Globalisaatio ja kansallinen me

Transkriptio

1 Globalisaatio ja kansallinen me Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Yhteiskuntatutkimuksen instituutti

2 Teema globalisaatio toteutuu paljolti kansallisvaltioiden sisällä ja niiden toimin tavallisin tapa tarkastella globalisaatiota: uusi kansallinen haaste kansallisen katseen (Ulrich Beck) ja kilpailukykytavoitteen itseään vahvistava kehä hyvinvointivaltiosta kilpailukykyvaltioon entä politiikka ja demokratia? kansallisen katseen rajojen rikkominen? 2

3 Nykyisen historia lähestymistapana a) suhteuttaa oman tutkimustyön lukuisten eri käytäntöjen yhteydessä tapahtuvaan historiakuvien rakentamiseen ja vallitsevan luonnollistamiseen b) tunnistaa instituutioiden ja diskurssien ajallisen monikerroksisuuden c) tunnistaa toimijuudessa sisäänrakentuneen historiallisuuden: kokemusten ja odotusten jännite (Reinhart Koselleck) konkreettisessa toimintatilanteessa 1) institutionaaliset ja diskursiiviset ehdot, jotka rajoittavat ja mahdollistavat toimintaa, ja 2) epävarma, avoin ja kiistanalainen tulevaisuus kontingenssi: se mikä on mahdollista mutta ei välttämätöntä tarkoituksellisen toiminnan tarkoittamattomat seuraukset 3

4 Historiat ja vertailut yhteiskunnallisten käytäntöjen refleksiivisyytenä historiallinen käänne, transnationaalinen käänne histoire croisée (Michael Werner & Bénédicte Zimmermann) transnational history (esim. Pierre-Yves Saunier, Christoph Conrad) transnationaalinen historia ei vain transnationaalisia ilmiöitä vaan myös kansallisvaltiollisten yhteiskuntien rakentumista ylikansallisissa muutoksissa ja näiden muutosten toteutumista kansallisissa yhteiskunnissa ja niiden toimin (vrt. Saskia Sassen) historialliset tulkinnat osana politiikkaa, taloutta, kulttuuria (kansainväliset/poikkikansalliset) vertailut osana politiikkaa, taloutta, kulttuuria temporaalinen ja spatiaalinen refleksiivisyys

5 Globalisaatiokeskustelun muutoskuvat hyperglobalistit ja globalisaatioskeptikot (erottelusta David Held ym.) hyperglobalistit: jyrkkä muutos: sulkeutuneiden yhteiskuntien maailmasta rajattomaan maailmaan globalisaatioskeptikot: vahva jatkuvuus, vain vähän on uutta kumpikin muutoskuva altis kritiikille 5

6 Kansainvälinen kansallisessa, kansallinen globaalissa globaaliuden pitkä historia kansallinen ja kansainvälinen kehittyneet yhdessä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historia: suuri riippuvuus kansainvälisestä taloudesta kansallisvaltioiden jatkuva merkitys maailmantalouden hallinnassa globaali talouskilpailu: kansallisten näkökohtien uudenlainen korostuminen 6

7 Kilpailukyky vanha uusi teema kaikkea muuta kuin uusi teema Pohjoismaissa pieniä, suhteellisen avoimia talouksia riippuvuus maailmantaloudesta pohjustamassa vahvaa sisäistä sääntelyä ja konsensusta demokraattinen korporatismi (Peter J. Katzenstein) ja hyvinvointivaltio ideaalina työmarkkinaosapuolten tasavertaisuus luottamus taloudellisen menestyksen, sosiaalisen tasoituksen ja laajenevan demokratian hyvään kehään kilpailukykytavoitteen ideologisen voiman kasvu ja 1990-luvulla uusliberalismin voittokulku ja rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen kylmän sodan päättyminen globalisaatio ja kilpailukyvyn merkitysten muutos 7

8 Kansallinen me globaalissa kilpailussa kilpailukyvyn merkitysten muutos 1980-luvulle saakka: meidän yritystemme kilpailukyky maailmanmarkkinoilla sen jälkeen yhä keskeisemmin: meidän kilpailukykymme toimintaympäristön tuottajina kansainvälisestä kilpailukyvystä kansalliseen kilpailukykyyn liikkuvuuden ja liikkumattomuuden yhdistelmät (vrt. Scott Lash & John Urry) 1) nopeutuvat virtaukset yli rajojen 2) refleksiivisyys (ja refleksiivisyyden refleksiivisyys): oman toiminnan jatkuv ja vaihteleva arviointi relevanttien toisten näkökulmista liikkuvuuden epäsymmetriat yritysten ja sijoittajien exit-optio (vrt. Albert O. Hirschman: Exit, Voice, Loyalty) innovativisten yritysten ja osaavien ihmisten houkutteleminen liikkuvuuden sosiaalisten merkitysten valtavat erot 8

9 Toimintaympäristön kaksinaismerkitys 1) globalisaatio meidän ulkoisen toimintaympäristömme vääjäämättömänä prosessina, johon joudutaan reagoidaan ulkoisen ja sisäisen erottelu, Suomessa liittyneenä kestokriisin perspektiiviin, 1990-luvun lama vahvisti 2) meidän on tarjottava houkutteleva toimintaympäristö toimintaympäristöjä ylikansallisesti vertaileville globaalin talouden toimijoille maabrändit; profiloituminen, vertaileminen; historia ja suomalaisuuden sisältö 1) globalisaatio luonnollistettuna muutoksena 2) kansallisvaltio tuotteistettuna yhteisönä 9

10 Politiikan kahdet kasvot kansallisen kilpailukyvyn retoriikka kaksi puolta talouden ja politiikan suhteessa: (1) politiikka talouden välttämättömyyksiä toteuttavana reaktiivisena toimintana konsensus: sisäisellä tahdolla vastataan ulkoisiin välttämättömyyksiin (2) politiikka aktiivisena edellytysten luomisena vapaalle ja rajattoman innovatiiviselle taloudelle ( kansallinen innovaatiojärjestelmä ) kansallisvaltio ynnä vapaat markkinat (Michael E. Porter guruksi luvun alussa, Kansakuntien kilpailuetu, 1990) 10

11 Elinkeinoelämän kahdet kasvot pohjoismaisen mallissa historiallisesti: osapuolet partikulaarisine intresseineen kansallisen (ja eurooppalaisen) kilpailukyky-yhteisön projektissa elinkeinoelämän haluttomuus toimia osapuolena tätä ilmentäneet Suomessa sekä konsensus että sen viimeaikainen kyseenalaistuminen työnantajajärjestöistä elinkeinoelämän järjestöihin elinkeinoelämän eli talouden universaalit intressit vastaan ay-liikkeen ja poliitikkojen biased interests elinkeinoelämän kansalliset järjestöt 1) välittämässä ulkoisen toimintaympäristön (globalisaation) välttämättömyydet kansalliseen politiikkaan 2) työstämässä kilpailukykyistä toimintaympäristöä globaalisti toimiville yrityksille 11

12 Sosiaalisen kahdet kasvot (1) kilpailukyky-yhteisön sosiaalisen infrastruktuurin rakentaminen koulutus- ja sosiaalipolitiikalla (2) sosiaalisen syrjäytymisen käsitteleminen innovoinnin subjektit ja aktivoinnin objektit jälkihyvinvointivaltiollinen ja esihyvinvointivaltiollinen sosiaalinen työn uudet ja vanhat merkitykset: (1) työ yksilöllisen luovuuden rajattomana osoittamisena (2) työ kurinalaisen kansalaisuuden ja sosiaalisen järjestyksen lähteenä 12

13 Mallin kaksinaismerkitys esim. pohjoismaisesta mallista puhuttaessa malli 1) historiallisesti kehittyneitä kansallisia instituutioita, jotka joutuneet uusien globaalien haasteiden uhkaamiksi 2) tapa vastata uusiin ulkoisiin haasteisiin hyvinvointivaltion ja kollektiivisen sopimusjärjestelmän puolustaminen kilpailuetuna tietoon, koulutukseen, innovaatioon ja sitoutuneisiin työntekijöihin perustuva kilpailustrategia edellyttää korkeita ja kattavia sosiaalisia normeja innovatiiviset haasteet ja sitoutuminen työprosessin ja yrityksen tavoitteisiin sosiaalipolitiikka tuottavana tekijänä uudet merkitykset vanhoille instituutioille hyvinvointivaltion instituutiot kilpailukyky-yhteisön projektin palvelukseen institutional conversion (Wolfgang Streeck & Kathleen Thelen) 13

14 Kansallisen katseen rajat Hyvätkään vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi kysymyksiin demokratiasta, kansalaisuudesta, sosiaalisesta tasa-arvosta ja elämän ekologisista ehdoista. Vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin kilpailuvaltion toimintalogiikka eivät riitä vastauksiksi myöskään itse talousjärjestelmän toimivuuden ongelmiin, sen osoittaa nykyinen talouskriisi. Nostalgisesta hyvinvointinationalismista ei ole kilpailukykynationalismin voittajaksi, vaan tarvitaan kansallisen katseen rajojen murtamista. 14

15 Sosiaalinen Eurooppa kilpailukyky-eurooppa Euroopan rakentaminen ja markkinoiminen kilpailukykyisenä toimintaympäristönä, euronationalismin merkittävä ulottuvuus sosiaalipolitiikka tuottavana tekijänä (Lissabonin strategia 2000 ja sen revisio 2005): 1) sosiaalipolitiikan puolustaminen taloudellisilla perusteluilla, 2) sosiaalipolitiikan muovaaminen siten, että palvelisi taloudellisia tavoitteita sosiaalisen tasa-arvon periaatteesta sosiaalisen koheesion korostukseen me ja maahanmuuttajat 15

16 Globalisaatiokritiikki 1990-luvun lopulta lähtien globalisaatiokritiikki olennainen osa globalisaatiota I: kansallinen protektionismi II: globaalin sääntelyn taloudellinen perusteleminen III: vaihtoehtoisen globalisaation visiot kaikki nämä näkyvillä esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen kannanotoissa 16