Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat"

Transkriptio

1 Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Suuntaventtiileinä Tilavuusvirran suunnan ohjauksella vaikutetaan toimilaitteiden liikesuuntiin. Paineventtiileinä Paineensäädöllä vaikutetaan toimilaitteista saataviin voimiin ja momentteihin. Virtaventtiileinä Tilavuusvirransäädöllä vaikutetaan toimilaitteiden liikenopeuksiin. Proportionaali- ja servoventtiilien ohjaustapa poikkeaa kuitenkin merkittävästi edellä esiteltyjen venttiilien ohjaustavoista, sillä niissä voidaan käyttää jatkuvaa portaatonta ohjausta. Kun venttiileitä voidaan ohjata portaattomasti, myös toimilaitteiden asemaa, nopeutta sekä voimaa tai momenttia voidaan ohjata portaattomasti. Proportionaali- ja servoventtiilit eroavat edellä esitellyistä venttiileistä sekä ohjaustavaltaan että rakenteeltaan.

2 - Toimintaperiaatteeltaan proportionaali- ja servoventtiilit ovat jatkuvatoimisia vahvistimia, joissa tuleva ohjaussignaali eli tulosignaali muunnetaan ja vahvistetaan hydrauliseksi lähtösignaaliksi. - Hydraulitekniikassa proportionaalitekniikalla tarkoitetaan proportionaaliventtiileitä sekä sellaisia järjestelmiä ja laitteistoja, joissa vahvistettu lähtösignaali riippuu tietyssä suhteessa tulosignaalista. - Servotekniikalla tarkoitetaan yleisesti, muun muassa hydraulitekniikassa, kaikkia jatkuvatoimisia laitteita, joissa on tulo- ja lähtösignaalin välisen proportionaalisuuden lisäksi jatkuva lähtösignaalin valvonta ja sen vertailu tulosignaaliin eli takaisinkytkentä. - Hydraulitekniikassa servojärjestelmä voidaan toteuttaa käyttäen nopeita ON/OFF- venttiileitä.

3 Sylinterin liike toteutettuna ON/OFF-venttiileillä Erilaisia ajomoodeja

4 Ohjaustapansa perusteella hydraulijärjestelmät voidaan jakaa ohjausjärjestelmiin ja säätöjärjestelmiin. Ohjausjärjestelmä: Vaikka näyttäisi siltä, että käskyarvon ja oloarvon välinen yhteys on lineaarinen ja arvojen välinen suhde on vakio, ei näin kuitenkaan todellisuudessa ole. Toimilaitteen nopeuteen vaikuttavat annetun käskyarvon lisäksi muun muassa toimilaitteen kuormitus, nesteen viskositeetti, muutokset komponenttien ominaisuuksissa, yksittäisten järjestelmänosien lineaarisuusvirheet sekä sähköisen ohjauksen häiriöt. Näistä merkittävin vaikutus on kuormituksella muutoksineen, sillä se määrää toimilaitteen painetason ja siten myös venttiilin yli vallitsevan paine-eron. Komponenttien ominaisuuksien muutoksilla tarkoitetaan tässä kulumisesta, nesteen mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien keräytymisestä sekä paineen aiheuttamasta laajentumisesta aiheutuvia muutoksia. Tällöin komponenteissa muuttuvat muun muassa kitkat, vuodot sekä ohjaustarkkuudet. Ohjausjärjestelmässä esiintyvät sisäiset muutokset ja järjestelmään kohdistuvien ulkoisten tekijöiden muutokset johtavat siis siihen, että saman käskyarvon toistaminen eri olosuhteissa tuottaa erilaisia oloarvoja.

5 Säätöjärjestelmä: Proportionaali- ja servoventtiilit - Lisäämällä ohjausjärjestelmään ohjattavan suureen oloarvon mittaus sekä mitatun arvon vertailu käskyarvoon eli takaisinkytkentä saadaan aikaan säätö- eli suljetun piirin järjestelmä. Vertaamalla mitattua oloarvoa annettuun käskyarvoon eroelimessä saadaan selville säätöpoikkeama eli ero halutun ja todellisen pyörimisnopeuden välillä. Tämän poikkeaman eli virheen perusteella muodostetaan uusi, järjestelmän sisäinen käskyarvo, joka säätäjän sopivasti käsittelemänä ja vahvistamana johdetaan venttiilille. Säätöjärjestelmässä tapahtuva jatkuva virheen korjaus poistaa periaatteessa kaikki järjestelmän sisäisten muutosten sekä järjestelmään kohdistuvien ulkoisten tekijöiden muutosten vaikutukset oloarvoon.

6 Siirryttäessä perinteisistä venttiileistä koostuvista järjestelmistä proportionaalitai servoventtiileillä toteutettuihin järjestelmiin voidaan joissakin tapauksissa vähentää järjestelmän komponenttimäärää. Tästä esimerkkinä ovat kuvan järjestelmät, joissa toimilaitteena olevan sylinterin halutaan liikkuvan neljällä erikseen asetettavissa olevalla nopeudella. Perinteisillä venttiileillä eli ON/OFF- tekniikalla toteutettuna tämä vaatii sylinterin liikesuunnan määräävän suuntaventtiilin lisäksi yhtä monta virtaventtiiliä kuin on haluttuja nopeuksia. Sen sijaan esimerkiksi proportionaalitekniikalla toteutettuna sylinterin liikesuunnan ohjaus ja kaikki halutut nopeudet saadaan toteutettua yhdellä 4- tiesuuntaproportionaaliventtiililla.

7 Muutokset nopeuksien välillä saadaan tapahtumaan juohevasti, kun perinteisillä venttiileillä toteutetussa järjestelmässä muutokset ovat äkillisiä. Komponenttimäärän vähenemisen vastapainona on kuitenkin järjestelmän hallitsemiseksi tarvittavan ohjauksen monimutkaistuminen. Ohjauselektroniikan tuottama sähköinen käskyarvo on hydrauliventtiileiden toimintatavan vuoksi muunnettava mekaaniseen muotoon joko voimaksi tai liikkeeksi. Näiden avulla voidaan sitten hallita venttiilin karaa sekä edelleen venttiilin lähtösignaalia, painetta tai tilavuusvirtaa. Sähköinen käskyarvo muunnetaan mekaaniseksi sähkömekaanisilla muuntimilla, jotka ovat proportionaali- ja servoventtiileissä toisistaan poikkeavia.

8 Proportionaaliventtiili Proportionaalimagneetit voidaan jakaa voimaohjattuihin ja asemaohjattuihin. - Voimaohjatun magneetin tuottama, syöttövirrasta riippuva voima on vakio iskunpituusalueella, jonka laajuus on alle 2 mm. Magneettia käytetään tällä lyhyellä alueella ja magneetin tehtävänä onkin tuottaa syöttövirrasta riippuva voima, ei liike. Tällaisia proportionaalimagneetteja käytetään pääasiassa esiohjatuissa suunta- ja paineproportionaaliventtiileissä, joissa magneetin tuottama voima muunnetaan venttiilin pääkaran ohjaukseen käytettäväksi paineeksi. Voimaohjattu proportionaalimagneetti

9 Proportionaaliventtiili - Asemaohjatuissa magneeteissa käyttökelpoinen iskunpituusalue on pidempi kuin voimaohjatuissa ja on magneetin koon mukaan 2-5 mm. Magneetin tuottama, syöttövirrasta riippuva voima muutetaan iskunpituudeksi kohdistamalla tuotettu voima jouseen. Tällöin magneetin iskunpituus ja siten myös venttiilin karan siirtymä eli asema riippuvat syöttövirrasta ja liikettä vastustavan jousen ominaisuuksista. Asemaohjattuja proportionaalimagneetteja käytetään suunta-, paine- ja vastusproportionaaliventtiileissä. Asemaohjattu proportionaalimagneetti

10 Proportionaaliventtiili Jousivoima ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa asemaohjattujen magneettien tiettyä syöttövirtaa vastaavaan siirtymään, vaan siihen vaikuttavat lisäksi erilaiset häiriötekijät, joita ovat muun muassa virtausvoimat venttiilin karassa, kitkat, lämpötila sekä magneettinen hystereesi. Nämä heikentävät magneetin asemointitarkkuutta, jolloin venttiili ei asetukaan tulosignaalia vastaavaan asemaan eikä lähtösignaali saa haluttua arvoaan. Asematakaisinkytkennän merkitys on sitä suurempi, mitä suuremmat ovat häiriövoimat suhteessa magneetin ohjausvoimaan. Tämän vuoksi asematakaisinkytkentä on merkityksellisin suoraanohjatuissa venttiileissä, joissa virtausta ohjaavaan karaan kohdistuvat häiriövoimat kohdistuvat suoraan myös ohjaavaan magneettiin. Esiohjatuissa venttiileissä asematakaisinkytkennän merkitys on pienempi, sillä virtausta ohjaavan pääkaran asemointiin käytettävissä oleva voima on merkittävästi ohjaavan magneetin voimaa suurempi, koska ohjaussignaali vahvistetaan venttiilissä hydraulisesti. Säätöjärjestelmiin tarkoitetuissa proportionaaliventtiileissä eli niin kutsutuissa regelventtiileissä ohjausmagneetti on aina asematakaisinkytketty.

11 Servoventtiili Servoventtiileissä sähköinen käskyarvo muunnetaan mekaaniseksi tavallisesti vääntömoottoreilla, mutta myös muita rakenteita kuten lineaarimoottoreita ja askelmoottoreita käytetään, joskin harvemmin. Vääntömoottorit ovat virtaohjattuja kestomagneettimoottoreita, jotka tuottavat syötettyyn ohjausvirtaan nähden proportionaalisen momentin. Toisin kuin proportionaalimagneetit, vääntömoottorit ovat eristettyjä nestetilasta. Vääntömoottori

12 Servoventtiili Vääntömoottorin tuottama momentti on suhteellisen pieni, joten sen kyky ohjata hydraulista tehoa suoraan on vaatimaton. Tämän vuoksi vääntömoottorilta saatava mekaaninen signaali on suurempia hydraulisia tehoja ohjattaessa muunnettava hydrauliseksi sekä vahvistettava tarvetta vastaavaksi. Vääntömoottorien etuina ovat proportionaalimagneetteja pienempi tehonkulutus sekä paremmat staattiset ja dynaamiset ominaisuudet. Merkittävimmät erot proportionaali- ja servoventtiilien välillä ovat sähköisten ohjauslaitteiden erilaisuus sekä erot venttiilien staattisissa ja dynaamisissa ominaisuuksissa. Niistä riippuu soveltuuko venttiili asetuslaitteeksi ohjausvai säätöpiiriin. Venttiilien staattisiin ja dynaamisiin ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa karan peitot, sähköisen ohjauslaitteen ja venttiilin karan kitkat, välykset sekä hitaus, ohjauslaitteen magneettinen hystereesi sekä ohjauslaitteen mahdollinen takaisinkytkentä.

13 Ohjausjärjestelmiin tarkoitetuissa venttiileissä karan peitto on positiivinen ja peiton suuruus on noin % karan koko iskunpituudesta. Säätöjärjestelmiin tarkoitetuissa venttiileissä peitto on joko nollapeitto tai hieman negatiivinen, jolloin sen suuruus on noin 1-3 % karan koko iskunpituudesta. Näillä saavutetaan paremmat ohjausominaisuudet kuin positiivisilla karapeitoilla, mutta toisaalta haittana on venttiilien vuotovirtauksen kasvu. Karapeitot tilavuus- ja vuotovirtaominaisuuksineen

14 Venttiilin lähtösignaalin riippuvuus tulosignaalista ilmaistaan kuvan kaltaisilla ominaiskäyrästöillä, joissa signaaliarvot on ilmoitettu joko suureiden prosentuaalisina tai todellisina arvoina. Virta- ja paineproportionaaliventtiilien ominaiskäyrät

15 Ominaiskäyrien lisäksi venttiileille ilmoitetaan nimellistilavuusvirta, joka ilmaisee sen tilavuusvirran suuruuden, jonka täysin avoin venttiili jollakin tietyllä venttiilin ohjausreunan yli vaikuttavalla paine-erolla läpäisee. Suunta- ja virtaproportionaaliventtiilien nimellistilavuusvirrat ja ominaiskäyrät esitetään yleensä, valmistajakohtaisesti, ainakin joko 8 tai 10 bar:n suuruisella ohjausreunan yli vaikuttavalla paine-erolla. Säätöjärjestelmiin tarkoitettujen proportionaaliventtiilien eli regelventtiilien sekä servoventtiilien nimellistilavuusvirrat ja ominaiskäyrät taas esitetään tavallisesti paine-erolla 35 bar ohjausreunan yli, joskin myös muita paine-eroarvoja käytetään. Venttiilien tilavuusvirtaominaisuudet muilla kuin valmistajien ilmoittamilla paine-eroilla voidaan ratkaista yhtälöstä: Δp 2 Q 2 2 = Δp1 Q 1 Nimellistilavuusvirtakäyrä

16 Venttiilin dynaamisia ominaisuuksia kuvaava nousuaika ilmaisee venttiilin kyvyn seurata askelmaista tulosignaalin muutosta. Venttiilin tilanmuutokseen tarvitsema aika riippuu sekä signaalinmuutoksen suuruudesta että suunnasta. Kuvassa on esitetty tyypilliset nousuaikakuvaajat neljällä eri tulosignaalin muutoksella, joiden suuruus on ilmaistu prosentuaalisena osuutena tulosignaalin koko alueesta. Venttiilin askelvaste

17 Tarkempi kuva venttiilin dynaamisista ominaisuuksista saadaan sen taajuusvasteesta, joka ilmaisee venttiilin kyvyn seurata taajuudeltaan vaihtelevaa, mutta amplitudiltaan vakiona pysyvää sinimuotoista tulosignaalia. Taajuusvaste esitetään yleensä kuvan kaltaisena Bodediagrammina, jossa taajuuden funktiona on kuvattu lähtö- ja tulosignaalien välinen amplitudisuhde sekä vaihe-ero. Venttiilin taajuusvaste

18 Suuntaventtiilitoimintoihin tarkoitetut jatkuvatoimiset venttiilit ovat yleensä luistirakenteisia 4- tieventtiileita. Ohjattavan tilavuusvirran suuruuden mukaan venttiilit ovat joko suoraanohjattuja tai esiohjattuja, jolloin ne tavallisesti ovat joko kaksi- tai kolmiasteisia. Ohjattaessa toimilaitteita 4-tieventtiilillä venttiili kuristaa sekä toimilaitteelle menevää että toimilaitteelta poistuvaa virtausta, jolloin toimilaitetta voidaan hallita kuormituksen suunnasta riippumatta. Suoraanohjattu suuntaproportionaaliventtiili

19 Proportionaaliventtiiliohjatuissa säätöjärjestelmissä tulisi käyttää kuvan kaltaisia asematakaisinkytkettyjä nollapeittoisia suuntaproportionaaliventtiileitä. Suoraanohjattu, sähköisesti asematakaisinkytketty suuntaproportionaaliventtiili

20 Kuvan esittämässä esiohjatussa, kaksiasteisessa servoventtiilissä vääntömoottorin tuottama mekaaninen signaali muunnetaan vahvistetuksi painesignaaliksi esiohjausventtiilinä toimivassa suutin-läppäventtiilissä. Suutin-läppäventtiilin avulla muodostetaan pääkaran vastakkaisiin otsapintoihin vaikuttava paine-ero, jonka suuruus riippuu läpän liikkeestä ja siten venttiilin ohjaussignaalista. Pääkaraan kohdistuva, paine-erosta aiheutuva voima yhdessä karaan vaikuttavien jousivoimien kanssa määrää karan aseman. Esiohjattu, kaksiasteinen suuntaservoventtiili Esiohjattu, kolmiasteinen suuntaservoventtiili

21 Kuvassa on esitetty esiohjattu paineenrajoitusproportionaaliventtiili, jonka esiohjausosana on suoraanohjattu, asematakaisinkytketty paineenrajoitusproportionaaliventtiili ja päätehoasteena patruunaventtiili. Venttiili vastaa toiminnaltaan perinteistä esiohjattua paineenrajoitusventtiiliä. Esiohjattu paineenrajoitusproportionaaliventtiili

22 Ohjauselektroniikka sisältää vähintään vahvistimen, joka muuttaa yleensä jännitemuodossa olevan käskyarvon proportionaalimagneetin tai vääntömoottorin ohjausvirraksi. Tämän lisäksi elektroniikkaan kuuluu ohjattavan venttiilin mukaan erilaisia säätäjiä sekä apu- ja lisätoimintoja kuten värähtelyheräte, nollapisteen, vahvistuksen ja ohjaussignaalin muutosnopeuden asetus, kuolleen alueen kompensointi sekä karan aseman säätöjärjestelmä. Värähtelyheräte eli dither-signaali on korkeataajuista pieniamplitudista virtasignaalia, joka yhdistetään kortin tuottamaan käskyarvosta riippuvaan venttiilin ohjaussignaaliin. Herätteen tarkoituksena on pitää sähkömekaaninen muunnin ja venttiilin kara jatkuvassa liikkeessä ja estää siten lepokitkaa heikentämästä venttiiliominaisuuksia. Nollapisteen ja vahvistuksen asetuksilla vaikutetaan venttiilin lähtösignaalin riippuvuuteen tulosignaalista. Nollapisteen asetus määrää karan aseman ja siten myös venttiilin tilan, kun tulosignaali on nolla. Vahvistuksen asetuksella taas määritetään lähtö- ja tulosignaalin välinen kerroin eli ominaiskäyrän kulmakerroin.

23 Ohjaussignaalin muutosnopeuden asetuksella määritetään, missä ajassa käskyarvon muutos välittyy kokonaisuudessaan venttiilille. Venttiilin ohjauselektroniikalle annettava käskyarvon muutos on tavallisesti askelmainen, nopea arvosta toiseen siirtyminen. Mikäli ohjauselektroniikka välittää sen samanlaisena venttiilille, on seurauksena venttiilin karan aseman äkillinen muutos, joka taas aiheuttaa suuria ohjattavien toimilaitteiden kiihtyvyyksiä ja paineiskuja. Näiden välttämiseksi on hyvä hidastaa käskyarvon muutoksen välittymistä venttiilille ja antaa muutoksen tapahtua askelmaisen sijasta pengermäisesti eli hitaasti signaalin arvoa muuttaen. Tämä saadaan aikaan niin sanotuilla ramppigeneraattoreilla, joiden avulla voidaan määrittää tilasta toiseen siirtymiseen käytettävä aika. Kuolleen alueen kompensointia käytetään venttiileillä, joiden karan peitto on positiivinen. Tällöin venttiilin ohjauselektroniikalle tuotavaa käskyarvoa kasvatetaan siten, että jo pienikin annettu käskyarvo siirtää karan pois peittoalueelta. Venttiileiden, joissa on karan aseman takaisinkytkentä, ohjauselektroniikka sisältää myös karan aseman säätöjärjestelmän, joka huolehtii siitä, että kara saavuttaa annettua tulosignaalia vastaavan aseman.

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

Pumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet

Pumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet umppusäädöt Heikki Kauranne Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet 21.3.2 Sisällysluettelo 1. Johdanto eli pumppusäätö vs. venttiilisäätö 2 2. umppusäädöt säätötilavuuspumpuilla 3

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan Piirrosmerkit Johdanto erusteet Päivän teemat Mitä se hydrauliikka oikein on? Missä ja miksi sitä käytetään? Paine, mitä ja miksi? Onko aineesta

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

3. kierros. 1. Lähipäivä

3. kierros. 1. Lähipäivä 3. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe (viikko 1/2) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Luetteloesite 2 Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Qn= 800 l/min Paineilmaliitäntä lähtö: G 1/4 Sähk. liitäntä: Pistoke,

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf 1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö,

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT M5 - G 1 vasta- ja vastusvastaventtiilit Vastusvastaventtiilejä käytetään pääasiassa, kun halutaan säätää sylinterin iskunnopeutta. Venttiilejä käytetään myös ilmanvirtauksen säätöön. Vastaventtiili säätää

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Q2-1 Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Lue yleisohjeet erillisestä kuoresta ennen tämän tehtävän aloittamista. Johdanto Faasimuutokset ovat tuttuja

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

BLB. Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI

BLB. Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI Sekoituslaatikko kaksikanavajärjestelmään LYHYESTI Pieni painehäviö riippumatta lämmitys/jäähdytyspellin asennosta Seitsemän kokoa Tarkastuslasi toiminnan tarkastusta varten Varustettu sähköisillä toimilaitteilla

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468 Operation hitsatut päät / laipat 467 ja 468 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 2-2-21 Linjasäätöventtiilit 467 ja 468 on suunniteltu sulku- ja säätökäyttöön. Ne soveltuvat nestevirtausten säätöön lämmitys-

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

Lukion. Calculus. MAA10 Integraalilaskenta. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. MAA10 Integraalilaskenta. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA Integraalilaskenta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Integraalilaskenta (MAA Pikatesti ja Kertauskokeet Tehtävien

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN Käyttöohjeet 2 Sisällysluettelo sivu 1. Käyttötarkoitus 3 2. Terän kaltevuuden säätöjärjestelmän rakenne 4 3. Tekniset tiedot 4 4 Tiehöylän

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Pienet sähkötoimilaitteet 90 käännöllä

Pienet sähkötoimilaitteet 90 käännöllä Pienet sähkötoimilaitteet 90 käännöllä Rotork-toimilaitteet Yksi toimilaitetekniikan johtavista valmistajista Rotork on luotettava ja tuotteet ovat pitkälle kehitettyjä. Rotorkilla on yli neljänkymmenen

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

T RC/ PC - Tekniset tiedot

T RC/ PC - Tekniset tiedot T7.185-200 RC/ PC - Tekniset tiedot TRAKTORIMALLI T7.185 T7.200 T7.185 T7.200 RC RC PCE PCE Sylinteriluku/hengitys 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc Iskutilavuus litraa 6,728 6,728 6,728 6,728

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic

Lisätiedot

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen)

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen) 1. Ylöspäin liikkuvan hissin, jonka massa on 480 kg, nopeus riippuu ajasta oheisen kuvion mukaisesti. Laske kannatinvaijeria jännittävä voima liikkeen eri vaiheissa. (YO, S 84) 0-4s: 4,9 kn, 4..10s: 4,7

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 70 Jussi Tyni 5 a) Derivoi f ( ) e b) Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 c) Ratkaise yhtälö määrittelyjoukko log Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangeti pisteeseen, jossa käyrä

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila.

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Lukittuminen. Suljettu silmukka

Lukittuminen. Suljettu silmukka Lukittuminen Suljettu silmukka Lähtien tilanteesta, jossa > ja ( ) =0. Hetken ajan se tuottaa silmukkasuodattimen ulostuloon positiivisen jännitteen v olp, joka kasvattaa oskillaattorin lähtötaajuutta

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

PALLOVENTTIILI MAAKAASULLE hiiliterästä hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500

PALLOVENTTIILI MAAKAASULLE hiiliterästä hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500 hitsatut päät / kierrepäät / laipat 35000, 35200, 35300, 35500 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 29-06-2016 35000 35500-sarjan venttiilit ovat tiiviitä sulkuventtiileitä, joita käytetään maakaasulle.

Lisätiedot

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki Huonesäädin STRA-04 STRA-04 on valmiiksi ohjelmoitu kommunikoiva huonesäädin lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen jälkikäsittelyjärjestelmissä. Se soveltuu toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin, hotelleihin,

Lisätiedot

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö

Lisätiedot

Pressurisation Systems. Variomat. Pumppuohjattu paineenpitojärjestelmä. Pressurisation Systems. Paineenpito Kaasunpoisto Lisätäyttö

Pressurisation Systems. Variomat. Pumppuohjattu paineenpitojärjestelmä. Pressurisation Systems. Paineenpito Kaasunpoisto Lisätäyttö Variomat Pumppuohjattu paineenpitojärjestelmä Paineenpito Kaasunpoisto Lisätäyttö 39 Ohjaus Control Basic Control Basic S Control Touch 2-rivin LCD näyttö 8 ohjauspainiketta 2 merkkivaloa (tilatieto) Järjestelmäpaineen,

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2 Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2 Mallin rakentaminen mittausten avulla Epäparametriset menetelmät: tuloksena malli, joka ei perustu parametreille impulssi-, askel- tai taajusvaste siirtofunktion

Lisätiedot

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,

Lisätiedot

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön TBV-CM Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön IMI TA / Säätöventtiilit / TBV-CM TBV-CM Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien päätelaiteventtiiliksi suunniteltu TBV-CM

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä

Lisätiedot

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot