KUNTALAISKUULEMINEN HEINÄVESI

Transkriptio

1 VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Leppävirta Heinävesi Joroinen Varkaus KUNTALAISKUULEMINEN HEINÄVESI

2

3

4

5

6

7 Selvitys Varkauden Seudun kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien valtuustot 9.6. Joroinen 9.6. Heinävesi Leppävirta Valmistuvat asiakirjat Muut taustaanalyysit Tilastoanalyysit Työryhmien materiaalit Selvitys Selvittäjän esitys Prosessin vaiheet Taustoittaminen (tilastot ja tilannekuva) Tulevaisuuden ja tavoitteiden hahmottelu Sopimusneuvottelut Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Selvitys valmis Selvittäjän esitys Kuntalaiset Kuntalaisinfot KK 06/ 14 07/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 12/14 1/2015 -

8 Kuntarakenneselvityksen työryhmät 1. Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka, talous, kilpailukyky - Pj. Reijo Vuorento 2. Maankäyttö, asuminen, liikenne, tekniset palvelut - Pj. Petri Miettinen, Joroinen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut - Pj. Hannu Tsupari, Varkaus 4. Sivistystoimi (koulutus ja kulttuuri, liikunta) - Pj. Taisto Kainulainen, Leppävirta 5. Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut - Pj. Markku Hämäläinen, Varkaus 6. Demokratiaryhmä - Pj. Mia Hahtala, varapj. Minna Selkomaa 7. ICT ryhmä, - Pj. Hannu Tsupari Ryhmien 2-5 pj. kunta järjestää myös teknisen sihteerin. Kukin kunta nimeää ryhmään 1-2 virkamiestä. Ryhmään 6 tulee kustakin kunnasta valtuuston pj ja kunnanhallituksen pj sekä lisäksi kunnanhallituksen päättämä yksi edustaja. Henkilöstön edustus varmistetaan. Ryhmän 7. työstä vastaa käytännössä johtaja Jarmo Heinonen, Varkaus.

9 Pidemmän aikavälin väestökehitys

10 Työpaikat Selvitysalueen kunnat ja eräät vertailukunnat Selvitysalueen kaikissa kunnissa työpaikkojen määrä on vähentynyt 200-luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

11 Työpaikat työnantajasektoreittain Vuonna 2011 alueen työpaikoista 27 % oli julkisella sektorilla, mikä oli edelleen vähemmän kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 kuntajako Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

12 Työttömyys Selvitysalueen kunnat ja eräät vertailukunnat Selvitysalueella työttömyysaste oli maaliskuussa ,5 % Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2014 kuntajako

13 Heikkenee Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan nopeasti Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) 1,1 Selvitysalue Etelä-Savo Pohjois-Savo Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 1,0 0,9 0,8 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0,7 0,6 0, Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue 0,69 0,80 0,90 0,99 1,06 Etelä-Savo 0,69 0,81 0,90 0,97 1,03 Pohjois-Savo 0,62 0,71 0,78 0,84 0,88

14 Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa, vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu laskelmassa 0,5v/ennustejakso Kokonaisuutena palvelutarpeet säilyvät laskelman mukaan nykyisellä tasolla

15 Kuntien lainakanta , /as * Varkaus Heinävesi Joroinen Leppävirta "KeskiSavo" as. kunnat Koko maa Reijo Vuorento Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntakonsernien lainakanta , /as Varkaus Heinävesi Joroinen Leppävirta "KeskiSavo" as. kunnat Koko maa Reijo Vuorento Lähde: Tilastokeskus

17 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as * Varkaus Heinävesi Joroinen Leppävirta "KeskiSavo" as. kunnat Koko maa Reijo Vuorento Lähde: Tilastokeskus

18 Keski-Savo Heinävesi Joroinen Leppävirta Varkaus Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013 Lähde Tilastokeskus, ennakkotiedot Raja-arvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 20,07 20,75 20,00 20,00 20,00 Lainamäärä, /as > 3830** Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste, % < 50 % 59,2 % 41,7 % 45,0 % 72,9 % 60,2 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 43,8 % 65,3 % 55,9 % 27,0 % 43,9 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia **Alustava Lähde: Kunnat Sivu 18

19 Mukana ovat myös vapailla ja työlomilla olijat Henkilöstötarpeessa ei huomioi mahdollista henkilöstön ali-/ylimitoitusta

20 Maakuntakierros, kevät 2014

21 Tarpeen muutoksesta ja eläköitymisestä johtuva laskennallinen rekrytointitarve, tuottavuus + 0,5 %/vuosi Henkilöstötarpeessa ei huomioi mahdollista henkilöstön ali-/ylimitoitusta Mukana ovat myös vapailla ja työlomilla olijat

22 Maakuntakierros, kevät 2014

23 Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista Taloudellinen näkökulma Työvoimaresurssien yhteinen käyttö nostaa tehokkuutta. Henkilöstö vähenee luontaisesti eläköitymisen kautta (teknisen toimen palveluntarpeen yleiselle kasvamiselle ei nähdä perusteita alueen väestömäärän vähentyessä ennusteiden mukaisesti). Johtamistarpeen väheneminen aiheuttaa suoria kustannusvähennyksiä. Hankintojen keskittyessä tavaroiden ja palveluiden ostohinnat laskevat ja mm. materiaali hukkaa saadaan vähennettyä. Kuntaliitostilanteessa aiheutuisi myös lisäkustannuksia. Näistä suurimpia olisivat luultavasti ATK-ohjelmien yhtenäistämisen kustannukset.

24 Uuden kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet 5-tien sijainnin hyödyntäminen yhdessä uuden kunnan näkökulmasta. Alueelle tulisi laatia yhteinen strateginen yleiskaava. Riikinnevan alueen kehittäminen nähdään alueellisesti tärkeäksi seikaksi. Entisten kuntakeskusten elinvoimaisuuden ylläpito olisi yksi tärkeä osa uuden kunnan tehtävistä.

25 Eläköityminen Teknisen toimialan henkilöstön eläköityminen selvitysalueella on seuraavan 10 v. aikana huomattavasti suurempaa kuin kuntien henkilöstön vähentämisen tarve tuotannon supistumisen ja tehostamisen kannalta vastaavana ajanjaksona. (Rekrytointitarpeiden ennakointi,heikki Miettinen ).

26 Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet Selvitysalueen kunnat esittivät valtuustojen yhteisessä seminaarissa voimakkaasti halunsa lisätä ja kehittää keskinäistä yhteistyötä. Työryhmän käsittelemillä toimialoilla on jo nyt useita toimivia yhteisiä rakenteita kuten esim. Keski-Savon ympäristötoimi, Keski- Savon Vesi Oy, Keski-Savon jätehuolto Oy sekä Keski-Savon Logistiikkayksikkö. Tällä hetkellä yhteistyötarvetta on erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimialoilla. Selvitystyö on tältä osin jo käynnistynyt. Yhteistyön lisääminen nähdään lisäksi mahdollisena ainakin vesihuollossa, kaavoituksessa, paikkatietopalveluissa, mittaustoimessa, korjausavustuksissa, ruokahuollossa ja teknisen toimen hankinnoissa. Ostopalvelusopimuksilla, yhteisillä viranhaltijoilla tai yhteisillä toimihenkilöillä voidaan yhteistyötä syventää olemassa olevaa hallintoa muuttamatta kun taas siitä eteenpäin syvenevässä yhteistyössä olisi tarvetta luoda uusia tai muokata olemassaolevia hallintorakenteita. Yksi esimerkki tästä voisi olla teknisen toimen yhteinen osaamisyksikkö tai asiantuntijayksikkö

27 Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä liitoksen mahdollisuuksista Yhtäläisyyksiä: - Kaikkien kuntien keskushallinto sijaitsee pääosin yhdessä toimipisteessä (kunnantalo) - Kaikilla kunnilla on erillisiä hallinnollisia ja tukipalvelutehtäviä myös eri toimialoilla - Kaikilla kunnilla samantyyppiset kehittämistarpeet Eroavaisuuksia: - Varkaus tuottaa sote-ja tietohallintopalvelut Joroisille - Leppävirta ostaa sote-palvelut pääosin Kysteri-liikelaitokselta - Varkauden kaupunkikonsernissa selkeästi enemmän tytäryhtiöitä - Varkaudella keskitetty työllisyysyksikkö - Varkaus ja Leppävirta ulkoistaneet palkkahallinnon, Varkaus myös kirjanpidon; Joroinen ja Heinävesi tuottavat itse - Varkauden kaupungilla ainoat omat lakipalvelut (hallintojohtaja)

28 Liitoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia: Yhtenäistetty työllisyydenhoito Keskitetty hallinto, hajautettu palveluverkosto Hallinnollisten ja tukipalveluiden tehokkaampi tuottaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen Yhtenäistetty päätöksenteko - ja hallinto-organisaatio Yhdistetty taloushallinto, henkilöstöhallinto, tietohallinto, asiakirjahallinto, lakipalvelut yms. Yhtenäistetty tietohallinto, järjestelmäarkkitehtuuri ja toimintatavat Kustannustehokkuutta tietojärjestelmähankintoihin Henkilöstön yhteiskäyttö uudessa kunnassa Vakituinen ja sijaishenkilöstö Keskitetty konserniohjaus Konsernirakenteen tarkastelu ja uudistaminen Liitoksen kokonaisvaikutuksia ovat mm. osaamisen ja kehittämisresurssien lisääminen, erikoistumismahdollisuudet, toimintojen rationalisointi ja henkilöstökustannusten pienentäminen. Hallinnon kyky tukea päätöksentekoa ja operatiivista toimintaa paranee, joka mahdollistaa toimintakulttuurin muutoksen.

29 Uuden kunnan organisoinnin tavoitteita Uuden kunnan kehittämisen lähtökohdaksi otetaan ns. perinteinen kuntahallinnon malli eli kunnanhallituksen alaisena toimivat lautakunnat pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten Tavoitteena on kuitenkin kehittää nykyisiä toimintatapoja, esim. Tarkastuslautakunnan roolin korostaminen sekä valmistelu- ja arviointitehtävän korostaminen, esim. valmistelu- ja arviointitoimikunnan perustaminen uuden kunnan valmistelua ja johtamisen tukemiseksi Kh:n jäsenet ja ltk pj:t nimetään valtuutettujen joukosta Kh:n edustajien tehtävät /vastuut lautakunnissa selkiytetään Mikäli syntyy laaja-alainen kuntarakennemuutos hallituksen osaaikeista puheenjohtajaa on syytä pohtia Mikäli syntyy laaja-alainen kuntarakennemuutos on valtuuston koko 49 valtuutettua (myös pitkällä tähtäimellä, ei pelkästään uuden kunnan käynnistymisen yhteydessä) Page 29

30 Alueellisen vaikuttaminen turvaaminen (esim. aluejohtokunnat) Uudelle kunnalle on tarpeen valmistella aluevaikuttamismalli Aluejohtokunnilla tulee olla selkeä tehtäväkenttä ja mandaatti Aluejohtokuntia voidaan pohtia nykyisistä kuntarajoista riippumatta Mallia valmisteltaessa on syytä ottaa mallia ja kuulla kokemuksia muista liitoksista Lisäksi on syytä pohtia mahdollisen kylien ja maaseudun kehittämisen lautakunnan perustamista Page 30