Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus ja keskustan palvelualueen kehittämiskohteet

Transkriptio

1 Dnro TRE: 1109 / / Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus ja keskustan palvelualueen kehittämiskohteet Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , Khsuko Kehittämisjohtaja Kari Hakari: Tampereen tulevaisuuden palvelumallityö on edennyt sille asetettujen suuntalinjojen mukaisesti. Loppuvuodesta 2015 hyväksyttiin Koillisen palvelualueen toimenpiteet jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nyt toimenpideesitykset ovat valmistuneet Keskustan palvelualueen osalta. Keskustan palvelualue eroaa muista palvelualueista niin väestömäärältään kuin palvelukirjoltaan. Keskustan palvelualueella asuu noin asukasta, väestösuunnitteen mukaan vuonna 2025 alueella asuu noin asukasta. Erityisesti lasten ja nuorten määrä alueella ennakoidaan kasvavan tarkastelujakson aikana. Keskustan alueelle sijoittuu alueen väestölle suunnattujen peruspalvelujen lisäksi ns. keskitettyjä palveluita, jotka palvelevat koko kaupungin aluetta. Lisäksi keskustassa on paljon muiden kuin kaupungin järjestämiä palveluita sekä laaja-alaiset vapaa-ajan palvelut. Keskustan palvelualueen työ käynnistyi syksyllä Alueen palveluita ja niihin kohdistuvia muutostarpeita käsiteltiin muutamissa asukkaille, kaupungin henkilöstölle sekä järjestöille suunnatuissa työpajoissa. Lisäksi järjestettiin sähköinen kysely. Palautteen mukaan keskustassa on monipuoliset palvelut ja niihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Eri-ikäisille kaivattiin kohtaamispaikkoja. Myös toimijoiden välisessä yhteistyössä tunnistettiin kehittämistarpeita. Järjestöjen ja yhdistyksien edustajat toivoivat entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin kanssa. Keskustan palvelualueen keskeisimmät toimenpide-esitykset kohdistuvat yhteistyöhön, uusien toimintatapojen kehittämiseen sekä eri asiakasryhmien palvelukeskittymiin. Toimenpide-esityksiä ovat: Toimenpide 1: Tammelaan muodostetaan lähitori ja perheiden talo Toimenpide 2: Nuorten talon uuden toimintamallin valmistelu käynnistetään Toimenpide 3: Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille Toimenpide 4: Valmistellaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin Toimenpide 5: Vanhasta kirjastotalosta muodostetaan kulttuuripalvelujen ja järjestöjen talo Toimenpide 6: Kauppiin muodostetaan opetushyvinvointikeskus Toimenpide 7: Suun terveydenhoito keskitetään Tipotielle, Tammelaan ja mahdollisesti Tullinkulmaan Toimenpide 8: Kalevaan muodostetaan tulevaisuudessa lähitori

2 Tällä hetkellä kaupungin keskustassa toimii Kotitori, josta saa tietoa ikääntyvien ihmisten palveluista. Jo muutaman vuoden ajan keskustaan on suunniteltu Perheiden taloa, johon sijoittuu lapsiperheiden neuvontaa, palveluohjausta, vertaisryhmiä ja muita lapsiperheitä tukevia palveluita sekä tapahtumia. Keväällä 2016 Tammelakeskuksesta vapautuu nykyiset päiväkeskuksen ja palvelukeskuksen tilat, kun toiminnot siirtyvät Pohjolankadulle valmistuviin tiloihin. Tämän vuoksi esitetään, että vapautuviin tiloihin Tammelaan muodostetaan alueen lähitori, josta asukkaat saavat palveluneuvontaa, eri toimijat voivat järjestää tapahtumia, ja joka toimii asukkaiden kohtaamispaikkana kahvioineen. Jatkossakin siellä järjestetään tapahtumia ja liikuntatuokioita myös ikääntyville ihmisille. Tähän yhteyteen esitetään myös Perheiden taloa, jolloin luontevasti toteutuu yli sukupolvien väliset tapahtumat. Alkuvaiheessa Perheiden talon toiminnasta Tammelassa käynnistyy neuvonnan lisäksi vertaisryhmätoiminnan koordinointi ja erilaisia vaihtuvia palveluita eli asiantuntijoita käy paikalla sovittuina aikoina, mahdollisesti myös avointa varhaiskasvatusta tai muuta ryhmätoimintaa. Vuonna 2017 Perheiden talon toiminta laajenee, kun sen yhteyteen on siirtymässä kolme nykyisin ulkopuolisissa vuokratiloissa toimivaa neuvolaa eli Pellervo, Tammela ja Tampella. Kotitorin ja Perheiden talon lisäksi esitetään nuorten palvelujen keskittymää, josta nuori löytää samasta paikasta helposti apua ja ohjausta. Nykyisin Tammelassa toimiva Nuorten talo tarjoaa ensivaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluita nuorille, mutta se ei pysty vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Muutoin nuorten palvelut ovat hajaantuneet eri toimipisteisiin ja nuoren on vaikea löytää niitä. Nuorten palvelujen kehittämistyö kytkeytyy valtakunnalliseen Ohjaamo-työhön. Nuorten palvelujen kehittämistyötä tehdään yhdessä nuorten sekä nuorten palvelujen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on koota palvelut samaan kokonaisuuteen lähivuosina. Yhtenä vaihtoehtona on selvitetty Tullinkulman Työterveyden nykyisiä toimitiloja, jotka vapautuvat Työterveydeltä vuonna Sekä lapsiperheiden että nuorten palvelujen kehittämistyön edetessä vapautuu joitakin nykyisiä tiloja muuhun käyttöön, vapautuvat tilat tarkentuvat jatkotyöskentelyn edetessä. Yhdeksi keskeiseksi toimenpide-esitykseksi esitetään Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien toimipisteen, Peurankallion lähitorin sekä pääkirjasto Metson yhteistyön kehittämistä. Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla on sekä keskustan alueen peruspalveluja että keskitettyjä palveluita. Tredun Santalahden toimipisteeseen muodostuu hyvinvointikoulutuksen keskus, jolla on liittymäpintoja sekä Peurankallion lähitorin että Tipotien sosiaali- ja terveysaseman toimintoihin. Lisäksi pääkirjasto Metso voi tuoda tähän yhteyteen omalla asiantuntemuksellaan uudenlaisia näkökulmia. Syksyllä 2015 Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät mainittujen toimipisteiden yhteistyön nykytilaa, yhteisiä asiakasryhmiä ja kehittämisideoita. Selvityksessä todettiin, että yhteistyötä ei tällä hetkellä juurikaan ole, mutta yhteistyötahtoa ja -mahdollisuuksia on. Tämän vuoksi esitetäänkin, että yhdessä näiden toimijoiden kanssa lähdetään luomaan uudenlaista yhteistyömallia ja samalla selvitetään tilojen käytön tehostamista mm. selvittämällä tilojen iltakäytön mahdollisuuksia. Varsinkin keskitettyjen palvelujen kuten esimerkiksi sosiaalityön osalta on noussut esiin henkilöstön asiantuntemuksen käytön mahdollistaminen eri puolille kaupunkia muodostettavissa hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla. Näin ollen esitetään, että luodaan toimintamalli henkilöstön jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin tai muualle, missä tarvitaan erityisosaamista. Toi-

3 mintamallin luomista varten muodostetaan työryhmä, jossa on mukana kyseisten palvelujen riittävä asiantuntemus. Vanhan kirjastotalon tulevaa käyttöä on selvitetty viime syksyn aikana ja päädytty esittämään, että Vanhasta kirjastotalosta muodostetaan kansainväliseen toimintaan painottuva kulttuuri- ja järjestötalo. Sinne sijoittuu kansainvälinen toimintakeskus ml. maahanmuuttajayhdistykset, maahanmuuttajainfo Mainio, Lastenkulttuurikeskus Rulla ja Suomen nuorisoseurojen liitto, Pispalan Sottiisin toimisto sekä kulttuuripalvelujen hallinto. Näiden järjestelyiden myötä voidaan luopua Finlaysonin alueella sijaitsevista Lastenkulttuurikeskus Rullan vuokratiloista, kulttuuri- ja nuorisopalvelujen hallinnon Puutarhakadulla sijaitsevista Tampereen Palvelukiinteistöiltä vuokratuista tiloista, Maahanmuuttajainfo Mainion Tuomiokirkonkadulla sijaitsevista vuokratiloista sekä Kansainvälisen toimintakeskuksen vuokratiloista. Keskustan palvelualueelle sijoittuu Kaupin opetushyvinvointikeskus, joka on sisältynyt Kaupin alueen kehittämissuunnitelmiin, aikaisemmin terveyskeskuksen nimikkeellä. Tavoitteena on luoda alueelle tulevaisuuden moniammatillinen hyvinvointikeskus, jossa terveydenhoitoon liittyy keskeisinä osa-alueina opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Opetushyvinvointikeskuksen suunnittelu on käynnistynyt asiantuntijoiden työpajoilla. Tavoitteena on tämän vuoden aikana selkiyttää toimintojen sisällöt ja niiden vaatimat tilatarpeet sekä vaikutukset nykyiseen kaupungin palveluverkkoon. Suun terveydenhuolto pyritään alueella keskittämään, kun tilat antavat siihen mahdollisuuden. Alueella on vielä kaksi pienehköä suun terveydenhoidon yksikköä, Liisanpuisto ja Aleksanteri. Lisäksi Kalevan alueella on tunnistettu lähitorin tarve tulevaisuudessa, kun alueen asukasmäärä kasvaa. Syksyn 2015 aikana tehtiin myös lasten ja nuorten palvelujen osalta selvitys palveluista ja niihin kohdistuvista muutostarpeista. Ratkaistava asia on erityisesti palvelutarpeen kasvun ja sen synnyttämän tilatarpeen yhteensovittaminen. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi suunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Katsaus muiden palvelualueiden palvelumallityöhön Koillisella palvelualueella on valmisteilla Linnainmaan hyvinvointikeskuksen ja Kämmenniemen lähitorin yhteinen toimintamalli. Alkuvaiheessa painopiste on Linnainmaan hyvinvointikeskuksen työstämisessä, koska hyvinvointikeskuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on jo elokuussa Yhteistyössä toimijoiden kanssa luodaan ja määritellään mm. yhteistä johtamismallia, vuosikelloa sekä työ- ja aukioloaikoja. Lisäksi valmistelutyössä on mukana digipalvelujen, esimerkiksi etähoitomahdollisuuksien, kehittäminen. Lännen palvelualueen työ on käynnissä. Lännessä työ etenee osaltaan OmaTesoma -hankkeessa. Joulukuussa pidetystä asukastilaisuudesta saatiin runsaasti palautetta jatkotyöstämiseen. Lisäksi alueella on käynnistynyt aluetoimijaverkosto, jossa on edustettuina alueen kaupungin henkilöstöä, järjestöjen ja yhdistyksien edustajia sekä alueen yrittäjiä.

4 Kaakon palvelualueella palvelumallityö on käynnistynyt aluetoimijaverkoston perustamisella loppuvuodesta Hervannan alueella on tehty yhteistyötä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry:n koordinoimassa Ikäystävällinen Hervanta -hankkeessa, johon on sisällytetty palvelumallityön elementtejä. Työ laajenee kattamaan koko palvelualueen alkuvuodesta Etelän palvelualueen osalta työ käynnistyy maaliskuussa Hyvinvointipalvelujen digitalisaation tilannekatsaus Hyvinvointipalvelujen digitalisointi on keskeinen osa palvelumallityötä. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli hyvinvointipalvelujen digitalisaation visiota ja toteutusperiaatteita Toteutusperiaatteet koskivat mm. rohkeiden digitaalisten kokeilujen toteuttamista paikallistasolla sekä isojen, digitalisaatioon liittyvien toimintatapauudistusten toteuttamista kansallisessa yhteistyössä. Kokeiluja toteutettiin vuonna 2015 mm. automaattiseen lääkeannosteluun, etämittauksiin, etävalmennuksiin sekä kotikuntoutuksen etäpalveluihin liittyen. Vuodenvaihteessa toteutettiin Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -innovaatiokilpailu, jonka voittajat julkistetaan alkuvuodesta Lisäksi vuoden 2016 aikana, palvelumallityön edetessä, on tarkoitus mm. koillisella alueella ottaa käyttöön digitaalisia palveluratkaisuja esimerkiksi etähoidossa, neuvolapalveluissa sekä live chat -neuvonnassa. Tampere osallistuu aktiivisesti kansallisen tason laajoihin digitalisaatiohankkeisiin; tällaisia ovat mm. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA), Sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely (UNA) sekä Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmähanke (PSOP). Alkuvuoden aikana järjestetään kaupunginvaltuuston iltakoulu, jossa on tarkoitus käsitellä Tampereen kaupungin etenemistä digitalisaation hyödyntämisessä kokonaisuutena. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää, että Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus merkitään tiedoksi, että palvelumallityötä jatketaan palvelualueittain esitetyn aikataulun mukaisesti, ja että Keskustan palvelualueen toimenpide-esitykset 1 8 hyväksytään jatkotyöskentelyn pohjaksi. Merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana kokouksesta poistuivat Anneli Kivistö klo ja Ilpo Sirniö klo Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Hakari Kari, Hiltunen Sisko/palvelumallin ohjaus- ja seurantaryhmä, lanula, sivela, ikila, tetola, osela, yla Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi

5 Liite Palvelumallin tilannekatsaus