Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet

Transkriptio

1 Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , Khsuko Kehittämisjohtaja Kari Hakari: Tampereen tulevaisuuden palvelumallityö on edennyt sille asetettujen suuntalinjojen mukaisesti. Loppuvuodesta 2015 hyväksyttiin Koillisen ja helmikuussa 2016 Keskustan palvelualueen toimenpiteet jatkotyöskentelyn pohjaksi. Nyt toimenpide-esitykset ovat valmistuneet Kaakon ja Lännen palvelualueiden osalta. Kaakon palvelualue Tällä hetkellä palvelualueella asuu noin asukasta, vuonna 2025 asukasmäärän ennustetaan olevan noin asukasta. Kasvu kohdistuu erityisesti Vuorekseen ja Hervantaan. Tällä hetkellä sekä Hervannassa että Kaukajärvellä on kattavat peruspalvelut. Osa Vuoreksen peruspalveluista sijoittuu Hervantaan kuten perusterveydenhoito. Kaakon palvelumallityön yhteydessä järjestettiin asukasillat sekä Kaukajärvellä että Hervannassa. Maahanmuuttaja-, vammais- ja vanhusneuvostoille järjestettiin alueen palvelumallityön osalta yhteinen tilaisuus Lisäksi järjestettiin sähköisiä kyselyjä sekä asukkaille että kaupungin henkilöstölle. Osa kyselyistä suuntautui lasten ja nuorten palveluihin, koska samanaikaisesti valmisteltiin lasten ja nuorten palvelujen osalta palveluverkkoselvitystä. Tähän liittyen Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta haastateltiin alueen lapsia ja nuoria päiväkodeissa ja kouluissa. Mielipiteitä alueen kehittämiskohteista saatiin noin 1000 osallistujalta. Mielipiteissä nousi esiin palvelujen saavutettavuuden sekä alueiden kuten Hervannan ja Kaukajärven yhteyksien parantaminen. Palveluaikoihin toivottiin mm. ilta-aikoja. Helposti saavutettavan, matalan kynnyksen neuvontapisteen tarve tuli myös esiin. Yhteisölliseen toimintaan kaivattiin tiloja sekä tietoja alueen tiloista, niiden varaamisesta ja tilavuokrista. Myös alueellinen, yhteinen sähköinen tiedotuskanava nousi esiin. Asukastilaisuuksissa mietittiin myös, miten Hervannan toisen asteen koulutusta voidaan hyödyntää eri toiminnoissa ja palveluissa. Kaakon palvelualueen keskeisimmät toimenpide-esitykset kohdistuvat uudenlaisen toimintamallin luomiseen, yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Toimenpide-esityksiä ovat: Toimenpide 1: Hervannan hyvinvointikeskuksen toimintamallin luominen Toimenpide 2: Kaukajärven palvelujen verkostomaisen toimintamallin luominen lähitorimallilla Toimenpide 3: Vuorekseen muodostetaan lähitori Toimenpide 4: Toisen asteen koulutuksen ja eri palvelujen yhteistyön kehittäminen Toimenpide 5: Palvelujen saavutettavuuden parantaminen Toimenpide 6: Viheralueiden kehittäminen Hervannassa aivan aluekeskuksen tuntumassa, lähellä toisiaan, sijaitsevat kaupungin palveluista kirjasto, nuorisokeskus, pääosa terveyspalveluista sekä vapaa-aikatalo. Hieman kauempana toimii Keinupuiston päivä- ja palvelukeskuksen yhteydessä toukokuussa 2016 toimintansa aloittanut lähitori. Tavoitteena on luoda näiden palvelujen välille verkostomainen yh-

2 teistyön malli, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia sekä luo mahdollisuuksia muiden toimijoiden yhteisölliselle toiminnalle. Lisäksi tavoitteena on, että Hervannan vapaa-aikatalon perusparannuksen yhteydessä tutkitaan tilojen käytön monipuolistamista. Toimintamallin luomisen yhteydessä selvitetään myös asiakasneuvonnan tarve ja sijainti. Kaukajärvellä kaupungin palveluista ei synny samanlaista luontevaa palvelukeskittymää kuin Hervannassa. Väestöpohjaltaan Kaukajärvi-Lukonmäen alue on noin asukkaan alue, väestösuunnitteen mukaan alueen asukasmäärän ei ennusteta kasvavan. Terveysasema ja neuvola toimivat samassa, ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa. Tilat eivät enää kaikilta osin vastaa tarpeisiin, joten lähiaikoina joudutaan ratkaisemaan, mitä perusparannuksia tilat vaativat. Tässä yhteydessä ratkaistaan alueen tulevaisuuden palvelurakenne ja millainen lähitori Kaukajärvelle muodostuu. Verkostomainen lähitori voi muodostua kirjastosta, vapaa-aikatalosta, koulusta, nuorisopalveluista, neuvolasta sekä neuvonta- ja terveyskioskityyppisistä palveluista. Jatkotyöskentelyn kuluessa pitää ratkaista myös alueen perusterveydenhoidon palvelut, suuntaudutaanko Hervantaan, Linnainmaalle vaiko keskustaan. Tähän tuo uuden näkökulman tuleva sote-uudistus valinnanvapauden myötä. Jatkotyöskentelyn yhteydessä on ratkaistava suun terveydenhoidon sijoittuminen. Kaukajärvellä on pieni hammashoitoyksikkö, samoin Messukylässä. Näiden kahden yksikön osalta on tavoitteena etsiä sijoituspaikkaa suuremmalle suun terveydenhoidon yksikölle, mahdollisesti keskustan alueelta. Vuores-taloon kehitetään myös lähitoria. Vuores-talon toisen vaiheen rakentamissuunnittelu on käynnistetty ja tässä yhteydessä selvitetään, miten parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetään kiinteistön tiloja. Kiinteistössä on koulun lisäksi varhaiskasvatusta, neuvola ja suun terveydenhoitoa. Myös nuorisopalveluja varten on jo osaltaan varauduttu, kunhan palvelutarve laajenee. Lisäksi koulukirjaston tulevat tilat mahdollistavat ns. kombikirjaston toiminnan käynnistämisen. Ilta- ja viikonlopputoimintaa on kehitettävä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toisen asteen koulutusta alueella on Hepolamminkadulla, jossa sijaitsee Tekninen lukio ja Tredun ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä voidaan liittää osaltaan Hervannan hyvinvointikeskuksen ja alueen lähitorien toimintaan. Joukkoliikenneyhteyksiä alueiden välillä on myös kehitettävä. Tätä tehdään yhteistyössä ao. toimijoiden kanssa. Viheralueiden osalta asukastilaisuuksissa nousi yhteisenä koko alueen kehittämiskohteena esiin ns. Herukkareitin toteuttaminen. Kaakon palvelumallityön yhteydessä on tarkasteltu myös lasten ja nuorten palveluja. Tässäkin nousi esiin palvelujen saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi joukkoliikennettä kehittämällä Vehmaisten alueen ja Kaukajärven koulun välille. Muita keskeisiä asioita ovat varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen vastaaminen sekä pienistä, epätarkoituksenmukaisista päivähoitoyksiköistä luopuminen. Myös alueen koulujen perusparannustarpeet tunnistettiin. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalle nämä kehittämiskohteet on esitelty ja tavoitteena on, että kesäkuussa voidaan alueen lasten ja nuorten palvelujen palveluverkkoselvitys viedä päätettäväksi lautakuntaan. Lännen palvelualue Lännen palvelualueella on asukkaita noin ja väestösuunnitteen mukaan alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2025 noin :een. Kui-

3 tenkin on otettava huomioon, että väestösuunnite ei pidä sisällään esimerkiksi Hiedanrannan aluetta. Lännen osalta palvelujen kehittämistä on tehty etupainotteisesti, joten alueella ei ole pidetty yhtä laajaa osallistumista varsinaiseen palvelumallityöhön liittyen kuin muilla alueilla. Joulukuussa 2015 pidettiin alueella asukastilaisuus, jossa oli mukana asukasta. Maahanmuuttaja-, vammais- ja vanhusneuvostoille järjestettiin kaakon ja lännen alueiden palvelumallityön osalta yhteinen tilaisuus Asukkaat olivat melko tyytyväisiä alueen palveluihin sekä niiden osalta jo tehtyihin suunnitelmiin. Kehitettävää on palvelujen saavutettavuuden parantamisessa, esteettömyydessä, lisäksi asiakasneuvontaa kaivattiin alueille sekä viheralueiden kehittäminen nostettiin esiin. Näiden lisäksi pidettiin lasten ja nuorten palveluista oma tilaisuutensa. Toisaalta Oma Tesoma -hankkeen puitteissa on alueella pidetty varsin paljon osallistumistilaisuuksia ja asukkaat ovat voineet osallistua palvelujen kehittämiseen. Läntisen palvelualueen osalta toimenpide-esitykset ovat: Toimenpide 1: Lielahtikeskuksen hyvinvointikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille. Toimenpide 2: Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan osana Oma Tesoma -hanketta. Toimenpide 3: Palvelutarpeiden kasvuun varaudutaan peruspalveluissa, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa sekä viheralueita kehitetään muuttuviin tarpeisiin Toimenpide 4: Lännen palvelujen liikenteellinen saavutettavuus arvioidaan Lielahden hyvinvointikeskus on kaupungin ensimmäinen hyvinvointikeskus. Julkiset palvelut on siellä sijoitettu kaupallisten palvelujen yhteyteen Lielahtikeskukseen. Kuitenkin yhdessä tekemisen toimintamalli vaatii vielä kehittämistä. Tämä työ on jo käynnistetty työryhmässä, jossa on mukana kiinteistössä toimivia kaupungin toimijoita sekä Lielahtikeskuksen edustus. Lisäksi ryhmässä on mukana keskeisiä muita kaupungin tahoja kuten Lielahden koulun ja alueen nuorisopalvelujen edustus sekä joitakin keskitettyjen palvelujen edustajia. Tesoman hyvinvointikeskus käynnistyy syksyllä 2017 Tesoman keskustaan rakentuvassa liikekeskuksessa. Käynnistyessään useat alueen palvelut siirtyvät hyvinvointikeskukseen aikaisempien tehtyjen päätösten mukaisesti. Hyvinvointikeskuksen toimintamallia kehitetään Oma Tesoma - hankkeessa. Lännen alueella on varauduttava palvelutarpeiden kasvuun, täydennysrakentamista on tulossa eri puolille aluetta. Suurin yksittäinen uusi alue on Hiedannanrannan alue. Lisäksi raitiotien vaikutukset on otettava huomioon palvelujen tulevaisuuden suunnittelussa. Eri alueiden saavutettavuuden parantaminen on yhä alueella yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena. Tämän osalta tavoitteena on tehdä tarkempi arviointi eri kulkumuodoilla ja sen myötä ratkaisuesitykset. Lasten ja nuorten palvelujen kehittämissuunnitelma on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Tässä yhteydessä päätettiin muun muassa, että Pispalan neuvolan toiminta siirretään Tipotien kiinteistöön siinä vaiheessa, kun Tipotieltä vapautuu tilaa. Katsaus muiden palvelualueiden palvelumallityöhön

4 Koillisella palvelualueella Linnainmaan hyvinvointikeskuksen ja Kämmenniemen lähitorin yhteisen toimintamallin suunnittelu on edennyt mm. neuvonnan, koordinointimallin ja vuosikellon osalta. Digipalvelujen osalta on tarkoitus ottaa käyttöön etähoitomahdollisuuksia. Suunnitteilla on myös neuvolan ilta-aikojen kokeilu. Prisman puoleisen tilahankkeen osalta muutostyöt ovat noin kuukauden myöhässä, joten toiminnan käynnistyminen siirtyy syys-lokakuulle Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toisen vaiheen (terveysasemakiinteistö) muutostöiden suunnittelu on käynnistetty. Keskustan palvelualueen osalta Tammelan lähitorin ja Perheiden talon toiminta käynnistyy elokuussa 2016 Tammelakeskuksessa toimenpideesityksen mukaisesti. Tällä hetkellä suunnitellaan toimintaa ja yhteistyömallia. Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin sekä pääkirjasto Metson yhteisen toimintamallin kehittäminen toimipisteiden edustajien kanssa on käynnistetty. Nuorten talon uuden toimintamallin valmistelu on käynnistetty, tähän liittyen on osallistettu nuoria eri tavoin ja tehty kysely myös nuorten parissa toimiville työntekijöille. Toimenpiteistä on käynnistetty myös toimintamallin luominen siitä, miten tällä hetkellä esimerkiksi keskitetyistä palveluista jalkaudutaan hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. Työ käynnistettiin nykytilan kartoituksella. Jo nykyisin työntekijöiden jalkautuu monista palveluista joko koteihin tai muihin toimipisteisiin. Kaupin kampukseen liittyvän Kaupin opetushyvinvointikeskuksen osalta suunnittelu myös etenee. Tavoitteena on tämän vuoden aikana selkiyttää toimintojen sisällöt ja niiden vaatimat tilatarpeet sekä vaikutukset nykyiseen kaupungin palveluverkkoon. Etelän palvelualueen osalta työ käynnistyi huhtikuussa Aloitusinfo järjestettiin , työpajaillat olivat ja Tavoitteena on, että kevään aikana kerätään aineistoa, jonka jälkeen valmistellaan toimenpide-esityksiä. Näiden pohjalta on tarkoitus alkusyksystä järjestää vielä sähköisiä kyselyitä. Tavoitteena on, että Etelän alueen toimenpide-esitykset saadaan lokakuussa kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käsittelyyn. Aluekohtaisen palvelumallityön lähtökohtana on se, että palveluita keskitetään hyvinvointikeskuksiin. Tämän myötä pieniä ja osittain huonokuntoisia ja tehottomia palvelupisteitä lakkautetaan. Taloudelliset hyödyt eivät ensisijaisesti synny kuitenkaan vuokrien laskusta, sillä uusien tilojen vuokrat ovat vanhoja tiloja korkeampia. Taloudelliset hyödyt syntyvätkin ensi sijassa siitä, että poistuvia tiloja ja tontteja voidaan jalostaa uuteen käyttöön, esimerkiksi Tesoman terveysaseman ja Tesomajärven koulun muuttaminen asumiskäyttöön. Taloudellista hyötyä syntyy luonnollisesti myös hyvinvointikeskusten uusien toimintatapojen myötä, kun toimintaa digitalisoidaan ja kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää, että Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus merkitään tiedoksi, että palvelumallityötä jatketaan palvelualueittain esitetyn aikataulun mukaisesti,

5 että Kaakon ja Lännen palvelualueiden toimenpide-esitykset hyväksytään jatkotyöskentelyn pohjaksi ja että esitettävillä toimenpiteillä lisätään tuottavuutta sekä tehostetaan toimintaa ja tilankäyttöä. Ilmoitus Hakari Kari, Hiltunen Sisko/palvelumallin ohjaus- ja seurantaryhmä, lanula, sivela, ikila, tetola, osela, yla Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , Liite Palvelumallin tilannekatsaus