SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet

Transkriptio

1 Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n seminaari Tilkan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Seppo Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 1. Miten suomalaisten elinaika on kehittynyt? 3

4 Elossa Elossa Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella Miehet Naiset Ikä Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 4

5 vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina sukupuolen mukaan Miehet Naiset vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 5

6 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa Naiset Miehet Ikäryhmä ,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8, ,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2, ,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7, ,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41, ,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29, ,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 6

7 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina vuotiaat naiset Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia Lähde: Tilastokeskus 7

8 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:

9 2. Piteneekö elinaika edelleen? 9

10 Kuolleisuuden lasku jatkunee Tilastokeskuksen väestöennusteessa (2012) ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin kahden viime vuosikymmenen aikana Ennusteen mukaan kuolleisuus pienenee joka vuosi 1 4 % alle 90-vuotiaassa väestössä alle 1 % 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä => vastasyntyneen elinajanodote kasvaisi nopeasti: Vuosi Naiset Miehet ,8 77, ,0 (+3 vuotta) 81,8 (+4 vuotta) ,1 (+7 vuotta) 87,3 (+9 vuotta) Kuolleisuuden ennustettu pieneneminen on sopusoinnussa kansantautiasiantuntijoiden arvioiden kanssa (Laine ym. 2009, liite 1) 10

11 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, naiset Lähde: Tilastokeskus 11

12 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys ja ennuste vuoteen 2060, miehet Lähde: Tilastokeskus 12

13 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 13

14 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

15 Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys vuotiailla vuosina , ja 2011 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Naiset Miehet Pukeutuminen Asunnossa liikkuminen Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) Puolen kilometrin kävely Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym

16 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s

17 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 17

18 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm *** *** Naiset Miehet Lähde: Tuulio-Henriksson AM, Sainio P, Sulkava R. Kognitiivinen toimintakyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 18

19 Myönteistä kehitystä muillakin alueilla mm. - sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on pienentynyt - tapaturmien aiheuttamat vammat ovat vähentyneet - suun terveys on parantunut - elämänlaatukin on parantunut Lähde: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 19

20 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s

21 YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky ovat monilta osin kohentuneet vuodesta 2000, mutta alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisiä monet terveysongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä naisista vain 30 % ja miehistä 40 % normaalipainoisia kolmanneksella 75+ miehistä on sepelvaltimotauti 55 vuotta täyttäneistä naisista 40 %:lla kyykistymisvaikeuksia joka neljännellä työssäkäyvällä on työuupumuksen merkkejä yli puolella on iensairauksia on viitteitä joidenkin terveysongelmien yleistymisestä: diabetes, masennus, TULE-oireet elintavoissa kielteisiä muutoksia: ruisleipä, voi, naisten vapaa-ajan liikunta, miesten työmatkaliikunta, alkoholinkäyttö 21

22 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 22

23 Prologi: elinaika, terveys ja toimintakyky vaihtelevat huomattavasti väestöryhmittäin 23

24 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

25 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health,

26 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus 26

27 Mistä sosioekonomiset terveyserot johtuvat? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan Sosiaalisen aseman vaikutus terveyteen välittyykin sekä elinolojen ja elintapojen että palveluiden käytön ja sisällön kautta 27

28 Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien *) yleisyydessä miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet naisilla selittyi runsas 60 %: tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus *) portaiden nousu Lähde: Sainio P ym. JECH 2007;61:

29 Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin vuosina 2000 ja 2011, v Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miehet Naiset Lähde: Talala K, Härkänen T, Martelin T, Karvonen S, Mäki-Opas T, Manderbacka K, Suvisaari J, Sainio P, Rissanen H, Ruokolainen O, Heloma A, Koskinen S. Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suomen Lääkärilehti 2014; 69(:36):

30 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vrk:n aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä Lähde: Castaneda AE, Lehtisalo R, Schubert C ym. Psyykkiset oireet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Raportti 61/2012, Helsinki 2012, s

31 Alueiden väliset erot: THL:n sairastavuusindeksi Lähde: 31

32 THL:n sairastavuusindeksin osiot: 1. Syövän yleisyys (Suomen Syöpärekisteri) 2. Sepelvaltimotautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 3. Aivoverisuonitautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 4. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 5. Mielenterveysongelmat: Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Kuolemansyyrekisteri; THL/Hoitoilmoitusrekisteri)) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 6. Tapaturmat: sairaalassa hoidetut potilaat (THL/Hoitoilmoitusrekisteri) 7. Dementiaan liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) 32

33 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 33

34 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n Alkoholikuolemat n Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n Syöpäkuolemat n Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s

35 Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin Korkea Keski Perus 35

36 Tulevaisuuden näkymiä 36

37 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 37

38 Väkiluku, tuhansia Kävelyvaikeuksista kärsivät, tuhansia Ennuste 75 vuotta täyttäneistä : väestön ja liikkumisrajoituksista kärsivien lukumäärä a) Kaikki 75 v. täyttäneet b) 75 v. täyttäneet, joille 500 metrin kävely erittäin vaikeaa tai ei onnistu Skenaariot: kävelyvaikeuksien riskitekijät muuttuvat kuten jaksolla lihavuus ja liikkumattomuus puolittuvat Lähde: Sainio P, Härkänen T, Koskinen S. Predicting mobility limitations in Finnish population using survey data with repeated measurements. European Public Health Conference, Glasgow Vuosi

39 Terveyden edistämisen mahdollisuudet Esimerkiksi sepelvaltimotauti ja diabetes voitaisiin suurimmaksi osaksi ehkäistä terveillä elintavoilla Myös asuin- ja työympäristön terveyshaittoja voidaan huomattavasti vähentää Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkeaasteen koulutuksen saaneilla 39

40 Päätelmiä 1 Elinajanodote on kaksinkertaistunut vuosisadan aikana Myös terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet ainakin 1980-luvulta saakka kaikki lisäelinvuodet ovat olleet terveitä elinvuosia taustalla onnistunut sairauksien ja vammojen ehkäisy, hoidon ja kuntoutuksen tehostuminen ja koulutustason kohoaminen nuorissa ikäryhmissä myönteinen kehitys hidastunut terveyden ja toimintakyvyn eriarvoisuus osin kasvanut Ennuste: vuoteen 2060 elinajanodote kasvaa 8 9 vuodella Terveys ja toimintakyky voivat kohentua samaa tahtia, jos niitä vaarantavia elinoloja ja -tapoja voidaan edelleen vähentää etenkin niissä ryhmissä, joihin terveysongelmat kasautuvat 40

41 Päätelmiä 2 Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, liikkumattomuus, alkoholi ym. päihteet, ravintotottumukset, työelämän koventuvat vaatimukset Lisäksi esim. tautiepidemiat, ympäristökatastrofit tai sodat voivat oleellisesti lyhentää elinaikaa ja heikentää terveyttä ja toimintakykyä Vanhimpien ikäluokkien nopeasti kasvaessa hoitoa ja apua tarvitsevien lukumäärä suurenee väistämättä, mutta kehityksen jyrkkyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti Terveyden edistämisen mahdollisuudet ovat suuret, ja onnistuminen on välttämätöntä mm. sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta 41

42 Kiitos!