel Charmine E. J., Zerbe Wilfred J. & Ashkanasy Neal M. (toim.), Emotions in Organizational Behaviour (s ). New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Review of General Psychology (2005). Special issue: what is positive psychology? 9, Schaufeli W. B., Martinez I. M., Marques Pinto A., Salanova M. & Bakker A. B. (2002b). Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of Cross Cultural Psychology, 33, Schaufeli W., Salanova M., Gonzáles-Roma V. & Bakker A. B. (2002a). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. The Journal of Happiness Studies, 3, Sheldon, K. M. & King, L. (2001). Why positive psychology is necessary. American Psychologist,56, Työterveyslaitos. Haettu Work & Stress (2008). A special issue on work engagement, 22.

18 17 Liite 1: Työn imu menetelmän 9 väitteen mittari

19 18 Liite 2: Työn imu menetelmän 17 väitteen mittari

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia, Työn imua ja voimavaroja MEPCO HRM 28.5.2015 klo 13-14 Anna Tienhaara Psykologi, Organisaatiokonsultti FINOD Asenne asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Talitiainen Parus major

Talitiainen Parus major Talitiainen Parus major 23.8.2013 Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 2 Virittäytyminen Ahdistus (kuormittuneisuus, stressi, työhön liittyvä jännitteisyys) Innostus (virtaus, "flow", työn imu) Masennus

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi? Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työkuormituksesta palautuminen

Työkuormituksesta palautuminen Heikki Ruskon juhlaseminaari Sykettä työhön ja urheiluun Työkuormituksesta palautuminen - psykologinen ja fysiologinen näkökulma 15.5.2007 Taru Feldt Työstressi työpsykologisen tutkimuksen keskiössä Stressi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työn positiivisten kokemusten jäljillä: Osallistavan kehitystoiminnan yhteys työn imuun

Työn positiivisten kokemusten jäljillä: Osallistavan kehitystoiminnan yhteys työn imuun Työn positiivisten kokemusten jäljillä: Osallistavan kehitystoiminnan yhteys työn imuun Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon tutkielma Kira Topp 2010 Markkinoinnin ja johtamisen laitos Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kuinka jaksan työssäni?

Kuinka jaksan työssäni? Kuinka jaksan työssäni? Näkökulmia saattohoitotyötä tekevien työssä jaksamiseen Riikka Koivisto Kuinka jaksaa saattohoitotyössä? Auttamistyön moodeja Kartoittaja, äitimoodi Mitä on tapahtunut, mikä on

Lisätiedot

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Mistä virtaa työelämään? Masters Conference 8.5.2015, TAMK Anna Koski Työhyvinvoinnin tutkimus- ja Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu, Tampereen

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kokemuksia työn imusta henkilöstöammattilaisten arjessa - En käy dieselillä, käyn vaikka mieluummin rakettimoottoribensiinillä

Kokemuksia työn imusta henkilöstöammattilaisten arjessa - En käy dieselillä, käyn vaikka mieluummin rakettimoottoribensiinillä Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Kokemuksia työn imusta henkilöstöammattilaisten arjessa - En käy dieselillä, käyn vaikka mieluummin rakettimoottoribensiinillä Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Uusiutuminen ja muutos nykypäivän nopeatempoisessa työelämässä Miten pidän itseni ja työyhteisöni vireessä?

Uusiutuminen ja muutos nykypäivän nopeatempoisessa työelämässä Miten pidän itseni ja työyhteisöni vireessä? Uusiutuminen ja muutos nykypäivän nopeatempoisessa työelämässä Miten pidän itseni ja työyhteisöni vireessä? LEAD 4.9.2012 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Sisältö 1. Oma taustani

Lisätiedot

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Pieksämäki 14.5.2013 Pia-Leena Salo, TtM, sh Bovallius-ammattiopisto 1 Sisältö Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (AMOSV) Opinnollistaminen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka Työhyvinvointi pienyrityksessä Professori Marja-Liisa Manka Mitä on työhyvinvointi? monille työhyvinvointi käsitteenä vaikea: mitä se pitää sisällään? miten siihen vaikutetaan? työhyvinvointi nähtiin usein

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke INNOSTUKSEN SPIRAALI Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke 1) Innostuksen Spiraali -hankkeen tausta Innostuksen spiraali Työterveyslaitoksella (2011 2016) toteutettavan Innostavat

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013 Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta Syvien vahvuuksien koulu- seminaari Taina Laane 2013 Mistä me keräämme tietoa? Psykologiassa julkaistuja tutkimusartikkeleita (Luthansa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? 6.11.2012 Ilona Rauhala Marjo-Riitta Ristikangas Organisaation pääoman lajit Psykologinen pääoma Sosiaalinen pääoma Inhimillinen pääoma Taloudellinen pääoma

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot