Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012
|
|
- Aune Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Harvanjärvi Verkkokoekalastuksien toteutus Saaliin käsittely Saalisaineiston käsittely ja raportointi Ekologisen tilan laskenta kalaston perusteella Tulokset Kokonaisyksikkösaalis ja kalayhteisön rakenne Syvyysvyöhykekohtaiset yksikkösaaliit Ahvenen ja särjen pituusluokkasaaliit Kalastoperusteinen ekologinen tila Tulosten tarkastelu Kalaston nykytila ja muutokset kesän 2009 koekalastuksiin Muutokset ekologisessa tilassa Havainnot istutetuista kaloista Johtopäätökset Kiitokset Kirjallisuus Liitteet... 14
3 3 1. Johdanto Harvanjärven kunnostus -hanke aloitettiin vuonna 2009, jotta rehevöitymisestä kärsivän Harvanjärven tilaa saataisiin kohennettua. Hankkeen päätavoitteena on parantaa vedenlaatua, kalakantaa, virkistyskäyttömahdollisuutta ja maisemallista arvoa. Harvanjärven kalaston rakennetta on aiemmin selvitetty koeverkotusten avulla kesinä 2006 (Kumpulainen 2006) ja 2009 (Laulajainen 2009). Kalakannan nykytilan selvittämiseksi toteutettiin verkkokoekalastukset kesällä Tässä raportissa esitetään uusimpien koekalastusten tulokset ja verrataan niitä aiempiin koekalastuksiin. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Harvanjärvi Harvanjärvi (Liite 1) sijaitsee Sonkajärven kunnassa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 209 ha ja keskisyvyys 3,9 m. Järvessä on seitsemän yli kuuteen metriin ulottuvaa syvännettä ja maksimisyvyys on 15,2 m (Kauppinen 2007). Pintavesityypiltään Harvanjärvi kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh) (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, haettu ). Harvanjärvi on luokiteltu kesäaikaisten päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a - pitoisuuksien perusteella reheväksi (Kauppinen 2007). Harvanjärven merkittävin ongelma on syvännealueiden (> 6 m) vähähappisuus tai täydellinen hapen loppuminen loppukesästä ja -talvesta. Happiongelmien seurauksena järven sisäinen kuormitus on suuri, eli pohjasta vapautuu veteen ravinteita ylläpitäen rehevyyttä (Kauppinen 2007). Vuosina 2009 ja 2010 on kahteen syvänteeseen asennettu hapettimet happiongelmien ehkäisemiseksi. Uusimpien vesinäytetuloksien perusteella on hapetetuissa syvänteissä happitilanne tyydyttävä, mutta muissa syvänteissä happiongelmia esiintyy (Hartikainen 2012). Aiempien koekalastuksien perusteella on Harvanjärven kalasto särkikalavaltainen ja petokalojen osuus varsin pieni. Kalaston rakennetta on 2000-luvulla pyritty muuttamaan hoito- ja tehokalastuksen avulla sekä viime vuosina petokalaistutuksilla. Vähempiarvoista kalaa on Harvanjärvestä poistettu vuosien aikana 64 tonnia, eli 306 kg/ha (Juutinen 2011). Harvanjärven ekologista laatuluokittelua ei ole tehty, mutta a-klorofyllin määrään ja vedenlaatuun perustuvan asiantuntija-arvion mukaan tila on välttävä. Voimassa olevan toimenpideohjelman mukaan on tavoitetilaksi asetettu vuoteen 2015 mennessä tyydyttävä ja vuoteen 2021 mennessä hyvä ekologinen tila (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, haettu ) Verkkokoekalastuksien toteutus Harvanjärven verkkokoekalastukset toteutettiin välisenä aikana kesällä Aiemmilla koekalastuskerroilla on pyyntiaika ollut noin yksi vuorokausi. Tänä kesänä pyynnit toteutettiin yön yli kestävänä pyyntinä, joka on yleinen käytäntö verkkokoekalastuksissa (Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti, 2008). Kalojen aktiivisuus keskittyy yleensä aamu- ja iltahämärään (Olin ym. 2004), joten lyhyemmästä pyyntiajasta huolimatta tulosten oletettiin olevan vertailukelpoisia Harvanjärven aiempien kesien koekalastussaaliisiin. Verkot laskettiin järveen alkuillasta ja nostettiin seuraava aamuna, jolloin pyyntiajaksi tuli noin 12 14
4 4 tuntia. Verkkoja laskettiin pyyntiin neljänä iltana kerrallaan aina kahdeksan verkkoa, joten aiempien koekalastuksien tapaan kalastettiin yhteensä 32 verkkoyötä. Tämänkertaiset koekalastukset toteutettiin Nordic-yleiskatsausverkoilla. Ne koostuvat 12 eri solmuvälisestä (välillä 5 55 mm) hapaasta, jotka ovat 2,5 metriä pitkiä. Koko verkon pituus on siten 30 m ja korkeus 1,5 m (verkon tarkemmat tiedot, katso Laulajainen 2009). Eri syvyysvyöhykkeissä käytettyjen pinta- ja pohjaverkkojen lukumäärät olivat samat kuin aiemmilla kerroilla (Taulukko 1). Pyyntipaikat arvottiin aiempien koekalastuksien tapaan käyttäen hyväksi 100*100 m ruudukkoa sillä ehdolla, että Harvanjärven itäiselle ja läntiselle puolelle sijoitettiin sama määrä eri syvyysvyöhykkeisiin tulleita pinta- ja pohjaverkkoja (Liite 1). Vierekkäisiä ruutuja ei hyväksytty, mutta aiemmista koekalastuksista poiketen yli 3 m alueille laskettiin samaan ruutuun jataan sekä pinta- että pohjaverkko. Pintaverkot asetettiin pyyntiin välikohojen avulla, joissa oli 0,5 m korkeat tapsit. Yli 6 m syvyysvyöhykkeeseen arvottuja pohjaverkkoja ei laskettu yli 10 m syvyyteen. Pyyntipaikkojen tarkkoja koordinaatteja ei kirjattu, vaan arvotulta pyyntiruudulta etsittiin kaikuluotaimen avulla oikea syvyysvyöhyke. Myöskään verkkojen suuntaa ei arvottu, vaan ne laskettiin pyyntiin niin, että koko verkko jäi samaan syvyyteen. Taulukko 1. Harvanjärven koekalastuksissa käytettyjen pinta- pohjaverkkojen lukumäärät eri syvyysvyöhykkeissä. Syvyysvyöhyke Pintaverkko Pohjaverkko Yhteensä < 3 m m > 6 m Yhteensä Verkkojen laskun yhteydessä kirjattiin tiedot laskuajasta, sääoloista sekä pintaveden lämpötilasta (Liite 2). Nostovaiheessa kirjattiin jälleen kellonaika, sääolot, sekä arvio verkkojen limoittumisesta (asteikko 0 5) Saaliin käsittely Aiemmilla koekalastuskerroilla on jokainen saaliskala mitattu ja punnittu yksitellen. Tällä kertaa saaliskaloista kirjattiin verkoittain ja solmuväleittäin lajikohtainen kokonaismassa sekä yksilömäärä saalisaineiston käsittelyn nopeuttamiseksi. Muista lajeista poiketen kirjattiin ahvenista erikseen vähintään 15 cm yksilöiden tiedot petoahventen osuuden selvittämiseksi. Lisäksi jokainen kala mitattiin aiempien pyyntien tapaan 1 cm tarkkuudella siten, että esimerkiksi 5,5 6,4 cm kalat kuuluivat pituusluokkaan 6 cm, 6,5 7,4 cm kalat pituusluokkaan 7 cm ja niin edelleen. Lopuksi kerättiin yleisimmistä saalislajeista (ahven, särki ja lahna) talteen erikokoisia yksilöitä ikä- ja kasvunäytteiden ottamista varten.
5 Saalisaineiston käsittely ja raportointi Koekalastussaaliista laskettiin lajikohtaisesti sekä biomassaan (g/verkko) että yksilömäärään (kpl/verkko) perustuvat yksikkösaaliit. Ne laskettiin jakamalla kunkin lajin kokonaissaalis verkkoöiden kokonaislukumäärällä (32). Samalla tavalla laskettiin myös petokalojen ( 15 cm ahven, hauki ja kuha) yksikkösaaliit. Lisäksi laskettiin pinta- ja pohjaverkoille syvyysvyöhykekohtaiset yksikkösaaliit. Petokalojen osuutta kokonaisyksikkösaaliista selvitettiin Swingle-petokalaindeksin (Swingle 1950) avulla, joka lasketaan kaavalla: Petokalaindeksi = Saaliskalojen massa yksikkösaaliissa Petokalojen massa yksikkösaaliissa (Kaava 1) Optimaalinen petokalaindeksin arvo on välillä 3 6, jolloin peto- ja saaliskalojen suhteen oletetaan olevan kunnossa. Optimia pienemmät indeksin arvot kuvastavat liian suurta petokalojen osuutta ja optimia suuremmat arvot puolestaan saaliskalojen liiallista osuutta (Swingle 1950). Tämän kesän saaliita verrattiin ensisijaisesti kesän 2009 koekalastuksien saaliisiin, jolloin oli myös käytössä Nordic-yleiskatsausverkot. Sen sijaan kesän 2006 koekalastukset tehtiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Yleiskatsausverkkoja, joissa tihein solmuväli on 10 mm. Lisäksi kesän 2006 yksikkösaaliiden määrittämisessä käytettiin syvyysvyöhykekohtaisia painotuskertoimia. Pienimpien solmuvälien puuttuminen voi vääristää merkittävästi kalakannasta saatavaa kuvaa, eivätkä Yleiskatsaus- ja Nordic-verkkojen yksikkösaaliit ole vertailukelpoisia Ekologisen tilan laskenta kalaston perusteella Pintavesien ekologista tilaa voidaan arvioida järven kalakantaa kuvaavien muuttujien perusteella (Vuori ym. 2010). Näitä muuttujia ovat Nordic-yleiskatsausverkoilla tehtyjen koekalastusten kokonaisyksikkösaalis biomassana ja lukumääränä sekä särkikalojen biomassaosuus. Neljäs muuttuja on indikaattorilajien esiintyminen, jonka määrittämiseksi on käytettävä kaikkea kyseessä olevasta järvestä saatavaa tietoa. Muuttujien arvoja verrataan saman järvityypin vertailujärvistä määritettyihin vertailuarvoihin. Jokaiselle muuttujalle lasketaan ekologinen laatusuhde (ELS), mikä voi saada arvon väliltä 0 1. Muuttujien ELS-arvojen keskiarvo kuvastaa järven kalastoperusteista ekologista tilaa (Taulukko 2) (Vuori ym. julkaisematon). Harvanjärven kalastoperusteisen ekologisen tilan laskemisessa käytettiin uusimpia vertailujärvien vertailuarvoja (Vuori ym. julkaisematon), jotka ovat aiempia vertailuarvoja (Vuori ym. 2010) tarkempia ja tiukempia.
6 6 Taulukko 2. Pintavesien ekologisen tilan laatuluokat ja niitä vastaavat ekologisen laatusuhteen (ELS) arvovälit. Ekologisen tilan laatuluokka ELSkeskiarvo Huono 0 0,19 Välttävä 0,2 0,39 Tyydyttävä 0,4 0,59 Hyvä 0,6 0,79 Erinomainen 0, Tulokset 3.1. Kokonaisyksikkösaalis ja kalayhteisön rakenne Harvanjärven kesän 2012 verkkokoekalastuksien kokonaisyksikkösaalis oli biomassana 1018 g/verkko ja yksilömääränä 91 kpl/verkko. Ne ovat selvästi pienempiä kuin kesän 2009 koekalastuksissa, jolloin vastaavat luvut olivat 1487 g/verkko ja 128 kpl/verkko. Kokonaissaalis koostui yhteensä seitsemästä eri kalalajista, joista yleisimmät olivat sekä biomassan että yksilömäärän perusteella särki ja ahven (Taulukko 3). Aiemmista koekalastuksista poiketen ei tänä kesänä saatu lainkaan saaliiksi salakoita eikä säyneitä. Taulukko 3. Harvanjärven kesän 2012 koekalastuksien kokonais- ja yksikkösaaliit sekä prosenttiosuudet lajeittain biomassana ja yksilömäärinä. Kokonaissaalis (g) Yksikkösaalis (g/verkko) Biomassaosuus (%) Kokonaissaalis (kpl) Yksikkösaalis (kpl/verkko) Yksilömääräosuus (%) Ahven ,9 39, ,4 31,3 Kiiski 202 6,3 0,6 55 1,7 1,9 Kuha 95 3,0 0,3 1 0,0 0,0 Lahna ,3 5,1 44 1,4 1,5 Pasuri 113 3,5 0,3 21 0,7 0,7 Särki ,7 53, ,7 64,5 Hauki 191 6,0 0,6 1 0,0 0,0 Yhteensä Särkikalat, eli lähinnä särjet, muodostivat enemmistön kesän 2012 koekalastuksien biomassasaaliista (59 %) ja yksilömääräsaaliista (67 %). Ahvenkalojen, eli lähinnä ahventen, osuus
7 7 biomassasaaliista oli 40 % ja yksilömääräsaaliista 33 %. Vuoden 2009 koekalastussaaliisiin verrattuna on särkikalojen biomassaosuus hieman pienentynyt, mutta yksilömääräosuus kasvanut. Vastaavasti ahvenkalojen biomassaosuus on kasvanut ja yksilömääräosuus puolestaan pienentynyt (Kuva 1). Lisäksi voidaan mainita, että kesällä 2006 oli särkikalojen osuus biomassasaaliista 77 % ja yksilömääräsaaliista 85 % ja ahvenkalojen vastaavat osuudet vain 19 % ja 15 %. Tosin on muistettava, etteivät kesän 2006 tulokset ole erilaisista koeverkoista sekä käytetyistä painotuskertoimista johtuen vertailukelpoisia kesien 2009 ja 2012 saaliiden kanssa Prosenttiosuus (%) Särkikalat Ahvenkalat 0 (g) 2009 (g) 2012 (kpl) 2009 (kpl) 2012 Kuva 1. Särki- ja ahvenkalojen biomassa- (g) ja yksilömääräsaaliiden (kpl) prosenttiosuudet (%) kokonaisyksikkösaaliista Harvanjärven verkkokoekalastuksissa kesinä 2009 ja Kesän 2012 petokalasaaliin ( 15 cm ahven, kuha ja hauki) osuus koekalastuksien biomassasaaliista oli 22 % ja lukumääräsaaliista 2 %, kun kesällä 2009 vastaavat luvut olivat 14 % ja 1 %. Tämän kesän petokalasaalis koostui yhtä haukea ja kuhaa lukuun ottamatta pelkästään petoahvenista, joita saatiin saaliiksi 6717 g (21 % biomassasaaliista). Kesällä 2009 saatiin petoahvenia saaliiksi 4118 g, mikä oli 9 % biomassasaaliista. Swingle-indeksin mukaan Harvanjärven peto- ja saaliskalojen suhde on 3,7, jonka perusteella tilanne on optimaalinen. Kesän 2009 koekalastuksissa indeksin arvo oli 6,1. Kesällä 2006 indeksin arvo oli puolestaan 7,1. Tosin se olisi ollut todennäköisesti vieläkin huonompi, mikäli pyynnit olisi tehty Nordic-verkoilla, joilla olisi saatu saaliiksi enemmän pienikokoisia ns. saaliskaloja (Kaava 1) Syvyysvyöhykekohtaiset yksikkösaaliit Biomassan perusteella suurimmat keskimääräiset saaliit (lähes 1500 g/verkko) kesän 2012 koekalastuksissa saatiin alle 3 m syvyysvyöhykkeestä (Kuva 2). Myös 3 6 m syvyysvyöhykkeen saaliit olivat keskimäärin noin kilon sekä pinta- että pohjaverkoilla. Keskimääräisten yksilömäärien perusteella kesän 2012 suurimat saaliit saatiin puolestaan 3 6 m ja yli 6 m syvyysvyöhykkeiden pintaverkoilla (Kuva 3).
8 8 Yli 6 m syvyysvyöhykkeen verkkoja lukuun ottamatta ovat eri syvyysvyöhykkeiden yksikkösaaliit keskimäärin pienentyneet kesän 2009 koekalastussaaliisiin verrattuna. 3 6 m syvyydessä pidettyjen pohjaverkkojen yksikkösaaliit ovat jopa puolittuneet kolmen vuoden takaisista keskisaaliista sekä biomassan että yksilömäärän perusteella. Yli 6 m syvyydessä pidettyjen pohjaverkkojen saaliit paranivat, sillä kesällä 2009 niistä ei käytännössä kaloja saatu. Tänä kesänä kyseisistä verkoista kaksi neljästä oli pyynnissä syvänteissä, joihin on asetettu hapettimet. Kaikki saadut kalat tulivat hapetetuissa montuissa olleilla verkoilla Yksikkösaalis (g/verkko) < 3 m 3-6 m pinta 3-6 m pohja Syvyysvyöhyke > 6 m pinta > 6 m pohja Kuva 2. Syvyysvyöhykekohtaiset yksikkösaaliit (g/verkko) Harvanjärven verkkokoekalastuksissa kesinä 2009 ja Yksikkösaalis (kpl/verkko) < 3 m 3-6 m pinta 3-6 m pohja > 6 m pinta > 6 m pohja Syvyysvyöhyke Kuva 3. Syvyysvyöhykekohtaiset yksikkösaaliit (kpl/verkko) Harvanjärven verkkokoekalastuksissa kesinä 2009 ja 2012.
9 Ahvenen ja särjen pituusluokkasaaliit Kesän 2012 koekalastuksien yksilömääräisestä ahvensaaliista valtaosa (70 %) kuului pituusluokkiin 8 ja 9 cm. Kesällä 2009 oli 7 cm pituusluokka ylivoimaisesti yleisin. Petoahvenia ( 15 cm) saatiin tänä kesänä tasaisen harvakseltaan aina 29 cm:iin saakka siten, että niiden osuus ahvensaaliista oli 6 %. Kesällä 2009 oli petoahventen osuus 2 % kokonaisahvensaaliista. Toisin kuin kesällä 2009, ei kesänvanhoja ahvenia saatu tällä kertaa lainkaan saaliiksi (Kuva 4). 40 Yksilömäärä (kpl/verkko) >20 Pituusluokka (cm) Kuva 4. Ahvensaaliin pituusjakauma Harvanjärven koekalastuksissa kesinä 2009 ja Kesän 2012 särkisaalista enemmistö (75 %) kuului pituusluokkiin 8 10 cm. Kesän 2009 kaltaista kaksihuippuista pituusjakaumaa ei havaittu, vaan särjen saalislukumäärät putosivat järjestään liikuttaessa kohti suurempia pituusluokkia (Kuva 5). Yksilömäärä (kpl/verkko) > Pituusluokka (cm) Kuva 5. Särkisaaliin pituusjakauma Harvanjärven koekalastuksissa kesinä 2009 ja 2012.
10 Kalastoperusteinen ekologinen tila Harvanjärven ekologinen tila on kesän 2012 koekalastuksien perusteella tyydyttävä (Taulukko 4). Järven tila on parantunut verrattuna kesään 2009, jolloin se oli välttävä. Laatuluokittelun muuttujista suurin positiivinen muutos on tapahtunut biomassan yksikkösaaliissa. Sen perusteella järven tila on hyvä, kun kesällä 2009 se oli ainoastaan välttävä. Positiivinen suuntaus on havaittavissa myös yksilömääräisessä yksikkösaaliissa sekä särkikalojen biomassaosuudessa. Indikaattorilajit-muuttujan laatuluokaksi arvioitiin paikallistietämyksen (Sonkajärven kalastusalueen isännöitsijä Matti Herd ja Rutakon osakaskunnan puheenjohtaja Risto Suomalainen, suullinen tiedonanto) perusteella tyydyttävä-luokan keskiluku, koska aiemmin Harvanjärvessä yleinen madekanta on sittemmin taantunut. Taulukko 4. Harvanjärven kalastoperusteisen ekologisen laatuluokittelun muuttujien arvot (ELS) sekä laatuluokka kesien 2009 ja 2012 koekalastuksien perusteella. Mitä lähempänä ykköstä (1) ELSarvojen keskiarvo on, sitä parempi on vesistön ekologinen tila (Taulukko 2). ELS-arvot Vuosi 2009* 2012 Kokonaisyksikkösaalis g/verkko 0,38 0,67 Kokonaisyksikkösaalis kpl/verkko 0,13 0,20 Särkikalojen biomassaosuus % 0,24 0,35 Indikaattorilajit 0,50 0,50 Keskiarvo 0,32 0,43 Ekologinen tila VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ * pyyntiaika 24 h 4. Tulosten tarkastelu 4.1. Kalaston nykytila ja muutokset kesän 2009 koekalastuksiin Harvanjärven verkkokoekalastuksien kokonaisyksikkösaalis on pienentynyt kesästä 2009 sekä biomassan että yksilömäärän osalta noin 30 % ollen tänä kesänä 1018 g/verkko ja 91 kpl/verkko. Yksikkösaaliiden vertailua hankaloittaa se, että kesällä 2009 koeverkkojen pyyntiaika oli noin 24 h nyt käytetyn h sijaan. Tosin Paloniemen (2008) mukaan valtaosa heinäkuussa tehtävien verkkokoekalastuksien särki- ahvensaaliista jotka muodostivat valtaosan Harvanjärven koekalastussaaliista saadaan ilta- ja aamuhämärän aikoihin. Lisäksi verkkojen pyytävyys alenee pyyntiajan kasvaessa (Olin ym. 2004). Siksi voidaan olettaa, että havaittu ero kesien 2009 ja 2012 yksikkösaaliissa kertoo ensisijaisesti positiivisista muutoksista Harvanjärven kalakannan rakenteessa eikä pidemmästä pyyntiajasta. Olin ym. (2006) havaitsivat, että tehokkaan hoitokalastuksen seurauksena petokalojen osuus ja särkikalojen pienten yksilöiden määrä runsastuvat. Näin on käynyt myös Harvanjärvellä Swingle-
11 11 petokalaindeksin sekä ahvenen ja särjen pituusluokkajakaumien (kuvat 4 ja 5) perusteella. Luonnollisesti myös pienten ahventen määrä on suuri, mutta samaan aikaan on petomaisten ahventen ( 15 cm) osuus kokonaissaaliista kasvanut merkittävästi kesästä Syynä lienee ravintokilpailun vähenemisestä ja viime kesien korkeista vedenlämpötiloista seurannut kasvun nopeutuminen. Harvanjärven yleisin lajiryhmä on edelleen reheville järville tyypillisesti sekä biomassan että erityisesti yksilömäärän perusteella särkikalat (Kuva 1). Lähitulevaisuuden haasteena onkin pystyä estämään runsaslukuisen, mutta pienistä yksilöistä muodostuvan särkikannan runsastuminen. Petoahvenien yleistymisellä on haukien ohella tärkeä merkitys Harvanjärven kalakannan rakenteelle, sillä ne pystyvät osaltaan rajoittamaan pienikokoisten särkikalojen määrää ja täten ehkäisemään rehevöitymistä. Positiivisena asiana voidaan myös pitää Harvanjärveen asennettujen hapettimien vaikutuksia, joiden toimimisen osoituksena hapetetuista syvänteistä (> 6 m) saatiin useita saaliskaloja. Toisaalta hapettamattomissa syvänteissä olleet verkot olivat kalattomia ja huomattavan limoittuneita. Ne kertovat sisäisen kuormituksen olevan edelleen merkittävä ongelma Muutokset ekologisessa tilassa Harvanjärven ekologinen tilan luokittelupäätös perustuu tällä hetkellä vedenlaatuun sekä biologisista tekijöistä vain a-klorofylliaineistosta tehtyyn asiantuntija-arvioon, joiden perusteella tila on välttävä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, haettu ). Tämän raportin yhteydessä määritettiin Harvanjärven kalastoperusteinen ekologinen tila kesien 2009 ja 2012 koekalastussaaliiden avulla käyttäen uusimpia kalastomuuttujien vertailuarvoja (Vuori ym. julkaisematon). Niiden perusteella Harvanjärven tila oli kesällä 2009 välttävä, mutta on parantunut nyt tyydyttäväksi (Taulukko 4). Se on myös asetettu Harvanjärven tavoitetilaksi vuoteen 2015 mennessä. Harvanjärven nykytilasta saatetaan kuitenkin saada todellisuutta kauniimpi kuva kalaston perusteella, koska sitä on voimakkaasti muutettu vuosittaisten tehokalastuksen avulla. Toisin sanoen Harvanjärven kalasto saattaa tällä hetkellä kuvastaa ennemminkin poistopyyntien lyhytaikaisia vaikutuksia eikä niinkään kokonaisvaltaista muutosta järven tilassa. Mahdollisimman luotettava ja kokonaisvaltainen käsitys Harvanjärven nykyisestä tilasta saataisiin, mikäli laatuluokittelu tehtäisiin muistakin biologisista muuttujista, eli vesikasveista ja pohjaeläimistä sekä kattavasti kasviplanktonista Havainnot istutetuista kaloista Harvanjärveen on viime vuosina istutettu vuosittain kuhia. Lisäksi kesänvanhoja siikoja istutettiin syksyllä Tämän kesän koekalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään siikaa. Kuhasaaliskin koostui ainoastaan yhdestä yksilöstä, kun kesällä 2009 niitä saatiin kolme yksilöä. Kalastajilta saadun tiedon mukaan Harvanjärvellä kalastavat saavat kuhia kuitenkin säännöllisesti saaliiksi. Yksinomaan koekalastussaaliiden perusteella ei kannatakaan tehdä johtopäätöksiä istutusten tuloksellisuudesta. Siikaistutusten onnistumisesta saataneen merkkejä tulevina vuosina, jolloin siiat kasvaisivat pyyntikokoon.
12 12 5. Johtopäätökset Harvanjärven kalaston rakenne on muuttunut parempaan suuntaan verrattuna kesien 2006 ja 2009 koekalastussaaliisiin. Ahvenkalojen osuus on kasvanut säännöllisesti, mutta enemmistö koekalastussaaliista on edelleen reheville järville tyypillisesti särkikaloja. Harvanjärven valtalajit ovat särki ja ahven. Molempien lajien pituusjakaumia hallitsevat nuoret yksilöt, mikä on tyypillistä tehokalastetuilla järvillä. Samoin petoahventen ( 15 cm) edellisiä koekalastuksia suurempi osuus lienee seurausta ravintokilpailun pienenemisestä ja sitä seuranneesta kasvun nopeutumisesta. Harvanjärven hapettamattomat syvänteet kärsivät edelleen hapenpuutteesta, eikä niistä saatu koeverkoilla kaloja. Kalaston perusteella Harvanjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Se on myös asetettu Harvanjärven kokonaisarvosanan tavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä. Kalaston osalta järven tilaa voidaan edelleen parantaa pitämällä kalakannan rakenne vähintään nykyisen kaltaisena. Sen edellytyksenä on petokalojen säilymisen turvaaminen riittävillä kalastusrajoituksilla. Myös hoitokalastusta on syytä jatkaa, sillä särkikalojen osuus voi nopeasti kasvaa olosuhteiden muuttuessa. Harvanjärven kalakannan rakenteen muutoksia kannattaa seurata jatkossakin toteuttamalla verkkokoekalastukset kolmen vuoden välein. Kiitokset Tauno Hynynen, Timo Hynynen, Kaija Juutinen, Matti Herd, Risto Suomalainen, Aapo Kumpulainen, Ella Juntunen, Jukka Koski-Vähälä, Jani Pulkkinen, Ravintola Hollivootin henkilökunta ja jääkone. Kirjallisuus Hartikainen J [Harvanjärven kunnostukseen liittyvän vesistötarkkailun tuloksia kesäkuulta 2012.] Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopio. [Sähköposti, julkaisematon] Juutinen K Tervehdys Harvanjärven kunnostushankkeesta. Sonkajärvi. ( Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti Työryhmämuistio mmm 2008:3. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki, ( Kauppinen E Harvanjärven alustava kunnostussuunnitelma. Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd, Kuopio. Kumpulainen A Harvanjärven verkkokoekalastukset kesällä Iisalmen reitin kunnostushanke, Lapinlahti. Laulajainen J Verkkokoekalastukset Harvanjärven kunnostus -hanke. ( Olin M., Kurkilahti M., Peitola P. & Ruuhijärvi J The effects of fish accumulation on the catchability of multimesh gillnet. Fish. Res. 68: Olin M., Rask M., Ruuhijärvi J., Keskitalo J., Horppila J., Tallberg P., Taponen T., Lehtovaara A. & Sammalkorpi I Effects of biomanipulation on fish and plankton communities in ten eutrophic lakes of southern Finland. Hyrdobiologia 553:
13 13 Paloniemi M Verkkokoekalastus kalakantojen arviointimenetelmänä pyynnin keston ja vuorokaudenajan vaikutus. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 34 s. Swingle H.S Relationships and dynamics of balanced and unbalanced fish populations. Alabama Agr. Exp. Stat. Bull. nro s. Vuori K-M., Mitikka S. & Vuoristo H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 120 s. (
14 14 Liitteet Liite 1. Harvanjärven syvyyskartta sekä kesän 2012 verkkokoekalastusten pyyntipaikat.
15 15 Liite 2. Sääolot Harvanjärven kesän 2012 verkkokoekalastusten aikana. Pvm Ajankohta Ilman lämpötila ( C) Pilvisyys Tuulen nopeus (m/s) ja suunta ( ) Pintaveden lämpötila ( C) ilta 19 7/8 1, , aamu 18 5/8 1, ilta 22 5/8 4, , aamu 19 5/8 2, ilta 19 7/8, tihkusadetta 2, , aamu 15 8/8, tihkusadetta 2, ilta 18 7/8 1, , aamu 15 6/8 3, 315 Liite 4. Raportin kirjoittajan ja koekalastusten suorittajan yhteystiedot. LuK Olli Saari, hankesuunnittelija p olli.m.saari@student.jyu.fi
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotAlasenjärven verkkokoekalastus 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotIso-Perkai -järven koekalastus 2014
Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.
Kala- ja vesimonisteita nro 232 Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 24.12.2017 Tekijät:
LisätiedotSOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotKOEKALASTUSRAPORTTI. Iso-Valkeinen (länsi) Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi)
KOEKALASTUSRAPORTTI Iso-Valkeinen (länsi) 2015 Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi) 2015 1 Sisällys 1 Iso-Valkeisen länsipuoli... 3 2 Tulokset... 5 3 Johtopäätökset... 9 4 Lähteet... 11 Kuopion kaupungin
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotHauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala
12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN
LisätiedotKANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotMÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 258/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 MÄRKJÄRVEN
LisätiedotTiisijärven kunnostuksen vaikutusten tarkkailu vuosina
Tiisijärven kunnostuksen vaikutusten tarkkailu vuosina 28-215 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 227 / 215 Arja Palomäki ja Heikki Alaja TIISIJÄRVEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotSYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018
B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018
LisätiedotKeikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI
Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6
LisätiedotRYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18
RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotPuulan Otavanlahden koekalastus 2017
Puulan Otavanlahden koekalastus 2017 Johdanto Puulaan kuuluva, Otavan taajaman vaikutuspiirissä sijaitseva Kotalahti eli Otavanlahti on keskikokoinen, vesialaltaan 205 hehtaarin erillinen vesimuodostuma.
Lisätiedot