Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T. Valmistelijan yhteystiedot Työllisyysjohtaja Regina Saari, puh ,

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) 453 Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne sekä katsaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun toteutumiseen TRE:7046/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Työllisyysjohtaja Regina Saari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne merkitään tiedoksi ja alustava esitys ohjelmasuunnitelmaksi hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu ja siihen liittyvä kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle ja työllisyysjohtaja Regina Saarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa. Perustelut Kaupunginhallitukselle tuodaan tiedoksi elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne. Uusi elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelma vuosille on systemaattinen jatko toteuttavalle työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliselle kokeilulle (työllisyyskokeilu) ja siihen liittyvälle kehitysohjelmalle. Ohjelmalla jatketaan Suomen vaikuttavinta työllisyydenhoidon mallia. Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi jatkovalmistelun pohjaksi alustava esitys kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmaksi (liite 1). Kehitysohjelman varsinainen ohjelmasuunnitelma tuodaan käsittelyyn vuoden 2019 aikana kehitysohjelman toteuttamisen reunaehtojen tarkennuttua. Kuntien työllisyyspalvelujen muutostarpeeseen vaikuttavat kuntalaisten tarpeiden kehitys sekä tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat globaalit trendit, mm. teknologian murros, monikulttuuristuminen ja alueellinen eriarvoistuminen. Lisäksi

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) maakuntauudistuksen tehtävien ja vastuiden uusjako vaikuttaa eri tavoin. Kuntien rooli elinvoimaisuuden vahvistajana nousee kunnissa keskiöön. Työllisyys on yksi kunnan keskeisistä elinvoimatekijöistä. Kunnan työllisyyspalvelujen muutokseen vaikuttavat myös valmistelussa olevat merkittävät lainsäädännön muutokset, esimerkiksi kasvupalvelulainsäädäntö. Uudessa kehitysohjelmassa kuntien elinvoimapalvelujen ja tulevan maakunnan kasvupalvelujen strategisella yhteensovittamisella pyritään työllisyyden osalta turvaamaan Pirkanmaan kasvu ja kilpailukyky. Tampereen kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään asteittain muutoksen edetessä kohti osaamisperusteisia työllisyyspalveluja ja vastuunjakoja tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen selkiytetään nykyisten työllisyyspalvelujen osalta. Uudella kehitysohjelmalla tavoitellaan syntyväksi laaja-alainen, sopimuksellinen strateginen ja toiminnallinen yhteistyömalli eri työllisyyspalvelujen järjestäjien välille. Myöhemmin kehitysprosessin aikana myös palveluntuottajat on tarkoitus ottaa yhteistyömallin luomiseen ja toteuttamiseen. Kehitysohjelman aikana selvitetään myös allianssityyppisen yhteistyömallin tarkoituksenmukaisuus. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa olevien kuntien sekä TEhallinnon ja maakuntavalmistelijoiden välisen strategisen työllisyydenhoidon yhteistyömallin rakentamiseen liittyvä selvitysvaihe on päättymässä ja sopimusvalmistelu on käynnistymässä. Palvelut on tarkoitus tuottaa asiakkaille asiakaslähtöisillä, eri toimijoiden yhteisillä palvelualustoilla. Kokeilun aikana hyväksi havaitut käytänteet tarkoitus on vielä osaksi eri toimijoiden toimintaa. Toimintamalli on mahdollista laajentaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin. Rakennettavalla yhteistyöllä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti kaikki resurssit, joita eri toimijoilla on käytettävissään sekä ehkäistään päällekkäisen työn tekeminen ja keskinäisen kilpailuasetelman syntyminen. Tavoitteena on asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja taloudelliset toiminnot työllisyyden edistämiseksi. Kehitysohjelma vastaa Tampereen strategian tavoiteltaviin tuloksiin 2030 tarjota joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä, olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki sekä olla kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille. Kehitysohjelmalla tavoitellaan seuraavaa vaikuttavuutta: Työttömyys on alentunut maan keskiarvon tasolle Työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt vuosittain vähintään 10 % Työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta on helpotettu (mittarina mm. työnantajakyselyt) Vaikuttavuuteen päästään toteuttamalla seuraavat tavoitteet:

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) Kuntien ja TE-hallinnon yhteinen toimintamalli on rakennettu maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan Kuntien välinen yhteistyömalli työllisyyspalveluihin on rakennettu Pirkanmaan kuntien kesken Tampereen kaupungissa on syntynyt eri palvelualueiden, palveluryhmien ja kehitysohjelmien välisiä yhteistyömalleja työllisyyden edistämiseksi ja työttömyyden alentamiseksi On siirretty painopiste monialaisesta tuesta osaamisperusteisiin työllisyyspalveluihin. Tulevaisuudessa työllisyydenhoito on osaamisen hoitoa. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on tuotteistettu Kehitysohjelman avulla toteutetaan myös pormestariohjelman tavoitetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä. Kaupungin työllisyyspalveluiden toiminnassa vuosina keskeistä ovat OMA-valmentajamalli, asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen, moniammatillisuus, osaamisen kehittäminen sekä työelämälähtöisyys. Palvelutarjonnassa painotetaan vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä osana työllistymisprosessia. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun ja siihen liittyvän kehitysohjelman tilannekatsaus Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun (työllisyyskokeiluun) liittyvää työllisyydenhoidon kehitysohjelmaa on toteutettu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymän ohjelmasuunnitelman mukaisesti. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja päättyy , ellei kokeilulaille säädetä jatkoa eduskunnan toimesta. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun ja kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Koko kokeilun yhteenlaskettu asiakasmäärä oli syyskuussa 2018 noin , joista työttömänä (ei palvelussa) oli noin Tampereella asiakkaita oli noin ja heistä työttömänä oli noin Työttömien osuus kokeilun asiakkaista on laskenut selvästi työllisyyskokeilun edetessä, sillä asiakkaita on pystytty ohjaamaan runsaasti työhön, koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Esimerkiksi Kelan työttömyysturvaa saavien, jotka kuuluvat kokonaisuudessaan työllisyyskokeilun asiakkuuteen, määrä aktiivitoimiksi luettavissa työllisyyspalveluissa on lisääntynyt yli 40 prosenttia verrattuna vuosiin 2016 ja Ohjelmalle asetetut hyötytavoitteet vuoden 2019 alkuun mennessä ovat valtaosin toteutumassa: Työttömien määrä kunnissa on vähentynyt vuodesta Tampereella työttömiä oli syyskuussa 2018

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) , mikä oli vähemmän kuin vastaavana ajankohtana Syyskuun 2018 työttömyysaste oli 10,3 prosenttia, kun se kaksi vuotta aiemmin oli 17,8 prosenttia. Suotuisaan kehitykseen vaikuttaa luonnollisesti merkittävästi myös talouden ja työvoiman kysynnän hyvä tilanne. Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt tarkastelujaksolla tammi-syyskuu vuodesta 2016 kuluvaan vuoteen verrattuna 10 prosenttia (-2,5 milj. euroa). Kehitysohjelman tavoitteena oli kolmen (3) prosentin lasku. Vuoden 2017 tammi-syyskuun verrattuna kustannusten lasku on vielä hieman suurempi, 3,0 milj. euroa (-12 prosenttia). Kehitysohjelman aikana on tehty asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia työllisyydenhoidon toimia ja saatu aikaa mitattavia tuloksia. Liitteeseen 2 on koottu tilastotietoja työllisyyskokeilun tuloksista ja työllisyysvaikutuksista. Osa palveluista on rakennettu kaupungin hyvinvoinnin ja elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden sekä kumppaneiden kanssa yhteisiksi palveluiksi. Esimerkkeinä Hiedanrannan yhteiset hankkeet Tredun, Hiedanrannan kehitysohjelman ja työllisyyspalveluiden välillä, Tailor s House -mallin käynnistyminen ja laajentaminen edelleen vuonna 2019 sekä lukioiden ja työllisyyspalveluiden välille luodut palvelut, joilla on saatu hyviä tuloksia pitkään työttömänä olleiden ylioppilaiden ohjaamisessa jatko-opintoihin. Tavoitteena oleva seudullisen toimintamallin rakentaminen on edennyt hyvin, mutta yhteistyömallia on tarpeen syventää ja laajentaa uuden kehitysohjelman puitteissa osana valmistautumista uudelleen aikataulutettuun maakuntauudistukseen. Tavoitteena olevaa kuntien työllisyyspalveluiden ydintehtävien määrittelyä ei ole voitu tehdä, koska työllisyydenhoidon kenttää linjaava lainsäädäntö ei ole valmis. Työllisyyskokeilun aikana toteutettujen parhaiden palvelukokeilujen tuotteistaminen on käynnissä, esimerkkinä OMA-valmentajamallin tuotteistus ja käyttöönotto kaikissa kokeilualueen kunnissa. Liitteenä on kooste työllisyyskokeilun toteutumisesta tilastotietojen valossa mukaan luettuna tiedot asiakaspalautteesta ja henkilöstön työhyvinvointikyselyn kooste. Tiedoksi Teppo Rantanen, Regina Saari, Mika Itänen, Tuula Mikkonen, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki, Tuomas Huhtala Liitteet 1 Liite kh Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman alustava ohjelmasuunnitelma

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) 2 Liite kh Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun tilastollinen tilannekatsaus

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 38/ (6) Muutoksenhakukielto 453 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )