Sisällysluettelo: Parik-säätiö Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo: Parik-säätiö Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus s.3 Organisaatio; toimielimet ja tiimit s.4 Palvelut ja valmennuspäivät s.5 Asiakaspalautetta s. 5 Poimintoja vuoden 2009 tapahtumista s. 6-7 Tavoitteena työ; Työelämävalmiuksia kehittämässä s.8 AVA-koulutus s.9 Asiakaspalvelukoulutus s. 9 Työtoiminta; Kehitysvammaisten työtoiminta s. 10 Nuoret; Työelämän alussa s. 11 Valmennusyksiköt; Työkokemusta monilta eri aloilta s. 12 Kestävää kehitystä s. 13 Mielenterveyskuntoutus Parik-säätiössä s Projektitoiminta; Kehittämistyön perusta s.16 Projektit vuonna 2009 s. 16 Sii-Po -projekti s. 17 KaaSu -hanke s Alu -toiminta ja koordinointi s. 19 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus s. 20 Talous, tulot ja menot s. 21 Tuloslaskelma ja tase s. 22 Rahoituslaskelma ja tilintarkastuskertomus s. 23 2

3 Kumppanuuden vuosi Yhteistyön ja verkostomaisen työotteen merkitys on lisääntynyt koko ajan toimialasta riippumatta. Kuluneena vuonna yhteistyön periaate vahvisti kaikkia toimijoita ja kumppanuusfoorumit täyttyivät aktiivisilla verkottujilla. Toimintatavalla ei sinällään ole uutuusarvoa, sillä korostuneinta haasteiden ratkominen ja vaikeidenkin asioiden eteenpäin vieminen on ollut meidän toimialallamme perustehtävänä. Kulttuuriimme on aina kuulunut pohtia asioita yhdessä ja muodostaa laaja käsitys päätöksenteon taustaksi. Tässä suhteessa säätiössä on omaksuttu sisäisessä päätöksenteossa samankaltainen työote. Vastaavasti säätiön ulkoisten kumppanuksien kanssa käydyssä vuorovaikutuksessa on eduksi alueellisten rakenteiden ja seudullisten tarpeiden tunteminen laajasti yli kuntarajojen. Parik-säätiön henkilöstön kunnianhimoisena tavoitteena on ollut hyödyntää omassa työssään paitsi asiakastyössä saatuja kokemuksia ja yhdistellä niitä, myös kuunnella toimintaympäristön esittämiä avauksia ja tuntoja. Tällä työotteella edesautetaan ja tuetaan kuntia sekä työhallintoa niiden haasteiden ratkomisessa mitä varten Parik-säätiö on lähes kymmenen vuotta sitten perustettu. Tästä työotteesta verrattomana esimerkkinä käy aloitettu systemaattinen yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa, jossa molemmat osapuolet tekevät uusia kehittäviä avauksia toimintojen kehittämiseksi. Entistä merkityksellisemmäksi yhteistyö käy tulevaisuuden suhteen, sillä ennusteet kertovat tämän kevään suhdanteen kouraisevan työttömyyttä yhä voimakkaammin. Tuolloin kunnan, Te-toimiston ja säätiön yhteistyö korostuu. Tuonkaltaiset ennusteet vaikuttavat säätiön kaikkiin työvalmennusasiakkaisiin ja palveluihin. Useille henkilöille säätiössä oloaika liittyy erityisesti elämänhallinnallisiin tavoitteisiin ja myöhäisemmässä vaiheessa vasta työelämätaitojen harjoitteluun. Näiden toimenpiteiden yhdistelmillä vahvistetaan työnhakuvalmiuksia. Suhdanne hidastaa erityisesti vammaisten työmarkkinoille siirtymistä ja yhdenvertaisen kansalaisuuden periaatteen toteutumista. Kuntouttava elementti osana työvalmennusta on tuottanut erittäin hyviä tuloksia. Tässä suhteessa meidän on syytä edelleen vahvistua ja korostaa yhteistoiminnan merkitystä sekä sujuvaa vuorovaikutusta asiakkaan asioita hoitavien tahojen kesken. Yksin tekeminen ja entiset opit eivät riitä, vaan on yhdisteltävä eri toimijoiden vahvoja alueita toisten tuotekehitystä ja taitoja kunnioittaen. Työvoimapoliittisiin innovaatioihin kuuluvat luonnollisena osana kokeilutoiminta eri muodoin, joilla pyritään etsimään kokonaishyötyjä ja eritoten vaikuttavuutta. Tällä hetkellä on vallalla erittäin myönteinen keskusteluilmapiiri, jossa pyrkimyksenä on löytää ratkaisuja vaativiinkin elämäntilanteisiin. Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja ja säätiön henkilökuntaa toimintavuodesta 2009 ja kannustaa edelleen avoimeen vuorovaikutukseen sekä hallittuun toimintatapojen kehittämiseen. pääkirjoitus Arto Havo toimitusjohtaja 3

4 organisaatio Toimielimet ja tiimit Parik-säätiön toimielimet ovat valtuuskunta ja hallitus. Operatiivisesta johdosta vastaa toimitusjohtaja, jolle tulosyksiköt raportoivat toiminnastaan. Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä ja operatiivisen toiminnan keskustelu- ja päätöksentekofoorumina kokoontuu yksiköiden vastaavista koostuva kehittämistiimi. Lisäksi säätiössä toimii henkilöstöä toiminnan kehittämistyöhön osallistava kuntoutustiimi. Henkilöstö vuonna 2009 Toimihenkilöitä yhteensä 35 Määräaikaisia 8 Vakituisia 27 Naisia 18 Miehiä 17 Kokoontumisia 2009 Valtuuskunta 2 Hallitus 5 Kehittämistiimi 10 Kuntoutustiimin pientiimit 20 Työsuojelutoimikunta 4 Valtuuskunta Hengitysliitto Heli ry: Tellervo Koskela, Lauri Lamminmäki pj. Kouvolan kaupunki: Niina Korpelainen, Mirja Lonka, Pentti Manninen, Sari Tiitinen Kouvolan Seudun Invalidit ry: Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen, Keijo Kaskiaho Kuusankosken Invalidit ry: Raimo Mäyrä, Tiina Simola Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä: Hannu Haimi, Jarkko Salonen Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry: Jukka Pehkonen, Kalevi Rantanen Hallitus Keijo Kaskiaho, Heikki Kähkönen, Sakari Laari, Anu Romppainen, Jari Suomela, Minna Tuukkanen-Peussa pj. Johtoryhmä toimitusjohtaja Arto Havo, talouspäällikkö Liisa Ollikainen, palvelupäällikkö Mirja Willberg Kehittämistiimi toimitusjohtaja Arto Havo talouspäällikkö Liisa Ollikainen palvelupäällikkö Mirja Willberg yksiköiden vastaavat: Aktive Jukka Raita Data Lauri Sievinen Ekomaa Osmo Heiskanen Elektro Hannu Vanhalakka Kunnossapito Juha Immonen Metal Pertti Ahola Vire-talo Marjut Palmu Kuntoutustiimi ja pientiimit Kuntoutustiimi kehittää kuntoutuspalveluita ja on tuotantoyksiköiden toimihenkilöiden tukena kuntoutuksellisissa asioissa. Vuonna 2009 jatkettiin kokoontumisia eri teemoihin keskittyvissä pientiimeissä, vuonna 2008 luodun mallin mukaisesti. Pientiimien teemoina oli: Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille työllistyminen, Kuntoutujat, Ammatillisen osaamisen kehittäminen, Moodle -arviointijärjestelmä, Tukeva ja Kuntouttava työtoiminta. 4

5 Palvelutuotteet ja valmennuspäivät Palveluita kehitetään säätiön hallituksen ja valtuuskunnan vahvistaman strategiaja taloussuunnitelman mukaisesti. Toiminta ja palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti henkilöiden yksilölliset tarpeet ja taidot huomioiden. palvelut Vuonna 2009 palvelut tuotettiin ostopalvelusopimuksiin perustuen ja niiden toteutuminen oli lähellä edellisen vuoden tasoa. Henkilöasiakkaita oli yhteensä 569 ja työhönvalmennuspäiviä kertyi , joka oli 2,3 % toimintasuunnitelman mukaista arviota pienempi ja vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 %. Palveluita käytti kuitenkin 3 henkilöä edellisvuotta enemmän. Nuoria, alle 29 vuotiaita henkilöitä, oli palveluita käyttävistä asiakkaista 140, mikä on 11 henkilöä edellisvuotta enemmän. Palveluiden asiakkaista työsuhteisten henkilöiden määrä pienentyi vuodesta henkilöllä ja oli yhteensä 77 henkilöä. Valmennuspäivät Palvelutuote henk pv Ammatillinen työvalmennus Nuorten työvalmennus Nuorten työvalmennus ELHA/kunta (työharj. alle 29-v, tet-jaksot, 1+4 malli) Nuorten työvalmennus ELHA/oppilaitos (työssäoppijat, ammattistartti, AVA) Oppisopimus Työharjoittelu Kuntouttava työtoiminta Työtoiminta Työkunnon arviointi Vakuutusyhtiöt 3 55 Työhallinto 1 5 Metku -toiminta Kela -työhönvalmennus 1 31 Vire -toiminta Tuettu työllistyminen Valmentava koulutus Polunnäyttäjä Siivo Remo KaaSu Yhdyskuntapalvelu Yhteensä Työhönvalmentajan palvelut 26 Yksilövalmennus 17 Työnetsintä 57 Asiakaspalautetta Palveluiden asiakkailta kysytään jakson päätteeksi palautelomakkeella mielipidettä säätiöllä oloajasta. Palautetta kerätään toiminnan kehittämiseksi ja palautelomaketta uudistettiin kuluneena vuonna. Asiakkaat ovat lähteneet aktiivisesti arvioimaan säätiön toimintaa ja täytettyjä lomakkeita on palautunut kiitettävästi. Saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, mutta myös kriittisiä mielipiteitä on tullut. Pääsääntöisesti valmennusyksiköiden asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja yksikön työskenteleyilmapiiriin. Säätiöaikaan ja henkilökuntaan tyytyväisiä oli 58 % asiakkaista. Saamaansa työhöntuloperehdytystä piti hyvänä 79 % ja jakson aikana saadun valmennuksen määrää piti 58 % hyvänä. Saamaansa ohjausta piti 3 % vähäisenä ja melko vähäisenä. Yksiköiden työilmapiiriä piti hyvänä peräti 73 % asiakkaista ja loppujen mielestä ilmapiiri oli melko hyvä. Palautelomakkeessa kysyttiin myös asiakkaiden jatkosuunnitelmista ja vastaukset jakaantuivat seuraavalla tavalla: Uusi työpaikka on jo tiedossa 6 % Työnhaku ja työpaikan saanti 21 % Tutkintoon tähtäävä koulutus 17 % Lyhyt koulutus/kurssi 9 % Jatkan Parikilla 3 % Työharjoittelu 9 % Työttömyys 9 % Eläke 6 % En osaa sanoa 12 % Joku muu 8 % Työhönvalmennuspäiviä keskimäärin/ henkilö säätiön palveluiden piirissä oli 569 henkilöä ja yhden henkilön valmennusjakso kesti keskimäärin 91 päivää. 91 Laadun varmistamiseksi Strategia- ja taloussuunnitteluasiakirja Metku -laatukäsikirja Kelan laatustandardit Tuetun työllistymisen laatustandardi Vakuutuskuntoutuksen laatuverkosto Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli Juhta -perävaunun tekniset tyypitykset Moodle valmennuksen arviointi Klaani henkilötietorekisteri 5

6 tapahtumia Poimintoja vuoden 2009 tapahtumista Vieraita TE-toimistosta Kuusaantiellä 3.2. Kehittämisiltapäivä Toimihenkilöiden yhteinen kehittämisiltapäivä, jossa pientiimit esittelivät yhdessä puitavia pilotti-ideoita IMBA/Melba -koulutus alkoi KaaSu -hankkeen järjestämän IMBA/Melba työkyvyn arviointijärjestämän käyttäjäkoulutus alkoi Melba - osiolla Työterveyshuollon työpaikkakäynti Ekomaassa avoimet ovet Kierrätyskeskus Ekomaan myymälä järjesti avoimet ovet -tapahtuman lauantaipäivänä. Mukana tapahtumassa olivat Valkealan Martat kierrätystavaranäyttelyllä sekä Roskisnalle kertomassa lapsille kierrätyksestä Vieraita RAY:ltä 3.3. Ulkoiluiltapäivä Säätiön yhteinen ulkoiluiltapäivä Kuusaantien pihapiirissä Tuotteistuskoulutus II Toinen osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä Vieraita Aikuiskoulutuskeskukselta Kumppanuusfoorumi III Parik-säätiön KaaSu -hanke ja Palvelutori hanke sekä TE-keskus järjestivät kolmannen Tilaaja-tuottaja tapaamisen Kouvola -talolla EOT -koulutus I Alu -verkoston Erilaiset oppijat työpajoilla -koulutus Hemmintiellä Vieraita KSAO:n lähihoitajalinjalta Kehittämistiimi/Strategian päivitys 7.5. Vieraita Sauva -säätiöltä EOT -koulutus II Alu -verkoston Erilaiset oppijat työpajoilla -koulutuksen toinen osa Hemmintiellä Apollokoulutus I Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus Ekomaa Marttakahviossa Kierrätyskeskus Ekomaa oli esillä Marttakahvion keskiviikkovinkeissä Aktiven kesänavaustempaus Ulkoilutapahtuma, mukana oli omaisjärjestöjen edustajia ja asiakkaiden kavereita asumisyksiköistä Ekomaan ympäristötori Maailman ympäristöpäivänä Ekomaan ympärillä järjestettiin Ekomaan ympäristötori -tapahtuma teemalla KesäHetkessä Nuorten tapahtuma Mukana Kouvolan TE -toimiston järjestämässä nuorten tapahtumassa kertomassa säätiön tarjoamista mahdollisuuksista hankkia työkokemusta ja eväitä työelämään Viranomaiset Manskilla -tapahtuma Parik-säätiö ja KaaSu -hanke olivat mukana Viranomaiset Manskilla tapahtumassa esittelemässä toimintaansa Apollokoulutus II Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus AVA -koulutus Yhdessä KSAO:n kanssa toteutettu lukuvuoden mittainen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava AVA-koulutus alkoi Ikaros -koulutus I Toimihenkilöille suunnattu KaaSu:n Ikaros -kielipilottiin liittyvä koulutus monikulttuurisuudesta. 6

7 2.9. Tuotteistuskoulutus III Kolmas osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä IMBA/Melba lukijakoulutus KaaSu -hankkeen tarjoama IMBA/Melba työkyvynarviointimenetelmän lukijakoulutus asiasta kiinnostuneille toimihenkilöille ja työhallinnon edustajille Mukana Yritystreffeillä Parik-säätiö oli mukana Tykkimäen paviljongissa järjestetyillä Yritystreffeillä esittelemässä toimintaansa yritysnäyttelyssä Vieraita TE-toimistosta Ensimmäinen Asiakaspalvelukoulutus Kaikille säätiön uusille asiakkaille suunnattu asiakaspalveluun ja työyhteisön vuorovaikutukseen keskittyvä koulutuspäivä järjestettiin ensimmäisen kerran. Jatkossa koulutuspäivä järjestetään joka kuun viimeinen torstai Apollokoulutus III Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus Ikaros -koulutus II Toimihenkilöille suunnattu KaaSu:n Ikaros -kielipilottiin liittyvä monikulttuurisuusiltapäivä Tuotteistuskoulutus IV Neljäs osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä Viraita Silta-valmennuksesta Hyvän Mielen Joulu Ekomaa mukana Kestävän Kehityksen Kerkko verkoston järjestämässä joulutapahtumassa Hansa keskuksessa Yhteinen joulupuuro 7

8 tavoitteena työ Työelämävalmiuksia kehittämässä Työnetsinnän ja yksilövalmennuksen sekä erilaisten koulutuksellisten lisäelementtien avulla valmennuksessa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuudet paranevat avoimien työmarkkinoiden vaatimusten käydessä yhä haasteellisemmiksi. Parik-säätiöllä asiakkaat kohtaavat monia heitä tavoitteissaan tukevia ammattilaisia, mm. työvalmentajia, työnetsijän ja yksilövalmentajan. Työvalmentajat Parik-säätiön työyksiköt tarjovat palveluissa oleville asiakkaille monipuolisia mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta ja harjaannuttaa työelämätaitoja. Työvalmentajat ohjaavat yksiköissä työntekemiseen ja työelämään liittyvissä asioissa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjauksessa ja työtehtävien valinnassa otetaan huomioon asiakkaan erityistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Työvalmentajat ovat oman yksikkönsä alan ammattilaisia ja pystyvät siten ohjaamaan asiakkaita kohti avointen työmarkkinoiden vaatimuksia, ammattitaitoa vahvistavalla tavalla. Valmentajat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden säätiön toimihenkilöiden kanssa ja he hyödyntävät tarvittaessa esimerkiksi yksilövalmentajan, työnetsijän tai kuntoutusohjaajan tietämystä ja ammattitaitoa tehdessään arjessa työtä asiakkaiden työllistymisvalmiuksien kehittymiseksi. Työnetsijä Parik-säätiön työnetsijä etsii säätiön palveluiden piirissä oleville asiakkaille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta valmennus-, kuntoutus- tai koulutusjakson jatkoksi. Työnetsijä toimii linkkinä työnantajan ja työntekijän välillä. Yhdistäen sopivan tekijän ja työn. Työntekijöiden valmiuksien, osaamisen ja taitojen kartoittamisessa työnetsijä tekee tiivistä yhteistyötä säätiön valmennusyksiköiden kanssa. Työvalmentajat ovat tärkeitä tiedonlähteitä henkilön osaamisen selvittämisessä. Oman osaamisen määritteleminen on usein vaikeaa ja tässä yksiköiden antamat arviot ovat suureksi avuksi. Työnetsijän ja asiakkaan työllistymiseen tähtäävän yhteistyön onnistuminen ei ole aina työpaikan löytymisestä kiinni. Monet asiat vaikuttavat hyvän lopputuloksen syntymiseen. Työnetsijän avulla löytynyt hyvin alkanut työ uudessa paikassa saattaa päättyä mitä moninaisimpiin syihin. Työnetsijältä vaaditaankin tapauksesta riippuen aktiivista tukea työllistymisen alkutaipaleella. Joskus asiakas lopettaa omasta tahdostaan työt hyvinkin pian aloituksen jälkeen ja palaa työttömäksi. Joskus töiden lopettamisen uhatessa päästään työnetsijän ja asiakkaan yhteistyöllä asiakkaalle sopivaan ratkaisuun ja löydetään uusi mieluisampi työpaikka. Harmillisimpia tapauksia ovat työnantajasta johtuvat työn loppumiset tai tiedossa olleen työpaikan peruuntumiset viime hetkellä. Onnistumiset ja tyytyväinen asiakas sekä työnantaja palkitsevat kuitenkin työnetsijän vaativan ja joskus mutkikkaankin työn. Yrityskontaktien luominen ja ylläpitäminen kuuluu olennaisena osana työnetsijän työhön. Vuonna 2009 Parik-säätiö osallistui Kouvolan Yrittäjien, Kouvolan Nuorkauppakamarin ja Kouvola Innovationin järjestämään Yritystreffit tapahtumaan Tykkimäen paviljongissa. Työnetsijä oli mukana säätiön osastolla ja treffit toimivat hyvänä paikkana luoda uusia kontakteja. Vuonna 2009 työnetsijä haastatteli 57 uutta asiakasta, avoimille työmarkkinoille työllistyi 12 henkilöä ja sadoista yrityskontakteista 54 yrityksen kanssa tehtiin jonkunlaisia suunnitelmia yhteistyön käynnistämiseksi. Lisäksi vuonna 2009 seitsemän säätiön asiakasta oli edelleensijoitettuna työsuhteessa muualla kuin säätiön valmennusyksiköissä ja neljä näistä työllistyi edelleensijoitusjaksonkin jälkeen. Vuonna 2009 Työnetsijä haastatteli 57 asiakasta 12 henkeä sai työpaikan Satoja yrityskontakteja Yhteistyöhön johtaneita yrityskontakteja oli 54 Yksilövalmentaja Työelämässä pärjäämiseen vaikuttavat työelämätaitojen lisäksi henkilön arjenhallintakyky. Säännöllinen päivärytmi, sosiaaliset taidot ja oman elämän hallinta luovat pohjan työelämätaidoille. Yksilövalmennus tukee työvalmennuksen onnistumista kohti asetettuja tavoitteita ottamalla yksilön tilanteen huomioon kokonaisuudessaan. Yksilövalmennuspalvelujen asiakkaat saavat tukea elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Yksilövalmentaja auttaa silloin kun työelämässä pärjääminen vaatii laajempaa elämäntilanteen tarkastelua tai kun elämässä tulee eteen ongelmatilanteita, joiden kanssa ei yksin selvitä, eikä oman työvalmentajan tuki riitä. Yksilövalmentaja toimii yhteistyössä asiakkaan, työyksikön työvalmentajien ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2009 Yksilövalmentajan palveluita ostettiin 17 henkilölle. 8

9 Ammatillisen osaamisen kehittämistä Tapahtuma Määrä Toimihenkilöt Koulutuksiin osallistuminen (pv) Ulkopuolinen järj. 108 Oma koulutus 72 Yhteensä 180 AVA -koulutus Vuoden 2009 syksyllä alkoi ensimmäinen Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava lukuvuoden mittainen (40 ov) AVA-koulutus (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus) -ryhmä. AVA -ryhmän luokkaopetus on järjestetty Pariksäätiön tiloissa Hemmintiellä. Koulutus on suunnattu peruskoulun päättäneille nuorille, joilla ei ole ammattitutkintoa mutta on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja. Syksyn aikana oppilasmäärä vaihteli 6-8 välillä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen hakeutumaan edellytystensä mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen sekä kantamaan itse vastuun opinnoistaan ja elämästään. Itseluottamuksen ja aloitekyvyn lisääntymisen myötä opiskelija kykenee pitkäjänteiseen suunnitteluun opiskeluaan ja elämäänsä koskevien valintojen edessä. Jokaiselle opiskelijalle tehdään yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan omaisten ja koulun opiskelijahuollon kanssa yksilöllinen suunnitelma (HOPS, HOJKS), joka tukee hänen ammatillisen kouluttautumisensa tavoitteita. Suunnitelma elää koulutuksen aikana saatujen kokemusten ja oppilaan mielenkiinnon mukaan, tavoitteena on löytää jokaiselle se oikea koulutus-/ammattiala. Koulutuksen painopiste on toiminnallisessa oppimisessa, joten suuri osa koulutusta on ohjattua työharjoittelua työvalmentajien opastuksella. Koulutus sisältää teoriaopintoja, ohjattuja ja itsenäisiä työharjoittelujaksoja sekä koulutuskokeiluja. Työharjoittelut on suoritettu pääsääntöisesti Parik-säätiön eri toimipisteissä Kouvolassa ja Kuusankoskella, Metalilla, Ekomaan myymälässä, Hemmintien keittiössä, Elektrolla ja Aktivella. Osa oppilaista on päässyt maistelemaan työtekoa ulkopuolisissa kouvolalaisissa yrityksissä mm. kiinteistöhuollossa, turvaporttien asennuksessa myymälätiloihin ja ravintola-alalla sekä kaupungin kirjastossa. Koulutuskokeiluja on toteutettu mm. KSAO:n liiketalouden- ja kulttuurin yksiköissä ja Kiipulan erityisammattikoulussa. Ryhmäpäivät sisälsivät mm. liikuntaa, kotitaloutta ja vierailuja. Asiakkaat Koulutuksiin osallistuneet henk. pv Asiakaspalvelukoulutus Työturvallisuuskortti Atk-koulutus Atk-ajokortti 1 Suomenkielen koulutus Muita yksiköiden omia koulutuksia Tietöiden turvallisuuskoulutus Hygieniakoulutus 3 Elämänhallintavalmennus 8 51 Arjenhallinta (tarmo) 5 55 Tutustumiskäynnit 15 7 Yhteensä 159 Asiakaspalvelukoulutus Vuorovaikutukseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvät taidot ovat tärkeä osa työpaikalla toimimista. Jokainen työyhteisön jäsen edustaa osaltaan itseään ja omaa työtään sekä myös työpaikkaansa, vaikka ei varsinaista asiakaspalvelutyötä tekisikään. Asiakaspalveluun liittyviä perustaitoja tarvitaan aina työyhteisössä toimiessa. Osana Parik-säätiön perehdytystä ja valmennustoimintaa alkoi vuoden 2009 lopulla asiakaspalvelukoulutus, joka on suunnattu kaikille säätiön työyksiköihin työhön tuleville henkilöille. Yhden päivän mittainen koulutus antaa eväitä arkipäivän vuorovaikutukseen työpaikalla ja myös liikeasiakkaiden kohtaamiseen. Asiakaspalvelua pohditaan niin sisäisen kuin ulkoisenkin asiakaspalvelun näkökulmista. Koulutus toimii myös perehdytyksenä säätiön toimintaan. Päivän aikana käydään läpi mm. mitä on hyvä asiakaspalvelu, mietitään omaa roolia työyhteisön edustajana ja keskustellaan vuorovaikutukseen liittyvistä viestinnällisistä taidoista. Koulutus on keskustelevaa ja osallistavaa yhdessä pohtimista. Jokainen miettii koulutuksessa läpi käytäviä asioita omalta kohdaltaan ja jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden kanssa. Ensimmäinen koulutuspäivä oli Päivä järjestetään joka kuun viimeinen torstai ja siihen osallistuvat pääsääntöisesti kuluneen kuun aikana aloittaneet henkilöt. Koulutukseen osallistumisesta saa todistuksen. Vuonna 2009 koulutuksen kävi 18 henkilöä. 9

10 työtoiminta Kehitysvammaisten työtoiminta Työ- ja toimintakeskuksen arkipäivässä työnteko, oppiminen, kuntoutus ja viriketoiminta jäsentyvät kehitysvammaista ihmistä tukeviksi toiminnoiksi, joilla kaikilla on oma paikkansa kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Toiminnalla tuetaan normaaliutta ja sosiaalista integroitumista työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Parik-säätiön Hemmintiellä sijaitsevassa Aktive -yksikössä keskitytään kehitysvammaisten työtoiminnan järjestämiseen. Asiakkaiden paremman tulevaisuuden tukeminen nähdään toimintaa ohjaavana tärkeänä asiana. Perustehtävänä Aktivella on tarjota asiakkaalleen mielekästä sisältöä päivittäiseen elämään, kokemuksia ja virikkeitä. Toiminta on luonteeltaan työn tekemistä mutta sisältää aina valmennuselementin sekä tuetun työllistymisen toimintamallin. Työtoiminnan asiakkaita työskentelee säätiöllä Aktiven lisäksi Metalilla ja Ekomaan puutyöosastolla. Lisäksi säätiön ulkopuolelle on sijoitettuna kolme työtoiminnan asiakkaana olevaa henkilöä, joita työvalmentaja käy säännöllisesti katsomassa ja tukemassa. Ohjattua tekemistä Aktivella tehtävät koostuvat ser-kierrätyksestä, erilaisista alihankintatöistä, kokoonpanotöistä, aitaelementtien valmistuksesta sekä rakennustarvikkeiden uudelleen käsittely- ja puhdistustehtävistä. Kuluneena vuonna uusina töinä tuli mukaan liikelahjojen kokoonpano sekä voimavirta ja maadoitettujen jatkojohtojen mittaaminen, kytkeminen, testaus ja pakkaus. Työtehtäviä opetellaan ja tehdään valmentajien ohjauksessa. Tehtävistä riippuen työt voidaan pilkkoa siten että jokainen pääsee antamaan oman panoksensa työn valmiiksi saamisessa. Joillain Aktiven asiakkailla on erityistarpeita työn suorittamisen tai työaikojen suhteen, jolloin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhennetään ja työn tekemiseen etsitään apuvälineitä. Työn tekemisen lisäksi Aktivella ohjataan myös elämänhallinnallisissa asioissa. Aktive tarjoaa työ- ja harjoittelupaikkoja myös säätiön muissa toiminnoissa oleville henkilöille sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Asiakaslähtöinen kehittäminen Kehitysvammaisten työtoiminnan kehittämisen tarkoituksena on edistää monimuotoista ja asiakaslähtöistä työtoimintaa kehittämällä entistä toimivampia palveluja niitä tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Suunnitelmallisen työtoiminnan kehittämistyön myötä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota mm. asiakaslähtöiseen työotteeseen. Yhteistyötä Aktivella tehdään yhteistyötä vahvasti sosiaalitoimen, työhallinnon sekä kehitysvammaishuoltoon kuuluvien asuntoloiden ja asiakkaiden omaisten kanssa. Työvalmentajat ovat säännöllisesti ja tarvittaessa yhteydessä omaisiin ja yhteistyötahoihin. Lisäksi Aktivella on ollut harjoittelijoita Kiipulan ammattiopistosta. Tarmo -pilotti KaaSu -hankkeen puitteissa toteutettiin työtoiminnan asiakkaille suunnattu arjenhallintaan keskittyvä Tarmo -pilotti. Pilotin toteutuksesta vastasi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä. Pilottiin osallistuneet aktivelaiset saivat oppia hygieniassa, ruuan valmistuksessa, pyykinpesussa ja siivouksessa. Lisäksi ryhmätapaamisiin kuului ulkoilua ja omien tunnelmien jakamista muiden kanssa. Viisi tapaamiskertaa kestäneestä pilotista sai jokainen muistoksi arjenhallintaan liittyvää hyödyllistä tietoa sisältävän kansion. Tarmo - pilotin jatkona toteutettiin terveydellisiin asioihin tähtäävä ryhmä yhteistyössä KyAmk:n kanssa. Yhteisiä tapahtumia Aktive on aktiivisesti mukana säätiön yhteisissä tapahtumissa ja järjestää myös omia virikkeellisiä yhteishengen kohotuspäiviä. Vuonna 2009 Aktive voitti kiertopalkinnon koko säätiön yhteisessä ulkoilutapahtumassa. Kiertopalkinto jaettiin aktiivisimmin eri toimintapisteisiin osallistuneelle yksikölle. Historian ensimmäiset perinteiset leikkimieliset parikimpialaiset järjestetiin 3.6. Kuusaantien pihaalueella. Osallistujina tässä urheilullisessa tapahtumassa oli oman väen lisäksi asukaskavereita ja työntekijöitä asumisyksiköistä sekä tukiyhdistysten edustajia. Parik-säätiö osallistui omalla joukkueellaan alueellisiin kehitysvammaisten yleisurheilukilpailuihin Joutsenossa. Saaliina kisoista oli kultaa ja pronssia keihäänheitosta sekä kultaa kuulantyönnössä. Aktiven pikkujouluja vietettiin ja osallistujina oman väen lisäksi oli asukaskavereita ja työntekijöitä asumisyksiköistä sekä tukiyhdistysten edustajia. Vuonna 2009 Työtoiminnan asiakkaita oli yhteensä

11 nuoret Työelämän alussa Parik-säätiön toiminnalla vastataan myös yhä useamman nuoren tarpeisiin, erilaisin palveluin edistetään mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Palvelut ja monialainen tuotanto mahdollistavat monipuolisen työkokemuksen ja muiden työelämässä tarvittavien taitojen kartuttamisen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. Nuorten työllistäminen edellyttää monesti yksilöllisesti räätälöityjä työllistymis- ja koulutuspolkuja, monenlaisia toimia sekä usein yksilöllistä tukea ja valmennusta. Sopivien työllistymis- ja koulutuspolkujen rakentamiseen ja niiden tukemiseen on panostettu viime vuosina, koska nuorten syrjäytymisuhka kasvaa voimakkaasti työttömyyden pitkittyessä. Vuonna 2009 Parik-säätiön palveluiden piirissä oli kaikkiaan 569 henkilöä, joista noin 25 % oli nuoria alle 29-vuotiaita. Syrjäytymisuhka on suuri työelämän ulkopuolella olevilla peruskoulun rimaa hipoen suorittaneilla tai vailla ammatillista koulutusta olevilla nuorilla henkilöillä. Tällaiset henkilöt jäävät usein työelämän ulkopuolelle ja tarvitsevat siksi enemmän ohjausta ja valmennusta elämänhallinnassa, koulutukseen ohjautumisessa ja työelämässä. Parik-säätiön monipuolinen palvelutarjonta ja tuotantoyksiköiden monet eri mahdollisuudet tarjoavat nuorelle hyvän pohjan lähteä kartuttamaan työkokemusta ja harjaannuttamaan työelämässä tai oppilaitoksissa tarvittavia valmiuksia. Palveluilla pyritään vastaamaan jokaisen nuoren henkilökohtaisiin tarpeisiin tavoitteiden toteutumiseksi. Tukea annetaan mm. koulutus- ja työelämäuran löytämiseen, elämänhallinnantaitojen ja oman motivaation vahvistamiseen, toimintakyvyn lisäämiseen tai tarjotaan mielekästä ja tavoitteellista tekemistä määräajaksi koulutus- ja työmarkkinoille siirryttäessä. Oppilaitosyhteistyötä Parik-säätiö on useamman vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tullaan edelleen kehittämään ja pyritään juurruttamaan toimintoja pysyviksi käytänteiksi. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Säätiön palvelut ovat osoittautuneet toimivaksi avuksi niiden peruskoulun viimeisillä luokilla olevien oppilaiden kanssa, joille oppivelvollisuuden suorittaminen tuottaa vaikeuksia. Valmennusyksiköiden työympäristö tarjoaa näille oppilaille mielekkäämmän ympäristön ja lisäpotkua koulun loppuun käymiseen. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tehdään seuraavissa muodoissa: joustavan perusopetuksen pienryhmien (JOPO) 8-9 luokkalaisten ELHA-valmennus (1+4-malli) valmennusta yhtenä päivänä viikossa, tarvittaessa useammin työ-ja yksilövalmennuksellinen tuki peruskoulun oppivelvollisuuden loppuunsaattamiseksi ja yhteishaussa toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ammattialoihin tutustuminen säätiön eri valmennusyksiköissä kiinteä yhteistyö säätiön, koulujen ja oppilaiden vanhempien/huoltajien kanssa Ammattioppilaitosyhteistyö Ammattioppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on sopimusluontoista toimintaa. Säätiö on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöryhmissä. Parik-säätiö tarjoaa perinteisen ammattioppilaitosopiskelun rinnalle vaihtoehdon silloin, kun opiskelija tarvitsee työvaltaista opetusta ja toiminnallista ohjausta tai kun opiskelija miettii, onko hänen valitsemansa opiskeluala sopiva/oikea ja hän haluaa tutustua johonkin muuhun ammattialaan säätiön työvalmennusyksikössä tai kun opiskelija ei elämäntilanteensa vuoksi juuri nyt jaksa tai voi jatkaa opintojaan ilman yksilöllisiä järjestelyjä. Säätiön yksiköissä on mahdollista suorittaa työssäoppimiseen ja työharjoitteluun liittyviä jaksoja. Syksyllä käynnistyi Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava ammatillisiin opintoihin valmentava AVA -koulutus. Vuonna 2009 Säätiön palveluiden piirissä oli yhteensä 140 nuorta, alle 29 -vuotiasta, asiakasta. Parik-säätiö oli elokuussa mukana Kouvolan Te-toimiston järjestämässä nuorten tapahtumassa kertomassa toimintansa monista mahdollisuuksista. 11

12 valmennusyksiköt Yksiköt ja työtehtävät: Aktive: Ser -purku, postitus, aitaelementtien teko ja alihankinta Data: tietotekniikka-ala Ekomaa: kierrätyskeskustoiminta, puutyöt, brodeeraus ja ompelu Elektro: elektroniikan alihankintatyöt Kunnossapito-osasto: kiinteistönhuolto ja kunnossapito Metal: vetojuhta perävaunujen ja trailereiden valmistus, metallialan alihankintatyöt Lisäksi keittiö- ja siivousalan tehtäviä Työkokemusta monilta eri aloilta Parik-säätiön tuotannollista toimintaa järjestävät valmennusyksiköt tarjoavat monipuoliset puitteet palvelutuotteiden toteuttamiselle käytännössä. Yksiköt tarjoavat mielekästä tekemistä ja oikean työympäristön työelämävalmiuksien kehittämiselle ohjatussa ja tasavertaisessa ympäristössä. Valmennusyksiköiden työvalmentajat toimivat yhdessä säätiön yksilövalmentajan, työnetsijän, kuntoutusohjaajien ja muun säätiön henkilökunnan kanssa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia edistävien työtehtävien ja menetelmien löytymiseksi. Mielekkäiden työtehtävien tarjoaminen on onnistuneen palvelujakson kannalta oleellista ja tuotannollista toimintaa kehitetäänkin palvelutuotteiden ohella mielenkiintoisen toimintaympäristön takaamiseksi palveluiden asiakkaille jatkossakin. Tuotannolliset valmennusyksiköt valmistavat liikeasiakkaille omia tuotteita sekä tekevät alihankintatöitä. Tuotannollisen toiminnan elinkeinoelämäkontaktien myötä syntyy myös uusia työllistymismahdollisuuksia palveluiden asiakkaille. Monien toimintojen Ekomaa Ekomaa -yksikkö tarjoaa mahdollisuuksia kehittää työelämätaitoja kuljetus- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä kädentaitoja vaativissa töissä. Yksikköön kuuluvat kierrätyskeskus ja puusekä ompelu/brodeerausosastot. Vuonna 2009 tekstiilipuolelle tulivat painotyöt (sublimaatio ja polyfkex) mukaan uutena toimintona täydentämään brodeerauksen tarjoamia palveluita. Lisäksi aloitettiin omien tuotteiden valmistus kierrätysmateriaaleja hyväksi käyttäen sekä kierrätystuotteiden kunnostus puu- ja tekstiiliosastolla. Elektroniikkaa ja SER:a Parik-Elektrolla tehdään liikeasiakkaille elektroniikan alihankintatyötä. Tuotannon painopiste on siirtynyt pintaliitostekniikkaan. Uusia alihankinta-asiakkaita ei vuoden 2009 aikana tullut, mutta vanhat asiakkaat kasvattivat tilauksiaan joten kaikille kuntoutettaville löytyi mielekästä työtä. Palkkasuhteisten työntekijöiden määrä on pienentynyt ja toistaiseksi tehdyllä työsopimuksella työskentelee neljä henkilöä, jotka ovat tuotannon kannalta välttämättömissä tehtävissä, kuten vaativien koneiden käyttäjinä. Elektro tarjosi kuntouttavia työtehtäviä myös eri projekteissa oleville henkilöille, ammattikoulun työssä oppimisjakson oppilaita oli aiempaa enemmän ja jaksojen pituudet kasvoivat. 12 SER:n purkutyö tapahtui pääasiallisesti Parik - Aktiven tiloissa. Purkajina ovat toimineet eri projekteissa työskennelleet henkilöt sekä Parik-Aktiven työtoiminnan asiakkaat. Toiminta on osoittautunut hyväksi virikkeelliseksi työtoiminnaksi kehitysvammaisille asiakkaille. Purkutyötä on käytetty myös työkunnon arvioinnin välineenä. Parik-Metal ja vetojuhta Parik-Metal yksikössä valmistetaan vetojuhta -autoperävaunuja ja venetrailereita sekä tehdään tilanteen mukaan metallin alihankintatöitä. Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvonvalmistajille asettamat laatuvaatimuksiin liittyvät tyyppihyväksynnät teettivät työtä myös vuonna Hyväksynnän edellyttämän vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi laadittua toimintakäsikirjaa päivitettiin hieman ja rakennettiin säädösten seurantaan oma taulukko. AKE:n auditointi suoritettiin syksyllä ja siinä todettiin pienin huomautuksin meidän tekevän oikeita asioita laadukkaan ja turvallisen tuotteen valmistamiseksi. Peräkärryjen myynti tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemusta myyntityöstä ja vuonna 2009 kärrymyyntiä hoiti työnjohdon apuna työllistämistuella palkattu henkilö.

13 Parik-Data Parik-Data tarjoaa etupäässä nuorille asiakkaille tietotekniikkaan liittyviä työtehtäviä. Yksikössä pääsee harjaannuttamaan taitojaan monipuolisten työtehtävien parissa aina koneiden purusta ja kasauksesta, ohjelmien asennukseen ja esitteiden sekä taulukointien tekoon. Datalla tietotekniikasta kiinnostunet nuoret näkevät käytännössä alaan liittyviä erilaisia työtehtäviä ja pääsevät siten punnitsemaan ja tarkentamaan omia kiinnostuksen kohteitaan. Data tekee yhteistyötä Aktiven SER -purun ja Ekomaan kierrätysmyymälän kanssa. Moni purkuun tuotu kone löytääkin Datan avulla uuden elämän kierrätyskeskuksen hyllyn kautta. Käytettyjen tietokoneiden ja niiden osien kierrätys vähentää luonnon kuormitusta ja tarjoaa käytännönläheistä oppia koneen tekniikasta. Kunnossapito Parik-säätiön kunnossapito-osasto tarjoaa työvalmennusta rakennusalasta kiinnostuneille henkilöille. Kunnossapito huolehtii säätiön omien kiinteistöjen huollosta sekä tekee ulkopuolisille asiakkaille tarjousten perusteella ja tilanteen mukaan erilaisia remontti-, rakennus- ja sähköasennustöitä sekä piha- ja viheralueiden hoitoon liittyviä tehtäviä. Yksiköiden välistä yhteistyötä Säätiön eri valmennusyksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään niin asiakastyöhön kuin tuotantoonkin liittyen ja hyödyntävät tarvittaessa toistensa osaamista ja valmiuksia. Vuonna 2009 Aktive ja Metal aloittivat suunnittelemaan uutta yhteistyössä toteutettavaa tuotetta, laituria. Kestävää kehitystä Kestävän kehityksen teemaan liittyvät tapahtumat tarjosivat erilaisia työtehtäviä ja välittivät tietoa mm. kierrätykseen liittyvistä asioista. Parik-säätiö oli vuonna 2009 mukana Kouvolan kaupungin koordinoimassa kestävän kehityksen Kerkko verkostossa ja osallistui toiminnalleen sopiviksi katsomiinsa verkoston järjestämiin asukastapahtumiin. Kerkko-verkoston tarkoituksena on ohjata ja neuvoa ihmisiä kohti vastuullisempaa kulutusta. Tavoitteena on hyvä elinympäristö myös meidän jälkeemme tuleville sukupolville. Säätiön toiminnassa kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia edistävää toimintaa edustavat erityisesti kierrätyskeskus Ekomaa sekä sähkö- ja elektroniikkaromun purku Aktivella. Vire-pajatoiminnassa sekä Ekomaan tekstiiliyksikössä on lisäksi valmistettu uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Säätiön toiminta liittyy kuitenkin itsessäänkin kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys painottaa väestön yleistä hyvinvointia. Siinä kiinnitetään huomiota työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten väliseen tasa-arvoon, viihtyisään elinympäristöön ja yhteisöjen sosiaalisen toimivuuteen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytykset seuraaville sukupolville. (www.kestavakehitys.info) Kerkko-verkosto järjestää vuoden mittaan erilaisia kestävän kehityksen teemoihin liittyviä tapahtumia ympäri kaupunkia. Parik-säätiö ja erityisesti kierrätyskeskus Ekomaa oli mukana Roskisnallen synttäreillä Kouvolatalolla ja Hyvän mielen joulutapahtumassa Hansakeskuksessa Lisäksi kierrätyskeskus Ekomaassa järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma sekä Ekomaan ympäristötori -tapahtuma Maailman ympäristöpäivänä 5.6. Näissä Kuusaantiellä toteutetuissa tapahtumissa oli mukana Parik-säätiön lisäksi mm. Työtoimintakeskus Vapriikki, Laptuote-säätiö, Valkealan kirkonkylän Martat, Roskisnalle, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ja PohjoisKymen Luonto sekä Pilkanmaan kylätoimikunta. 13

14 kuntoutus Parik-säätiön tuottamat kuntoutuspalvelut pitävät sisällään työvalmennuksellisia elementtejä ja ovat luonteeltaan lähinnä ammatillista kuntoutusta. Lisäksi mielenterveyskuntoutujille järjestetään kansalaisaktiivisuuteen perustuvaa päivätoimintaa. Kuusaantiellä sijaitsee säätiön kuntoutusyksikkö, jossa sijaitsevat keskitetysti kuntoutuksellisten palvelujen toteutuksesta vastaavat henkilöt. Kuntoutusyksikön moniammatillinen tiimi muodostaa työryhmän, josta löytyy monipuolista asiantuntemusta mm.mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta, työnetsinnästä ja yksilövalmennuksesta. Mielenterveyskuntoutus Vire -toiminta ja Metku -Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus MT-Tiimi Parik-säätiön mielenterveyskuntoutus käsittää Metku- ja Vire-toiminnot ja niiden kehittämisestä vastaa Mielenterveyskuntoutuksen tiimi (MT-tiimi). Tiimin tavoitteena on kehittää Pariksäätiöön mielenterveyskuntoutujien portaittaista kuntoutusmallia päivätoimintaa työelämän suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on Kelan kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Se on suunnattu työikäisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakeutua työelämään tai koulutukseen. Kuntoutujat työhönvalmennukseen valitsee kuntoutustyöryhmä, johon vuonna 2009 kuului: Aira Visti-Pohjalainen Kelasta, Mari Rantala Psykiatrian poliklinikalta, Leena Ruuskanen Työvoiman palvelukeskuksesta, Brita Niinisalo Työ- ja elinkeinotoimistosta, Pertti Rinkinen Sosiaalitoimesta sekä Lauri Sievinen, Sirpa Lundberg ja Annina Hilska Parik-säätiöstä. Työhönvalmennukseen valituille kuntoutujille tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutujat sijoittuvat Parik-säätiön eri pisteisiin ja työskentelevät niissä työvalmentajien ohjauksessa. Työhönvalmennukseen kuuluvat ryhmäpäivät kerran viikossa, joissa harjoitellaan sosiaalisia taitoja sekä työnhakuun ja opiskeluun liittyviä taitoja. Ryhmäpäivissä käsitellään myös elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä teemoja sekä tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin paikkoihin. Työhönvalmennuksen aikana on mahdollista mennä työharjoitteluun myös Parik-säätiön ulkopuolelle. Vuoden 2009 aikana mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistui 20 kuntoutujaa. Heistä kolme oli kuluneen vuoden aikana ulkopuolella työharjoittelussa. Työhönvalmennuksen päättäneet ovat lähteneet mm. töihin tai työharjoitteluun, opiskelemaan tai siirtyneet työtoiminnan pariin. Vire-toiminta tarjoaa monenlaisia kuntoutusmahdollisuuksia Vire-toiminta on suunnattu niille aikuisille mielenterveyskuntoutujille jotka ovat motivoituneita ylläpitämään ja edistämään omaa kuntoutumistaan. Yhteisöllisyyteen perustuvassa toiminnassa on viitekehyksenä yhdessä toimiminen, tuen antaminen ja saaminen. Vire-toiminnassa on mahdollisuus arjen rytmittämiseen, päivittäisten toimintojen jäsentymiseen ja omatoimiseen vastuunottoon. Yhdessä toimien ja onnistuen, asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus oman motivaation lisäämiseen esimerkiksi osallistumalla kahvilanpitoon, ruoan valmistukseen ja vaikkapa ottamalla viikkokokouksessa puheenjohtajuuden. Kuntoutujalla on myös mahdollisuus laajempaan toiminnalliseen vastuunottoon vertaisryhmissä, joissa asiakkaat toimivat vuoroin ryhmän ohjaajina. Kattavasta kokonaisvaltaisesta mahdollisuuksien kirjosta kuntoutuja valitsee itselleen sopivat ja kuntoutustaan edistävät toimintamuodot. Vire-pajatoiminta Kuluneena toimintavuonna jatkettiin Kuusankosken Vire-toiminnassa vuonna 2008 lokakuussa päivätoiminnan rinnalla aloitettua pajatoimintaa. Tavoitteellisesta kuntouttavasta toiminnasta kiinnostuneet asiakkaat ohjautuivat pajatoimintaan Kelan kuntoutustyöryhmän, alueen psykiatristen poliklinikoiden, asumisyksikkö Kymen Ilonan ja Vaahteramäen hoitokodin kautta. Oman mielenkiintonsa mukaan myös Vire-toiminnassa mukana olleilla henkilöillä oli mahdollisuus osallistua pajatoimintaan. Pajatoimintaan osallistui yhteensä 20 eri asiakasta säännöllisesti, 1-2 kertaa viikossa. Vire-pajatoiminta on tarkoitettu niille kuntoutujille, joilla on motivaatiota nykyisten toiminnallisten taitojen ylläpitämiseen ja niiden vahvistamiseen. Tavoitteena oli harjaannuttaa ja vahvistaa asiakkaiden arkielämän taitoja toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Pajatoiminta toteutui kahtena päivänä viikossa, keskiviikkona ja torstaina. Pajapäivän pituus oli neljä tuntia ja siihen osallistuvat saivat itse valmistamansa ruoan ja kahvin. Syksyn aikana pajatoiminnassa asiakkaat saivat onnistumisen kokemuksia esimerkiksi valmistamalla monenlaisia esineitä puusta, värjäämällä kankaita ja tekemällä erilaisia käsitöitä. Arjen 14

15 taitoja kehitettiin mm. valmistamalla ruokaa, leipomalla ja pitämällä työtilat siisteinä. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Pajatoiminta mahdollisti heille mielekkään tekemisen, onnistumisen kokemisen ja sosiaalisten kontaktien luomisen. Toiminnallista yhteistyötä tehtiin Parik-säätiön sisällä Ekomaan kierrätyksen ja ompelimon kanssa. Metkujen kanssa tehdyn yhteistyön tavoitteena oli kehittää Parik-säätiössä mielenterveyskuntoutujille matalan kynnyksen portaittainen ohjausmalli työelämän suuntaan. Mahis- ryhmä Kouvolan Vire-toiminnassa tehtiin yhteistyötä Kouvolan Mielenterveysseuran Lähitukiprojektin kanssa. Toteutimme arjen selviytymistä tukevaa ryhmämuotoista toimintaa nuorille aikuisille (18 30v.). Mahis-ryhmän tavoitteena oli tukea nuoren asumista, itsenäistä vastuunottamista sekä säännönmukaiseen toimintaan sitoutumista. Ryhmäläiset tulivat psykiatrisen poliklinikan, työvoiman palvelukeskuksen sekä sosiaalitoimen ehdottamina, joissa Mahis-ryhmän mallia käytiin myös esittelemässä. Ryhmään haluavat nuoret haastateltiin henkilökohtaisesti ryhmän ohjaajien toimesta, ottaen huomioon nuoren sopivuus ryhmään, kunkin sen hetkinen tilanne, tuen tarve sekä lähiajan tavoitteet. Ryhmään valikoitui seitsemän nuorta, joiden katsottiin hyötyvän kyseisestä toiminnasta. Kokoonnuimme Kouvolan Vireen tiloissa kerran viikossa yhteensä kymmenen kertaa. Mahis-ryhmällä oli neljä ohjaajaa; Siri Jokivuori Kouvolan kaupungin sosiaalitoimesta, Kati Jokivuori Parik-säätiöstä sekä sosionomiopiskelijat Nina Lindeman ja Kaisa Vainonen. Ryhmäkerrat sisälsivät esimerkiksi taloudellista ruuanlaittoa, toiminnallisia harjoituksia joiden tarkoitus oli vahvistaa ryhmäytymistä sekä Voimavaraboksin valmistusta. Mahis-ryhmän kantavana teema oli Voimavaraboksi jota käytettiin nuoren omien voimavarojen etsimiseen ja vahvistamiseen. Ryhmän aikana jokaiselle nuorelle räätälöitiin henkilökohtainen jatkopolku, joka piti sisällään mm. yhteisöllistä/yksilöllistä tukea, ohjausta vertaistuen käyttöön tai ohjausta Metku-toimintaan, riippuen nuoren tuen tarpeesta. Mahis-ryhmä toimi myös hyvänä esimerkkinä yhteistyössä toteutetusta ryhmämuotoisesta tukitoiminnasta nuorille aikuisille. Vuonna 2009 Metku -toiminnassa oli 20 asiakasta ja valmennuspäiviä kertyi Vire -toiminnassa kävi 173 henkilöä ja päiviä kertyi yhteensä MT-tiimin palveluohjausmalli 7. Avoimet työmarkkinat 6. Metku-toiminta 5. Vire-pajatoiminta 4. Määräaikaiset työkokeilut Vire-talolla 3. Vire-talon vastuutehtäviin osallistuminen sopimuksen mukaan 2. Kohdennetut määräaikaiset ryhmät vire-talossa 1. Vire-talon päivätoiminta asiakas Vire-toiminta 15

16 projektitoiminta Kehittämistyön perusta Parik-säätiön valmennus-, kuntoutus- ja koulutustoiminnan kehittämisen kulmakivenä on laajapohjainen ja alueen keskeisten yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaava projektitoiminta. Lähtökohtana on tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia palveluja ja toimintatapoja hankkeiden kautta. Projektitoiminnan perustana on näkemys, että kehitystyö palvelee säätiön toiminta-ajatusta sekä tukee perustoimintojamme antaen monipuolisen hyödyn laajalle asiakaskunnallemme. Onnistuneiden kehittämishankkeiden kautta luottamus Parik-säätiön projektiosaamiseen ja asiantuntemukseen on vahvistunut. Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kautta syntyneet hyvät käytännöt on pyritty mallintamaan, tuotteistamaan ja mahdollisuuksien mukaan monistamaan Parik-säätiön toimialalle, sosiaalisen työllistämisen kenttään. Vuonna 2009 projektitoiminta on ollut vahvasti säätiön valmennusta, kuntoutusta ja koulutusta tukevaa toimintaa. Siinä on keskitytty edellisen vuoden tapaan erityisesti välityömarkkinoiden uusien toimintamallien kehittämiseen, kumppanuusverkoston laajentamiseen sekä välityömarkkinoiden asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn, aktiivisuuden ja työllistymisen edistämiseen. Projektitoiminnan tavoitteena on tukea ja kehittää säätiön perustoimintaa ja strategisia tavoitteita. Merkittävimpiä projektitoiminnan rahoittajia olivat Euroopan sosiaalirahasto, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Kouvolan kaupunki ja Valtakunnallinen työpajayhdistys. Vuoden 2009 aikana oli projekteissa erilaisissa työllisyystoimenpiteissä yhteensä 84 henkilöä. Varsinaista asiakastyötä sisältäviä projekteja olivat Sii-Po, KaaSu ja Remo. Sii-Po- ja Remo -projekteille saatiin jatkopäätökset vuoden 2009 lopulla ja myös Alu -projekti sai jatkoa. Projektit vuonna 2009 projekti rahoittaja projektin tavoite Sii-Po Kaakkois-Suomen TE-keskus Parantaa työnteon avulla pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. REMO Kaakkois-Suomen TE-keskus Parantaa työnteon avulla pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. KaaSu Euroopan sosiaalirahasto ja Välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja asiakkaiden Kaakkois-Suomen TE-Keskus aktiivinen työllistyminen sekä elinkeinoelämäyhteistyön kehittäminen Palvelutori Valtakunnallinen työpajayhdistys Kehittää sosiaalisen työllistämisen toimialalla sovellettavaa tilaaja-tuottaja-toimintatapaa. Nuotta Etelä-Suomen lääninhallitus Kehittää säätiön työpajatoimintaa yksilövalmennuksen ja työnetsinnän keinoin. Alu Valtakunnallinen työpajayhdistys Alueellinen työpajatoiminnan koordinointi Kaakkois-Suomen alueella. 16

17 Sii-Po -projekti Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoittaman Sii-Po -sateenvarjoprojektin alla on kaksi erillistä osiota, Siivo ja Polunnäyttäjä. Molemmilla on omat tavoitteet, kohderyhmät ja menettelytavat. Niitä yhdistää kuitenkin yhteisenä tavoitteena pyrkimys edistää Kouvolan seudun työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Projektiin osallistuvien jatkotyöllistymisen apuna toimii Parik-säätiön työnetsijä, joka etsii projektilaisille työmahdollisuuksia avoimilta työmarkkinoilta valmennusjakson jälkeen. Siivo käynnistyi työttömille työhallinnon tukikelpoisille henkilöille suunnattu Siivo-projekti Parik-säätiön ja Kouvolan kaupungin teknisen toimialan yhteistyönä. Projektin tavoitteena on tarjota työllistyvälle henkilölle mahdollisuus saada valmennusta erilaisissa julkisten ulkoalueiden huoltotehtävissä. Työelämävalmennuksen ja työnteon avulla projektiin osallistuvat henkilöt parantavat mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Projektiin osallistuvat tekevät Kouvolan kaupungin alueella mm. viheralueiden sii- vousta, nurmikon leikkuuta, tapahtumasiivouksia ja talvisin lumi- ja hiekoitustöitä. Projektia vetää kaksi puutarhurin koulutuksen saanutta työvalmentajaa ja työtehtävät mietitään jokaisen työllistyvän henkilökohtaisten valmiuksien mukaan. Vuonna 2009 hankkeessa oli mukana yhteensä 21 henkilöä, joista 10 henkilöä (n. 50%) työllistyi tai pääsi koulutukseen. Polunnäyttäjä Polunnäyttäjä -projekti käynnistyi helmikuussa 2008 hyödyntäen työllistämisprojekti Polusta saatujen kokemuksia. Polunnäyttäjää kehitettiin yksilöllisempään suuntaan ja toteutus jatkui vuonna 2009 samalla mallilla kuin aloitusvuonna. Valmennusyksiköissä suoritettavat työtaitonäytöt ja Moodle -treenipäiväkirja ovat olleet vahvasti mukana projektin ohjelmassa. Työtaitonäytöt vastaanottaa Polun oma kuntoutusohjaaja sekä yksikön työvalmentaja. Kaikki projektissa mukana olleet henkilöt suorittivat työturvallisuuskortin ja tietotekniikkakoulutuksen. Projektissa mukana olevat henkilöt ovat jakson aikana sijoittuneina säätiön valmennusyksiköihin. 17

18 KaaSu - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke Parik-säätiön hallinnoima Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen hanke, KaaSu, toteutettiin ajalla Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella. KaaSu -hanke oli osa valtakunnallista välityömarkkinahanketta vuosille ja se toteutettiin Kaakkois- Suomessa välityömarkkinapalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyönä. KaaSu -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli myös verkostojen työnjaon ja roolien kehittäminen ja hyödyntäminen. Hanketta toteutti seitsemän osatoteuttajaa: Parik-säätiö, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys, Sotek-säätiö, AKTIVA Etelä- Karjalan aikuisopisto, INTOa Työstä ry, Laptuote-säätiö ja TyönVuoksi ry. Vuonna 2009 hankkeen pääpaino oli kehittämispilottien toteutuksessa. Yleisten suhdanteiden raju muutos sitten hankkeen suunnitteluvaiheen sai toimijat pohtimaan asetettujen tavoitteiden realistisuutta. Kesällä tehtiin päätös KaaSu -hankkeen päättämisestä ja uuden hankkeen käynnistämisestä ajankohtaan paremmin sopivin tavoittein. Jatkohankkeen suunnittelu käynnistettiin syksyllä Kohderyhmä ja lähtökohdat Pääasiallisena kohderyhmänä KaaSu -hankkeessa olivat vaikeasti työllistyvät työnhakijat, joiden työmarkkinaasema on avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä. Kohderyhminä olivat myös välityömarkkinoiden toimijat, koulutusorganisaatiot, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. Hankkeella vastattiin osaltaan Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän muutospaineisiin tutkimalla ja kehittämällä välityömarkkinnoihin liittyviä toimintatapoja ja malleja toimialan sisältäpäin ottaen huomioon asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen liittyvät sidosryhmät. Asiakastyö ja kehittämispilotit Hankkeen pääpaino oli vuonna 2009 uusia työllistymismenetelmiä mallintavissa kehittämispiloteissa. Pilottien kautta toteutettavilla toimenpiteillä edistettiin henkilöiden työharjoitteluun ja koulutukseen sijoittumista. Tärkeitä verkostokumppaneita Parik-säätiöllä ja muilla hankkeessa mukana olleilla toimijoilla olivat mm. työhallinto, koulutusorganisaatiot, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Pilottien sisältöjen ja toteutuksen suunnittelua tehtiin yhteistyössä työhallinnon kanssa. Pilottien asiakkaiden työllistymiseen/vaikeaan työmarkkinatilanteeseen vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseksi kerättiin heiltä case -tarinoita ja laadittiin ns. Suikkasen -janoja, joilla kuvattiin asiakkaan polkua. Selvitystyöt Hankkeen aikana toteutettiin elinkeinoelämän työllistämispotentiaalia selvittävä ja kolmannen sektorin toimijoita kartoittavat tutkimukset, jotka valmistuivat syksyllä Tutkimukset toteutti Innolink Research Oy. Kumppanuusfoorumit Kumppanuusfoorumit keräsivät Kaa- Su -hankkeessa eri tahojen edustajia keskustelemaan yhdessä välityömarkkinoihin liittyvistä teemoista. Kuluneena vuonna hankkeen toimijat järjestivät yhteensä kolme kumppanuusfoorumia; Kotkassa, Kouvolassa ja Imatralla. Aktiivista tiedonvälitystä Hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti Kaakkois-Suomen alueella välityömarkkinoiden parissa toimiville tahoille sekä myös suurelle yleisölle. Välityömarkkinoiden tilaaja- ja tuottajapuolen edustajille sähköpostin välityksellä toimitettu Kuukkis -tiedote ilmestyi kertaa. Tiedotteessa kerrottiin hankkeen edistymisestä ja välitettiin tietoa ajankohtaisista teemaan liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista yms. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotettiin aktiivisesti myös suurelle yleisölle ja vuonna 2009 hanke sai näkyvyyttä mediassa 11 kertaa. Koko hankkeen yhteisissä Kaa- Su -tapaamisissa ja seutujen omissa tapaamisissa toimijat vaihtoivat ajatuksia hankkeen etenemisestä. Ulkoinen arviointi Hanke oli mukana Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön toteuttamassa ulkoisessa arvioinnissa yhdessä kolmen muun välityömarkkinahankkeen kanssa. Ensimmäinen, hankkeen aloitusvaihetta käsitellyt, arviointiraportti valmistui syksyllä

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380. Sisällysluettelo:

Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380. Sisällysluettelo: Vuosikertomus 2013 Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi Sisällysluettelo: 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1 Pääkirjoitus Toimielimet ja tiimit Yhteiskunnallinen Yritys Poimintoja

Lisätiedot

Sisällysluettelo: Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi

Sisällysluettelo: Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi Vuosikertomus 2014 Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi Sisällysluettelo: Pääkirjoitus Toimielimet ja tiimit Poimintoja vuoden 2014 tapahtumista Liikennepuisto ja Työpankki

Lisätiedot

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

oman työn hedelmä on herkullisin syödä PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka UUSIX-VERSTAAT ALOITTI TOIMINTANSA 9.12.1997 Kyläsaaressa, entisen jätteenpolttolaitoksen saneeratuissa tiloissa.

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO VANTAAN VALO Yhteystiedot: Palveluesimies Kati Hytönen 050 312 1717, kati.hytonen@vantaa.fi Toimistoassistentti Aila Enström, 043 825 4537, aila.enström@vantaa.fi Vahtimestari, Heikki Reinikainen, 043

Lisätiedot

Nivelet notkeiksi 12.12.2012

Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Nivelet notkeiksi 12.12.2012 Asiakkaan etu ensimmäisenä Avoin ammattiopisto -hankkeen kehittämistyön haasteet ja hanketyön vaikuttavuus 1.4.2011-30.6.2013 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot