Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa"

Transkriptio

1 Katsaus Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa Antti Pihakari, Jaakko Rintala, Uula Kitti, Mauno Könönen, Robin Linden, Jaakko Peltola, Seppo Santavirta ja Yrjö T. Konttinen Hammaskuoppaharjanteen luuhun kiinnittyvä endosteaalinen implantti koostuu tekojuuresta, johon kiinnitetään välikappaleen avulla hampaan kruunu, silta tai hammasproteesi. Hammasimplantin käytön tavallisia aiheita ovat yksittäisen hampaan menettäminen urheilutapaturman yhteydessä ja iäkkään ihmisen osittainen tai täydellinen hampaattomuus tai proteesiongelmat. Myyntilukujen perusteella Suomessa asennettiin vuonna 2002 arviolta noin implanttia yli leikkauksessa. Epäonnistunut implantaatio sekä luun vähäinen määrä ja heikko laatu selittänevät varhaiset epäonnistumiset. Luuhun jo kiinnittyneen implantin myöhäinen irtoaminen johtunee liiallisesta purentakuormituksesta ja peri-implantiitista. Implanteista % kestää kymmenen vuoden käytön. Endosteaalinen implantti koostuu tekojuuresta, johon kiinnitetään välikappaleen avulla hampaan kruunu, silta tai hammasproteesi (kiinteä tai irrotettava). Se kiinnittyy luuhun, läpäisee pehmytkudoksia ja on yhteydessä suuonteloon ja sen mikrobeihin (kuva 1) (Laine ja Lindqvist 1996). Sen käytön tavallisia aiheita ovat yksittäisen hampaan menetys urheilu- tai muun tapaturman yhteydessä ja iäkkään ihmisen osittainen tai täydellinen hampaattomuus tai proteesiongelmat. Toista nuoruutta elävä vanheneva väestö ei hevin tyydy hampaattomuuteen ja sen aiheuttamaan psykososiaaliseen ja toiminnalliseen haittaan. Hammasimplantti on luokan IIb lääkinnällinen laite, joka kiinnitetään kirurgisesti ylä- tai alaleukaan luukalvon alle luun pintaan (subperiosteaaliset implantit) tai hammaskaaren luuhun (endosteaaliset implantit). Subperiosteaalinen implantti ei vastaa muodoltaan tai muutenkaan nykyistä endosteaalista hammasimplanttia, vaan kyseessä on kaksi aivan erityyppistä imp Kuva 1. Hammasimplantti koostuu tekojuuresta (istute, fikstuura, 1), johon liitetään välikappale (jatke, distanssi, 2). Vasemmalla on tekojuuren varaan valmistettu kiinteä proteesi. Se koostuu proteesisillasta (6), johon on kiinnitetty jatkokappaleella (3) hampaat (esimerkiksi 4 ja 5). Oikealla tekojuureen on tuettu irrotettava proteesi käyttäen patriisista ja matriisista koostuvaa neppariliitosta. Matriisi on kiinnitetty irrotettavan proteesin runkoon Duodecim 2004;120: A. Pihakari ym.

2 lanttia, joihin proteettinen rekonstruktio tukeutuu. Tapauksissa, joissa hammaskuoppaharjanteet ovat syöpyneet huomattavasti tai alaleuka on surkastunut, on ollut mahdollista käyttää irtoproteesia. Proteesin heikkoa pysymistä parantamaan kehitettiin subperiosteaalinen implanttiverkko tai kehikko. Vastaavaan tarkoitukseen käytetään osseointegroituvaa implanttia. Subperiosteaalisen implantin varaan voitiin rakentaa myös joko kiinteä tai irrotettava proteesi. Nykyään endosteaaliset luuhun kiinnittyvät tekojuuret ovat syrjäyttäneet muut implanttityypit (Pihakari ym. 2001). Tämä katsaus perustuu Hammasimplanttirekisterin tietoihin sekä Heikkilän ym. (2000) selvitykseen hammaslääketieteellisistä biomateriaaleista. Implanttirekisteri Suomessa hammasimplanteilla pitää olla CEmerkintä, joka on EY:n alueella jonkinlainen laadun tai turvallisuuden tae (kuva 2). Tällä merkinnällä varustettuja hammasimplantteja voidaan markkinoida kaikissa Euroopan yhteisön jäsenmaissa ilman erillisiä tarkastuksia kunkin maan rajalla. CE-merkinnän saanut tuote täyttää sille direktiiveissä ja olennaisissa vaatimuksissa asetetut määräykset mm. toimivuuden ja suorituskyvyn osalta. Valmistajan tulee osoittaa, että tuote täyttää nämä vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistaa jokin päteväksi todettu tarkastuslaitos, niin sanottu ilmoitettu laitos (notified body). Viranomainen valvoo näiden laitosten toimintaa, oman maan markkinoita ja kotimaista valmistusta. Suomessa tämän tehtävän hoitaa Lääkelaitos. Suomen ortopediyhdistys aloitti nivelproteesileikkausten rekisteröinnin v Rekisterin ylläpito siirtyi lääkintöhallitukselle, sieltä Stakesille ja sittemmin Lääkelaitoksen laite- ja tuoteturvallisuusyksikölle. Rekisterin laajentaminen hammasimplantteihin oli uusi aluevaltaus. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen rekisteri, johon kerätään tiedot asennetuista ja menetetyistä hammasimplanteista. Hammasimplanttirekisteriin oli vuoden 2002 lop- Täydellinen laadunvarmistus EN ISO 9001 EN ISO EY-tarkastus Tuotannon Luokka II b EY-tyyppitarkastus * laadunvarmistus EN ISO 9002 CE EN ISO Tuotteiden laadunvarmistus EN ISO 9003 EN Ilmoitettu laitos valvoo Suunnitteluvaihe Tuotantovaihe *Valmistaja valitsee! Kuva 2. Kaavio CE-merkinnän hakemisesta hammasimplantille, joka on luokan IIb implantti. Niin sanottu ilmoitettu laitos (notified body) tekee joko täydellisen laadunvarmistuksen tai suorittaa tyyppitarkastuksen tuotteen prototyypille ja sen jälkeen valmistajan valinnan mukaan tarkastuksen taikka tuotannon tai tuotteen laadunvarmistuksen. Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa 1475

3 puun mennessä kertynyt tiedot implantista ja sen jälkeen vuoden 2003 loppuun mennessä vielä uuden implantin tiedot, yhteensä siis tiedot yli asennetusta implantista. Niistä 2,0 % on menetetty tai poistettu. Tämän artikkelin luvut perustuvat paljolti Lääkelaitoksen julkaisuun The 2002 Dental Implant Yearbook (Lindén ym. 2003). Rekisterin tarkoituksena on arvioida hammasimplanttien käyttöä, kestävyyttä ja soveltuvuutta. On valitettavaa, että osa asennetuista ja poistetuista implanteista jää ilmoittamatta. Vuosiraportit julkaistaan sarjassa Publications of the National Agency for Medicines, joka on toimitettu maksutta kaikille, jotka ovat tehneet ilmoituksen hammasimplanttirekisteriin. Rekisteri on tarkoitus muuttaa sähköiseen muotoon, jolloin olisi mahdollista verrata omaa toimintaa kansalliseen standardiin ajantasaisesti. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevassa laissa edellytetään, että terveydenhuollon yksiköllä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla on luettelo potilaaseen asennetuista implanteista. Implantin tuotenumerotarra tulee liittää sairauskertomukseen. Luettelon tulee mahdollistaa implantin saaneen henkilön jäljittäminen tarvittaessa (Pihakari ym. 2001). Endosteaaliset implantit Suurin osa endosteaalisista ruuvi- ja sylinterimuotoisista implanteista on tehty kudosten sietämästä ja korroosion kestävästä titaanista tai sen seoksista ISO-laatuvaatimusten mukaisesti. Teräs-kromi-nikkeliseoksia ei Pohjoismaissa saa enää käyttää pitkäaikaisiksi tarkoitettuihin limakalvon sisään asennettaviin tukirakenteisiin. Titaanin kimmokerroin on 110 GPa, joten se on kimmoisampaa kuin kobolttipohjaiset seokset ja teräs (Konttinen ym. 2004). Purentavoimien jakautuminen ympäröivään luuhun paranee ja kuormituskato vähenee. Myös implanttien lukumäärällä, implantin asennolla ja proteesilla on tärkeä merkitys purentavoimien välittymisessä luuhun (Warren Bidez ja Misch 1999). Implantin pinnat syöpyvät. Korroosiota aiheuttavat yleinen korroosio, väsymisjännitys (mukana ulkoinen voima), rako-, kuoppa- ja pyyhkiytymiskorroosio (kun implantti on mikroliikkeessä ja syntyy kitkaa) sekä galvaaninen korroosio. Titaani hapettuu (passivoituu) huoneenlämmössä ja kudosnesteissä pääasiassa TiO 2 :ksi. Tämä vähentää korroosiota suojaavan pintakerroksen syntyessä. Implanttipotilaiden kudoksista löytyy vain pieniä titaanipitoisuuksia (Lemons ja Dietch-Misch 1999). Implanttipinnoitteet Osseointegraation parantamiseksi tekojuuria on pinnoitettu titaaniplasmalla (TPS) tai hydroksiapatiitilla ((Ca 2 ) 10 (PO 4 ) 3 OH 2 ) tai käsitelty hiekkapuhalluksella ja hapolla (SLA), titaanioksidilla (TiO 2 ) tai laserpoltolla. Huokoinen µm paksu pinta edistää implantin kiinnittymistä luuhun (mikromekaaninen lukkiutuminen) (Sun ym. 2001). Hydroksiapatiittipinnoite muodostaa luun kanssa ns. luusiteen. Kaulusosa voidaan kiillottaa bakteerien tarttumisen vähentämiseksi. Pinnoitteet voivat liueta ja lisätä plakkiretentiota ja peri-implantiittia, ja ne nostavat implantin hintaa. Implanttien käyttö Suomessa ja muualla Hammasimplantit maksavat enemmän kuin tavanomaiset hammasproteesit, mutta implanttien pitkäaikaiskustannukset ovat pienemmät. Esimerkiksi yksittäisen puuttuvan hampaan korvaaminen sillalla on halvempaa kuin implanttihoito, mutta implanttihoito on onnistuessaan elinikäinen ratkaisu, kun taas sillan keskimääräinen kestävyys on 8 10 vuotta. Vuonna 2001 hammasimplanttimarkkinoiden arvo oli Yhdysvalloissa 120,2 miljoonaa dollaria. Kasvua oli tapahtunut 12,7 % vuoteen 2000 verrattuna. Markkinoiden uskotaan kasvavan yli 90 miljoonalla dollarilla vuoteen 2006 mennessä. Vuonna 2001 Euroopan hammasimplanttimarkkinat olivat arvoltaan 144,4 miljoonaa dollaria. Kasvua oli tapahtunut 12,3 % vuoteen 2000 verrattuna. Markkinoiden arvoksi v on arvioitu 269,8 miljoonaa dollaria. Saksa on Euroopan suurin markkina-alue ja Italia toiseksi suurin A. Pihakari ym.

4 Markkinoita hallitsevat Euroopassa suorat implantit, mutta suippenevat mallit lisännevät tulevaisuudessa markkinaosuuttaan. Suorat implantit tulevat kuitenkin pitämään johtoasemansa. Päällystämättömät implantit hallitsevat markkinoita ja vahvistavat asemaansa entisestään vuoteen 2006 mennessä. Hydroksiapatiittipäällysteiset implantit eivät ole menestyneet Euroopassa yhtä hyvin kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa implantoinnit pyritään tekemään lyhyemmässä ajassa. Arvioidaankin, että välittömän kuormituksen käyttö tulee lisääntymään 37 % vuodesta 2002 vuoteen Vuonna 2001 toimenpiteistä 29 % oli yksivaiheisia. Japanissa markkinoita hallitsevat TPS-päällysteiset implantit. Tilanne on siis toinen kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Päällystämättömät implantit kuitenkin vahvistavat asemiaan markkinoilla. Suomessa noin 80 % hammasimplanteista asennetaan yksityisvastaanotoilla. Vuonna 2002 hammasimplantteja asennettiin implanttirekisterin tietojen mukaan yhteensä (kuva 3) (Lindén ym. 2003). Yksityinen sektori vastannee herkemmin väestön kysyntään kuin julkinen terveydenhuolto. Implanttihoito kuuluu vähemmän vaativien hoitojen osalta perushammashoitoon ja vaativien hoitojen osalta erikoishammashoitoon, vaikka avosektori toimii usein toteutuspaikkana. Implanttihoito on vain joissain erikoistapauksissa mielletty toteutettavaksi erikoissairaanhoitona. Yläleukaan asennetaan Julkinen Yksityinen Kuva 3. Implanttileikkaukset julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa Lääkelaitoksen hammasimplanttirekisterin tietojen mukaan. yleensä vain yksi tekojuuri leikkausta kohti, kun taas alaleukaan niistä asennetaan tavallisesti yhdessä leikkauksessa kaksi. Suomessa käytettiin vuonna 2002 yhdeksäätoista eri implanttimerkkiä, joista eniten käytettyjä ovat ITI:n, Astran ja Biocaren implantit. Implanttien asentaminen Yleensä implantti asennetaan paikoilleen muutaman kuukauden kuluttua hampaan poistosta poistokuopan parannuttua. Hampaan poiston jälkeen hammaskuoppaharjanne surkastuu. Tämän vuoksi voidaan joutua käyttämään omaluusiirrettä eli autograftia (598 tapausta vuonna 2002) tai luuta korvaavaa biomateriaalia (159 tapausta vuonna 2002). Toisinaan tukitoimena käytetään kudosten kasvua ohjaavia poistettavia tai liukenevia kalvoja (guided bone regeneration, 26 tapausta vuonna 2002), kondensiomenetelmää (96 tapausta) ja alveoliharjanteen levitystä (kahdeksan tapausta). Samana vuonna poskiontelon pohjan nosto augmentaatiolla tai osteotomialla (sinus lift) tehtiin 46 kertaa ja hermon siirto (hermotransplantaatio) kahdesti. Vuonna 2002 Suomessa asennettiin tekojuuria kaksivaiheisessa ja yksivaiheisessa leikkauksessa (tieto puuttuu kahden leikkauksen osalta). Molemmat hoitotavat ovat toimivia (Esposito ym. 1998a,b). Kaksivaiheisessa leikkauksessa tekojuuren ydinkanava suljetaan peittoruuvilla ja tekojuuri peitetään luu- ja limakalvoläpällä (kuva 4). Osseointegraatioon katsotaan kuluvan kuudesta viikosta kuuteen kuukauteen. Yleisenä käytäntönä oli aikaisemmin, että tekojuuren luutumista odotettiin ennen proteettista kuormitusta kuusi kuukautta yläleuan osalta ja kolme kuukautta alaleuan osalta leikkauksen jälkeen (Payne ym. 2002, Olsson ym. 2003). Tekojuuri ja peitinruuvi joudutaan paljastamaan ns. paljastusleikkauksessa. Jos kruunu tai silta tulee ulkonäön kannalta tärkeälle alueelle, peitinruuvi korvataan suuonteloon ulottuvalla paranemisjatkeella 6 10 päivän ajaksi, jolla saadaan aikaan luonnollisen näköinen ienraja. Paranemisjatketta ei tarvita, jos tekojuuriin kiinnitetään neppari(t) tai Dolderin tai Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa 1477

5 Kuva 4. Kuvasarjan toimenpide suoritettiin Helsingin yliopiston hammasklinikan suun erikoishoidon yksikössä. Potilaan dd 13 ja 14 on korvattu kahdella tekojuurella. A) Potilaalle on asennettu yksivaiheisesti kaksi tekojuurta. Kuvassa näkyy tekojuuriin asennettujen peittoruuvien päät. B) Röntgenkuva osoittaa, että tekojuuret ovat osseointegroituneet. C) Tekojuuriin on liitetty välikappaleet (jatkeet, distanssit), joihin kiinnitetään proteettiset kruunut. D) Hammasteknikko on valmistanut hampaistosta otetusta jäljennöksestä kipsimallin ja sen avulla proteettiset kruunut. Kuvassa näkyvät kipsimalli ja valmiit kruunut. E) Kruunut on kiinnitetty välikappaleisiin. Tässä vaiheessa kruunuja voidaan vielä joutua hiomaan, jotta ne istuvat purennassa. Öhqvistin kisko, jonka päälle tulee peittoproteesi. Yksivaiheisessa leikkauksessa tekojuureen kiinnitetään osseointegraation ajaksi luukalvon ja limakalvon läpäisevä paranemisjatke tai suojaruuvi, jolloin ei tarvita erillistä paljastusleikkausta. Kaksivaiheisessa leikkauksessa tekojuuri ei osseointegraation aikana ole yhteydessä suuonteloon. Yksivaiheisen leikkauksen jälkeen tekojuurta tai -juuria voidaan kuormittaa täysin tai tilapäisesti kevennetysti 1 3 vuorokauden kuluttua leikkauksesta (välitön kuormitus). Varhaisessa kuormituksessa proteesirakenne asennetaan kuuden viikon kuluessa implantin asennuksesta, jolloin osseointegraatio ei vielä ole ehtinyt täydellisesti tapahtua. Välittömästä ja varhaisesta kuormituksesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia (Esposito ym. 2003). Tavanomaisessa kuormituksessa odotetaan osseointegraation tapahtumista ennen kuormitusta. Viivästetyssä kuormituksessa (yleensä yläleuan alueella) odotellaan pitempäänkin, esimerkiksi 6 8 kuukautta. Implanttien käyttö vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Implantteja asennetaan eniten vuotiaille, mutta niiden käyttö on lisääntynyt iäkkäämmilläkin. Selkeästi tavallisin hammasimplantin asentamisen syy on yksittäisen hampaan menetys (kuva 5). Sekä ylä- että alaleukaan asennetaan selvästi eniten mm:n pituisia keinojuuria. Lyhyitä 6 9 mm pituisia tekojuuria on menetetty suhteellisesti enemmän kuin pitempiä. Kiinnittymisen parantamiseksi taka-alueella on käytetty myös tavanomaista paksumpaa tekojuurta, jos hammaskuoppaharjanteen leveys sen sallii. Alaleuan taka-alueella alahuulen tuntohermo (n. mandibularis inferior) rajoittaa asennettavan implantin pituutta. Yläleuassa implantteja on asennettu eniten yläetuhammasalueelle, alaleuassa taas taka-alueelle korvaamaan menetettyjä hampaita ja jatkamaan lyhentynyttä hammaskaarta (Pihakari ym. 2001). Kirurginen leikkaustekniikka ja implantit vaikuttavat lopputulokseen, mutta erityisen tärkeää on kokonaishoidon suunnittelu ja yh A. Pihakari ym.

6 Irtoproteesiongelmat Jäännöshampaiston Synnynnäinen puutos riittämättömyys Yksittäisen hampaan menetys Implantin poisto Muu Kuva 5. Tavallisimmat syyt hammasimplantin asentamiseen ovat yksittäisen hampaan menettäminen ja irtoproteesiongelmat. Muita syitä ovat jäännöshampaiston riittämättömyys, synnynnäiset hammaspuutokset, syöpäleikkausten jälkeinen korjausleikkaus ja implantin korvaaminen uudella (Lääkelaitoksen hammasimplanttirekisteri). teistyö kirurgin, leikkaustiimin, proteetikon, hammaslaboratorion, suuhygienistin ja potilaan kesken. Vuonna 2000 implantteja asentavia yksikköjä oli 250 ja leikkauksia suorittavia lääkäreitä 185. Valitettavasti suuri osa implantoivista lääkäreistä asentaa vähemmän kuin viisi implanttia vuodessa (Pihakari ym. 2001). Hammasimplantologian piirissä on kiistelty siitä, kenen oikeastaan pitäisi saada asentaa tekojuuria. Esimerkiksi parodontologit, suukirurgit, proteetikot, ortopedit ja leukakirurgit ovat osoittaneet kiinnostusta. Erikoisala tuskin on tässä tärkeä. Koulutus, kokemus ja moniammatillinen yhteistyökyky lienevät ratkaisevia tekijöitä onnistumisen kannalta. Potilaskohtaiset riskitekijät Hyvät primaari- ja pitkäaikaistulokset saattavat houkutella implantin asentamiseen silloinkin, kun onnistumismahdollisuudet ovat huonot. Ennustetta huonontavat tekijät voidaan jakaa paikallisiin ja yleisiin. Leukojen ja hampaiden purentasuhteiden vuoksi hammasimplanttiin saattaa kohdistua liikaa purentakuormitusta. Luun vähäinen määrä (laajentunut poskiontelo ja surkastunut hammaskaaren luuharjanne) ja heikko laatu (sädehoito, kortisoni) voivat johtaa implantoinnin primaariseen epäonnistumiseen (taulukko) tai implantin varhaiseen purentakuormituksesta johtuvaan irtoamiseen. Irtoamiselle altistanevat hampaattomuus varsinkin yläleuassa. Hampaattomassa leuassa tapahtuu hammas- Taulukko. Primaarikomplikaatiot ja syyt hammasimplantin poistoon ilmoittajien oman arvion mukaan. Tiedot vuoden 2002 hammasimplantti-rekisteristä. Komplikaatio Määrittämätön komplikaatio 22 Implantin epätyydyttävä asento 18 Infektio 4 Hermovaurio 0 Yhteensä 44 Poiston syy Implantin irtoaminen 81 Infektio 49 Implantin asentovirhe 5 Implantin murtuma 5 Ulkoinen trauma 3 Muut syyt 14 Yhteensä 157 Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa 1479

7 kuoppaharjanteen syöpymistä, jolloin joudutaan käyttämään lyhyempiä implantteja tai luusiirteitä. Yläleuan luu ei ole laadultaan yhtä suotuisaa implantoinnille kuin alaleuan luu. Hampaattomassa leuassa purentavoima implanttia kohtaan on suurempi, koska muut hampaat eivät ole jakamassa sitä. Kaikki edellä mainitut tekijät heikentävät implanttien ennustetta. Myös tupakointi, suun kuivuus ja huono suuhygienia altistavat implanttien irtoamiselle (Esposito ym. 1998a,b). Tekojuuri pysäyttää luun kasvun. Tapaturmassa hampaansa menettänyt lapsi tai nuori haluaisi usein implantin heti, mutta toimivan väliaikaisen ratkaisun avulla implantin asentamista voidaan usein lykätä odoteltaessa kasvun päättymistä. Leuka ja kasvot jatkavat kasvuaan jopa 4 5 vuotta yleisen pituuskasvun päättymisen jälkeen. Hammasimplantti jää infraokkluusioon, jälkeen purentatasosta, mikä aiheuttaa etuhammasalueella kosmeettista haittaa. Kontaktiurheilua harjoittaville ja vaikeaa epilepsiaa sairastaville implantteja asennetaan mieluiten vasta aktiivikauden päättymisen tai hyvän hoitovasteen saavuttamisen jälkeen. Psyykkisesti sairaiden ja päihteiden väärinkäyttäjien kotihoito ja jälkiseuranta voivat aiheuttaa ongelmia. Predementiavaiheen implanttiratkaisun pitäisi olla purettavissa, jolloin implantit peitetään suojaruuvein. Raskaus, korkea ikä tai antikoagulanttihoito eivät ole ehdottomia vasta-aiheita implantoinnille. Ehdottomien vasta-aiheiden tilalle on tullut harkittu riskinotto. Hammasimplantin irtoaminen Vuonna 2002 hammasimplantteja menetettiin 217, niistä 45 % vuoden kuluessa implantoinnista. Uusintaleikkauksen selvästi tavallisin aihe on implantin irtoaminen (taulukko). Rekisterissä ei ole erikseen kirjattu potilaan tyytymättömyydestä johtuvia epäonnistumisia, esimerkiksi esteettisesti huonoa lopputulosta, puheen ongelmia tai muusta syystä johtuvaa potilaan tyytymättömyyttä lopputulokseen. Monissa keskuksissa pysyvyys on ollut yli 95 % kymmenen vuoden seurannassa (Buser ym. 1999). Hyvin kiinnittyneen terveen implantin matalassa implanttitaskussa viihtyvät grampositiiviset kokit (Mombelli ja Lang 2000). Implantin pintaan saattaa kertyä bakteeriplakkia, joka aiheuttaa tulehduksen. Implanttia ympäröivä limakalvo alkaa tällöin punoittaa ja implanttitasku syvenee ja vuotaa koettimella tunnusteltaessa verta. Implanttitasku voi myös kolonisoitua anaerobisilla gramnegatiivisilla sauvoilla (esim. Porphyromonas gingivalis tai Actinobacillus actinomycetemcomitans (Leonhardt ym. 1999). Bakteeriviljelyä ei rutiinityössä kuitenkaan tarvita. Alkuun implanttia ympäröiviin pehmytkudoksiin rajoittuva pinnallinen tulehdus eli perimukosiitti etenee ja muuttuu peri-implantiitiksi. Hammaskuoppaharjanteen luu syöpyy implantin ympäriltä ja implantin luinen kiinnittyminen heikkenee, kunnes implantti irtoaa purentakuormituksen seurauksena. Osseointegraation epäonnistuminen tai tulehduksen aiheuttama luukato (peri-implantiitti) (kuva 6) ilmenee kirkastumavyöhykkeenä tekojuuren ympärillä. Lopuksi Kokeneissa käsissä nykyimplanteilla saavutetaan hyvä pitkäaikaistulos. Kädet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös päätä: koulutusta, hoidon porrastusta, eri ammattialojen yhteistyötä ja kokonaishoidon suunnittelua. Tekojuurten implantointi tehdään aina proteesihoidon pohjaksi. Proteettinen suunnitelma pitäisi olla olemassa ennen kuin implantointiin ryhdytään. Suuhygienistin antamaan implanttikiinnitteisten ja omien hampaiden ja tukikudosten hoidon tulisi olla potilaskohtaisesti suunniteltua. Implantointiin voisi harkita liitettäväksi hoitotakuuta ja potilaskohtaista seurantaa, jolloin potilas ei ostaisi tekojuuren asennusta vaan asiakaskeskeisen ja toimivan kokonaisratkaisun, suun parempaa terveyttä. Protetiikka ja seuranta pitäisi suunnitella ennen kuin implantointiin ryhdytään. Hoitoon osallistuvien ammattitaito ja yhteistyö lienevät merkittävimmät tekijät hyvän tuloksen saavuttamisessa. Kansallinen implanttirekisteri parantaa tuoteturvallisuutta ja on vilkastuttanut hammasimplanteista käytävää 1480 A. Pihakari ym.

8 Kuva 6. A) Tammikuussa 1996 otettu panoraamakuva potilaasta, jolta on poistettu d 13. Poistokuoppa on luutunut, mutta luuraja on jäänyt ympäristöään ylemmäksi. B) Osasuurennus kyseisestä alueesta kesäkuussa Potilaalle asennettu tekojuuri on luutunut normaalisti. C) Toukokuussa 2001 otettu seurantakuva. Tekojuureen on asennettu jatkekappaleen avulla kruunuosa. Tekojuuri on edelleen normaalisti kiinni luussa. D) Joulukuussa 2003 potilaalla on esiintynyt kipua tekojuuren alueella. Tekojuuren molemmin puolin on havaittavissa sen puoliväliin ulottuvat, kirkastumana näkyvät luupuutokset (peri-implantiitti). keskustelua. Implantit kehittyvät tulevaisuudessa niin, että kosketukset luuhun, pehmytkudoksiin, implanttitaskuun ja suuonteloon otetaan huomioon. Myös implantaatiomenetelmät kehittyvät. Iäkäskin ihminen haluaa hymyillä kauniisti ja puhua selvästi. Hän ei halua, että tekohampaat irtoavat juhlapuhetta pidettäessä tai että hän joutuisi ennen sukupuolista kanssakäymistä laittamaan tekohampaansa yöpöydälle tai lasiin tai että ruokailuun liittyvät nautinnot rajoittuisivat puuroihin ja velleihin. Tähän viittaa osin vaikeaselkoinen hampaattomuudesta aiheutuva»psykososiaalinen haitta». Hammasimplanttien suosio tulee kasvamaan edelleen. Myös korvauskäytännöstä sietäisi keskustella entistä enemmän, koska joskus tarvitaan lääketieteellisistä syistä kallistakin korvaavaa tai korjaavaa protetiikkaa, joka hinnaltaan saattaa vastata täysin vaikkapa lonkan tekonivelleikkausta. Jos hammasimplantologinen hoito ja suunnittelu keskitettäisiin osaaviin käsiin ja keskuksiin, tulokset ja kustannusvaikuttavuus voisivat olla nykyistä parempia. * * * Suomen Hammaslääkäriliitto Apollonia, Finska Läkaresällskapet, Suomen Akatemian Biomateriaalit ja ohjattu kudoskasvu -huippuryhmäohjelma, Opetusministeriön Biomateriaalit ja Kudosteknologia -tohtorikoulu ja HUS evo TYH 1202 ovat tukeneet tämän katsauksen laadintaa. Kiitämme valokuvaaja Reijo Karppista ja sihteeri Riina Lahtista heidän antamastaan avusta. Hammasimplantti ihmisen yleistyvä varaosa 1481

9 Kirjallisuutta Buser D, Mericske-Stern R, Dula K, Lang NP. Clinical experience with one-stage, non-submerged dental implants. Adv Dent Res 1999; 13: Esposito M, Hirsch J M, Lekholm U, Thomsen P. Biological factors contributing to failures of osseointegrated oral implants. I. Success criteria and epidemiology. Eur J Oral Sci 1998(a);106: Esposito M, Hirch J M, Lekholm U, Thomsen P. Biological factors contributing to failures of osseointegratede oral implants. II. Etiopathogenesis. Eur J Oral Sci 1998(b);106: Esposito M, Worthington HV, Coulthard P. Interventions for replacing missing teeth: Different times for loading dental implants. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD European markets for dental implants 2001: Executive summary. Implant dentistry 2002;11:7 12. Heikkilä J, Konttinen YT, Salonen J, toim. Hammaslääketieteessä, suuja kasvokirurgiassa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa käytettävät biomateriaalit. Lääkelaitoksen biomateriaaliselvitys. Saatavilla: (accessed ) Konttinen YT, Sillat T, Saat R, Ma G, Zhao D, Beklen A. Biomaterials in implants and tissue engineered constructs. Kirjassa: Ashammakhi N, Ferretti P, toim. Topics in tissue engineering (painossa). Saatavilla: in_t_e/cover.html Laine P, Lindqvist C. Preproteettinen kirurgia ja implantologia. Kirjassa: Meurman J, Murtomaa H, Le Bell Y ym., toim. Therapia odontologica. Forssa: Academica Kustannus Oy, 1996, s Lemons J E, Dietch-Misch F. Biomaterials for dental implants. Kirjassa: Misch CE, toim. Contemporary implant dentistry. Missouri: Mosby Inc, 1999, s Leonhardt A, Renvert S, Dahlen G. Microbial findings at failing implants. Clin Oral Implants Res 1999;10: Lindén R, Pihakari A, Perälä A, Mäkelä A. The 2002 Dental Implant Yearbook. Finland: Publications of the National Agency for Medicines, 11/2003. Mombelli A, Lang NP. The diagnosis and treatment of peri-implantitis. Periodontology ;17: Olsson M, Urde G, Andersen JB, Sennerby L. Early loading of maxillary fixed cross-arch dental prostheses supported by six or eight oxidized titanium implants: results after 1 year of loading, case series. Clin Implant Dent Relat Res 2003;5(Suppl 1):81 7. Payne AG, Tawse-Smith A, Duncan WD, Kumara R. Conventional and early loading of unsplinted ITI implants supporting mandibular overdentures. Clin Oral Implants Res 2002;13: Pihakari A, Hirvonen J, Nevalainen J, Mäkelä A. The 2000 Dental Implant Yearbook. Finland: Publications of the National Agency for Medicines, 1/2001. Sun L, Berndt CC, Gross KA, Kucuk A. Material fundamentals and clinical performance of plasma-sprayed hydroxyapatite coatings: a review. J Biomed Mater Res 2001;58: The Japanese market for dental implants: Executive summary. Implant dent 2002;11: US markets for dental implants 2001: executive summary. Implant dent 2001;10: Warren Bidez M, Misch CE. Clinical biomechanics in implant dentistry. Kirjassa: Misch CE, toim. Contemporary implant dentistry. St. Louis: Mosby Inc, 1999, s ANTTI PIHAKARI, leukakirurgi, ylihammaslääkäri Lääkelaitos, PL 55, Helsinki ja Helsingin kaupungin terveyskeskus Mannerheimintie 172, Helsinki, JAAKKO RINTALA, HLK UULA KITTI, HLL, lääketieteen opiskelija Biomedicum, invärtes medicin PL 700, HUS MAUNO KÖNÖNEN, professori, ylilääkäri Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, purentaoppi ja protetiikka PL 41, Helsingin yliopisto JAAKKO PELTOLA, HLT, EHL, yliopiston lehtori Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, hammaslääketieteellinen röntgendiagnostiikka PL 41, Helsingin yliopisto SEPPO SANTAVIRTA, professori, ylilääkäri HYKS:n kirurgian klinikka, ortopedia ja traumatologia PL 266, HUS YRJÖ T. KONTTINEN, professori, ylilääkäri HYKS:n sisätautien klinikka / invärtes medicin PL 700, HUS ja Tieteellinen Tutkimus ORTON, Invalidisäätiön ortopedinen sairaala Tenholantie 10, Helsinki ROBIN LINDÉN, LL, EHL, DI, ylitarkastaja Lääkelaitos, PL 55, Helsinki 1482

LUMI Implantology Academy

LUMI Implantology Academy Implantology LUMI Implantology Academy Kattava hammasimplantointikoulutus, joka antaa hyvät valmiudet aloittaa implantointi. Koulutuksessa käydään läpi vaihe vaiheelta kaikki implantologiaan liittyvät

Lisätiedot

Aivan kuin luonnolliset hampaat

Aivan kuin luonnolliset hampaat Aivan kuin luonnolliset hampaat DENSPLY Implantsilla on pitkät perinteet tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Laaja tieteellinen ja kliininen tutkimusohjelmamme todistaa, että ASTRA TECH Implant System -järjestelmän

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia Hampaista -valmennus. Rohkeutta ja repliikkejä implanttihoitoihin!

Hyvinvointia Hampaista -valmennus. Rohkeutta ja repliikkejä implanttihoitoihin! -VALMENNUS Hyvinvointia Hampaista -valmennus Rohkeutta ja repliikkejä implanttihoitoihin! Onko asiakkaan kohtaaminen ja hoitovaihtoehdoista kommunikointi aika ajoin haasteellista? Onko potilaan motivointi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostus lääketieteessä Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostuksen teolliset sovellutukset Prototyypit Komponentit Työkalut Tuomi J., Vihtonen L., 2007.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus vaaratilanneilmoitus 1 Muista vaaratilanneilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä)

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) POHJOIS- SUOMEN KOHORTTI 1966:N HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) KYSELYLOMAKKEEN VASTAUSOHJEET Vastaa rengastamalla sen vaihtoehdon

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Kaapelikiinnikkeet ELPRESS ADDED PRODUCTS. - pien- tai suurjännitejohtimien kiinnitykseen. Kaapelikiinnikkeet. Tuoteluettelo

Kaapelikiinnikkeet ELPRESS ADDED PRODUCTS. - pien- tai suurjännitejohtimien kiinnitykseen. Kaapelikiinnikkeet. Tuoteluettelo - pien- tai suurjännitejohtimien kiinnitykseen Tuoteluettelo ELPRESS ADDED PRODUCTS Kaapelikiinnikkeet Sovelluksia Materiaalitietoa kaapelikiinnikkeistä Kiinnikkeet on valmistettu lasikuituvahvisteisesta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Aihe: Implanttikiinnitteinen kokoproteesi alaleuan hampaattomuuden hoidossa

Aihe: Implanttikiinnitteinen kokoproteesi alaleuan hampaattomuuden hoidossa Suun terveydenhuollon jaoston taustamuistioluonnos ja perusteet neuvostolle hammasprotetiikkaan liittyvän suosituksen antamiseksi Aihe: Implanttikiinnitteinen kokoproteesi alaleuan hampaattomuuden hoidossa

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Implanttijärjestelmien. takuu

Implanttijärjestelmien. takuu Implanttijärjestelmien takuu Implanttijärjestelmien takuu implantit ja komponentit zirkonium instrumentit elinikäinen 5 vuotta 3 vuotta Astra Tech Dentaalin ja DENTSPLY Friadentin yhdistymisen ansiosta

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa.

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Corsodyl 2 mg/ml liuos suuonteloon 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Klooriheksidiiniglukonaatti 2 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa

Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa Anu Puomila, ylitarkastaja Luvat ja tarkastukset yksikkö Toimijoiden valvonta prosessi Kudoslaitospäivä 21.9.2016 Fimean Luvat ja tarkastukset -yksikkö 2015 yksikössä

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Stimulaattori kivun hoidossa

Stimulaattori kivun hoidossa OPAS Stimulaattori kivun hoidossa 1 Stimulaattorin osat ovat: Stimulaattori mikä se on? Stimulaattori on nykyisin yksi vakiintunut hoitovaihtoehto neuropaattisen eli hermovauriokivun hoidossa silloin,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Vähemmän on enemmän. on aika haastaa vanhat totuudet

Vähemmän on enemmän. on aika haastaa vanhat totuudet Vähemmän on enemmän on aika haastaa vanhat totuudet Miten saavutat optimaaliset, pitkäikäiset hoitotulokset potilaillesi? Hammasimplanttihoidon onnistumisen standardinormi vuodelta 1986 (1 3)* ei kerro

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus. Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto

3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus. Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D-tulostuksen teolliset sovellutukset Prototyypit Komponentit

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely ylitarkastaja Jari Knuuttila,Valvira Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät Säätytalo

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Käsikirjat voivat muuttua. Jokaisen käsikirjan uusin versio on aina saatavissa verkosta. Painettu: 27. lokakuuta 2015

Käsikirjat voivat muuttua. Jokaisen käsikirjan uusin versio on aina saatavissa verkosta. Painettu: 27. lokakuuta 2015 Sähköiset KÄTTÖOHJEET Käsikirjat voivat muuttua. Jokaisen käsikirjan uusin versio on aina saatavissa verkosta. Painettu: 27. lokakuuta 2015 M PB Swiss Tools AG Bahnhofstrasse 24 CH-3457 WasenBern www.pbswisstools.com

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 A. LAITTEEN KUVAUS Matalaprofiilisissa Arthrex-ruuveissa on kanta, ja ne ovat itsekiertyviä. Ne ovat saatavilla kokonaan tai osittain kierteitettyinä

Lisätiedot

Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus.

Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus. Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus. Vanhempien tulee valvoa lastensa hampaiden hoitoa aina yläkouluikään asti. Suomalaisten

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

Soveltamisala 24.5.2016

Soveltamisala 24.5.2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten 1069/2009 ja 1107/2009 muuttamisesta Pirjo

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja Pienjännitetuotteet SD200_FI_15_02 System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja 2CDC051001S0013 2CDC051003S0013 SD200-sarjan kuormankytkimet ovat täysin yhteensopivia kaikkien ABB:n System pro M compact

Lisätiedot

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1 Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä 18.11.2016 Anja Henner 1 Turvallisuuskulttuuri säteilyn käytössä lääketieteellisessä säteilyn käytössä edellyttää, että koko säteilynkäyttöorganisaatio

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Sähköiset kiertotoimilaitteet AMB 162, AMB 182

Sähköiset kiertotoimilaitteet AMB 162, AMB 182 Sähköiset kiertotoimilaitteet AMB 162, AMB 182 Kuvaus AMB toimilaitteet on tarkoitettu sekoittaville sekä jakaville kääntöluistiventtiileille. AMB 162- ja AMB 182 -toimilaitteita käytetään lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät valmistajan vaaratilanneilmoitukset. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 15.

Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät valmistajan vaaratilanneilmoitukset. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 15. Määräys 1/2010 1/(8) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävät valmistajan vaaratilanneilmoitukset Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan;

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan; Esitys liittokokoukselle 9.4.2016 Suomen Sulkapalloliiton kurinpitosäännöt 1 Soveltamisalaan kuuluvat henkilöt ja yhteisöt: Suomen Sulkapalloliiton (jatkossa liiton) kurinpitosääntöjen alaisia ovat: 1.1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

ATLANTIS -abutmenttien takuu

ATLANTIS -abutmenttien takuu ATLANTIS -abutmenttien takuu ATLANTIS alkuperäinen TITAANI KULLANÄRINEN TITAANI ZIRKONIUM ELINKÄINEN ELINKÄINEN 5-VUOTTA DENTSPLY Implants tarjoaa hammashoidon ammattilaisille potilaskohtaiset sementti-

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Kela taksapäivitys 2014

Kela taksapäivitys 2014 UudetKelakoodit2014 Vuoden 2014 alusta Suun terveydenhuollon toimenpideluokituksessa hammasprotetiikan toimenpidenimikkeet ja koodit uudistuvat. Lisäksi muutoksia tulee muutamiin ikenen ja hampaan kiinnityskudossairauden

Lisätiedot

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3.

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. 8.6.2016 1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. Organisaation rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot