SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet"

Transkriptio

1 Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n seminaari Tilkan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Seppo Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 1. Miten suomalaisten elinaika on kehittynyt? 3

4 Elossa Elossa Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella Miehet Naiset Ikä Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 4

5 vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina sukupuolen mukaan Miehet Naiset vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 5

6 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa Naiset Miehet Ikäryhmä ,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8, ,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2, ,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7, ,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41, ,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29, ,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 6

7 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina vuotiaat naiset Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia Lähde: Tilastokeskus 7

8 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:

9 2. Piteneekö elinaika edelleen? 9

10 Kuolleisuuden lasku jatkunee Tilastokeskuksen väestöennusteessa (2012) ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin kahden viime vuosikymmenen aikana Ennusteen mukaan kuolleisuus pienenee joka vuosi 1 4 % alle 90-vuotiaassa väestössä alle 1 % 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä => vastasyntyneen elinajanodote kasvaisi nopeasti: Vuosi Naiset Miehet ,8 77, ,0 (+3 vuotta) 81,8 (+4 vuotta) ,1 (+7 vuotta) 87,3 (+9 vuotta) Kuolleisuuden ennustettu pieneneminen on sopusoinnussa kansantautiasiantuntijoiden arvioiden kanssa (Laine ym. 2009, liite 1) 10

11 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, naiset Lähde: Tilastokeskus 11

12 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, miehet Lähde: Tilastokeskus 12

13 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 13

14 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

15 Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys vuotiailla vuosina , ja 2011 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Naiset Miehet Pukeutuminen Asunnossa liikkuminen Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) Puolen kilometrin kävely Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym

16 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

17 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 17

18 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm *** *** Naiset Miehet Lähde: Tuulio-Henriksson AM, Sainio P, Sulkava R. Kognitiivinen toimintakyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 18

19 Myönteistä kehitystä muillakin alueilla mm. - sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on pienentynyt - tapaturmien aiheuttamat vammat ovat vähentyneet - suun terveys on parantunut - elämänlaatukin on parantunut Lähde: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 19

20 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s

21 YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky ovat monilta osin kohentuneet vuodesta 2000, mutta alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisiä monet terveysongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä naisista vain 30 % ja miehistä 40 % normaalipainoisia kolmanneksella 75+ miehistä on sepelvaltimotauti 55 vuotta täyttäneistä naisista 40 %:lla kyykistymisvaikeuksia joka neljännellä työssäkäyvällä on työuupumuksen merkkejä yli puolella on iensairauksia on viitteitä joidenkin terveysongelmien yleistymisestä: diabetes, masennus, TULE-oireet elintavoissa kielteisiä muutoksia: ruisleipä, voi, naisten vapaa-ajan liikunta, miesten työmatkaliikunta, alkoholinkäyttö 21

22 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 22

23 Prologi: elinaika, terveys ja toimintakyky vaihtelevat huomattavasti väestöryhmittäin 23

24 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

25 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health,

26 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus 26

27 Mistä sosioekonomiset terveyserot johtuvat? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan Sosiaalisen aseman vaikutus terveyteen välittyykin sekä elinolojen ja elintapojen että palveluiden käytön ja sisällön kautta 27

28 Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien *) yleisyydessä miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet naisilla selittyi runsas 60 %: tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus *) portaiden nousu Lähde: Sainio P ym. JECH 2007;61:

29 Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin vuosina 2000 ja 2011, v Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset Lähde: Talala K, Härkänen T, Martelin T, Karvonen S, Mäki-Opas T, Manderbacka K, Suvisaari J, Sainio P, Rissanen H, Ruokolainen O, Heloma A, Koskinen S. Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suomen Lääkärilehti 2014; 69(:36):

30 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vrk:n aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä Lähde: Castaneda AE, Lehtisalo R, Schubert C ym. Psyykkiset oireet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Raportti 61/2012, Helsinki 2012, s

31 Alueiden väliset erot: THL:n sairastavuusindeksi Lähde: 31

32 THL:n sairastavuusindeksin osiot: 1. Syövän yleisyys (Suomen Syöpärekisteri) 2. Sepelvaltimotautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 3. Aivoverisuonitautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 4. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 5. Mielenterveysongelmat: Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Kuolemansyyrekisteri; THL/Hoitoilmoitusrekisteri)) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 6. Tapaturmat: sairaalassa hoidetut potilaat (THL/Hoitoilmoitusrekisteri) 7. Dementiaan liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) 32

33 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 33

34 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n Alkoholikuolemat n Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n Syöpäkuolemat n Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s

35 Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin Korkea Keski Perus 35

36 Tulevaisuuden näkymiä 36

37 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 37

38 Väkiluku, tuhansia Kävelyvaikeuksista kärsivät, tuhansia Ennuste 75 vuotta täyttäneistä : väestön ja liikkumisrajoituksista kärsivien lukumäärä a) Kaikki 75 v. täyttäneet b) 75 v. täyttäneet, joille 500 metrin kävely erittäin vaikeaa tai ei onnistu Skenaariot: kävelyvaikeuksien riskitekijät muuttuvat kuten jaksolla lihavuus ja liikkumattomuus puolittuvat Lähde: Sainio P, Härkänen T, Koskinen S. Predicting mobility limitations in Finnish population using survey data with repeated measurements. European Public Health Conference, Glasgow Vuosi

39 Terveyden edistämisen mahdollisuudet Esimerkiksi sepelvaltimotauti ja diabetes voitaisiin suurimmaksi osaksi ehkäistä terveillä elintavoilla Myös asuin- ja työympäristön terveyshaittoja voidaan huomattavasti vähentää Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkeaasteen koulutuksen saaneilla 39

40 Päätelmiä 1 Elinajanodote on kaksinkertaistunut vuosisadan aikana Myös terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet ainakin 1980-luvulta saakka kaikki lisäelinvuodet ovat olleet terveitä elinvuosia taustalla onnistunut sairauksien ja vammojen ehkäisy, hoidon ja kuntoutuksen tehostuminen ja koulutustason kohoaminen nuorissa ikäryhmissä myönteinen kehitys hidastunut terveyden ja toimintakyvyn eriarvoisuus osin kasvanut Ennuste: vuoteen 2060 elinajanodote kasvaa 8 9 vuodella Terveys ja toimintakyky voivat kohentua samaa tahtia, jos niitä vaarantavia elinoloja ja -tapoja voidaan edelleen vähentää etenkin niissä ryhmissä, joihin terveysongelmat kasautuvat 40

41 Päätelmiä 2 Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, liikkumattomuus, alkoholi ym. päihteet, ravintotottumukset, työelämän koventuvat vaatimukset Lisäksi esim. tautiepidemiat, ympäristökatastrofit tai sodat voivat oleellisesti lyhentää elinaikaa ja heikentää terveyttä ja toimintakykyä Vanhimpien ikäluokkien nopeasti kasvaessa hoitoa ja apua tarvitsevien lukumäärä suurenee väistämättä, mutta kehityksen jyrkkyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti Terveyden edistämisen mahdollisuudet ovat suuret, ja onnistuminen on välttämätöntä mm. sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta 41

42 Kiitos!

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna

SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Liikettä ja hyvinvointia luonnosta Oulu 19. 20.3.2014 SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio,

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja 17.4.2015 THL 1 Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Mitä toimintakyky tarkoittaa? IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN KEHITYS

Esityksen sisältö. Mitä toimintakyky tarkoittaa? IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN KEHITYS Suomi ikääntyy Helsingin yliopisto 3.2.215 IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN KEHITYS Päivi Sainio ja Seppo Koskinen Esityksen sisältö Mitä toimintakyky tarkoittaa? Iäkkään väestön toimintakyvyn nykytila ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama

Lisätiedot

Terveyserot lähde www.teroka.fi

Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Satakuntalaisten terveydestä

Satakuntalaisten terveydestä Satakuntalaisten terveydestä Terveystarjotin -koulutus Satakunnan keskussairaala 12.4.2011 Piia Astila-Ketonen 8.4.2011 Kaste ja TH edistävä terveydenhuolto 2009-2011 -hanke (hanke) on valtakunnallinen

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus 27.1.214 Väestö 5.2.215 2 Väestö Helsingissä asui vuoden

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot