Yleiskatsaus: Henkilökohtainen Resilienssi

Transkriptio

1 Yleiskatsaus: Henkilökohtainen Resilienssi Johdanto Muutosnopeuden kiihtyessä globaalisti on keskeytysten hallinnasta tullut yksi elämämme keskeisimmistä haasteista. Mikäli työskentelet jossakin organisaatiossa, olet mitä todennäköisimmin juuri nytkin tekemisissä usean merkittävän muutoksen kanssa. Nämä muutokset saattavat liittyä uuteen teknologiaan, menetelmämuutoksiin, rakenneuudistuksiin tai tiimien ja toimintojen uudelleen organisointiin. Kohtaat myös muita sinuun ja lähipiiriisi vaikuttavia muutoksia, kuten terveysongelmat, muutto uuteen kotiin, muutokset perhe- ja ystävyyssuhteissa (kuten avioliitto, ero, lapsen syntymä, rakkaan menetys). Aina emme ole niin taitavia mukautumaan tähän kiihtyvään muutostahtiin. Tutkimusten perusteella suurin osa organisaatiomuutoksista ei koskaan saavuta haluttuja tavoitteita, eivätkä henkilökohtaisen tason muutokset usein onnistu sen paremmin, edes silloin kun ajattelemme tekevämme oikean ratkaisun. Ajattele esimerkiksi kaikkia niitä monia avioliittoja, jotka epäonnistuvat, tai uuden vuoden lupauksia, joita ei koskaan tulla pitämään. Onnistunut muutos riippuu yksilöllisestä kyvystäsi sopeutua uusiin ajattelu- tai toimintatapoihin, ja toisaalta siitä pystyykö kriittinen massa organisaation henkilöstöstä sopeutumaan yhdessä. Monilta puuttuu kuitenkin ymmärrys siitä, miten muutos heihin vaikuttaa ja miten he voisivat paremmin ennakoida muutoksia sekä sopeutua tuleviin muutoksiin. Miksi muutos on haasteellista Ihmiset etsivät hallinnan tunnetta, vaikka emme aina haluaisikaan sitä myöntää. Hyödynnämme kokemuspohjaamme hahmottaessamme odotuksiamme siitä, miten asiat elämässämme tulevat todennäköisesti tapahtumaan. Nämä odotukset luovat hallinnan tunteen. Muutos on haastavaa juuri siksi, että se rikkoo odotuksemme muutos luo uuden todellisuuden, mikä ei täsmää luomiemme odotusten kanssa. Tämä aiheuttaa tunteen hallinnan menetyksestä. Joskus ponnistelemme paljonkin yrittäessämme saada maailman täsmäämään omiin odotuksiimme. Kun tämä ei onnistu, muokkaamme odotuksiamme siten, että ne sopivat uuteen todellisuuteen. Tämä vie kuitenkin paljon energiaa. Mukautuminen on prosessi, jonka myötä sopeudumme merkittäviin odotusten rikkoutumiseen liittyviin positiivisiin tai negatiivisiin seuraamuksiin. Muutokseen mukautuminen tai muutoksen omaksuminen on All rights reserved. Used under license from Resilience Factory/Resilience Alliance. 1

2 kallista, koska se vaatii voimavaroja. Käyttämämme voimavarat käsittävät henkisen energian (vanhoista tavoista poisoppiminen ja uusien oppiminen), emotionaalisen energian (tunteidemme ja reaktioidemme työstäminen), ja fyysisen energian (uuden käyttäytymismallin käyttöönotto). Jokaisella on kapasiteettia sopeutua muutokseen. Joillakin enemmän kuin toisilla, mutta kukaan ei kuitenkaan omaa ääretöntä muutoskapasiteettiä. Ajattele sopeutumiskapasiteettiasi muutospisteiden pankkitilinä, jota käytät sinulle tapahtuvista muutoksista maksamiseen. Jokainen muutos kuluttaa tilisi saldoa. Kun muutokseen sopeutumiseen vaaditaan enemmän pisteitä kuin mitä tilillä on muutos vaatii enemmän energiaa kuin sitä on varastoituna on ihmisten toiminta usein heidän itsensä tai heidän perheidensä sekä organisaatioidensa hyvinvoinnin kannalta hedelmätöntä. Tämä virhetoiminta näyttäytyy monella eri tapaa, esimerkiksi voimakkaana puolusteluna, stressistä johtuvina sairauksina, masennuksena ja lisääntyneinä tapaturmina sekä vahinkoina. Henkilökohtainen Resilienssi Resilienssi kyky omaksua suuria määriä muutosta samanaikaisesti korkea suoriutumisen taso säilyttäen on kaikista muutokseen sopeutumiseen myötävaikuttavista tekijöistä tärkein. Kun resilientit ihmiset kohtaavat epätietoisuutta tai ahdistusta tai menettävät hallinnan tunteen kokevat muutoksen tapaavat he vahvistua kokemastaan eivätkä koe uupuvansa haasteiden edessä. Mitä on resilienssi? Laajaan tutkimusaineistoon sekä muutoksia läpikäyneiden ihmisten tarkkailuun perustuen olemme tunnistaneet joukon ominaispiirteitä, jotka auttavat ihmisiä käyttämään sopeutumiseen tarvittavaa energiaa tehokkaammin. Miellämme nämä ominaispiirteet muutosmuskeleiksi. Uskomme, että jokaisella on kyky soveltaa ja kehittää niitä. Aivan kuten fyysiset lihakset ovat joillakin vahvempia kuin toisilla, myös ihmisten resilienssilihasten vahvuus vaihtelee. Ja siinä missä säännöllinen liikunta vahvistaa fyysisiä lihaksia, voi myös resilienssi-lihaksia vahvistaa harjoituksen avulla. Kun tietty muutosmuskeli on heikko, voi sitä toki vielä käyttää. Mutta tällöin henkilön on ponnisteltava kovemmin saavuttaakseen samat tulokset kuin henkilön, jolla on vahvat muutosmuskelit ko. alueella. Resilienssin seitsemänä ominaispiirrettä: 1. Positiivinen: Maailma. Resilientit henkilöt ovat tehokkaita näkemään mahdollisuuksia turbulenssissa. 2. Positiivinen: Itse. Resilientit henkilöt tuntevat olonsa turvalliseksi ja itsevarmaksi ja uskovat menestyvänsä epävarmuuden kohdatessa All rights reserved. Used under license from Resilience Factory/Resilience Alliance. 2

3 3. Keskittynyt. Resilienteillä henkilöillä on selvä visio siitä, mitä he haluavat saavuttaa ja he käyttävät tätä kompassina muutoksen pyörteissä. 4. Joustava: Ajattelu. Resilientit henkilöt luovat paljon ideoita ja lähestymistapoja vastatessaan muutokseen. 5. Joustava: Sosiaalinen. Resilientit henkilöt hyödyntävät mielellään muiden resursseja ja hakevat apua ja tukea muutoksen aikana. 6. Järjestelmällinen. Resilientit henkilöt kehittävät ja soveltavat menetelmiä, prosesseja ja rakenteita ollessaan tekemisissä muutoksen kanssa. 7. Proaktiivinen. Resilientit henkilöt tarttuvat toimeen epävarmuuden kohdatessa ja ottavat laskelmoituja riskejä nykytilaan tyytymisen sijaan. Jokaisella ominaispiirteellä on kullakin tehtävänsä tehokkaassa muutoksenaikaisessa energian käytössä. Kaksi Positiivisuus-ominaispiirrettä valjastavat energiasi muutoksen käsittelyyn sen sijaan, että kuluttaisit energiavarantosi murehtimiseen ja puolusteluun. Keskittynyt-ominaispiirre auttaa sinua ohjaamaan energiaa kaikkein tärkeimpiin tavoitteisiisi, sen sijaan että sirottelisit sen liian monen vaihtoehdon kesken. Kaksi Joustavuus-ominaispiirrettä tuovat ulottuvillesi lukemattomia vaihtoehtoja ja resursseja, sen sijaan että keskittyisit vain tuttuun ja turvalliseen. Järjestelmällinen-ominaispiirre auttaa sinua rakentamaan tehokkaita ja vaikuttavia lähestymistapoja sen sijaan, että käyttäisit energiaasi epäsystemaattisesti. Proaktiivinen-ominaispiirre auttaa sinua tarttumaan toimeen ja kokeilemaan asioita epävarmuuden vallitessa sen sijaat, että odottaisit kunnes kaikki on selvää. Jokainen näistä seitsemästä ominaispiirteestä on tärkeä itsessään, mutta ne ovat tehokkaimpia yhdessä. Tällöin voit käyttää juuri sitä tiettyä muutosmuskelia, jota kulloinenkin muutos sattuu edellyttämään. Voit esimerkiksi joutua tilanteeseen, jossa tärkein ulottuvuus on kyky olla joustava ja keksiä mahdollisimman monia erilaisia toimintatapoja. Jokin toinen tilanne saattaisi vaatia sinua pysymään erittäin keskittyneenä tavoitteeseesi. Ajan mittaan kaikki ominaispiirteet ovat tärkeitä. Tämän takia ei voidakaan todeta, että olisi olemassa yksi ainoa piirre nimeltä resilienssi. Sen sijaan katsomme resilienssin olevan kyky käyttää mitä hyvänsä ominaispiirrettä, tai näiden yhdistelmää, aina kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla All rights reserved. Used under license from Resilience Factory/Resilience Alliance. 3

4 Resilienssin kehittäminen Jokaista resilienssin ominaispiirrettä voidaan kehittää säännöllisellä harjoituksella ja kehittämällä uusia mielen toimintamalleja. Esimerkiksi Positiivinen: Maailma -ominaispiirteen kehittäminen vaatii, että ohjaamme itsemme etsimään negatiivisilta vaikuttavista tilanteista mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sekä harjoittamalla tätä johdonmukaisesti, kunnes toimintatavasta tulee osa ajatusmallejasi. On tärkeää harjoitella silloin, kun et ole häiriötekijöiden rasittama, jolloin lihaksesi ovat sitten valmiina haasteiden iskiessä. Voi olla myös hyödyllistä etsiä joku, joka voisi toimia valmentajanasi tai tukihenkilönäsi, kehittäessäsi yhtä tai useampaa ominaispiirrettä. Resilienssin kasvattaminen on sekä yksilöille että organisaatioille on huomattavan kannattavaa. Organisaatiot pystyvät toteuttamaan muutoksia nopeammin ja tehokkaammin, mikä antaa niille kilpailuedun verrattuna organisaatioihin, joissa on vähemmän resilienttejä yksilöitä. Niin ikään, turbulenssin aiheuttama matalan tuottavuuden vaihe pienenee. Yksilöt saavuttavat omat tavoitteensa epävarmuuden vallitessakin hukkaenergian määrän pienentyessä, mikä johtaa suurempaan tuottavuuteen ja työtyytyväisyyden kasvuun. Tiimin ja organisaation resilienssi Vaikka tämän artikkelin fokus onkin yksikön resilienssi, voidaan tiimin ja organisaation resilienssiä tarkastella käyttäen samoja resilienssin ominaispiirteitä. Esimerkiksi Positiivinen tiimi pystyy hyödyntämään tiimin jäsenten energiaa ja kykyjä tehokkaasti. Proaktiivinen tiimi puolestaan osaa arvioida riskit ja ryhtyä toimeen taitavasti myös epävarmoissa tilanteissa. Tiimin resilienssi on sen yksilöiden resilienssin sekä tiimin yhteistyökyvyn miten tehokkaasti tiimi hyödyntää kunkin henkilön vahvuuksia yhtälön tulos. Organisaation resilienssi määrittyy luonnollisesti osaksi siitä kuinka resilienttejä yksilöitä organisaatiossa on, mutta se on laajempi käsite. Organisaation johtamisen, kontekstin (visio, mission, strategia), ja kulttuuriin piirteet yhdessä mahdollistavat korkean muutoksenaikaisen suorituskyvyn. Esimerkiksi Joustava organisaatio käyttää vahvaa innovointikykyään vastatakseen muuttuviin markkaolosuhteisiin, kun taas Järjestelmällinen organisaatio noudattaa kurinalaisesti prosesseja ja rakenteita. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka kukaan organisaatioiden sisällä tai niiden ulkopuolella ei ole suojassa muutoksen vaatimuksilta, voimme resilienssiä kehittämällä auttaa yksilöitä, tiimejä ja organisaatioita käyttämään henkistä, emotionaalista ja fyysistä energiaansa tehokkaasti, ylläpitäen korkeampaa suorituskykyä All rights reserved. Used under license from Resilience Factory/Resilience Alliance. 4