Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat"

Transkriptio

1 Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Suuntaventtiileinä Tilavuusvirran suunnan ohjauksella vaikutetaan toimilaitteiden liikesuuntiin. Paineventtiileinä Paineensäädöllä vaikutetaan toimilaitteista saataviin voimiin ja momentteihin. Virtaventtiileinä Tilavuusvirransäädöllä vaikutetaan toimilaitteiden liikenopeuksiin. Proportionaali- ja servoventtiilien ohjaustapa poikkeaa kuitenkin merkittävästi edellä esiteltyjen venttiilien ohjaustavoista, sillä niissä voidaan käyttää jatkuvaa portaatonta ohjausta. Kun venttiileitä voidaan ohjata portaattomasti, myös toimilaitteiden asemaa, nopeutta sekä voimaa tai momenttia voidaan ohjata portaattomasti. Proportionaali- ja servoventtiilit eroavat edellä esitellyistä venttiileistä sekä ohjaustavaltaan että rakenteeltaan.

2 - Toimintaperiaatteeltaan proportionaali- ja servoventtiilit ovat jatkuvatoimisia vahvistimia, joissa tuleva ohjaussignaali eli tulosignaali muunnetaan ja vahvistetaan hydrauliseksi lähtösignaaliksi. - Hydraulitekniikassa proportionaalitekniikalla tarkoitetaan proportionaaliventtiileitä sekä sellaisia järjestelmiä ja laitteistoja, joissa vahvistettu lähtösignaali riippuu tietyssä suhteessa tulosignaalista. - Servotekniikalla tarkoitetaan yleisesti, muun muassa hydraulitekniikassa, kaikkia jatkuvatoimisia laitteita, joissa on tulo- ja lähtösignaalin välisen proportionaalisuuden lisäksi jatkuva lähtösignaalin valvonta ja sen vertailu tulosignaaliin eli takaisinkytkentä. - Hydraulitekniikassa servojärjestelmä voidaan toteuttaa käyttäen nopeita ON/OFF- venttiileitä.

3 Sylinterin liike toteutettuna ON/OFF-venttiileillä Erilaisia ajomoodeja

4 Ohjaustapansa perusteella hydraulijärjestelmät voidaan jakaa ohjausjärjestelmiin ja säätöjärjestelmiin. Ohjausjärjestelmä: Vaikka näyttäisi siltä, että käskyarvon ja oloarvon välinen yhteys on lineaarinen ja arvojen välinen suhde on vakio, ei näin kuitenkaan todellisuudessa ole. Toimilaitteen nopeuteen vaikuttavat annetun käskyarvon lisäksi muun muassa toimilaitteen kuormitus, nesteen viskositeetti, muutokset komponenttien ominaisuuksissa, yksittäisten järjestelmänosien lineaarisuusvirheet sekä sähköisen ohjauksen häiriöt. Näistä merkittävin vaikutus on kuormituksella muutoksineen, sillä se määrää toimilaitteen painetason ja siten myös venttiilin yli vallitsevan paine-eron. Komponenttien ominaisuuksien muutoksilla tarkoitetaan tässä kulumisesta, nesteen mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien keräytymisestä sekä paineen aiheuttamasta laajentumisesta aiheutuvia muutoksia. Tällöin komponenteissa muuttuvat muun muassa kitkat, vuodot sekä ohjaustarkkuudet. Ohjausjärjestelmässä esiintyvät sisäiset muutokset ja järjestelmään kohdistuvien ulkoisten tekijöiden muutokset johtavat siis siihen, että saman käskyarvon toistaminen eri olosuhteissa tuottaa erilaisia oloarvoja.

5 Säätöjärjestelmä: Proportionaali- ja servoventtiilit - Lisäämällä ohjausjärjestelmään ohjattavan suureen oloarvon mittaus sekä mitatun arvon vertailu käskyarvoon eli takaisinkytkentä saadaan aikaan säätö- eli suljetun piirin järjestelmä. Vertaamalla mitattua oloarvoa annettuun käskyarvoon eroelimessä saadaan selville säätöpoikkeama eli ero halutun ja todellisen pyörimisnopeuden välillä. Tämän poikkeaman eli virheen perusteella muodostetaan uusi, järjestelmän sisäinen käskyarvo, joka säätäjän sopivasti käsittelemänä ja vahvistamana johdetaan venttiilille. Säätöjärjestelmässä tapahtuva jatkuva virheen korjaus poistaa periaatteessa kaikki järjestelmän sisäisten muutosten sekä järjestelmään kohdistuvien ulkoisten tekijöiden muutosten vaikutukset oloarvoon.

6 Siirryttäessä perinteisistä venttiileistä koostuvista järjestelmistä proportionaalitai servoventtiileillä toteutettuihin järjestelmiin voidaan joissakin tapauksissa vähentää järjestelmän komponenttimäärää. Tästä esimerkkinä ovat kuvan järjestelmät, joissa toimilaitteena olevan sylinterin halutaan liikkuvan neljällä erikseen asetettavissa olevalla nopeudella. Perinteisillä venttiileillä eli ON/OFF- tekniikalla toteutettuna tämä vaatii sylinterin liikesuunnan määräävän suuntaventtiilin lisäksi yhtä monta virtaventtiiliä kuin on haluttuja nopeuksia. Sen sijaan esimerkiksi proportionaalitekniikalla toteutettuna sylinterin liikesuunnan ohjaus ja kaikki halutut nopeudet saadaan toteutettua yhdellä 4- tiesuuntaproportionaaliventtiililla.

7 Muutokset nopeuksien välillä saadaan tapahtumaan juohevasti, kun perinteisillä venttiileillä toteutetussa järjestelmässä muutokset ovat äkillisiä. Komponenttimäärän vähenemisen vastapainona on kuitenkin järjestelmän hallitsemiseksi tarvittavan ohjauksen monimutkaistuminen. Ohjauselektroniikan tuottama sähköinen käskyarvo on hydrauliventtiileiden toimintatavan vuoksi muunnettava mekaaniseen muotoon joko voimaksi tai liikkeeksi. Näiden avulla voidaan sitten hallita venttiilin karaa sekä edelleen venttiilin lähtösignaalia, painetta tai tilavuusvirtaa. Sähköinen käskyarvo muunnetaan mekaaniseksi sähkömekaanisilla muuntimilla, jotka ovat proportionaali- ja servoventtiileissä toisistaan poikkeavia.

8 Proportionaaliventtiili Proportionaalimagneetit voidaan jakaa voimaohjattuihin ja asemaohjattuihin. - Voimaohjatun magneetin tuottama, syöttövirrasta riippuva voima on vakio iskunpituusalueella, jonka laajuus on alle 2 mm. Magneettia käytetään tällä lyhyellä alueella ja magneetin tehtävänä onkin tuottaa syöttövirrasta riippuva voima, ei liike. Tällaisia proportionaalimagneetteja käytetään pääasiassa esiohjatuissa suunta- ja paineproportionaaliventtiileissä, joissa magneetin tuottama voima muunnetaan venttiilin pääkaran ohjaukseen käytettäväksi paineeksi. Voimaohjattu proportionaalimagneetti

9 Proportionaaliventtiili - Asemaohjatuissa magneeteissa käyttökelpoinen iskunpituusalue on pidempi kuin voimaohjatuissa ja on magneetin koon mukaan 2-5 mm. Magneetin tuottama, syöttövirrasta riippuva voima muutetaan iskunpituudeksi kohdistamalla tuotettu voima jouseen. Tällöin magneetin iskunpituus ja siten myös venttiilin karan siirtymä eli asema riippuvat syöttövirrasta ja liikettä vastustavan jousen ominaisuuksista. Asemaohjattuja proportionaalimagneetteja käytetään suunta-, paine- ja vastusproportionaaliventtiileissä. Asemaohjattu proportionaalimagneetti

10 Proportionaaliventtiili Jousivoima ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa asemaohjattujen magneettien tiettyä syöttövirtaa vastaavaan siirtymään, vaan siihen vaikuttavat lisäksi erilaiset häiriötekijät, joita ovat muun muassa virtausvoimat venttiilin karassa, kitkat, lämpötila sekä magneettinen hystereesi. Nämä heikentävät magneetin asemointitarkkuutta, jolloin venttiili ei asetukaan tulosignaalia vastaavaan asemaan eikä lähtösignaali saa haluttua arvoaan. Asematakaisinkytkennän merkitys on sitä suurempi, mitä suuremmat ovat häiriövoimat suhteessa magneetin ohjausvoimaan. Tämän vuoksi asematakaisinkytkentä on merkityksellisin suoraanohjatuissa venttiileissä, joissa virtausta ohjaavaan karaan kohdistuvat häiriövoimat kohdistuvat suoraan myös ohjaavaan magneettiin. Esiohjatuissa venttiileissä asematakaisinkytkennän merkitys on pienempi, sillä virtausta ohjaavan pääkaran asemointiin käytettävissä oleva voima on merkittävästi ohjaavan magneetin voimaa suurempi, koska ohjaussignaali vahvistetaan venttiilissä hydraulisesti. Säätöjärjestelmiin tarkoitetuissa proportionaaliventtiileissä eli niin kutsutuissa regelventtiileissä ohjausmagneetti on aina asematakaisinkytketty.

11 Servoventtiili Servoventtiileissä sähköinen käskyarvo muunnetaan mekaaniseksi tavallisesti vääntömoottoreilla, mutta myös muita rakenteita kuten lineaarimoottoreita ja askelmoottoreita käytetään, joskin harvemmin. Vääntömoottorit ovat virtaohjattuja kestomagneettimoottoreita, jotka tuottavat syötettyyn ohjausvirtaan nähden proportionaalisen momentin. Toisin kuin proportionaalimagneetit, vääntömoottorit ovat eristettyjä nestetilasta. Vääntömoottori

12 Servoventtiili Vääntömoottorin tuottama momentti on suhteellisen pieni, joten sen kyky ohjata hydraulista tehoa suoraan on vaatimaton. Tämän vuoksi vääntömoottorilta saatava mekaaninen signaali on suurempia hydraulisia tehoja ohjattaessa muunnettava hydrauliseksi sekä vahvistettava tarvetta vastaavaksi. Vääntömoottorien etuina ovat proportionaalimagneetteja pienempi tehonkulutus sekä paremmat staattiset ja dynaamiset ominaisuudet. Merkittävimmät erot proportionaali- ja servoventtiilien välillä ovat sähköisten ohjauslaitteiden erilaisuus sekä erot venttiilien staattisissa ja dynaamisissa ominaisuuksissa. Niistä riippuu soveltuuko venttiili asetuslaitteeksi ohjausvai säätöpiiriin. Venttiilien staattisiin ja dynaamisiin ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa karan peitot, sähköisen ohjauslaitteen ja venttiilin karan kitkat, välykset sekä hitaus, ohjauslaitteen magneettinen hystereesi sekä ohjauslaitteen mahdollinen takaisinkytkentä.

13 Ohjausjärjestelmiin tarkoitetuissa venttiileissä karan peitto on positiivinen ja peiton suuruus on noin % karan koko iskunpituudesta. Säätöjärjestelmiin tarkoitetuissa venttiileissä peitto on joko nollapeitto tai hieman negatiivinen, jolloin sen suuruus on noin 1-3 % karan koko iskunpituudesta. Näillä saavutetaan paremmat ohjausominaisuudet kuin positiivisilla karapeitoilla, mutta toisaalta haittana on venttiilien vuotovirtauksen kasvu. Karapeitot tilavuus- ja vuotovirtaominaisuuksineen

14 Venttiilin lähtösignaalin riippuvuus tulosignaalista ilmaistaan kuvan kaltaisilla ominaiskäyrästöillä, joissa signaaliarvot on ilmoitettu joko suureiden prosentuaalisina tai todellisina arvoina. Virta- ja paineproportionaaliventtiilien ominaiskäyrät

15 Ominaiskäyrien lisäksi venttiileille ilmoitetaan nimellistilavuusvirta, joka ilmaisee sen tilavuusvirran suuruuden, jonka täysin avoin venttiili jollakin tietyllä venttiilin ohjausreunan yli vaikuttavalla paine-erolla läpäisee. Suunta- ja virtaproportionaaliventtiilien nimellistilavuusvirrat ja ominaiskäyrät esitetään yleensä, valmistajakohtaisesti, ainakin joko 8 tai 10 bar:n suuruisella ohjausreunan yli vaikuttavalla paine-erolla. Säätöjärjestelmiin tarkoitettujen proportionaaliventtiilien eli regelventtiilien sekä servoventtiilien nimellistilavuusvirrat ja ominaiskäyrät taas esitetään tavallisesti paine-erolla 35 bar ohjausreunan yli, joskin myös muita paine-eroarvoja käytetään. Venttiilien tilavuusvirtaominaisuudet muilla kuin valmistajien ilmoittamilla paine-eroilla voidaan ratkaista yhtälöstä: Δp 2 Q 2 2 = Δp1 Q 1 Nimellistilavuusvirtakäyrä

16 Venttiilin dynaamisia ominaisuuksia kuvaava nousuaika ilmaisee venttiilin kyvyn seurata askelmaista tulosignaalin muutosta. Venttiilin tilanmuutokseen tarvitsema aika riippuu sekä signaalinmuutoksen suuruudesta että suunnasta. Kuvassa on esitetty tyypilliset nousuaikakuvaajat neljällä eri tulosignaalin muutoksella, joiden suuruus on ilmaistu prosentuaalisena osuutena tulosignaalin koko alueesta. Venttiilin askelvaste

17 Tarkempi kuva venttiilin dynaamisista ominaisuuksista saadaan sen taajuusvasteesta, joka ilmaisee venttiilin kyvyn seurata taajuudeltaan vaihtelevaa, mutta amplitudiltaan vakiona pysyvää sinimuotoista tulosignaalia. Taajuusvaste esitetään yleensä kuvan kaltaisena Bodediagrammina, jossa taajuuden funktiona on kuvattu lähtö- ja tulosignaalien välinen amplitudisuhde sekä vaihe-ero. Venttiilin taajuusvaste

18 Suuntaventtiilitoimintoihin tarkoitetut jatkuvatoimiset venttiilit ovat yleensä luistirakenteisia 4- tieventtiileita. Ohjattavan tilavuusvirran suuruuden mukaan venttiilit ovat joko suoraanohjattuja tai esiohjattuja, jolloin ne tavallisesti ovat joko kaksi- tai kolmiasteisia. Ohjattaessa toimilaitteita 4-tieventtiilillä venttiili kuristaa sekä toimilaitteelle menevää että toimilaitteelta poistuvaa virtausta, jolloin toimilaitetta voidaan hallita kuormituksen suunnasta riippumatta. Suoraanohjattu suuntaproportionaaliventtiili

19 Proportionaaliventtiiliohjatuissa säätöjärjestelmissä tulisi käyttää kuvan kaltaisia asematakaisinkytkettyjä nollapeittoisia suuntaproportionaaliventtiileitä. Suoraanohjattu, sähköisesti asematakaisinkytketty suuntaproportionaaliventtiili

20 Kuvan esittämässä esiohjatussa, kaksiasteisessa servoventtiilissä vääntömoottorin tuottama mekaaninen signaali muunnetaan vahvistetuksi painesignaaliksi esiohjausventtiilinä toimivassa suutin-läppäventtiilissä. Suutin-läppäventtiilin avulla muodostetaan pääkaran vastakkaisiin otsapintoihin vaikuttava paine-ero, jonka suuruus riippuu läpän liikkeestä ja siten venttiilin ohjaussignaalista. Pääkaraan kohdistuva, paine-erosta aiheutuva voima yhdessä karaan vaikuttavien jousivoimien kanssa määrää karan aseman. Esiohjattu, kaksiasteinen suuntaservoventtiili Esiohjattu, kolmiasteinen suuntaservoventtiili

21 Kuvassa on esitetty esiohjattu paineenrajoitusproportionaaliventtiili, jonka esiohjausosana on suoraanohjattu, asematakaisinkytketty paineenrajoitusproportionaaliventtiili ja päätehoasteena patruunaventtiili. Venttiili vastaa toiminnaltaan perinteistä esiohjattua paineenrajoitusventtiiliä. Esiohjattu paineenrajoitusproportionaaliventtiili

22 Ohjauselektroniikka sisältää vähintään vahvistimen, joka muuttaa yleensä jännitemuodossa olevan käskyarvon proportionaalimagneetin tai vääntömoottorin ohjausvirraksi. Tämän lisäksi elektroniikkaan kuuluu ohjattavan venttiilin mukaan erilaisia säätäjiä sekä apu- ja lisätoimintoja kuten värähtelyheräte, nollapisteen, vahvistuksen ja ohjaussignaalin muutosnopeuden asetus, kuolleen alueen kompensointi sekä karan aseman säätöjärjestelmä. Värähtelyheräte eli dither-signaali on korkeataajuista pieniamplitudista virtasignaalia, joka yhdistetään kortin tuottamaan käskyarvosta riippuvaan venttiilin ohjaussignaaliin. Herätteen tarkoituksena on pitää sähkömekaaninen muunnin ja venttiilin kara jatkuvassa liikkeessä ja estää siten lepokitkaa heikentämästä venttiiliominaisuuksia. Nollapisteen ja vahvistuksen asetuksilla vaikutetaan venttiilin lähtösignaalin riippuvuuteen tulosignaalista. Nollapisteen asetus määrää karan aseman ja siten myös venttiilin tilan, kun tulosignaali on nolla. Vahvistuksen asetuksella taas määritetään lähtö- ja tulosignaalin välinen kerroin eli ominaiskäyrän kulmakerroin.

23 Ohjaussignaalin muutosnopeuden asetuksella määritetään, missä ajassa käskyarvon muutos välittyy kokonaisuudessaan venttiilille. Venttiilin ohjauselektroniikalle annettava käskyarvon muutos on tavallisesti askelmainen, nopea arvosta toiseen siirtyminen. Mikäli ohjauselektroniikka välittää sen samanlaisena venttiilille, on seurauksena venttiilin karan aseman äkillinen muutos, joka taas aiheuttaa suuria ohjattavien toimilaitteiden kiihtyvyyksiä ja paineiskuja. Näiden välttämiseksi on hyvä hidastaa käskyarvon muutoksen välittymistä venttiilille ja antaa muutoksen tapahtua askelmaisen sijasta pengermäisesti eli hitaasti signaalin arvoa muuttaen. Tämä saadaan aikaan niin sanotuilla ramppigeneraattoreilla, joiden avulla voidaan määrittää tilasta toiseen siirtymiseen käytettävä aika. Kuolleen alueen kompensointia käytetään venttiileillä, joiden karan peitto on positiivinen. Tällöin venttiilin ohjauselektroniikalle tuotavaa käskyarvoa kasvatetaan siten, että jo pienikin annettu käskyarvo siirtää karan pois peittoalueelta. Venttiileiden, joissa on karan aseman takaisinkytkentä, ohjauselektroniikka sisältää myös karan aseman säätöjärjestelmän, joka huolehtii siitä, että kara saavuttaa annettua tulosignaalia vastaavan aseman.

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Päivän teemat Toimilaitteiden - liikesuunnan ohjaus? - liikenopeuden ohjaus? - voiman ohjaus? Mistä riittävästi voimaa ohjaukseen? Onko venttiileistä vain iloa?

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

Pumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet

Pumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet umppusäädöt Heikki Kauranne Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet 21.3.2 Sisällysluettelo 1. Johdanto eli pumppusäätö vs. venttiilisäätö 2 2. umppusäädöt säätötilavuuspumpuilla 3

Lisätiedot

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit (Visidon arkisto 1986) No 4 FLUID Finland 2-2003 Pilottipaine Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit Paineventtiileitä ovat: Paineenrajoitusventtiilit Paineenalennusventtiilit

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan Piirrosmerkit Johdanto erusteet Päivän teemat Mitä se hydrauliikka oikein on? Missä ja miksi sitä käytetään? Paine, mitä ja miksi? Onko aineesta

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

3. kierros. 1. Lähipäivä

3. kierros. 1. Lähipäivä 3. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe (viikko 1/2) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan

Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan 2 Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VSO-31-sarja; 280/350 bar Kokoluokat [cm3/kier]: 18, 28, 45, 71, 100, 140 Säätötilavuuspumppu

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Viikkoharjoitukset syksyllä 2015 Paikka: Maarintalo, E-sali Aika: perjantaisin klo 10:15-13:00 (14:00) Päivämäärät: Opetushenkilöstö

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Kuvaus Venttiilin virtauksen säätöominaisuus, jolla säätöasetusta voidaan muuttaa lineaarisesta logaritmiseksi tai päinvastoin. Uudenaikainen rakenne, jossa

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät

Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Tutkimustehtävä 1 HENKILÖKOHTAISESTI RATKAISTAVA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOOSTUU LABORA- TORIOHARJOITUKSESTA SEKÄ TUTKIMUSKYSYMYKSISTÄ. TÄMÄ DOKUMENTTI SISÄLTÄÄ MOLEMPIEN OSUUKSIEN

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014 Operation C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS V-palloventtiili on erityisesti suunniteltu massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. Rakennepituudeltaan lyhyempi 59 on suunniteltu pohjaventtiilikäyttöön.

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen 8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

VR, VF, VFS 2-tiekytkentä VRB(G), VF 3-tiekytkentä

VR, VF, VFS 2-tiekytkentä VRB(G), VF 3-tiekytkentä Tekninen esite Istukkaventtiilit VR, VF, VFS 2-tiekytkentä VRB(G), VF 3-tiekytkentä Käyttö VR 2 VF 2/VFS 2 VRB(G) 3 VF 3 Venttiilit soveltuvat käytettäviksi Danfoss AMV 123, AMV 133, AMV 323, AMV 423,

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Heikki Paavilainen 27.8.2008 Metropolia MOBILETEKNIIKKA / HYDRAULIIKKA

Heikki Paavilainen 27.8.2008 Metropolia MOBILETEKNIIKKA / HYDRAULIIKKA Heikki Paavilainen 27.8.2008 Metropolia MOBILETEKNIIKKA / HYDRAULIIKKA SISÄLLYSLUETTELO 2 1. JOHDANTO... 3 2. MOBILEVENTTIILIT... 4 2.1 Venttiilirakenteet... 4 2.1.1 Yksilohkoventtiilit... 4 2.1.2 Monilohkoventtiilit...

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Teollisuusmittaukset. Johdanto

Teollisuusmittaukset. Johdanto Teollisuusmittaukset Johdanto Miksi mitataan? Suureen arvon selvittäminen Mittauksen kohde järjestelmä eli systeemi Tulosuure Järjestelmä Lähtösuure Miksi mitataan? Halutaan selvittää järjestelmän tila,

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Luetteloesite 2 Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Qn= 800 l/min Paineilmaliitäntä lähtö: G 1/4 Sähk. liitäntä: Pistoke,

Lisätiedot

Termostaattiset toimilaitteet

Termostaattiset toimilaitteet 2 111 EN 215-1 RTN51 kaukoanturin kera RTN81 kaukoasetteluyksikön kera Termostaattiset toimilaitteet radiaattoriventtiileille VDN, VEN, VUN, VPD ja VPE RTN51 RTN81 Toimivat itsenäisesti, ilman apuenergiaa

Lisätiedot

Annostuspumppusarja G TM M

Annostuspumppusarja G TM M Annostuspumppusarja G M M Virtausmäärä jopa 500 l/h Paine jopa 12 bar Mekaanisesti toimiva kalvo Säädettävä epäkeskotoimiosa Useampia samanlaisia tai erilaisia pumppuja yhdistettävissä ärkeimmät tekniset

Lisätiedot

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Q2-1 Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Lue yleisohjeet erillisestä kuoresta ennen tämän tehtävän aloittamista. Johdanto Faasimuutokset ovat tuttuja

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT M5 - G 1 vasta- ja vastusvastaventtiilit Vastusvastaventtiilejä käytetään pääasiassa, kun halutaan säätää sylinterin iskunnopeutta. Venttiilejä käytetään myös ilmanvirtauksen säätöön. Vastaventtiili säätää

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

Kylmäaineventtiilit PN 40

Kylmäaineventtiilit PN 40 7 venttiilit PN 0 turvakylmäaineita varten MFB LX Moduloivat säätöventtiilit, joilla säädetään kuumakaasusovelluksia jäähdytyskoneiden tehon säätöä varten Hermeettisesti tiivis ulospäin Käyttöjännite VAC

Lisätiedot

AINEENKOETUSKONEEN HYDRAULIIKKAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA IDEOINTI

AINEENKOETUSKONEEN HYDRAULIIKKAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA IDEOINTI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari AINEENKOETUSKONEEN HYDRAULIIKKAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA IDEOINTI DESIGN

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

MIIKKA KETONEN DIGITAALIHYDRAULISEN PAINEENRAJOITUSTOIMINNON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Diplomityö

MIIKKA KETONEN DIGITAALIHYDRAULISEN PAINEENRAJOITUSTOIMINNON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Diplomityö MIIKKA KETONEN DIGITAALIHYDRAULISEN PAINEENRAJOITUSTOIMINNON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Diplomityö Tarkastaja: Dos Matti Linjama Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Laboratorioharjoitus 2: Sähköhydraulisen järjestelmän säätö Jyri Juhala Jyrki Kajaste (Heikki Kauranne) Hydraulijärjestelmän venttiilin ohjausmenetelmät Ohjaus Kompensointi

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen)

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen) Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen) Kuvaus Toimimoottori mukauttaa iskunsa: Automaattisesti venttiilin päätesijainteihin, mikä alentaa käyttöönottoaikaa

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf 1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö,

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

PTS - Läppäpelti PTS. Läppäpelti

PTS - Läppäpelti PTS. Läppäpelti PTS Läppäpelti Ilmavirran sulkuun, säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen soveltuva säätöpelti. Kotelon vuotoluokitus: standardi EN 1751, luokka C. Kotelo ja säätöpelti ovat sinkittyä terästä. Sulkupellin

Lisätiedot

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002 Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

PALLOVENTTIILI haponkestävää terästä hitsattavat liitospäät / kierrepäät / laipat 440, 442, 443, 445

PALLOVENTTIILI haponkestävää terästä hitsattavat liitospäät / kierrepäät / laipat 440, 442, 443, 445 hitsattavat liitospäät / kierrepäät / laipat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Palloventtiilisarja 440-445 haponkestävästä teräksestä on tarkoitettu sulkukäyttöön kemian- ja prosessiteollisuuteen. Se

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien

Lisätiedot

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468 Operation hitsatut päät / laipat 467 ja 468 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 2-2-21 Linjasäätöventtiilit 467 ja 468 on suunniteltu sulku- ja säätökäyttöön. Ne soveltuvat nestevirtausten säätöön lämmitys-

Lisätiedot

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5)

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. ASETUS

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11 Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA

NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA Pneumaattinen tai sähköpneumaattinen ohjaus 3/2-, 5/2- ja 5/3-tie Liitännät G1/4 Tekniset tiedot venttiilimallit 3/2-, 5/2- ja 5/3-tie/asento rakenne servo-ohjattu luistiventtiili

Lisätiedot