21 Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat. 23 Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Aika , klo 14:02-17:06 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 18 Pöytäkirjan tarkastus 19 Läsnäolot- ja puheoikeudet 20 Tampere projektin loppuraportti 21 Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat 22 Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus 23 Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat Omistajaohjauksen ajankohtaiskatsaus

2 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Aleksovski Atanas, 1. varapuheenjohtaja, poistui 16:24 Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Kivistö Anneli Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Virtanen Pertti, poistui 14:48 Sirén Elina Virtanen Sirkkaliisa, poistui 16:43 Silvennoinen Seppo, varajäsen, saapui 15:06, poistui 16:40 Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj. Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Kostiainen Leena, apulaispormestari, poistui 16:08 Salmi Pekka, apulaispormestari, poistui 16:25 Aaltonen Mikko, apulaispormestari, poistui 17:01 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari, poistui 16:13 Yli-Rajala Juha, esittelijä, poistui 16:35 Rajamäki Aila, viestintäpäällikkö Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kuosmanen Taru, johtaja, saapui 14:03, poistui 16:35 Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 14:03, poistui 16:35 Mikko Nurminen, johtaja, saapui 14:03 Raevaara Aarne, valtuustoryhmän pj., saapui 14:03, poistui 15:13 Männikkö Jukka, talousjohtaja, saapui 14:03, poistui 15:25 Pietikäinen Niina, henkilöstöjohtaja, saapui 14:03, poistui 14:29 Hiltunen Sisko, suunnittelupäällikkö, saapui 15:30, poistui 16:05 Telén Tuija, yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, saapui 16:06, poistui 16:34 Vuojolainen Arto, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, saapui 16:34, poistui 17:05 Jäntti Aleksi Marin Sanna, valtuuston pj. Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Sirkkaliisa Virtanen :t Jaakko Mustakallio Anneli Kivistö 24 muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu Elina T Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 18 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Sirkkaliisa Virtanen ja Jaakko Mustakallio (varalle Anneli Kivistö ja Anna-Kaarina Rantaviita- Tiainen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 19 Läsnäolot- ja puheoikeudet Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeuden tässä kokouksessa seuraavasti: valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva 20 valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen 20 valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Rauhala 20 valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Oksanen 20 valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Raevaara 20 Tehy:n pääluottamusmies Johanna Hirvimies 20 strategiajohtaja Reija Linnamaa johtaja Taru Kuosmanen johtaja Mikko Nurminen johtaja Teppo Rantanen talousjohtaja Jukka Männikkö henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen 20 suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 22 yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija Telén 23 liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 24

7 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 20 Tampere projektin loppuraportti TRE:1753/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampere loppuraportti hyväksytään ja Tampereen toimintamallin kehittämistä jatketaan uudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kokouskäsittely Aarne Raevaara, Taru Kuosmanen, Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Jukka Männikkö ja Niina Pietikäinen saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Kokouksesta poistuivat keskustelun aikana Niina Pietikäinen ja Pertti Virtanen. Varajäsen Seppo Silvennoinen saapui kokoukseen. Aarne Raevaara poistui päätöksenteon jälkeen. Perustelut Tampereen kaupungin toimintamallin uudistusta koordinoiva Tampere projekti käynnistyi maaliskuussa 2015 ja se päättyy kesäkuuhun Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen täydennetty kokoonpano on toiminut projektin ohjausryhmänä. Projektin tavoitteena on uudistaa Tampereen toimintamalli vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita. Toimintamallin uudistukseen on yhdistynyt paitsi organisaatiorakenteiden muutos myös toimintatapojen uudistaminen. Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut toimintamallin uudistuksen etenemistä ja Uuteen toimintamalliin ja uudistettuun kuntalakiin perustuva hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa Tampereen kaupunkiorganisaatio on toiminut uudessa toimintamallissa poliittisia toimielimiä lukuun ottamatta vuoden 2017 alusta. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat kesäkuussa Osana

8 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) toimintamallikokonaisuutta uudistetaan myös Tampereen kaupungin yhteistoiminta-alueiden yhteisiä toimielimiä koskevat sopimukset. Näistä kolme hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , ja loput valmistellaan kaupunginvaltuuston huhtikuun kokoukseen. Projektin loppuraportti käsitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Taustalla on kaupunginhallituksen päätös vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä Tällöin kaupunginhallitus edellytti, että hallinnollisten tehtävien karsintaa ja järkevöittämistä jatketaan. Kaupunginhallitukselle esitellään hallintotasot esikuntineen palvelualueen johtajasta lähiesimieheen palveluryhmittäin toimintamallin uudistuksen loppuraportin yhteydessä maaliskuun suunnittelukokouksessa. Tampere projekti on edennyt sille projektin alkaessa määritellyssä aikataulussa. Kaupunginvaltuusto raamitti toimintamallin uudistusta Tuolloin toimintamallin uudistuksen tavoitteiksi määriteltiin asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, kumppanuuden vahvistaminen kaupunkiorganisaatiossa ja sidosryhmien kanssa, johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen sekä toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on todennettavissa vasta pitkällä aikavälillä. Keväällä 2017 voidaan kuitenkin todeta, että Tampere projektilla on kyetty vaikuttamaan positiivisesti toimintamallin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Uusi toimintamalli tuo toiminnan ja organisaation keskiöön kuntalaisten näkökulmasta tärkeät kokonaisuudet: hyvinvoinnin, kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueet. Asiakaslähtöisyys on uuden toimintamallin ytimessä. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen on ollut painopiste palvelualueiden organisaation ja toiminnan suunnittelussa. Asiakaslähtöisyyteen yhdistyy myös toimintamallin uudistuksen yhteydessä käyttöön otettu lean-ajattelu, jossa henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työtään ja palveluja. Tampereen kaupungille on määritelty henkilöstö kehittäjänä -periaatteet, joiden pohjalta rakennetaan henkilöstö kehittäjänä -toimintatapaa. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia on toimintamallin uudistamisen yhteydessä uudistettu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen tekemän päätöksen pohjalta. Myös yhteiskehittämisen toimintamallien kehittäminen on edennyt. Kaupunkiorganisaatiossa kumppanuusajattelua tuetaan mm. mahdollistamalla palvelualueiden yleishallinnon kevyt rakenne konserniohjausyksiköiden toiminnalla ja toteuttamalla usealle palvelualueelle yhteisiä kehittämistavoitteita. Johtamista on selkiytetty purkamalla sisäinen tilaaja tuottaja-malli, vähentämällä hallintotasoja, johtavassa

9 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) asemassa olevien henkilöiden määrää ja tiivistämällä konsernihallintoa. Uusi johtamismalli perustuu selkeiden tavoitteiden asettamiseen toiminnan vaikuttavuudelle, taloudellisuudelle ja kyvykkyydelle. Mahdollistava johtaminen on yksi uuden toimintamallin keskeinen toimintatavallinen muutos. Mahdollistavan johtamiskulttuurin vakiinnuttamiseksi on määritelty johtamisperiaatteet, jotka rakentavat koko organisaation läpileikkaavaa johtamiskulttuuria. Johtamiskyvykkyyden varmistamiseksi on määritelty myös johtamisen osaamisvaatimukset, jonka mukaisesti esimiehiä rekrytoidaan ja kehitetään. Parhaillaan toteutetaan mahdollistavan johtamisen kehittämissuunnitelma, joka on laadittu vuosille Uuteen toimintamalliin siirryttiin vuoden 2017 alussa. Tästä syystä on vielä liian varhaista arvioida uudistuksen vaikutuksia toiminnan taloudellisuuteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Tehdyt rakenteelliset ratkaisut kuitenkin tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Tiedoksi Lotta Perämaa, Reija Linnamaa Liitteet 1 Liite khsuko Tampere projektin loppuraportti

10 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 21 Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat TRE:2209/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka, Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ja strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Vuoden 2018 talousarviovalmistelussa tilikauden tulostavoitteeksi asetetaan 0. Vuoden 2018 talousarvion toiminnan tavoitteiden valmistelua jatketaan tietopohjassa esitettyjen strategisten painopisteiden mukaisesti. Lauta- ja johtokuntien sekä muiden toimintayksiköiden tulee ryhtyä valmistelemaan toimenpide-esityksiä toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi kaupunginhallituksen myöhemmin kehyspäätöksessä edellyttämällä tavalla. Kokouskäsittely Jukka Männikkö poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun sekä kaupunkistrategiatyön tueksi on luotu tietopohja, johon on koottu keskeiset valmisteluun vaikuttavat tiedot koskien kaupungin talouden liikkumavaraa, henkilöstöä, toimintaympäristön muutoksia ja sen vaikutuksia sekä palvelualueiden vuoden 2018 muutostarpeita. Kaupunkistrategiatyötä ja talousarvion valmistelua tehdään samanaikaisesti, mikä mahdollistaa tietopohjan monipuolisen hyödyntämisen. Tietopohja on jatkuvasti päivittyvä tietoperusta toiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi. Kaupunkistrategian vaikuttavuusarviointi on tehty kokoamalla kaupunkistrategian tavoitteiden toteumatiedot visuaaliseen Tampereen Pulssi -esityskokonaisuuteen. Tampereen Pulssi tukee myös uuden kaupunkistrategian valmistelutyötä.

11 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Tavoitteet ovat kokonaisuutena toteutuneet melko hyvin. Onnistumisia ovat esimerkiksi palvelurakenteiden uudistaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentyminen. Keskeisiä haasteita ovat mm. korkea työttömyys ja kaupungin toiminnan ja talouden tasapainottaminen. Vuoden 2018 suunnittelua ja kaupunkistrategiatyötä varten on tunnistettu toimintaympäristön muutoksia ja laadittu keskeisistä muutostekijöistä yhteenveto toimintaympäristöympyrän muotoon. Toimintayksiköt laativat riskiprofiilit sekä toimenpiteet toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä riskien hallitsemiseksi. Keskeisin toimintaympäristön muutos on sote- ja maakuntauudistus, joka edellyttää monialaista valmistelutyötä ja - resursseja vuoden 2018 aikana. Kaupungin verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä 1,5 prosentilla vuonna Väestön arvioidaan kasvavan noin asukkaalla eli 1,9 prosentilla. Vuoden 2018 strategiset painopisteet perustuvat nykyiseen kaupunkistrategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin. Vuoden 2017 aikana laadittava kaupunkistrategia otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Keskeisimmät palvelutarpeita lisäävät tekijät Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella liittyvät kaupungin työttömyystilanteeseen, väestön kasvuun ja väestörakenteen muutokseen sekä voimakkaana jatkuneeseen elinkeinorakenteen rakennemuutokseen. Työllisyydenhoidon palveluissa haasteellisena jatkuneeseen työttömyystilanteeseen vastataan käynnistyvällä kuntakokeilulla. Kokeilussa uudistetaan kaupungin työllisyyspalveluiden toimintamalli ja rakennetaan osa palveluista uudenlaisiksi työllisyyspalveluiksi koulutuksen ja elinkeinopalveluiden kanssa. Kokeilu toteutetaan seudullisesti ja toimintamalli uudistetaan yhdessä kokeilualueen kuntien kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen reformi sekä työelämän osaamistarpeiden muutokset edellyttävät toiminnan sopeuttamista kilpailukykysuunnitelman toimenpiteiden keinoin sekä kehittämällä koulutuksen sisältöjä vastaamaan entistä paremmin työelämän ja jatko-opintojen tarpeisiin. Rakennemuutokseen vastaamista tuetaan ekosysteemipohjaisella elinkeinopolitiikalla. Sitä toteutetaan Smart Tampere - kehitysohjelman toimenpiteillä, alueen osaamispohjan vahvistamisella, tukemalla teollisuuden uusiutumista ja mahdollistamalla uusien toimialojen synty- ja kasvuedellytyksiä. Kaupunkiympäristön palvelualueen palvelutarpeita lisäävät tekijät liittyvät keskeisesti vetovoimaisen ja elinvoimaisen kaupungin rakentamiseen, mikä näyttäytyy voimakkaana kaupungin kasvuna. Kasvu aiheuttaa lisääntyviä tarpeita maankäytön prosesseihin. Kasvuun vastaaminen edellyttää arviointia miten kasvu vaikuttaa kokonaisuudessaan kaupungin talouteen ja resursseihin. Kasvun hallinta edellyttää maankäyttövaihtoehtojen priorisointia strategisten tavoitteiden mukaisiksi sekä maankäytön

12 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) kokonaisprosessin kehittämistä ja digitalisoimista. Lisäksi on varauduttava raitiotien rakentamiseen ja raitiotien tavoitteiden toteutumiseen. Hyvinvointipalveluissa asiakasmäärät ja palvelujen kysyntä ovat kasvussa. Vuonna 2018 jatketaan palvelujen rakennemuutosta painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin palveluihin. Myös tukea asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoiseen hyvinvointia edistävään toimintaan lisätään. Toimintaprosesseja uudistetaan digitalisaatiota hyödyntämällä. Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaa laajasti hyvinvoinnin palvelualueen toimintaan. Lähtökohdan vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnalle muodostavat kaupunkistrategia, kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös sekä vuosia koskevat ennusteet. Vuonna 2016 kaupungin nettomenot kasvoivat 1,9 prosenttia. Ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta kasvu oli 2,5 prosenttia. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat prosentin. Tilikauden tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen. Suurin osa toiminnallisista tavoitteista saavutettiin ja palvelutaso pysyi hyvänä. Vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa vuosikate on 88,0 milj. euroa ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa alijäämäinen. Bruttoinvestoinnit ovat 221,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 204,9 milj. euroa. Helmikuussa talousarvioon tehtyjen muutosten jälkeen tilikauden tulos on 22,6 milj. euroa alijäämäinen. Bruttoinvestoinnit ovat 248,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 232,2. Kuluvan vuoden talouden seurannan osalta talousraporteissa ennustetaan koko vuoden taloudellista kehitystä ja tarvittaessa esitetään myös talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Menojen ja tulojen kehitys ja tilikauden tulostavoite Taloussuunnitelman mukaan tilikauden tuloksen tasapainossa pitäminen nykyisillä veroperusteilla mahdollistaa keskimäärin 1,5 prosentin toimintakatteen eli nettomenojen kasvun vuosina edellytyksellä, että vuoden 2017 toimintakate toteutuu talousarvion mukaisena. Jos vuoden talous ei toteudu talousarvion mukaisena, nettomenojen kasvun tulee olla 1,5 prosenttia pienempi. Väkimäärän ja palvelutarpeen jatkuvan kasvun vuoksi nettomenojen kasvutavoite on tiukka. Hallitusten viime vuosina toteuttamat rajut valtionosuusleikkaukset yhdessä verotulojen hitaan kasvun kanssa vaikeuttavat talouden tasapainottamista huomattavasti. Vuoden 2018 tuloksen osalta tulee tavoitteeksi asettaa vähintään 0-tulos. Tämä tarkoittaa, että nettomenot saavat kasvaa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 0,6 prosenttia eli 7 milj. euroa. Voden 2017 talousarvio on hyvin todennäköisesti joiltain osin ylittymässä, joten 0- tuloksen saavuttaminen edellyttää käytännössä vuoden

13 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 2018 talousarviovalmistelussa nettomenojen noin 0,7 prosentin vähentämistä vuoden 2017 toteutumaennusteesta. Taloussuunnitelmakaudella on tavoiteltava selkesti ylijäämisiä tuloksia, jotta talous saadaan tasapainotetuksi. Talouden tasapainottaminen edellyttää, että rakenteellisilla muutoksilla ja palveluverkon tiivistämisellä saadaan menojen kasvua olennaisesti hidastetuksi eikä kaupunki päätä käynnistää uusia menoja lisääviä palveluja. Tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin on myös selkeästi nostettava. Toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi on talousarviovalmistelussa tehtävä esityksiä toiminnan tehostamiseksi, arvioitava kriittisesti tarjottavien palveluiden määrää ja palveluverkon laajuutta sekä esitettävä keinoja kaupungin ulkoisten tulojen lisäämiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokehyksen. Kehyspäätöksessä määritellään tarkemmin kaupungin toimintayksiköille kohdistettavat taloudelliset resurssit. Kuntatalouden ja kaupungin talouden tilanne edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista talousarviovalmistelussa. Investoinnit ja lainakannan muutos Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion yhteydessä investointikehyksen ohjeellisena noudatettavaksi tulevien vuosien taloussuunnittelussa investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin. Investointikehyksessä on määritelty investointien ja lainamäärän tavoiteltu taso vuoteen 2025 ulottuvassa tarkastelussa. Investointikehystä tarkastellaan kahden vuoden välein. Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää jatkossakin investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Kaupunkistrategian tavoitteena on myös nostaa tulorahoituksen taso suhteessa investointeihin riittäväksi. Mikäli toimintakatteen eli nettomenojen keskimääräinen kasvu pysyy enintään 1,5 prosentissa, verorahoitus kehittyy arvioidusti ja nettoinvestointien taso toteutuu taloussuunnitelman mukaisena, talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen taloussuunnitelmakauden loppuvuosina on mahdollista. Tällöin vuosikate kattaisi nettoinvestoinneista noin 80 prosenttia. Taloussuunnitelmassa vuoden 2018 nettoinvestoinnit ovat 173 milj. euroa ja lainamäärän kasvuarvio 51 milj. euroa. Summat tarkentuvat talousarviovalmistelussa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 488 milj. euroa (2.140 euroa/asukas). Tiedoksi Jukka Männikkö, Reija Linnamaa Liitteet 1 Vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat ja kaupunkistrategian arviointi

14 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 22 Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus TRE:1823/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Uuden nuorten talon pilotti käynnistetään toukokuun 2017 alusta. Pilotin aikana luodaan eri toimijoiden välille yhdessä tekemisen toimintamalli. Palvelumallityön jatkotyöstämisessä tavoitteena on lisätä tuottavuutta sekä tehostaa toimintaa ja tilankäyttöä. Kokouskäsittely Sisko Hiltunen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa. Perustelut Edellisen kerran kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli Tampereen palvelumallityötä kokouksessaan Tällöin hyväksyttiin Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelman toimenpiteet jatkotyöskentelyn pohjaksi sekä käytiin läpi tilannekatsaus muiden alueiden osalta. Vuosien aikana käytiin palvelumallityössä läpi kaikki viisi palvelualuetta ja nyt työ on edennyt kaikilta osin toimenpide-esitysten jatkotyöstämiseen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjauksen mukaisesti toimenpiteiden jatkotyöstämisessä erityistä huomiota pitää kiinnittää toiminnan ja tilankäytön tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Jokaisen palvelualueen osalta toimenpiteiden valmistelua on jatkettu tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Yksi keskisimmistä tavoitteista Keskustan palvelualueella on nykyisen Nuorten talon toiminnan kehittäminen siten, että nuori löytää ja saa ohjausta, neuvontaa ja tukea yhdestä paikasta. Nuoret itse ovat kokeneet, että tällä hetkellä nuorten palvelut ovat hajallaan ja nuoret eivät tiedä, mistä palveluja löytyy. Nykyiset Nuorten talon tilat eivät mahdollista

15 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) toiminnan laajentamista, joten valmistelun edetessä lähdettiin etsimään uusia tiloja toiminnan kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi kokouksessaan, että uuden nuorten talon toimintamallin pilotoinnin työstämistä voidaan jatkaa niin, että pilotti käynnistyy keväällä 2017 Konttorin, Puutarhakatu 2:n, tiloissa. Tämä toimenpide on hyvinvoinnin ja elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden yhteinen. Uuden nuorten talon suunnittelua on työstetty eri toimijoiden yhteistyönä. Lähtökohtana on, että pilotti käynnistyy Konttorissa toukokuun 2017 alusta. Sinne siirtyviä päätoimijoita ovat etsivä työ, joka on koordinoinut ja hoitanut nykyistä Nuorten taloa Kullervonkatu 16:ssa, Ohjaamo sekä nuorten työllisyydenhoitoon liittyvää ryhmätoimintaa. Pilotin suunnittelun edetessä on tunnistettu muitakin keskeisiä tahoja, jotka sijoittuvat Konttoriin, kuten erityisnuorisotyötä tekevät nuoriso-ohjaajat, Tredun koulutusneuvonta soveltuvin osin sekä Nuorisotakuuseen liittyvä Tenho-hanke. Myös nuorten liikuntaneuvojan sijoittumisesta Konttoriin on keskusteltu. Nuorten talon toimintaan liittyy keskeisesti pysyvien toimijoiden lisäksi useiden eri julkisten ja yhdistysten palvelujen jalkautuminen, jonka Konttorin tilat myös mahdollistavat. Ohjaamon työntekijät ovat jo sijoittuneet Konttoriin ja ottavat vastaan nuoria kahtena iltapäivänä viikossa. Nykyinen nuorten talo on ollut avoinna myös kahtena iltapäivänä viikossa. Kun toiminnot sijoittuvat samaan paikkaan, voidaaan aukioloaikoja lisätä ja tätä kautta vastata palvelutarpeen kasvuun. Pilotissa kehitetään yhdessä tekemisen toimintamallia siten, että nuori on toiminnan keskiössä, talossa toimijoilla on yhteiset tavoitteet ja eri tahojen toiminta nivoutuu entistä tiiviimmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintojen saaminen saman katon alle tehostaa toimintaa ja vähentää eri toimijoiden tekemää päällekkäistä työtä. Sekä uuden Nuorten talon toiminnan pyörittäminen että useiden eri toimijoiden yhdessä tekemisen toiminnan kehittäminen ja yhteensovittaminen edellyttää koordinaattorin työpanosta. Nuorten talon toiminnan keskittyessä Konttoriin voidaan luopua Kullervonkatu 16:n tilasta, jonka vuosivuokra on noin euroa. Ohjaamon työntekijät ovat Konttorista saaneet työtilat, jotka heiltä puuttui. Myös työllisyydenhoidon toimintoja voidaan ohjata Konttoriin, varsinkin ryhmätoimintaa. Tämä helpottaa nuorten työllisyydenhoidon tilatarpeita. Konttorin tilavuokrat ovat vuositasolla noin euroa. Vuokrien jakautuminen eri toimijoiden kesken tarkentuu kevään aikana. Nuorten talon pilotti ja siitä saadut kokemukset ovat tärkeä välivaihe, sille tulevaisuudessa on tarkoitus sijoittaa entistä enemmän nuorten palveluja samaan fyysiseen kokonaisuuteen Tullin alueelle. Palvelualueiden tilannekatsaus Koillisen alueen kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat osin jo valmistuneet ja osa on valmisteilla. Koilliskeskuksen 1.

16 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) vaihe otettiin käyttöön syksyllä 2016, toiminta on monipuolista ja aktiivista. Toisen vaiheen eli terveysasemakiinteistön muutostyöt ovat käynnissä. Tavoitteena on, että Atalan terveysaseman toiminta ja alueen suun terveydenhoito keskitetään Koilliskeskuksen 2. vaiheeseen tämän vuoden aikana. Tämän jälkeen Atalan terveysasemalta vapautuneet tilat voidaan muuttaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Koillinen alue oli palvelumallityön pilottialue ja palvelujen kehittäminen on ollut ripeää: mm. Kämmenniemen lähitorimallia on kehitetty, uuden osallistumismallin alueverkosto käynnistyi alkuvuodesta 2017 ja alueportaali on otettu käyttöön. Koillisen alueen työn myötä tunnistettiin, että hyvinvointikeskukseen koordinointiin, neuvontaan ja alueelliseen osallistumiseen tarvitaan aluekoordinaattori. Vuoden alusta nimettiin kolme aluekoordinaattoria, yksi toimii koillisella alueella, yksi lännen alueella ja yksi etelän ja kaakon alueilla. Keskustan alueella Tammelakeskuksessa käynnistyi syksyllä 2016 Tammelan lähitori ja Perheiden talo. Perheiden talon toiminta laajenee tämän vuoden aikana, kun Perhepiste Nopea muuttaa tiloihin Aleksis Kiven katu 18:sta sekä Kullervonkatu 16:sta siirtyy tukihenkilötoiminta, lisäksi saadaan tilaa jalkautuville palveluille. Keskustan alueen toimenpide-esityksinä oli jalkautuvien työntekijöiden toimintamallin luominen, malli on otettu jo käyttöön. Lisäksi on kehitetty toimintamallia Pyynikillä toimivien yksiköiden, Tipotien, Metson, Peurankallion lähitorin, Tredun Santalahden yksikön sekä Tampreen taidemuseon yhteistyön kehittämiseksi. Toimintamalli on kuvattu. Tarkoitus on seuraavaksi käynnistää konkreettista yhteistyötä verkostossa olevien kanssa. Vanhan kirjastotalon muutostyö kulttuuripalvelujen ja järjestöjen taloksi on käynnissä. Kaupin oppimishyvinvointikeskuksen valmistelu etenee ja tavoitteena on valmistella tarveselvitys kaupunginhallitukseen kevään aikana. Joidenkin pienten hammashoitoloiden tilaratkaisua ei ole tehty. Kalevan lähitorin tarve täsmentyy tulevaisuudessa. Kaakon palvelualueen toimenpide-esitykset ovat monilta osin kesken. Valmistelu on käynnistymässä sekä Hervannan verkostomaisen hyvinvointikeskuksen että Kaukajärven verkostomaisen lähitorin osalta. Vuoreksen lähitorin ja kombikirjaston valmistelu on kytketty Vuorestalon toisen vaiheen rakentamishankkeeseen, jonka toteutussuunnittelu on käynnissä. Kehittämistoimenpiteenä oli myös palvelujen saatavuuden parantaminen, joka liittyy valmistelussa olevaan joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Lännen alueella on useita toimenpiteitä valmisteilla ja osa on jo toteutunut. Lielahtikeskuksen yhdessä tekemisen toimintamalli valmistui vuoden 2016 lopulla. Toimintamalli on otettu käyttöön, sitä koordinoi aluekoordinaattori. Yhtenä toimenpiteenä oli alueen kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen. Elokuussa 2016 otettiin käyttöön Tesoman palloiluhalli, käynnissä ovat sekä Tesoman että Lielahden koulukeskushankkeet. Tesomalla koulukeskuksen yhteyteen tulee myös päiväkoti ja Lielahdessa nuorisolle tiloja. Tesoman hyvinvointikeskus

17 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) on rakenteilla ja toiminta uusissa tiloissa alkaa keväällä Tesoman hyvinvointikeskuksen osalta parhaillaan on käynnissä kehitysvaihe, jota työstetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien allianssina. Tesoman Olkkarin, matalan kynnyksen palvelupisteen pilotointi on käynnistynyt, lisäksi alueportaali on käytössä. Palvelujen saatavuuden parantaminen joukkoliikenteellä on yhtenä toimenpiteenä. Joukkoliikenteen palvelutason tavoitteiden määrittelyssä käydään koko kaupunki tästä näkökulmasta läpi. Etelän alueella on käynnistetty Peltolammin hyvinvointikeskuksen palvelujen määrittely, joka on pohjana asemakaavoitustyössä. Kuuselan lähitorin ja kirjaston kanssa on lähdetty pohtimaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia jo olemassa olevien lisäksi, jotta Kuuselan lähitorista voisi kehittyä kaikenikäisten ihmisten kohtaamispaikka. Nekalan alueen lähitori kaipaa vielä jatkotyöstämistä ja tarpeen arviointia. Samanaikaisesti näiden kehittämissuunnitelmien kanssa valmistuivat lasten ja nuorten palvelujen alueelliset kehittämissuunnitelmat, jotka käsiteltiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Kevään 2017 aikana lasten ja nuorten palvelujen lautakuntaan valmistellaan näiden kehittämissuunnitelmien tilannekatsaus. Tiedoksi Teppo Rantanen, Regina Saari, Anniina Tirronen, Maria Päivänen, Maritta Närhi, Lauri Savisaari, Pekka P. Paavola, Taru Kuosmanen, Sisko Hiltunen Liitteet 1 Liite khsuko Palvelumalli

18 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 23 Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat TRE:2338/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija Telén, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat vuosille hyväksytään ohjaamaan kaupungin kansainvälistä toimintaa. Kokouskäsittely Tuija Telén oli asiantuntijana läsnä kokouksessa. Leena Kostiainen, Anna-Kaisa Heinämäki, Atanas Aleksovski ja Pekka Salmi poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. Taru Kuosmanen ja Teppo Rantanen poistuivat asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Tampereen kaupunki on toiminut aktiivisesti erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja kumppanuuksissa useiden vuosien ajan. Kansainvälisen toiminnan tärkeys korostuu tulevaisuudessa kansainvälisen kilpailun kiristyessä ja verkostomaisen toiminnan merkityksen lisääntyessä. Tavoitteellisen kansainvälisen toiminnan tueksi on tarkoituksenmukaista koota kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat yhteiseksi kaikkea kaupungin toimintaa tukevaksi linjaukseksi. Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat toimivat ylätason tavoitteiden asettajina tulevan neljän vuoden ajaksi. Suuntaviivojen määrittämät tavoitteet jalkautuvat toimenpiteiksi kaikille palvelualueille. Suuntaviivat-dokumentissa on esitetty kansainvälisten kumppanuuksien eri muodot ja kriteerit kumppanuuksille.

19 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Kaupungin olemassa olevat kansainväliset kumppanuudet tullaan arvioimaan uusituilla kriteereillä vuoden 2017 aikana. Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat on valmisteltu elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen yritys- ja yhteiskuntasuhteiden palveluryhmässä. Suuntaviivoista on käyty lähetekeskustelu kaupungin johtoryhmässä sekä konsernihallinnon johtoryhmässä Tiedoksi Teppo Rantanen, Tuija Telén Liitteet 1 Liite khsuko Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat

20 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) 24 Omistajaohjauksen ajankohtaiskatsaus TRE:2264/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Omistajaohjauksen ajankohtaiskatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Juha Yli-Rajala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa ja hänen 2. varahenkilö Mikko Nurminen otti asian esittelyynsä. Arto Vuojolainen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa. Seppo Silvennoinen, Sirkkaliisa Virtanen ja Mikko Aaltonen poistuivat asian käsittelyn aikana. Perustelut Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto vastaa omistajaohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta tytäryhteisöjen ja liikelaitosten osalta. Jaosto kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Tämä tiivis katsaus on laadittu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käyttöön yleiskuvan saamiseksi omistajaohjauksen ajankohtaisista tekemisistä. Liitteeseen on koottu tietoja ja teemoja erityisesti vuoden 2017 keskeisistä asioista yleisellä tasolla sekä liikelaitos- ja yhtiökohtaisesti. Sote-uudistukseen valmistautuminen ulottuu myös usean liikelaitoksen ja konserniyhtiön toimintaan. Erityisesti tukipalveluiden järjestämisessä on turvattava olemassa olevien resurssien järkevä hyödyntäminen ja mahdollistettava tarvittaessa maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö. Tästä tulee ainakin lähteä liikkeelle, muutoin vaarana on päällekkäisten tuotantoorganisaatioiden rakentuminen ja kustannusten kasvu. Valtuusto on vuoden 2017 talousarviossa asettanut kolmen eri liikelaitoksen, Tilakeskuksen, Infran ja Voimian, organistoitumiseen

21 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) liittyvien selvitysten laadinnan. Nämä ovat työmäärältään huomattavan kokoisia selvityksiä ja varaavat ison osan omistajaohjauksen vuoden 2017 työtunneista. Selvitykset esitellään valmistuttuaan liiketoimintajaostolle ja sen päätöksistä riippuen asioita saattaa edetä päätöksenteossa edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto laati vuonna 2015 konserniyhtiölle omistajastrategiat, joissa linjattiin mitä kultakin omistukselta odotetaan ja mihin suuntaan ja millä toimenpiteillä omistajuutta kehitetään. Merkittävimpien yhtiöomistusten osalta tavoitteena on vuoden 2017 aikana päivittää nämä omistajastrategiat liiketoimintajaostossa. Kuntalaki uudistui ja astuu merkittäviltä osin voimaan Nykyinen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto muuttaa nimensä konsernijaostoksi ja aloittaa uuden hallintosäännön mukaisen työskentelynsä kuntavaalien jälkeen valittavalla kokoonpanolla. Todennäköisesti myös konserniyhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa tapahtuu muutoksia kevään yhtiökokouksissa ja loppuvuodelle onkin tarkoitus järjestää yhteistä koulutusta sekä konsernijaoston että konserniyhtiöiden hallitusten jäsenille. Kuntalain uudistus antoi sysäyksen uudistaa kaupungin omistajaohjauksen periaatteet, konserniohjeen sekä hyvä hallinto- ja johtamistapaohjeen, joiden ensimmäiset versiot on liiketoimintajaostossa jo käsitelty ja jotka etenevät kevään aikana päätökselle. Liikelaitoksista ja yhtiöistä on suppeat kommentit liitteen materiaalissa. Tiedoksi Arto Vuojolainen Liitteet 1 Liite khsuko Omistajaohjauksen ajankohtaiskatsaus

22 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Muutoksenhakukielto 17, 18, 19, 21, 22, 23, 24 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

23 Tampere Pöytäkirja 4/ (23) Oikaisuvaatimus 20 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, tai sähköpostilla: Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.