Tesoman hyvinvointikeskus Markkinavuoropuhelu

Transkriptio

1 1 Tesoman hyvinvointikeskus Markkinavuoropuhelu

2 5 Tesoman hyvinvointikeskus Kehittämistyö kytkeytyy Tampereen kaupungin palvelumallin uudistamiseen ja sen osalta tehtyihin linjauksiin hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista (kh suko ja ) Hanke toteuttaa myös kaupunginhallituksen linjausta palvelumarkkinoiden sekä innovatiivisten hankintojen kehittämisestä (TOP10). Tulevaisuuden hyvinvointikeskus toteutetaan vuosien aikana rakennettavan Tesomantorin liikekeskuksen yhteyteen. Kaupallisten palveluiden lisäksi keskukseen sijoittuu useita julkisia palveluita. Julkisista palveluista liikekeskukseen siirtyy Tesomalla hajautettuina toimivat terveydenhoidon, hammashoidon, lasten- ja äitiysneuvolan sekä kirjaston palvelut. Lisäksi keskuksen palvelukokonaisuuteen lisätään uutena palveluna lähitorikonseptin mukaista eri asiakasryhmille suunnattua hyvinvointia edistävää toimintaa kuten sosiaali- ja hyvinvointineuvontaa ja -ohjausta sekä muita arjessa selviytymistä tukevia matalan kynnyksen palveluita. Kirjaston toteutuksessa korostuu olohuonemaisuus ja soveltuminen eri toimijoiden monenlaisiin toiminta- ja tilatarpeisiin. Kirjasto-olohuoneen yhteyteen toteutetaan myös voittoa tavoittelematonta kahviotoimintaa.

3 Lännen palvelualue Lielahtikeskus, Lielahden hyvinvointikeskus - Otettu käyttöön keväällä Yhdessä tekemisen kulttuurin kehittäminen Tesomantori, Tesoman hyvinvointikeskus - Hankesuunnittelu valmistunut, investointi-sopimukset tehty - Työstetään hyvinvointikeskuksen toiminta-mallia ja uudenlaisia palvelukokonaisuuksia - Käyttöönotto kevät 2017 = toiminnallinen muutos = uusi kokonaisuus

4 Tesoman hyvinvointikeskuksen kehittäminen Tarkoituksena on rakentaa integroidun hyvinvointikeskuksen toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään muihin hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka yhdistää sote-uudistuksen jälkeenkin kunnan ja sote-alueen järjestämisvastuulle suunnitellut tehtävät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Keskuksen asiakaskunnan tarpeita vastaavat palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut tuotetaan monituottajamallilla. Tuottajaverkostoon kuuluu kaupungin omaa tuotantoa, yksityisiä palveluntuottajia ja yhdistyksiä. Lisäksi verkostoon kuuluu mm. liikunta-, sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuottajia. Palvelukokonaisuuden tuottajaksi valitaan hyvinvoinnin kehittämiseksi määriteltävien tulostavoitteiden suhteen paras toimija. Tällainen voisi olla esimerkiksi kaupungin oman tuotannon, yksityisten tuottajien ja yhdistysten muodostama tuottajien ryhmittymä (esim. allianssi). Palveluiden tuottamisesta vastaava toimijaverkosto seuraa, arvioi ja kehittää tuottamiensa palveluiden vaikutuksia määriteltyjen tavoitteiden ja mittarien pohjalta. Toiminnan vaikuttavuudelle luodaan kannusteita. Samalla toimijoiden välinen osaoptimointi tehdään kannattamattomaksi. Asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään vahvistamalla sähköisiä palveluja, neuvontapalveluja ja omahoidon mahdollisuuksia. Tulosperusteisella hankinnalla sekä julkisen sektorin ja markkinaehtoisten toimijoiden yhteistyöllä voidaan osaltaan vauhdittaa palveluiden digitalisaatiota, kokeilukulttuurin omaksumista, kasvuyritysten markkinoille pääsyä ja edelläkävijämarkkinoiden syntymistä. Palveluiden vaikuttavuutta pyritään kehittämään Tesoman parhaita kokeiluja monistamalla. 7

5 Asiakasmäärä ja asiakkaan tarvitsema osaaminen vähenee Tesoman hyvinvointikeskus ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen Yksilövastaanotto: sosiaali- ja terveyspalvelujen eritysasiantuntijoiden vastaanottotoiminta Yksilö- ja ryhmävastaanotto: sosiaali-, terveys-, ravitsemus- ym. ammattilaisten vastaanottotoiminta Tavoitteellinen ohjaus: moniammatillinen tuki ja tavoitteellinen ohjaus ryhmille ja yksilöille (esim. ylipaino, yksinäisyys, unettomuus, toimeentulo, työllisyys, pitkäaikaissairauksien omahoitovalmiudet) Matalan kynnyksen neuvonta: tietoa palveluista, apua asiointiin, asumiseen, etuisuuksien hakemiseen, neuvontaa terveyden, turvallisuuden ja itsenäisen selviytymisen tueksi Sähköiset palvelut omatoimiset asukkaat: ajanvaraus, palvelu- tapahtuma- ja harrastehakemistot, itsenäisesti toteutettava hyvinvointitarkastus ja -valmennus, omien hyvinvointitietojen hallinta, tietopalvelut, keinoja ja ratkaisuja Käyttäjätuki ja ohjaus uusien palvelujen käyttöön Yhteistyö: kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut

6 9 Toimintatapojen muutos Asukkaiden omaehtoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu: tavoitteeksi asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien valmiuksien vahvistaminen Ammattilaisten toimintakulttuurin muutos > asiakkaiden ohjaaminen omaehtoiseen toimintaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin vahvistuu Palveluvalikoima laajentuu: osa asiointitarpeesta ohjautuu uusiin neuvontapalveluihin ja sähköisiin palveluihin > palvelujen saatavuus paranee Kestävä ratkaisu: vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä säilyy peruskunnilla myös sote-uudistuksen jälkeen Palvelujen toteutus monituottajamallilla: moniammatillinen hyvinvointialan toimijoiden verkosto Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat toimintamallin innovointiin, suunnitteluun ja päätöksentekoon

7 Esitys hyvinvointikeskuksen toteutusmalliksi 1. Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuusmallilla. 2. Hyvinvointikeskuksen toimintamalli valmistellaan niin, että toiminta voi käynnistyä toukokuussa Hyvinvointikeskuksen konsepti luodaan avoimessa yhteistyössä palvelunkäyttäjien, kaupungin oman tuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa. 4. Hankinta toteutetaan innovatiivisena hankintana, jossa yhdistyvät mm. tulosperusteisuus, kehittämiskumppanuus sekä erilaiset rahoitus- ja palkitsemismallit. 5. Ennen hankintaa käydään markkinavuoropuhelut toteutuksen edellytysten ja tavoitteiden määrittelyn tueksi sekä potentiaalisten kehittämiskumppaneiden tavoittamiseksi. 6. Hankkeessa kokeillaan ns. vaikuttavuusinvestoimisen rahoitusmallia (SIB) esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hyvinvointiin liittyen. Vaikuttavuusinvestoinnissa kanavoidaan yksityistä pääomaa hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin, ratkaisuihin ja kokeiluihin. 7. Tavoitteena on toteuttaa hankinta allianssimallilla tai muuna kehittämiskumppanuuteen pohjautuvana hankintana. Kaupungin oma tuotanto on yksi toteuttajaosapuoli. Ryhmittymään osallistuvat kumppanit sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja hankinnan riskit ja hyödyt jaetaan toimijoiden kesken. Allianssimallilla voidaan edistää myös pienempien palveluntarjoajien osallistumismahdollisuuksia. 8. Hyvinvointikeskuksen toteutusmalliin sisältyy usean lauta- ja johtokunnan alaista toimintaa, joten asiasta päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. 10

8 Alustava aikataulusuunnitelma kaupunginhallituksen suunnittelukokous, päätös Tesoman hyvinvointikeskuksen kehittämisen jatkamisesta, hyvinvointikeskuksen toteutusmalli toimitetaan syksyllä 2015 kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupungin tilaajan ja oman tuotannon johdon suunnittelutapaamiset, ja markkinavuoropuhelut tuottajien kanssa, ja kaupungin henkilöstön suunnittelutilaisuudet, ja asukkaille ja palvelunkäyttäjille suunnattu ideointi jatkuen osana hankintaprosessia kaupunginhallitus päättää hyvinvointikeskuksen toteutusmallista, syyskuu 2015 hankinnan osallistumispyynnön julkaiseminen, syys lokakuu 2015 hyvinvointikeskuksen konseptin suunnittelu ja tarkentaminen jatkoon valittujen kanssa, loka joulukuu 2015 hankinnan tarjouspyynnön julkaiseminen ja toimittaminen prosessissa mukana oleville sekä hankintavertailu, tammi huhtikuu 2016 sopimusneuvottelut ja konseptin kehittämisen jatkaminen hankinnan voittajan kanssa, toukokuu 2016 palvelutuotannon käynnistäminen 05/2017 konseptin ja toiminnan kehittäminen jatkuu koko sopimuskauden ajan (arvio 10 v.) 11