Palvelumallin tilannekatsaus. Kaupungin johtoryhmä

Transkriptio

1 Palvelumallin tilannekatsaus Kaupungin johtoryhmä

2 Palvelumalli : työn lähtökohdat

3 Palvelumalli : työn vaiheistus Projekti alkoi Projekti-suunnitelma kh Hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli, keskitetty asiakasneuvonta kh suko Koillisen toimenpideesitykset kh suko Koillisen (Kämmenniemi) toimenpideesitykset kh suko Keskustan toimenpideesitykset kh suko Kaakon ja Lännen toimenpideesitykset kh suko Etelän toimenpideesitykset kh suko Projekti päättyi 12/2016 Toimenpiteiden eteenpäin vieminen käynnissä Lielahti OmaTesoma-hanke (Tesoman hyvinvointikeskus) 6Aika-projekti (asiakasneuvonta) Koillisen alueen projektointi (Koilliskeskus) Kytköksiä mm. Kehittäminen, sähköiset palvelut Ikäystävällinen Hervanta projekti Kotipesä-hanke Koillinen, lanusuunnitelma lanula Keskusta, lanusuunnitelma lanula Länsi, lanusuunnitelma lanula Tammelan lähitori ja Perheiden talo Kaakko, lanusuunnitelma lanula Koilliskeskus ja Kämmenniemen lähitori Etelä, lanusuunnitelma lanula Aluekoordinaattorit Tesoma v lanu-suunnitelma = lasten ja nuorten palvelujen palveluverkkoselvitys

4

5 Palvelumallin keskeiset määritelmät on hyvinvointikeskuksen paikallinen palvelupiste ja sen keskeinen tehtävä on hyvinvointia edistävä toiminta. Palveluina se tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelukirjo on suppeampi kuin hyvinvointikeskuksessa, mutta keskuksen palveluja voidaan jalkauttaa torille tarpeen mukaan. Lähitori voi toimia osana hyvinvointikeskusta tai sijoittua jonkun muun palvelun tai tilan yhteyteen. Alueellisilla erityispiirteillä ja alueen toimijoilla on keskeinen rooli toiminnan järjestämisessä ja yhteisöllisyyden muodostamisessa. Lähitori on alueensa kylätalo tai olohuone, jonne voi piipahtaa olemaan ilman ajanvarausta tai tarkkaa tavoitetta. Lähitori syntyy asiakastarpeista, alueen ominaispiirteistä ja sen ihmisistä ja tästä syystä sille ei ole yhtä ja oikeaa lähitorimallia. on palvelukeskittymä, johon on koottu keskeisiä hyvinvointipalveluja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kaikenikäisille kuntalaisille. Keskittymä voi muodostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä ja se sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Kyseessä on toimintamalli, jossa kuntalaisille tarjotaan laajan palveluvalikoiman rinnalla kaupallisia ja yksityisiä palveluja. Perinteisen sektorikohtaisen palvelu- ja toimitila-ajattelun sijaan toimintamallissa pyritään luomaan uusia toimintamalleja ja uudistamaan palvelukulttuuria sekoittamalla palveluja ja toimintoja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden yhteistyönä. Asiakas saa peruspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa aiempaa pidemmillä aukioloajoilla. Asiakkaan tarpeista lähtevä toimijatahojen yhteinen prosessilähtöinen kehittäminen ja digitalisaation eteneminen tehostavat ja suuntaavat resurssien käyttöä entistä vaikuttavampaan toimintaan, jolloin myös tilatarpeet vähenevät.

6 Lielahtikeskuksen käyttöönotto Kuusela lt Peurankallio lt Palvelumallin toteuttaminen: hyvinvointikeskusten ja lähitorien vaiheistus Suunnittelukauden käynnistyminen Kaupin oppimishyvinvointikeskus Hatanpää-Sarvis Hervannan toiminnallinen kehittäminen alkaa Kalevan lt:n tarpeen selvittäminen 2016 Hatanpää-Sarvis palvelut laajenevat Koilliskeskus I-vaihe Kämmenniemi lt Keinupuisto lt Tammela lt ja Perheiden talo Lielahtikeskuksen yhdessä tekemisen toimintamalli Tipotien/Tredun/ Peurankallion/Mets on yhdessä tekemisen toimintamalli 2022 Peltolammin hyvinvointikeskus 2017 Koilliskeskus IIvaihe Uusi Nuorten talo Hervannan verkostomainen hyvinvointikeskus Kaukajärven verkostomaisen lt:n kehittäminen Vuoreksen lt:n kehittäminen Peltolammin hvk:n suunnittelu alkaa Nekalan lt:n tarpeen selvittäminen 2023 Lamminrahka /Kangasala (yhteistyö palvelujen osalta) 2018 Tesoman hyvinvointikeskus Vuores lt Kaukajärven verkostomainen lähitori Suunnittelukauden päättyminen 2025 Nurmi-Sorilan suunnittelu hvk = hyvinvointikeskus, lt = lähitori

7 Linjausta vaativat asiat

8 Nuorten talon pilotti käynnistyy Nuorten talon toiminta siirtyy Tammelasta Konttoriin (Puutarhakatu 2) lukien. Pilottiaika 05/ /2018. Tavoitteena, että toiminnot siirtyvät 2019 alussa Tullin alueelle, jolloin toiminnot laajenevat entisestään. Pilotin tavoitteena on uusi toimintamalli, jossa nuori on keskiössä ja hän saa tarvitsemansa palvelut saman katon alta. Nuorten talon toiminnan tunnusluvut osoittavat selkää palvelutarpeen kasvua.

9 Nykyinen Nuorten talo - toiminta käynnistyi 10/ tätä ennen Etsivä työ oli käynnistänyt matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin toiminnan 01/2009 Nuorten talo pilotti - Uusi Nuorten talo avautuu Puutarhakatu 2:ssa - pilotin valmisteluvaihe 02-05/2017 Tulevaisuuden nuorten talo - siirtyminen pysyviin tiloihin Tullinkulmaan v.2019

10 Nykyinen nuorten talo toiminta tilastojen valossa vuonna 2016 Nuorten talo oli avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Etsivästä työstä paikalla on ollut aina 5 työntekijää. Myös Nuorten talon koordinaatio jne. etsivän työn toimesta. Päivystysapuna myös muita etsivän työn verkoston ihmisiä. Nuorten talon käyntikerrat V n asiakasta, v n asiakasta joista jalkautuvien toimijoiden käyntikertoja Keskimääräinen kävijämäärä / aukiolokerrat Eniten käytettyjä palveluita 310 (v.2016) n. 35 kävijää (vaihtelu välillä kerrasta riippuen) Ylilyönti (etsivän työn palvelu) Sosiaalitoimi TE-toimisto Jalkautuvat palvelut Sosiaalityö, työkkäri ja oppilaitokset Kela Tikaspaja, Nuorisoasema, Velkaneuvonta, mielenterveyspalvelut, TYPA, Nepsy ja Rikosseuraamuslaitos (RISE) Rikosuhripäivystys (Riku) & Opinverstas Jalkautumiskerrat 2 krt / kk Joka kolmas viikko Noin 1 krt / kk satunnaisesti Nuorten talon toimintaan liittyviä huomioita: asiakasmäärän huomattava kasvu -> tila- ja palvelutarve kasvava Nuorten talon toiminnan koordinointi on mietittävä uudella tavalla kesäajan sulut muissa palveluissa nostattaa Nuorten talon kävijämääriä kesä-elokuussa -> palvelutarve ei häviä kesän aikana monella asiakkaalla elämänhallinta hukassa, työelämään liittyvät asiat jne. eivät ole ensisijaisia Pilotissa pitää pystyä vastaamaan näihin tarpeisiin Lähde: Satu Muikku

11 Uusi nuorten talo pilotin valmistelutilanne 03/2017 Tilasuunnittelu käynnissä Nuorten talon kohtaamispaikka sijoittuu Konttorin 1 krs:een tilat mahdollistavat sekä yksilö- että ryhmätoiminnan järjestämisen Nuorten talon kokoaikaiselle koordinaattorille selkeä tarve, koska aiemmin Etsivä työ vastasi Nuorten talon toiminnan koordinoinnista toimijoiden määrä kasvaa -> organisoitavaa nykyistä enemmän toimintaa on tarkoitus laajentaa (mm. aukioloajat) -> vrt. vuoden 2016 Nuorten talon luvut toiminta saman katon alla ei takaa yhteistoimintaa -> uusi yhdessä tekemisen toimintamalli edellyttää selkeää koordinointia talossa toimivien on pystyttävä keskittymään myös ydintehtävien hoitamiseen (esim. etsivä työ -> jalkautuminen alueille jne.) -> neuvottelut koordinaattorin rahoittamisesta ja sijoituspaikasta ovat käynnissä Nuorten talon toimijat 05/2017 tiloihin muuttavia toimijoita: Ohjaamon henkilöstö, etsivä työ, erityisnuorisotyöntekijät ja nuorten liikuntaneuvoja, yht. n. 20 henkilöä sosiaalityö & työllisyydenhoito tässä vaiheessa ryhmätoimintaa & jalkautuvana palveluna jalkautuvina palveluina mm. nykyisin nuorten talolle jalkautuvat, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveydenhoitaja

12 Nuorten talon osalta linjattavia asioita Nuorten talon pilotti käynnistyy toukokuun alussa, samalla nykyinen Nuorten talon toiminta siirtyy Tammelasta Puutarhakatu 2:een Toiminnan laajentaminen edellyttää koordinaattoria Pilotin aikana vastataan nuorten kasvaneeseen palvelutarpeeseen mm. aukioloaikoja laajentamalla luodaan/otetaan käyttöön yhdessä tekemisen toimintamalli, jossa nuori on keskiössä saaden entistä useampia palveluja saman katon alta

13 Koillinen palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne

14 Koillinen palvelualue Palvelumallityön pilottialue Koilliskeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko lanula Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 850 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Koillisen alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Linnainmaalle Koilliskeskukseen ja Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön sijoittuu alueen hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksen myötä luovutaan alueella useista toimipisteistä Kämmenniemeen kehitetään lähitori Käynnissä Tulevaisuudessa kehitetään lähitori myös Nurmi-Sorilaan Aluetoimijaverkosto käynnistetään vuonna 2015 Kämmenniemessä nykyiset palvelut säilyvät toistaiseksi ennallaan, lähitorin toimintamalli kytkeytyen Linnainmaan hyvinvointikeskukseen (kh suko ) Linnainmaan hyvinvointikeskuksen ja Kämmenniemen lähitorin välille luodaan toimintamalli, joka perustuu niiden yhteiseen toimintakulttuuriin Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa 1. Vaihe valmistunut, 2.vaiheen toteutus käynnissä Vapautuvia tiloja päivähoidolle (ks. lisädiat) Aluetoimijaverkosto on korvautunut alueverkostolla, joka aloittanut toimintansa 1/2017.

15

16 Nuorisopalveluiden kävijämäärät Ensilainat kävijämäärä ylittyi arvioituun nähden 233% v v. 18+ v. Kouluyhteistyö Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tammi Helmi Uudet kirjastokortit Käyttöasteet Lasten (alle 15) uudet kortit Aikuisten uudet kortit 2016: 416 korttia 40% 30% 20% 10% 0% Nettikoneet, aikuiset Nettikoneet, nuoret Nettikoneet, lapset Musahuone

17

18

19 Linnainmaan hyvinvointikeskukseen siirtyvät palvelut (Kh ) 2016 SIIRTYVÄT 2017 SIIRTYVÄT Linnainmaan hyvinvointikeskus

20 Palveluverkkomuutosten taloudelliset vaikutukset koillisella alueella, vanhojen tilojen käyttö (Kh ) Kiinteistö osoite Tilamuutos * HUOM! sisältä esiopetuksen tilat, joissa ei muutoksia, kustannukset vain nuorisotilan muutoksista. Kokonaiskustannuksissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa perusparannusta Kustannusarvio Atalan neuvola ja terveysasema Pulkkakatu 1 muuttaminen päiväkodiksi (60 lasta) Linnainmaan nuorisokeskus Hannulankatu 8 muuttaminen päiväkodiksi (60 lasta)* Uusi päiväkoti vältetään uuden päiväkodin rakentaminen 120 lapselle Takahuhdin entinen terveystalo Hintsankatu 4 vältetään huonokuntoisen rakennuksen perusparannus (650 m 2 ) Laskennallinen säästö Päivähoidon palvelutarve on kasvussa, lisäksi pienistä päivähoitoyksiköistä on tavoitteena luopua. Koillisen alueen palveluverkkomuutoksessa vapautuvia tiloja on mahdollista muuttaa päiväkodeiksi ja välttää yhden uuden päiväkodin rakentaminen (säästö 3,5 milj. euroa). Esitettävillä tilajärjestelyillä säästetään Takahuhdin ent. terveystalon perusparannuskustannukset (säästö 1,5 milj. euroa) ja huonokuntoinen kiinteistö voidaan purkaa. Pääosa vanhoista tiloista on menossa kuitenkin samoissa kiinteistöissä olevien nykyisten toimintojen käyttöön, mikä nostaa em. palvelujen vuokrakustannuksia.

21

22 Keskustan palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne

23 Keskustan palvelualue Alueella ei ole hyvinvointikeskusta Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko lanula Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 350 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Toteutettu Käynnissä Keskustan alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutuminen Huomioitavaa Tammelaan muodostetaan lähitori (ent. Tammelakeskus) ja perheiden talo (TP 1) Tammelan lähitorin ja Perheiden talon (ks. liitedia) toiminta käynnistyi syksyllä Perheiden talon toiminta laajenee vuoden 2017 aikana. Nuorten talon uusi toimintamalli (TP2) Pilotti käynnistyy Puutarhakatu 2:ssa (ks. liitediat) Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille (TP3) Luodaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. (TP 4) Vanhasta kirjastotalosta muodostuu kulttuuripalvelujen ja järjestöjen talo (TP 5) Kauppiin muodostetaan opetushyvinvointikeskus (TP 6) Suun terveydenhoito keskitetään Tipotielle, Tammelaan ja mahdollisesti Tullinkulmaan. (TP 7) Kalevaan muodostetaan tulevaisuudessa lähitori (TP 8) Vielä toteuttamatta (ks. liitediat) (ks. liitediat) Remontti on käynnissä, talon arvioitu käyttöönotto 4/2018. Asia käsitellään KH:ssa huhtikuussa Hammashoidolle etsitään tilaratkaisuja Tällä hetkellä ei ole palvelutarvetta, kaavaan tehty tulevaisuuden varaus

24 Perheiden talo (toiminta ja tilastot 2016 & suunnitelmat 2017) 2016 syksy Toteuttaja lasta aikuista Yhteensä Perhekerhot ja -kahvilat Mukulapysäkki satunnaista lastenhoitoa Tre Varhaiskasvatus Tiistai klo Tuomiokirkko srk Perjantai klo Perhepalvelut Mll Hämeenpiiri joulukuusta alkaen Tre kotipalvelu, perhetyö ja tehostettu perhetyö + Tredun lähihoitajakoulutus Keskiviikko klo Neuvolakioski Tre Äitiys- ja lastenneuvola Keskiviikko klo n. 25 perhettä Torstai klo perhettä 104 asiakasta Kevät 2017 Tre Varhaiskasvatus Tiistai klo 9-11 Tuomiokirkko srk Perjantai klo MLL Hämeen piiri Keskiviikko klo Tre kotipalvelu ja perhetyö Tredun lähihoitajakoulutus Torstai klo Tre Äitiys- ja lastenneuvola Keskiviikko klo Palveluohjaus Ryhmille, walk-in asiakkaille, puhelimitse sekä pyydä apua napin kautta Tre Perhepalvelut Ma, ke-pe klo 9-11, ti klo sekä erikseen sovittuna aikana asiakastapaamisia Vanhempainillat Perheiden talo ja Perhepiste Nopea + yhteistyökumppanit Vertaisryhmät Muiden perhekahvilat ja vertaisryhmät Perhepalvelut (joissakin ryhmissä vertaisohjaaja) Tsau Suolisto-oireiset allergialapset Parasta lapsille Japani-suomi perheet Facebook Vauvaperheet Kotipesä-hanke Lasten kulttuuripalvelut Tammelan lähitorin ryhmät 6 vanhempainiltaa 151 Kokoontumiset 1 krt viikko joka toinen viikko kerran kuussa tai satunnaisesti 1 ryhmä Perhekerhojen vanhemmat + n. 10 walk in käyntiä 4 ryhmää 5 ryhmää Tre Perhepalvelut Perheiden talo + yhteistyökumppanit Perhepalvelut + NNKY, Tre mielenterveyspalvelut (joissakin ryhmissä vertaisohjaaja) Tsau Pirkanmaan ADHD vertaiset Suolisto-oireiset allergialapset Parasta lapsille Vauvajengi Japani-suomi perheet Facebook Vauvaperheet Ma-pe klo 9-11, ti klo vanhempainiltaa kevään aikana 2 lasten ryhmää 6 vanhempainryhmää (mm nepsy, murrosikä, kiusaaminen, kulttuurierot, väsymys) Pirkanmaan uusperheelliset Totaali yksinhuoltajat FINYPAA Nuoret ja nuorenmieliset Aaryhmä Kotipesä-hanke Puiston kansalaistoiminta Lasten kulttuuripalvelut Tapahtumia, koulutuksia, infoja, jalkautuvia toimijoita Tiloissa toteuttaa satunnaisesti erilaista toimintaa useat eri järjestöt ja toimijat Tapahtumia lähes viikottain Lasten oikeuksien päivän kävijää

25 Pyynikki-symbioosi Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille (TP3) Tampereen taidemuseo

26 Pyynikki-symbioosi: lähtökohdat Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla on sekä keskustan alueen peruspalveluja että keskitettyjä palveluita Tredun Santalahden toimipisteeseen muodostuu hyvinvointikoulutuksen keskus Tredun Helmi, jolla on liittymäpintoja mm. Peurankallion lähitorin ja Tipotien sosiaali- ja terveysaseman toimintoihin Pääkirjasto Metso voi tuoda tähän yhteyteen omalla asiantuntemuksellaan uudenlaisia näkökulmia Tampereen taidemuseo mukaan 1/2017 yhteistyömallin lisäksi samalla selvitetään tilojen käytön tehostamista Toimintamallin työstäminen - laaja-alainen, moniammatillinen, eri palveluista koostuva työryhmä - henkilöstön osallistamiseksi järjestettiin ideointitilaisuus - Tamk:n opiskelijoiden tekemät haastattelut (syksy 2015 ja kevät 2016) - hyödynnettiin keskustan palvelualueen kehittämissuunnitelman valmistelussa sekä työryhmän työskentelyn pohjalta kertynyttä aineistoa

27 Pyynikki-symbioosi: tavoitteena on toimijoiden yhdessä tekemisen tehostaminen, jolloin parannetaan asukkaiden arjen sujuvuutta Yhdessä luodut suuntalinjat, joilla parannetaan asukkaiden arjen sujuvuutta 1) Hyödyt Asukkaat löytävät palvelukeskittymästä tarvitsemiaan palveluita ja toimintaa sujuvasti arjen keskellä asiantuntemuksella tuotettuina. Palveluilla edistetään hyvinvointia ja niitä suunnitellaan ja kehitetään yhdessä henkilökunnan sekä asiakkaiden ja asukkaiden kanssa heidän tarpeensa huomioiden. Osa palveluista on keskitettyjä palveluja, jolloin asiakaskunta hakeutuu niihin laajemmalta alueelta. keinoja mm. neuvonta- ja ohjaus, jalkautuvat palvelut, monikanavainen osallistuminen, tapahtumat 2) Yhteisöllisyys Pyynikki-symbioosin toimijoilla on hyvä yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja maine. Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta. Palvelu- ja toimintaympäristön haasteisiin tartutaan ja asioita ratkotaan kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. keinoja mm. tapahtumat, tilatarjonta 3) Yhteistyö Toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt, tiivistynyt ja laajentunut. Toimijat tuntevat toisensa ja toistensa palvelut. Yhteistyömallin erilaiset keskustelu- ja kehittämisfoorumit toimivat ja kehittyvät. Toiminnan läpinäkyvyys, taloudellisuus ja tehokkuus sekä vaikuttavuus lisääntyvät esimerkiksi viestinnässä, markkinoinnissa, tilojen käytössä sekä kokeilukulttuurin ja palvelutuotannon yhteiskehittymisenä. keinoja mm. koordinointi ja koordinaatioryhmän yhteistapaamiset, vuosikello, yhteinen tiedotus ja markkinointi, arviointi, toisilta oppiminen, uudet avaukset, kokeilut ja konseptit, ideapankki

28 Pyynikki-symbioosi: vaiheistus II VAIHE 0 - VAIHE Työryhmä luo toimintamallin yhteistyölle Työ käynnistyi 3/2016 Mallin kuvaus valmis alkuvuodesta 2017 I VAIHE Toimintamalli otetaan käyttöön Keskeiset yhteistyön osa-alueet ovat - koordinointi - viestintä - mallin jalkautus organisaatioihin - yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä, yhteiset kokeilut - käynnistetään kokeiluja, valitaan kohderyhmä esim. lapsiperheet / ikäihmiset, konkreettiset toimenpiteet / kevät 2017 Arvioidaan kokemusten pohjalta toteutunutta yhteistyötä, mallia ja kehittämistarpeita (mm. laajentaminen) Käynnistetään toimintamallin laajentaminen hallitusti ottamalla mukaan uusia tahoja Toimintamallin kehittäminen kokemusten pohjalta Systemaattinen yhteistyö asiakkaiden, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa Palvelumallin tilannekatsaus, Khsuko

29 Palvelujen jalkautumisen toimintamalli Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi , että luodaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. Jalkautuvilla palveluilla tarkoitetaan tässä työssä palvelua, jossa asiakas on keskiössä palvelua, joka tulee hyvinvointikeskukseen tai lähitorille jostain muualta (mm. keskitetyt palvelut) ryhmä-, verkosto- ja yksilötapaamisia lähetteellä tai ilman, yksittäisiä tapahtumia ja pysyviä järjestelyjä Toimintamalli on luotu ja se sisältää seuraavat asiat: Työkalun jalkautumisen suunnittelun tueksi. Koonti jalkautuville palveluille tarjottavista tiloista. Jalkautuvien palvelujen vuosittaiset kokoontumiset kokemusten vaihtamiseksi. Palvelujen jalkautumisen lisäämiseksi on tärkeää suunnitella tulevaisuudessa uudet tilat siten, että niissä huomioidaan tarve jalkautuville palveluille. Materiaalit löytyvät Loorasta Strategia ja kehittäminen/palveluiden kehittäminen/ Jalkautumisen toimintamalli Kun saadaan Hyvinvoinnin palvelualueelle omat Looran/Taskun sivut, tämä siirretään sinne!

30 Kaakon palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne

31 Kaakon palvelualue Verkostomainen hyvinvointikeskus Lähitorien kehittäminen Kaakon alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Hervannan verkostomaisen hyvinvointikeskuksen toimintamallin luominen (TP 1) Kaukajärven palvelujen verkostomaisen toimintamallin luominen lähitorimallilla (TP 2) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Valmistelu vuonna 2017 Työ käynnistyy 3/2017 Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko lanula Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Vuorekseen muodostetaan lähitori (TP 3) Toisen asteen koulutuksen ja eri palvelujen yhteistyön kehittäminen (TP 4) Palvelujen saatavuuden parantaminen (joukko- ja palveluliikenne) (TP 5) Viheralueiden kehittäminen (TP 6) Vuores-talon 2. vaihe, johon sisältyy myös kombikirjasto (koulu- ja yleisen kirjaston yhdistelmä). Suunnittelu käynnissä. Joukkoliikenteen palvelutason tavoitteiden määrittely vuosille on käynnissä. Asiasta päättää joukkoliikennelautakunta syksyllä 2017.

32 Lännen palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne

33 Lännen palvelualue Oma Tesoma hanke Lielahtikeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko lanula Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 250 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Lännen alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Lielahtikeskuksen hyvinvointikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille (TP 1) Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan osana Oma Tesoma hanketta (TP 2) Palvelutarpeiden kasvuun varaudutaan peruspalvelussa, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa sekä viheraluetta kehitetään muuttuviin tarpeisiin (TP 3) Lännen palvelujen liikenteellinen saavutettavuus arvioidaan (TP 4) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Toimintamalli käytössä 2/2017 (ks. liitediat) Otetaan käyttöön 4/2018 (ks. liitediat) Tesoman palloiluhalli otettiin käyttöön 08/2016. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti valmistuvat Lielahden yhtenäiskoulun tilat valmistuvat vaiheittain vuosina 2017 ja 2018, nuorisotilat Joukkoliikenteen palvelutason tavoitteiden määrittely vuosille on käynnissä. Asiasta päättää joukkoliikennelautakunta syksyllä 2017.

34 Lielahtikeskuksen yhteistyömalli - Lähtökohtana Lännen palvelualueen kehittämissuunnitelman toimenpide 1 (khsuko ): Lielahtikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille. - Toimintamallin valmistelu: - laaja-alainen ja moniammatillinen työryhmä kokoontui 6 kertaa - selvitykset (Tamk-palvelumalli -yhteistyö): Lielahtikeskus Toimijoiden kokemuksia yhteistyöstä (v. 2015) ja Lielahtikeskuksen palvelumalli helpotusta arjen asiointiin? (v. 2016) - Toimintamallin keskeiset piirteet - aluekoordinaattorilla merkittävä rooli koordinoinnissa ja toimintamallin jalkauttamisessa - aluekoordinaattorin tehtävät määritelty - aloitti toimintansa 1/2017 (Lielahtikeskuksen ja Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteinen) - koordinaatioryhmä koostuu eri toimijoista, tukee aluekoordinaattorin työtä ja sen puheenjohtajana toimii aluksi hyvinvointikeskuksista vastaava kehittämispäällikkö - alatyöryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan (esim. tapahtumat, viestintä) - yhdessä tekemisellä tavoitellaan hyötyä sekä toimijoille, asiakkaille että alueen asukkaille (mm. yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen) - toimintamalli toteuttaa seuraavia linjauksia - jalkautuvien työntekijöiden toimintamalli - kuntalaisten osallistumisen uusi toimintamalli - työtä ohjaa palvelumallin tavoitteet mm. asiakaslähtöisyys, yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys jne. - Toimintamalli otettu käyttöön 1/2017

35 Lielahtikeskus: vaiheistus II VAIHE 0 - VAIHE Työryhmä luo toimintamallin yhteistyölle Työ käynnistyi 4/2016 Mallin kuvaus valmis alkuvuodesta 2017 *) I - VAIHE Toimintamalli otetaan käyttöön 2017 Keskeiset yhteistyön osaalueet ovat: - koordinointi (aluekoordinaattori 1/2017) - viestintä ja markkinointi (alueportaali, vuosikello) - mallin jalkautus organisaatioihin ja toimijoille Käynnistetään toimintamallin laajentaminen hallitusti ottamalla mukaan uusia tahoja Toimintamallin kehittäminen kokemusten pohjalta Systemaattinen yhteistyö asiakkaiden, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa *) työryhmän toimeksianto valmis ja yhteistyön vetovastuu siirtyy koordinoivalle taholle 2/2017

36 Tesoman hyvinvointikeskus Toteuttaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien allianssina. Allianssin sopimusosapuolina Tampereen kaupunki ja Mehiläinen-ryhmittymä (Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, Mehiläinen Hoivapalvelut Oy, Mehiläinen Oy, Barona Group Oy). Järjestösektorin toimijat, roolit ja vastuut määritellään kehitysvaiheen aikana. Osapuolet vastaavat hyvinvoinnin tuottamisesta allianssille asetettujen vaikuttavuustavoitteiden sekä tavoitebudjetin mukaisesti jakaen toiminnan riskit ja hyödyt. Olennaista toiminnan kokonaistaloudellisuus ja -vaikuttavuus sekä toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Hyvinvointiallianssin kehitysvaihe käynnistyi 1/2017 ja päättyy loppuvuodesta 2017, jolloin kaupunginhallitus päättää allianssin toteutusvaiheeseen siirtymisestä. Palvelutuotannon käynnistyminen 4/2018. Kehitysvaiheen aikana tarkennetaan allianssin tavoitteet, palvelukokonaisuus, tavoitekustannus, bonus-sanktiomalli, organisointi ja tilaratkaisut, palveluiden tuottamisen jakautuminen kaupungin oman tuotannon ja muiden tuottajien kesken sekä suunnitellaan hyvinvointikeskuksen rooli osana maakunnan sote-mallia. Kehitysvaiheessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja sekä tehokkaita toiminta- ja työtapoja, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja vaikuttavuutta. Tähän mennessä allianssin asiantuntijaryhmät valmistelleet mittaamiseen, asiakaspalautteen keräämiseen, vuorovaikutukseen, tiloihin ja palvelujen suunnittelua ohjaaviin tekijöihin liittyviä kokonaisuuksia. Lisäksi alueella toteutettu asiakastutkimus eri käyttäjäprofiileja edustaville asukkaille. Myös tilasuunnittelu toiminnan näkökulmasta intensiivisessä vaiheessa. Työryhmätyöskentely tiivistyy entisestään maalis-huhtikuussa Toteutuessaan hyvinvointiallianssissa yhdistyy kunnan, maakunnan ja yksityisen palvelutuotanto sekä kolmannen sektorin toiminta. Työllisyyteen liittyvän vaikuttavuusinvestointimallin (SIB) myötä toimijoita saattavat olla jatkossa myös sijoittajat. SIBmallin mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

37 Tesoman Olkkari, jalkautuvat palvelut ja alueportaali Tesomalla pilotoidaan 2/ /2018 ajan palvelumallityön tavoitteita edistävää lähitorityyppistä toimintaa. Tesoman Olkkari on kaikenikäisten kohtaamispaikka, jonne voi tulla viettämään aikaa ja ottamaan osaa monenlaiseen maksuttomaan toimintaan ja tapahtumiin. Kulttuuritapahtumien, liikuntaryhmien, asiointi- ja palveluneuvonnan ja terveystiedon lisäksi Olkkarissa voi osallistua asukkaiden omien avointen ryhmien toimintaan. Olkkarissa toimintaa järjestävät yhdistykset, seurat, ryhmät ja vapaaehtoistoimijat kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden rinnalla. Vastaavantyyppistä verkostomaisesti toimivaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia luovaa kaikille avointa toimintaa tavoitellaan myös alkuvuodesta 2018 avautuvaan Tesoman hyvinvointikeskukseen. Keskukseen valmistuu tiloja, joita yhdistystoimijat ja kaupungin jalkautuvat palvelut saavat em. toimintaa tuottaessaan käyttöönsä maksutta. Hyvinvointiallianssin kehitystyö kytkeytyy läheisesti Olkkarin toiminnan ja toimijaverkoston luomiseen. Olkkaria hyödynnetään myös asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja asukkaiden osallistamisessa hyvinvointikeskuksen kehittämiseen. Tesoman kirjastossa ollut keväästä 2016 alkaen itsehoito- eli ITE-piste, jossa pääsee omatoimisesti mittaamaan verenpaineen sekä saamaan tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kaupungin terveydenhoitajat ovat toteuttaneet pisteessä myös itsehoidon neuvontapäiviä. Tesomalle kehitetään parhaillaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa omatesoma.net -alueportaalia, jonka kautta löytyy laajasti tietoa alueen tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä palveluista. Sivusto tarjoaa myös alueen toimijoille ja asukkaille osallistumis-, vaikuttamis- ja keskustelukanavan. Sivuston sisällön tuotanto ja ylläpito on kytkeytyy jatkossa myös hyvinvointikeskukseen.

38 Etelän palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne

39 Etelän palvelualue Peltolammin alueelle kehitteillä hyvinvointikeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko lanula Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Etelän alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Peltolammin alueelle luodaan hyvinvointikeskus (TP 1) Etelän alueen kirjastoverkon kehittäminen (TP 2) Kuuselan lähitorista kehitetään kaikenikäisten lähitori (TP 3) Etelän alueelle luodaan toinen lähitori Nekalaan (TP 4) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Asemakaavoitus (ks. liitedia) Kuuselan lähitorin ja kirjaston yhteistyön suunnittelu on käynnistetty Ks. edellinen kohta Edellyttää lähitorin tarpeen arviointia

40 Nykytila Tulevaisuus Koulu Neuvola Hammashoitola Kirjasto Ikäihmisten palvelut Nuorisokeskus Jalkautuvat palvelut Päiväkoti Vapautuvat tilat ja tontit mm. asumiselle Peltolammin koulun tontti Multisillan päiväkodin ja koulun tontti

41 Lisätietoja palvelumallityöstä ja sen etenemisestä sähköposti: palvelumalli(at)tampere.fi