Johdatusta kasvatustieteisiin

Transkriptio

1 Johdatusta kasvatustieteisiin Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi

2 Kasvatusopin suuria nimiä u Pestalozzi ( ) How Gertrude Teaches Her Children. u lapsikeskeisyys, lasten omat havainnot ja toiminnallisuus u Rousseau ( ) Émile eli kasvatuksesta, u Herbart ( ) u Siveellisesti luja luonne, muodolliset asteet opetuksessa u John Dewey ( ) Progressiivinen kasvatus u Jerome Bruner (1915-) Konstruktivismi, tutkiva oppiminen u Ellen Key ( ) The Century of the Child

3 John Dewey ( ) Progressiivinen kasvatus u Yhdysvaltalaisen koulu-uudistusliikkeen johtohahmo u Ongelma: koulussa opiskellaan toiminnasta irrotettuja totuuksia u Ratkaisu: oppiminen toiminnan ja kokemusten kartuttamisen kautta u Viisi periaatetta: 1. Kokeellinen toiminnallisuus 2. Oppilaskeskeisyys 3. Koulu pienoisyhteiskuntana 4. Luonnollisten toimintojen periaate 5. Koulu demokraattisen yhteiskunnan toteuttajana

4 Jerome Bruner (1915 ) Konstruktivismi, tutkiva oppiminen u Ihminen on aktiivinen tiedon valikoija sekä hypoteesien, sisäisten mallien ja kokemuksen rakentaja u Kognitiivinen kehitys sisältää seuraavat ajattelun kehittymisen tavat tai vaiheet: Toiminnallinen Ikoninen Symbolinen u Oppimisessa keskeistä itsenäinen, tutkiva työtapa sekä aktiivinen dialogi u Oppimisympäristöjen tulee sisältää autenttisia tehtäviä u Opetuksen spiraalimaisuus : uusi tieto rakentuu yhdistämällä uutta aikaisemmin opittuun

5 Kasvatusopista kasvatustieteeksi u Tieteen tunnusmerkkejä: u pyrkimys totuuteen u Tiede on aina itseään korjaavaa u Tutkimusmetodien luotettavuus u Etsii yhteyksiä u Kuvaa ilmiöitä totuudenmukaisesti u Avoimuus ja läpinäkyvyys sekä menetelmissä että tuloksissa Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6 Kasvatustiede tieteiden jaottelussa u Edustaa ihmistieteitä, sekä humanistinen että yhteiskuntatiede u Soveltava tiede u Perustutkimusta u Kasvatus- ja koulutusalaa ohjaava tieteenala 6 Anneli Lauriala

7 Erilaiset kasvatustiedekäsitykset (Niiniluoto, 1983) u suunnittelutiede u deskriptiivinen sosiaalitiede u kriittinen yhteiskuntatiede u pedagoginen toimintatiede u poliittinen vaikuttamistiede 7 Anneli Lauriala

8 8 Kasvatustieteen autonomia? Millä perusteilla kasvatustiedettä voidaan pitää itsenäisenä tieteenalana? Autonomia suhteessa lähitieteisiin metodit pitkälti samoja kuin muissa ihmistieteissä kohde; omansa kasvatusilmiö, kasvatustapahtuma Autonomia suhteessa poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin autonomia suhteessa trendeihin, poliittisiin intresseihin, rahoittajiin jne (pohdi: mitkä tämän ajan trendejä, mikä vaikutus kasvatukseen, opettajan toimintaan?) kansainväliset paineet, liikkuvuus, kilpailu resursseista Anneli Lauriala

9 Kasvatustieteen tehtävät ihmistieteiden tehtävien valossa Tiede on sosiaalinen instituutio, joka pyrkii ohjaamaan käytäntöä (Nurmi, K. 1981) u analysoiva, systematisoiva ja kriittinen tehtävä: kasvatuksen teoreettisten perusteiden selvittäminen u empiirinen tehtävä: kasvatustodellisuuden tutkiminen u julkistava tehtävä: tuloksista tiedottaminen u uusintamistehtävä: työvoiman kouluttaminen u Kasvatustieteessä kysymys enemmästä: ihmisen uusintumisesta; kasvatuksella tärkeä osuus ihmislajin muotoutumisessa kyse ihmislajin itsekonstituutiosta) 9 Anneli Lauriala

10 Kasvatustiede ja päätöksenteko Kasvatustieteen tehtävänä on palvella kasvatuskäytännön ongelmien ratkaisemista teorioiden merkitys: tulisi auttaa ymmärtämään paremmin kasvatuksen ilmiöitä Miten kasvatustiede voi toimia päätöksenteon tukena? perustelut käytännön ratkaisuille (esim. koulunkäynnin aloittamisikä, opetusryhmien koostumus, menetelmät jne) kasvatusjärjestelmien kritisointi (esim. oppikirjasidonnaisuus, isot kouluyksiköt?) päätöksentekijöiden valistaminen (kertoa esim.mitä seuraamuksia eri vaihtoehdoilla, ratkaisuilla todennäköisesti on) kasvatuskeskustelun edistäminen (tiedotusvälineet, nostaa esille ajankohtaisia kasvatusaiheita ja valottaa niitä tutkimustiedon pohjalta; vrt. uskomukset tieto) 10 Anneli Lauriala

11 Mitä on paradigma? Sana 'paradigma' tulee Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn käytti sitä teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne kuvatakseen tiettyjä vakiintuneita toiminnan tapoja tieteessä: * Mitä tulee tarkkailla ja tutkia. * Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen. * Kuinka nämä kysymykset esitetään. * Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan. Kuhnin mukaan tiede ei niinkään esiinny yksittäisten teorioiden kehityksenä vaan paradigman vaihdoksina. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

12 Tieteelliset vallankumoukset Thomas Kuhn ( ): kyseen-alaisti kumulatiivisesti edistyvän tieteen. Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten vallankumousten kautta. Vallalla oleva paradigma (= tieteen periaatteiden ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu normaalitieteeksi ja kun esim. ristiriitaisia tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma syrjäyttää vanhan.

13 Kasvatustieteen metodologian historia Liitoksissa aikakauteen ja tieteen yleiseen historiaan Käsitykset tieteestä, tutkimuksesta, ihmisestä käytettävissä olevat menetelmät esim. tilastolliset menetelmät, neurotiede Käsitys tieteen edistyvyydestä: miten edistyy? Kasautuu aiemman tiedon päälle? Teoriat riippuvaisia yksittäisten tieteentekijöiden näkemyksistä?

14 Ennen 1800-lukua Kasvatukseen liittyvät kysymykset ratkaistiin käytännön kokemuksella ja filosofisella pohdinnalla, kirjoitukset olivat normatiivisia/spekulatiivisia Sokrates: kyselevä opetus Rousseau: Emile (1762)

15 Luonnontieteen nousu 1800-luvulla Darwin: Lajien alkuperä (1859) Ihmisten tutkimus linkitettiin fysiikkaan, biologiaan, eläintieteeseen ja maantieteeseen. Empiiriset tutkimusmenetelmät korvaavat filosofisen pohdinnan

16 Empiirisen otteen tulo kasvatustieteisiin Kokeellinen psykologia 1880-luvulla Wundt, Saksa Ebbinghaus: muistitutkimukset Binet: älykkyysmittaukset Kokeellinen pedagogiikka Thorndike: opetusteorian kokeellinen testaus

17 Empirismin kukoistus Tilastolliset teoriat Gaussin käyrä ja muut tilastolliset menetelmät käyttöön Rationalisointi ja ohjeet koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Psykologista testausta kouluissa

18 Empirismi Suomessa Suomessa (vaikutteita Saksan vierailuilta): Albert Lilius: 1910-luvun alussa surveylomakekysely Mikael Soininen: 1910-luvulla älykkyystutkimuksia kansakouluoppilaille J. E. Salomaa: turkulaisen kasvatus- ja opetusopin opetuksen ja tutkimuksen alkuunpanija, älykkyysmittaukset & psykologinen laboratorio Turun yliopistoon 1930-luvulla

19 Takaisin filosofiaan päin luvut Progressiivinen suuntaus: filosofia tieteen tilalle, kokemus kokeiden tilalle Sotien aikana ekonominen kriisi, eri maissa hyvin erilaiset tilanteet Kasvatustieteellinen tutkimus hajanaista Kognitiivinen tutkimus alkaa: Piaget, Vygotsky, Luria, Leontief

20 Knowledge expansion Tietokoneet lisäsivät mahdollisuuksia Rahoitustilanne parani Faktorianalyysi perusmenetelmänä à Tarve tutkimuksen monialaisuudelle à Positivistisen paradigman ja määrällisten menetelmien kritiikki!

21 1980-luvulta eteenpäin Ymmärrettiin, että ei ole olemassa yleispätevää menetelmää, joka sopii kaikkeen ja antaa aina vastauksen. Laadullisen tutkimusotteen nousu: tutkimuskohteen ymmärrys tärkeää Laadullinen ja määrällinen rinnakkain, mutta ei kuitenkaan täysin ongelmitta. Paradigmat eivät ymmärrä toisiaan

22 Paradigmoja kasvatustieteissä Empiirinen: Positivismi: kaikki on empiirisesti tutkittavissa ja mitattavissa Tulkinallinen : Hermeneutiikka Fenomenologia (Husserl) ):kokonaisvaltaisuus, empaattinen ymmärtäminen Kriittinen teoria: Mitä tutkitaan ja miten? Ongelman asettamisen taso

23 Empiirisen tutkimuksen paradigmoja kasvatustieteissä Positivismi: Kvantitatiivinen lähestymistapa Ilmiöt ajatellaan oleva mitattavia ominaisuuksia, osia (atomistisuus) Etsitään lainalaisuuksia tai ainakin todennettavia yhteyksiä. Tavoitellaan selittämistä ja yleistämistä Tavoitellaan myös tiedon kumuloitumista (esim. mittaukset samassa teoreettisessa viitekehyksessä Hermeneutiikka ja fenomenologia Kvalitatiivinen lähestymistapa Etsitään ilmiöiden keskinäisiä suhteita, prosesseja. Etsitään oleellisinta ja osien ja kokonaisuuksien suhdetta (kontekstin merkitys) Tavoitellaan tapahtumien ja kokemusten ymmärtämisestä. On kiinnostunut yksilöistä ja heidän erilaisista prosesseista

24 Tieteelliselle tiedolle asetettavat vaatimukset (positivistisessa tutkimustraditiossa) Perusteltavuus väitteet on todistettava, yleispätevät perustelut Julkinen perusteltavuus, kommunikoitavuus Yleispätevyys Tiede etsii lakeja, konstanttia ja pysyvää, invariansseja, säännönmukaisuuksia Tavoitteena, ihanteena teoria, nomoteettiset lait Arvovapaus, objektiivisuus Ero arvojen ja tosiasioiden välillä Anneli Lauriala 24

25 Laadullisen ja määrällisen kiista? Triangulaatio Eri tasot: onko laadullisuus/määrällisyys otteessa, aineiston keruussa, aineiston käsittelyssä vai tulkinnassa? Mixed methods (combined designs) on uusin tapa yhdistää, jossa huomioidaan eri tasot Ovatko laadullinen ja määrällinen perustavanlaatuisesti yhteensopimattomia?

26 Kasvatustiede ja tiedon intressit: Habermasin esittämät 3 tiedon intressiä Tekninen pyrkimyksenä kasvatustoiminnan hallitseminen; ennustaminen ja kontrolli, tutkittavien objektivointi tieto välineenä, menetelmien kehittäminen praktinen (tulkinnallinen, hermeneuttinen tutkimus) tavoitteena kasvatustodellisuuden ymmärtäminen, merkitysten selvittäminen, esim.opettaja-oppilasvuorovaikutuksen syvempi ymmärtäminen, toimijan tietoiseksi tekeminen Emansipatorinen (kriittinen tutkimus) vapauttava, auttaa tiedostamaan esim. opettajan työn yhteiskunnallista sidonnaisuutta, kouluelämän lainalaisuuksia tieteen tehtävä ei vain kuvata, vaan myös muuttaa 26