Sisällysluettelo: Parik-säätiö Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo: Parik-säätiö Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus s.3 Organisaatio; toimielimet ja tiimit s.4 Palvelut ja valmennuspäivät s.5 Asiakaspalautetta s. 5 Poimintoja vuoden 2009 tapahtumista s. 6-7 Tavoitteena työ; Työelämävalmiuksia kehittämässä s.8 AVA-koulutus s.9 Asiakaspalvelukoulutus s. 9 Työtoiminta; Kehitysvammaisten työtoiminta s. 10 Nuoret; Työelämän alussa s. 11 Valmennusyksiköt; Työkokemusta monilta eri aloilta s. 12 Kestävää kehitystä s. 13 Mielenterveyskuntoutus Parik-säätiössä s Projektitoiminta; Kehittämistyön perusta s.16 Projektit vuonna 2009 s. 16 Sii-Po -projekti s. 17 KaaSu -hanke s Alu -toiminta ja koordinointi s. 19 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus s. 20 Talous, tulot ja menot s. 21 Tuloslaskelma ja tase s. 22 Rahoituslaskelma ja tilintarkastuskertomus s. 23 2

3 Kumppanuuden vuosi Yhteistyön ja verkostomaisen työotteen merkitys on lisääntynyt koko ajan toimialasta riippumatta. Kuluneena vuonna yhteistyön periaate vahvisti kaikkia toimijoita ja kumppanuusfoorumit täyttyivät aktiivisilla verkottujilla. Toimintatavalla ei sinällään ole uutuusarvoa, sillä korostuneinta haasteiden ratkominen ja vaikeidenkin asioiden eteenpäin vieminen on ollut meidän toimialallamme perustehtävänä. Kulttuuriimme on aina kuulunut pohtia asioita yhdessä ja muodostaa laaja käsitys päätöksenteon taustaksi. Tässä suhteessa säätiössä on omaksuttu sisäisessä päätöksenteossa samankaltainen työote. Vastaavasti säätiön ulkoisten kumppanuksien kanssa käydyssä vuorovaikutuksessa on eduksi alueellisten rakenteiden ja seudullisten tarpeiden tunteminen laajasti yli kuntarajojen. Parik-säätiön henkilöstön kunnianhimoisena tavoitteena on ollut hyödyntää omassa työssään paitsi asiakastyössä saatuja kokemuksia ja yhdistellä niitä, myös kuunnella toimintaympäristön esittämiä avauksia ja tuntoja. Tällä työotteella edesautetaan ja tuetaan kuntia sekä työhallintoa niiden haasteiden ratkomisessa mitä varten Parik-säätiö on lähes kymmenen vuotta sitten perustettu. Tästä työotteesta verrattomana esimerkkinä käy aloitettu systemaattinen yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa, jossa molemmat osapuolet tekevät uusia kehittäviä avauksia toimintojen kehittämiseksi. Entistä merkityksellisemmäksi yhteistyö käy tulevaisuuden suhteen, sillä ennusteet kertovat tämän kevään suhdanteen kouraisevan työttömyyttä yhä voimakkaammin. Tuolloin kunnan, Te-toimiston ja säätiön yhteistyö korostuu. Tuonkaltaiset ennusteet vaikuttavat säätiön kaikkiin työvalmennusasiakkaisiin ja palveluihin. Useille henkilöille säätiössä oloaika liittyy erityisesti elämänhallinnallisiin tavoitteisiin ja myöhäisemmässä vaiheessa vasta työelämätaitojen harjoitteluun. Näiden toimenpiteiden yhdistelmillä vahvistetaan työnhakuvalmiuksia. Suhdanne hidastaa erityisesti vammaisten työmarkkinoille siirtymistä ja yhdenvertaisen kansalaisuuden periaatteen toteutumista. Kuntouttava elementti osana työvalmennusta on tuottanut erittäin hyviä tuloksia. Tässä suhteessa meidän on syytä edelleen vahvistua ja korostaa yhteistoiminnan merkitystä sekä sujuvaa vuorovaikutusta asiakkaan asioita hoitavien tahojen kesken. Yksin tekeminen ja entiset opit eivät riitä, vaan on yhdisteltävä eri toimijoiden vahvoja alueita toisten tuotekehitystä ja taitoja kunnioittaen. Työvoimapoliittisiin innovaatioihin kuuluvat luonnollisena osana kokeilutoiminta eri muodoin, joilla pyritään etsimään kokonaishyötyjä ja eritoten vaikuttavuutta. Tällä hetkellä on vallalla erittäin myönteinen keskusteluilmapiiri, jossa pyrkimyksenä on löytää ratkaisuja vaativiinkin elämäntilanteisiin. Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja ja säätiön henkilökuntaa toimintavuodesta 2009 ja kannustaa edelleen avoimeen vuorovaikutukseen sekä hallittuun toimintatapojen kehittämiseen. pääkirjoitus Arto Havo toimitusjohtaja 3

4 organisaatio Toimielimet ja tiimit Parik-säätiön toimielimet ovat valtuuskunta ja hallitus. Operatiivisesta johdosta vastaa toimitusjohtaja, jolle tulosyksiköt raportoivat toiminnastaan. Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä ja operatiivisen toiminnan keskustelu- ja päätöksentekofoorumina kokoontuu yksiköiden vastaavista koostuva kehittämistiimi. Lisäksi säätiössä toimii henkilöstöä toiminnan kehittämistyöhön osallistava kuntoutustiimi. Henkilöstö vuonna 2009 Toimihenkilöitä yhteensä 35 Määräaikaisia 8 Vakituisia 27 Naisia 18 Miehiä 17 Kokoontumisia 2009 Valtuuskunta 2 Hallitus 5 Kehittämistiimi 10 Kuntoutustiimin pientiimit 20 Työsuojelutoimikunta 4 Valtuuskunta Hengitysliitto Heli ry: Tellervo Koskela, Lauri Lamminmäki pj. Kouvolan kaupunki: Niina Korpelainen, Mirja Lonka, Pentti Manninen, Sari Tiitinen Kouvolan Seudun Invalidit ry: Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen, Keijo Kaskiaho Kuusankosken Invalidit ry: Raimo Mäyrä, Tiina Simola Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä: Hannu Haimi, Jarkko Salonen Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry: Jukka Pehkonen, Kalevi Rantanen Hallitus Keijo Kaskiaho, Heikki Kähkönen, Sakari Laari, Anu Romppainen, Jari Suomela, Minna Tuukkanen-Peussa pj. Johtoryhmä toimitusjohtaja Arto Havo, talouspäällikkö Liisa Ollikainen, palvelupäällikkö Mirja Willberg Kehittämistiimi toimitusjohtaja Arto Havo talouspäällikkö Liisa Ollikainen palvelupäällikkö Mirja Willberg yksiköiden vastaavat: Aktive Jukka Raita Data Lauri Sievinen Ekomaa Osmo Heiskanen Elektro Hannu Vanhalakka Kunnossapito Juha Immonen Metal Pertti Ahola Vire-talo Marjut Palmu Kuntoutustiimi ja pientiimit Kuntoutustiimi kehittää kuntoutuspalveluita ja on tuotantoyksiköiden toimihenkilöiden tukena kuntoutuksellisissa asioissa. Vuonna 2009 jatkettiin kokoontumisia eri teemoihin keskittyvissä pientiimeissä, vuonna 2008 luodun mallin mukaisesti. Pientiimien teemoina oli: Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille työllistyminen, Kuntoutujat, Ammatillisen osaamisen kehittäminen, Moodle -arviointijärjestelmä, Tukeva ja Kuntouttava työtoiminta. 4

5 Palvelutuotteet ja valmennuspäivät Palveluita kehitetään säätiön hallituksen ja valtuuskunnan vahvistaman strategiaja taloussuunnitelman mukaisesti. Toiminta ja palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti henkilöiden yksilölliset tarpeet ja taidot huomioiden. palvelut Vuonna 2009 palvelut tuotettiin ostopalvelusopimuksiin perustuen ja niiden toteutuminen oli lähellä edellisen vuoden tasoa. Henkilöasiakkaita oli yhteensä 569 ja työhönvalmennuspäiviä kertyi , joka oli 2,3 % toimintasuunnitelman mukaista arviota pienempi ja vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 %. Palveluita käytti kuitenkin 3 henkilöä edellisvuotta enemmän. Nuoria, alle 29 vuotiaita henkilöitä, oli palveluita käyttävistä asiakkaista 140, mikä on 11 henkilöä edellisvuotta enemmän. Palveluiden asiakkaista työsuhteisten henkilöiden määrä pienentyi vuodesta henkilöllä ja oli yhteensä 77 henkilöä. Valmennuspäivät Palvelutuote henk pv Ammatillinen työvalmennus Nuorten työvalmennus Nuorten työvalmennus ELHA/kunta (työharj. alle 29-v, tet-jaksot, 1+4 malli) Nuorten työvalmennus ELHA/oppilaitos (työssäoppijat, ammattistartti, AVA) Oppisopimus Työharjoittelu Kuntouttava työtoiminta Työtoiminta Työkunnon arviointi Vakuutusyhtiöt 3 55 Työhallinto 1 5 Metku -toiminta Kela -työhönvalmennus 1 31 Vire -toiminta Tuettu työllistyminen Valmentava koulutus Polunnäyttäjä Siivo Remo KaaSu Yhdyskuntapalvelu Yhteensä Työhönvalmentajan palvelut 26 Yksilövalmennus 17 Työnetsintä 57 Asiakaspalautetta Palveluiden asiakkailta kysytään jakson päätteeksi palautelomakkeella mielipidettä säätiöllä oloajasta. Palautetta kerätään toiminnan kehittämiseksi ja palautelomaketta uudistettiin kuluneena vuonna. Asiakkaat ovat lähteneet aktiivisesti arvioimaan säätiön toimintaa ja täytettyjä lomakkeita on palautunut kiitettävästi. Saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, mutta myös kriittisiä mielipiteitä on tullut. Pääsääntöisesti valmennusyksiköiden asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja yksikön työskenteleyilmapiiriin. Säätiöaikaan ja henkilökuntaan tyytyväisiä oli 58 % asiakkaista. Saamaansa työhöntuloperehdytystä piti hyvänä 79 % ja jakson aikana saadun valmennuksen määrää piti 58 % hyvänä. Saamaansa ohjausta piti 3 % vähäisenä ja melko vähäisenä. Yksiköiden työilmapiiriä piti hyvänä peräti 73 % asiakkaista ja loppujen mielestä ilmapiiri oli melko hyvä. Palautelomakkeessa kysyttiin myös asiakkaiden jatkosuunnitelmista ja vastaukset jakaantuivat seuraavalla tavalla: Uusi työpaikka on jo tiedossa 6 % Työnhaku ja työpaikan saanti 21 % Tutkintoon tähtäävä koulutus 17 % Lyhyt koulutus/kurssi 9 % Jatkan Parikilla 3 % Työharjoittelu 9 % Työttömyys 9 % Eläke 6 % En osaa sanoa 12 % Joku muu 8 % Työhönvalmennuspäiviä keskimäärin/ henkilö säätiön palveluiden piirissä oli 569 henkilöä ja yhden henkilön valmennusjakso kesti keskimäärin 91 päivää. 91 Laadun varmistamiseksi Strategia- ja taloussuunnitteluasiakirja Metku -laatukäsikirja Kelan laatustandardit Tuetun työllistymisen laatustandardi Vakuutuskuntoutuksen laatuverkosto Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli Juhta -perävaunun tekniset tyypitykset Moodle valmennuksen arviointi Klaani henkilötietorekisteri 5

6 tapahtumia Poimintoja vuoden 2009 tapahtumista Vieraita TE-toimistosta Kuusaantiellä 3.2. Kehittämisiltapäivä Toimihenkilöiden yhteinen kehittämisiltapäivä, jossa pientiimit esittelivät yhdessä puitavia pilotti-ideoita IMBA/Melba -koulutus alkoi KaaSu -hankkeen järjestämän IMBA/Melba työkyvyn arviointijärjestämän käyttäjäkoulutus alkoi Melba - osiolla Työterveyshuollon työpaikkakäynti Ekomaassa avoimet ovet Kierrätyskeskus Ekomaan myymälä järjesti avoimet ovet -tapahtuman lauantaipäivänä. Mukana tapahtumassa olivat Valkealan Martat kierrätystavaranäyttelyllä sekä Roskisnalle kertomassa lapsille kierrätyksestä Vieraita RAY:ltä 3.3. Ulkoiluiltapäivä Säätiön yhteinen ulkoiluiltapäivä Kuusaantien pihapiirissä Tuotteistuskoulutus II Toinen osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä Vieraita Aikuiskoulutuskeskukselta Kumppanuusfoorumi III Parik-säätiön KaaSu -hanke ja Palvelutori hanke sekä TE-keskus järjestivät kolmannen Tilaaja-tuottaja tapaamisen Kouvola -talolla EOT -koulutus I Alu -verkoston Erilaiset oppijat työpajoilla -koulutus Hemmintiellä Vieraita KSAO:n lähihoitajalinjalta Kehittämistiimi/Strategian päivitys 7.5. Vieraita Sauva -säätiöltä EOT -koulutus II Alu -verkoston Erilaiset oppijat työpajoilla -koulutuksen toinen osa Hemmintiellä Apollokoulutus I Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus Ekomaa Marttakahviossa Kierrätyskeskus Ekomaa oli esillä Marttakahvion keskiviikkovinkeissä Aktiven kesänavaustempaus Ulkoilutapahtuma, mukana oli omaisjärjestöjen edustajia ja asiakkaiden kavereita asumisyksiköistä Ekomaan ympäristötori Maailman ympäristöpäivänä Ekomaan ympärillä järjestettiin Ekomaan ympäristötori -tapahtuma teemalla KesäHetkessä Nuorten tapahtuma Mukana Kouvolan TE -toimiston järjestämässä nuorten tapahtumassa kertomassa säätiön tarjoamista mahdollisuuksista hankkia työkokemusta ja eväitä työelämään Viranomaiset Manskilla -tapahtuma Parik-säätiö ja KaaSu -hanke olivat mukana Viranomaiset Manskilla tapahtumassa esittelemässä toimintaansa Apollokoulutus II Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus AVA -koulutus Yhdessä KSAO:n kanssa toteutettu lukuvuoden mittainen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava AVA-koulutus alkoi Ikaros -koulutus I Toimihenkilöille suunnattu KaaSu:n Ikaros -kielipilottiin liittyvä koulutus monikulttuurisuudesta. 6

7 2.9. Tuotteistuskoulutus III Kolmas osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä IMBA/Melba lukijakoulutus KaaSu -hankkeen tarjoama IMBA/Melba työkyvynarviointimenetelmän lukijakoulutus asiasta kiinnostuneille toimihenkilöille ja työhallinnon edustajille Mukana Yritystreffeillä Parik-säätiö oli mukana Tykkimäen paviljongissa järjestetyillä Yritystreffeillä esittelemässä toimintaansa yritysnäyttelyssä Vieraita TE-toimistosta Ensimmäinen Asiakaspalvelukoulutus Kaikille säätiön uusille asiakkaille suunnattu asiakaspalveluun ja työyhteisön vuorovaikutukseen keskittyvä koulutuspäivä järjestettiin ensimmäisen kerran. Jatkossa koulutuspäivä järjestetään joka kuun viimeinen torstai Apollokoulutus III Toimihenkilöille ja Työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille suunnattu KaaSu:n Apollo -elämänhallintapilottiin liittyvä koulutus Ikaros -koulutus II Toimihenkilöille suunnattu KaaSu:n Ikaros -kielipilottiin liittyvä monikulttuurisuusiltapäivä Tuotteistuskoulutus IV Neljäs osa Alu-verkoston ja TPY:n Palvelutori hankkeen tuotteistuskoulutussarjan neljän koulutuskerran kokonaisuudesta pidettiin Hemmintiellä Viraita Silta-valmennuksesta Hyvän Mielen Joulu Ekomaa mukana Kestävän Kehityksen Kerkko verkoston järjestämässä joulutapahtumassa Hansa keskuksessa Yhteinen joulupuuro 7

8 tavoitteena työ Työelämävalmiuksia kehittämässä Työnetsinnän ja yksilövalmennuksen sekä erilaisten koulutuksellisten lisäelementtien avulla valmennuksessa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuudet paranevat avoimien työmarkkinoiden vaatimusten käydessä yhä haasteellisemmiksi. Parik-säätiöllä asiakkaat kohtaavat monia heitä tavoitteissaan tukevia ammattilaisia, mm. työvalmentajia, työnetsijän ja yksilövalmentajan. Työvalmentajat Parik-säätiön työyksiköt tarjovat palveluissa oleville asiakkaille monipuolisia mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta ja harjaannuttaa työelämätaitoja. Työvalmentajat ohjaavat yksiköissä työntekemiseen ja työelämään liittyvissä asioissa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjauksessa ja työtehtävien valinnassa otetaan huomioon asiakkaan erityistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Työvalmentajat ovat oman yksikkönsä alan ammattilaisia ja pystyvät siten ohjaamaan asiakkaita kohti avointen työmarkkinoiden vaatimuksia, ammattitaitoa vahvistavalla tavalla. Valmentajat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden säätiön toimihenkilöiden kanssa ja he hyödyntävät tarvittaessa esimerkiksi yksilövalmentajan, työnetsijän tai kuntoutusohjaajan tietämystä ja ammattitaitoa tehdessään arjessa työtä asiakkaiden työllistymisvalmiuksien kehittymiseksi. Työnetsijä Parik-säätiön työnetsijä etsii säätiön palveluiden piirissä oleville asiakkaille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta valmennus-, kuntoutus- tai koulutusjakson jatkoksi. Työnetsijä toimii linkkinä työnantajan ja työntekijän välillä. Yhdistäen sopivan tekijän ja työn. Työntekijöiden valmiuksien, osaamisen ja taitojen kartoittamisessa työnetsijä tekee tiivistä yhteistyötä säätiön valmennusyksiköiden kanssa. Työvalmentajat ovat tärkeitä tiedonlähteitä henkilön osaamisen selvittämisessä. Oman osaamisen määritteleminen on usein vaikeaa ja tässä yksiköiden antamat arviot ovat suureksi avuksi. Työnetsijän ja asiakkaan työllistymiseen tähtäävän yhteistyön onnistuminen ei ole aina työpaikan löytymisestä kiinni. Monet asiat vaikuttavat hyvän lopputuloksen syntymiseen. Työnetsijän avulla löytynyt hyvin alkanut työ uudessa paikassa saattaa päättyä mitä moninaisimpiin syihin. Työnetsijältä vaaditaankin tapauksesta riippuen aktiivista tukea työllistymisen alkutaipaleella. Joskus asiakas lopettaa omasta tahdostaan työt hyvinkin pian aloituksen jälkeen ja palaa työttömäksi. Joskus töiden lopettamisen uhatessa päästään työnetsijän ja asiakkaan yhteistyöllä asiakkaalle sopivaan ratkaisuun ja löydetään uusi mieluisampi työpaikka. Harmillisimpia tapauksia ovat työnantajasta johtuvat työn loppumiset tai tiedossa olleen työpaikan peruuntumiset viime hetkellä. Onnistumiset ja tyytyväinen asiakas sekä työnantaja palkitsevat kuitenkin työnetsijän vaativan ja joskus mutkikkaankin työn. Yrityskontaktien luominen ja ylläpitäminen kuuluu olennaisena osana työnetsijän työhön. Vuonna 2009 Parik-säätiö osallistui Kouvolan Yrittäjien, Kouvolan Nuorkauppakamarin ja Kouvola Innovationin järjestämään Yritystreffit tapahtumaan Tykkimäen paviljongissa. Työnetsijä oli mukana säätiön osastolla ja treffit toimivat hyvänä paikkana luoda uusia kontakteja. Vuonna 2009 työnetsijä haastatteli 57 uutta asiakasta, avoimille työmarkkinoille työllistyi 12 henkilöä ja sadoista yrityskontakteista 54 yrityksen kanssa tehtiin jonkunlaisia suunnitelmia yhteistyön käynnistämiseksi. Lisäksi vuonna 2009 seitsemän säätiön asiakasta oli edelleensijoitettuna työsuhteessa muualla kuin säätiön valmennusyksiköissä ja neljä näistä työllistyi edelleensijoitusjaksonkin jälkeen. Vuonna 2009 Työnetsijä haastatteli 57 asiakasta 12 henkeä sai työpaikan Satoja yrityskontakteja Yhteistyöhön johtaneita yrityskontakteja oli 54 Yksilövalmentaja Työelämässä pärjäämiseen vaikuttavat työelämätaitojen lisäksi henkilön arjenhallintakyky. Säännöllinen päivärytmi, sosiaaliset taidot ja oman elämän hallinta luovat pohjan työelämätaidoille. Yksilövalmennus tukee työvalmennuksen onnistumista kohti asetettuja tavoitteita ottamalla yksilön tilanteen huomioon kokonaisuudessaan. Yksilövalmennuspalvelujen asiakkaat saavat tukea elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Yksilövalmentaja auttaa silloin kun työelämässä pärjääminen vaatii laajempaa elämäntilanteen tarkastelua tai kun elämässä tulee eteen ongelmatilanteita, joiden kanssa ei yksin selvitä, eikä oman työvalmentajan tuki riitä. Yksilövalmentaja toimii yhteistyössä asiakkaan, työyksikön työvalmentajien ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2009 Yksilövalmentajan palveluita ostettiin 17 henkilölle. 8

9 Ammatillisen osaamisen kehittämistä Tapahtuma Määrä Toimihenkilöt Koulutuksiin osallistuminen (pv) Ulkopuolinen järj. 108 Oma koulutus 72 Yhteensä 180 AVA -koulutus Vuoden 2009 syksyllä alkoi ensimmäinen Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava lukuvuoden mittainen (40 ov) AVA-koulutus (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus) -ryhmä. AVA -ryhmän luokkaopetus on järjestetty Pariksäätiön tiloissa Hemmintiellä. Koulutus on suunnattu peruskoulun päättäneille nuorille, joilla ei ole ammattitutkintoa mutta on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja. Syksyn aikana oppilasmäärä vaihteli 6-8 välillä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen hakeutumaan edellytystensä mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen sekä kantamaan itse vastuun opinnoistaan ja elämästään. Itseluottamuksen ja aloitekyvyn lisääntymisen myötä opiskelija kykenee pitkäjänteiseen suunnitteluun opiskeluaan ja elämäänsä koskevien valintojen edessä. Jokaiselle opiskelijalle tehdään yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan omaisten ja koulun opiskelijahuollon kanssa yksilöllinen suunnitelma (HOPS, HOJKS), joka tukee hänen ammatillisen kouluttautumisensa tavoitteita. Suunnitelma elää koulutuksen aikana saatujen kokemusten ja oppilaan mielenkiinnon mukaan, tavoitteena on löytää jokaiselle se oikea koulutus-/ammattiala. Koulutuksen painopiste on toiminnallisessa oppimisessa, joten suuri osa koulutusta on ohjattua työharjoittelua työvalmentajien opastuksella. Koulutus sisältää teoriaopintoja, ohjattuja ja itsenäisiä työharjoittelujaksoja sekä koulutuskokeiluja. Työharjoittelut on suoritettu pääsääntöisesti Parik-säätiön eri toimipisteissä Kouvolassa ja Kuusankoskella, Metalilla, Ekomaan myymälässä, Hemmintien keittiössä, Elektrolla ja Aktivella. Osa oppilaista on päässyt maistelemaan työtekoa ulkopuolisissa kouvolalaisissa yrityksissä mm. kiinteistöhuollossa, turvaporttien asennuksessa myymälätiloihin ja ravintola-alalla sekä kaupungin kirjastossa. Koulutuskokeiluja on toteutettu mm. KSAO:n liiketalouden- ja kulttuurin yksiköissä ja Kiipulan erityisammattikoulussa. Ryhmäpäivät sisälsivät mm. liikuntaa, kotitaloutta ja vierailuja. Asiakkaat Koulutuksiin osallistuneet henk. pv Asiakaspalvelukoulutus Työturvallisuuskortti Atk-koulutus Atk-ajokortti 1 Suomenkielen koulutus Muita yksiköiden omia koulutuksia Tietöiden turvallisuuskoulutus Hygieniakoulutus 3 Elämänhallintavalmennus 8 51 Arjenhallinta (tarmo) 5 55 Tutustumiskäynnit 15 7 Yhteensä 159 Asiakaspalvelukoulutus Vuorovaikutukseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvät taidot ovat tärkeä osa työpaikalla toimimista. Jokainen työyhteisön jäsen edustaa osaltaan itseään ja omaa työtään sekä myös työpaikkaansa, vaikka ei varsinaista asiakaspalvelutyötä tekisikään. Asiakaspalveluun liittyviä perustaitoja tarvitaan aina työyhteisössä toimiessa. Osana Parik-säätiön perehdytystä ja valmennustoimintaa alkoi vuoden 2009 lopulla asiakaspalvelukoulutus, joka on suunnattu kaikille säätiön työyksiköihin työhön tuleville henkilöille. Yhden päivän mittainen koulutus antaa eväitä arkipäivän vuorovaikutukseen työpaikalla ja myös liikeasiakkaiden kohtaamiseen. Asiakaspalvelua pohditaan niin sisäisen kuin ulkoisenkin asiakaspalvelun näkökulmista. Koulutus toimii myös perehdytyksenä säätiön toimintaan. Päivän aikana käydään läpi mm. mitä on hyvä asiakaspalvelu, mietitään omaa roolia työyhteisön edustajana ja keskustellaan vuorovaikutukseen liittyvistä viestinnällisistä taidoista. Koulutus on keskustelevaa ja osallistavaa yhdessä pohtimista. Jokainen miettii koulutuksessa läpi käytäviä asioita omalta kohdaltaan ja jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden kanssa. Ensimmäinen koulutuspäivä oli Päivä järjestetään joka kuun viimeinen torstai ja siihen osallistuvat pääsääntöisesti kuluneen kuun aikana aloittaneet henkilöt. Koulutukseen osallistumisesta saa todistuksen. Vuonna 2009 koulutuksen kävi 18 henkilöä. 9

10 työtoiminta Kehitysvammaisten työtoiminta Työ- ja toimintakeskuksen arkipäivässä työnteko, oppiminen, kuntoutus ja viriketoiminta jäsentyvät kehitysvammaista ihmistä tukeviksi toiminnoiksi, joilla kaikilla on oma paikkansa kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Toiminnalla tuetaan normaaliutta ja sosiaalista integroitumista työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Parik-säätiön Hemmintiellä sijaitsevassa Aktive -yksikössä keskitytään kehitysvammaisten työtoiminnan järjestämiseen. Asiakkaiden paremman tulevaisuuden tukeminen nähdään toimintaa ohjaavana tärkeänä asiana. Perustehtävänä Aktivella on tarjota asiakkaalleen mielekästä sisältöä päivittäiseen elämään, kokemuksia ja virikkeitä. Toiminta on luonteeltaan työn tekemistä mutta sisältää aina valmennuselementin sekä tuetun työllistymisen toimintamallin. Työtoiminnan asiakkaita työskentelee säätiöllä Aktiven lisäksi Metalilla ja Ekomaan puutyöosastolla. Lisäksi säätiön ulkopuolelle on sijoitettuna kolme työtoiminnan asiakkaana olevaa henkilöä, joita työvalmentaja käy säännöllisesti katsomassa ja tukemassa. Ohjattua tekemistä Aktivella tehtävät koostuvat ser-kierrätyksestä, erilaisista alihankintatöistä, kokoonpanotöistä, aitaelementtien valmistuksesta sekä rakennustarvikkeiden uudelleen käsittely- ja puhdistustehtävistä. Kuluneena vuonna uusina töinä tuli mukaan liikelahjojen kokoonpano sekä voimavirta ja maadoitettujen jatkojohtojen mittaaminen, kytkeminen, testaus ja pakkaus. Työtehtäviä opetellaan ja tehdään valmentajien ohjauksessa. Tehtävistä riippuen työt voidaan pilkkoa siten että jokainen pääsee antamaan oman panoksensa työn valmiiksi saamisessa. Joillain Aktiven asiakkailla on erityistarpeita työn suorittamisen tai työaikojen suhteen, jolloin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhennetään ja työn tekemiseen etsitään apuvälineitä. Työn tekemisen lisäksi Aktivella ohjataan myös elämänhallinnallisissa asioissa. Aktive tarjoaa työ- ja harjoittelupaikkoja myös säätiön muissa toiminnoissa oleville henkilöille sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Asiakaslähtöinen kehittäminen Kehitysvammaisten työtoiminnan kehittämisen tarkoituksena on edistää monimuotoista ja asiakaslähtöistä työtoimintaa kehittämällä entistä toimivampia palveluja niitä tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Suunnitelmallisen työtoiminnan kehittämistyön myötä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota mm. asiakaslähtöiseen työotteeseen. Yhteistyötä Aktivella tehdään yhteistyötä vahvasti sosiaalitoimen, työhallinnon sekä kehitysvammaishuoltoon kuuluvien asuntoloiden ja asiakkaiden omaisten kanssa. Työvalmentajat ovat säännöllisesti ja tarvittaessa yhteydessä omaisiin ja yhteistyötahoihin. Lisäksi Aktivella on ollut harjoittelijoita Kiipulan ammattiopistosta. Tarmo -pilotti KaaSu -hankkeen puitteissa toteutettiin työtoiminnan asiakkaille suunnattu arjenhallintaan keskittyvä Tarmo -pilotti. Pilotin toteutuksesta vastasi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä. Pilottiin osallistuneet aktivelaiset saivat oppia hygieniassa, ruuan valmistuksessa, pyykinpesussa ja siivouksessa. Lisäksi ryhmätapaamisiin kuului ulkoilua ja omien tunnelmien jakamista muiden kanssa. Viisi tapaamiskertaa kestäneestä pilotista sai jokainen muistoksi arjenhallintaan liittyvää hyödyllistä tietoa sisältävän kansion. Tarmo - pilotin jatkona toteutettiin terveydellisiin asioihin tähtäävä ryhmä yhteistyössä KyAmk:n kanssa. Yhteisiä tapahtumia Aktive on aktiivisesti mukana säätiön yhteisissä tapahtumissa ja järjestää myös omia virikkeellisiä yhteishengen kohotuspäiviä. Vuonna 2009 Aktive voitti kiertopalkinnon koko säätiön yhteisessä ulkoilutapahtumassa. Kiertopalkinto jaettiin aktiivisimmin eri toimintapisteisiin osallistuneelle yksikölle. Historian ensimmäiset perinteiset leikkimieliset parikimpialaiset järjestetiin 3.6. Kuusaantien pihaalueella. Osallistujina tässä urheilullisessa tapahtumassa oli oman väen lisäksi asukaskavereita ja työntekijöitä asumisyksiköistä sekä tukiyhdistysten edustajia. Parik-säätiö osallistui omalla joukkueellaan alueellisiin kehitysvammaisten yleisurheilukilpailuihin Joutsenossa. Saaliina kisoista oli kultaa ja pronssia keihäänheitosta sekä kultaa kuulantyönnössä. Aktiven pikkujouluja vietettiin ja osallistujina oman väen lisäksi oli asukaskavereita ja työntekijöitä asumisyksiköistä sekä tukiyhdistysten edustajia. Vuonna 2009 Työtoiminnan asiakkaita oli yhteensä

11 nuoret Työelämän alussa Parik-säätiön toiminnalla vastataan myös yhä useamman nuoren tarpeisiin, erilaisin palveluin edistetään mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Palvelut ja monialainen tuotanto mahdollistavat monipuolisen työkokemuksen ja muiden työelämässä tarvittavien taitojen kartuttamisen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. Nuorten työllistäminen edellyttää monesti yksilöllisesti räätälöityjä työllistymis- ja koulutuspolkuja, monenlaisia toimia sekä usein yksilöllistä tukea ja valmennusta. Sopivien työllistymis- ja koulutuspolkujen rakentamiseen ja niiden tukemiseen on panostettu viime vuosina, koska nuorten syrjäytymisuhka kasvaa voimakkaasti työttömyyden pitkittyessä. Vuonna 2009 Parik-säätiön palveluiden piirissä oli kaikkiaan 569 henkilöä, joista noin 25 % oli nuoria alle 29-vuotiaita. Syrjäytymisuhka on suuri työelämän ulkopuolella olevilla peruskoulun rimaa hipoen suorittaneilla tai vailla ammatillista koulutusta olevilla nuorilla henkilöillä. Tällaiset henkilöt jäävät usein työelämän ulkopuolelle ja tarvitsevat siksi enemmän ohjausta ja valmennusta elämänhallinnassa, koulutukseen ohjautumisessa ja työelämässä. Parik-säätiön monipuolinen palvelutarjonta ja tuotantoyksiköiden monet eri mahdollisuudet tarjoavat nuorelle hyvän pohjan lähteä kartuttamaan työkokemusta ja harjaannuttamaan työelämässä tai oppilaitoksissa tarvittavia valmiuksia. Palveluilla pyritään vastaamaan jokaisen nuoren henkilökohtaisiin tarpeisiin tavoitteiden toteutumiseksi. Tukea annetaan mm. koulutus- ja työelämäuran löytämiseen, elämänhallinnantaitojen ja oman motivaation vahvistamiseen, toimintakyvyn lisäämiseen tai tarjotaan mielekästä ja tavoitteellista tekemistä määräajaksi koulutus- ja työmarkkinoille siirryttäessä. Oppilaitosyhteistyötä Parik-säätiö on useamman vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tullaan edelleen kehittämään ja pyritään juurruttamaan toimintoja pysyviksi käytänteiksi. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Säätiön palvelut ovat osoittautuneet toimivaksi avuksi niiden peruskoulun viimeisillä luokilla olevien oppilaiden kanssa, joille oppivelvollisuuden suorittaminen tuottaa vaikeuksia. Valmennusyksiköiden työympäristö tarjoaa näille oppilaille mielekkäämmän ympäristön ja lisäpotkua koulun loppuun käymiseen. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tehdään seuraavissa muodoissa: joustavan perusopetuksen pienryhmien (JOPO) 8-9 luokkalaisten ELHA-valmennus (1+4-malli) valmennusta yhtenä päivänä viikossa, tarvittaessa useammin työ-ja yksilövalmennuksellinen tuki peruskoulun oppivelvollisuuden loppuunsaattamiseksi ja yhteishaussa toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ammattialoihin tutustuminen säätiön eri valmennusyksiköissä kiinteä yhteistyö säätiön, koulujen ja oppilaiden vanhempien/huoltajien kanssa Ammattioppilaitosyhteistyö Ammattioppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on sopimusluontoista toimintaa. Säätiö on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöryhmissä. Parik-säätiö tarjoaa perinteisen ammattioppilaitosopiskelun rinnalle vaihtoehdon silloin, kun opiskelija tarvitsee työvaltaista opetusta ja toiminnallista ohjausta tai kun opiskelija miettii, onko hänen valitsemansa opiskeluala sopiva/oikea ja hän haluaa tutustua johonkin muuhun ammattialaan säätiön työvalmennusyksikössä tai kun opiskelija ei elämäntilanteensa vuoksi juuri nyt jaksa tai voi jatkaa opintojaan ilman yksilöllisiä järjestelyjä. Säätiön yksiköissä on mahdollista suorittaa työssäoppimiseen ja työharjoitteluun liittyviä jaksoja. Syksyllä käynnistyi Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava ammatillisiin opintoihin valmentava AVA -koulutus. Vuonna 2009 Säätiön palveluiden piirissä oli yhteensä 140 nuorta, alle 29 -vuotiasta, asiakasta. Parik-säätiö oli elokuussa mukana Kouvolan Te-toimiston järjestämässä nuorten tapahtumassa kertomassa toimintansa monista mahdollisuuksista. 11

12 valmennusyksiköt Yksiköt ja työtehtävät: Aktive: Ser -purku, postitus, aitaelementtien teko ja alihankinta Data: tietotekniikka-ala Ekomaa: kierrätyskeskustoiminta, puutyöt, brodeeraus ja ompelu Elektro: elektroniikan alihankintatyöt Kunnossapito-osasto: kiinteistönhuolto ja kunnossapito Metal: vetojuhta perävaunujen ja trailereiden valmistus, metallialan alihankintatyöt Lisäksi keittiö- ja siivousalan tehtäviä Työkokemusta monilta eri aloilta Parik-säätiön tuotannollista toimintaa järjestävät valmennusyksiköt tarjoavat monipuoliset puitteet palvelutuotteiden toteuttamiselle käytännössä. Yksiköt tarjoavat mielekästä tekemistä ja oikean työympäristön työelämävalmiuksien kehittämiselle ohjatussa ja tasavertaisessa ympäristössä. Valmennusyksiköiden työvalmentajat toimivat yhdessä säätiön yksilövalmentajan, työnetsijän, kuntoutusohjaajien ja muun säätiön henkilökunnan kanssa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia edistävien työtehtävien ja menetelmien löytymiseksi. Mielekkäiden työtehtävien tarjoaminen on onnistuneen palvelujakson kannalta oleellista ja tuotannollista toimintaa kehitetäänkin palvelutuotteiden ohella mielenkiintoisen toimintaympäristön takaamiseksi palveluiden asiakkaille jatkossakin. Tuotannolliset valmennusyksiköt valmistavat liikeasiakkaille omia tuotteita sekä tekevät alihankintatöitä. Tuotannollisen toiminnan elinkeinoelämäkontaktien myötä syntyy myös uusia työllistymismahdollisuuksia palveluiden asiakkaille. Monien toimintojen Ekomaa Ekomaa -yksikkö tarjoaa mahdollisuuksia kehittää työelämätaitoja kuljetus- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä kädentaitoja vaativissa töissä. Yksikköön kuuluvat kierrätyskeskus ja puusekä ompelu/brodeerausosastot. Vuonna 2009 tekstiilipuolelle tulivat painotyöt (sublimaatio ja polyfkex) mukaan uutena toimintona täydentämään brodeerauksen tarjoamia palveluita. Lisäksi aloitettiin omien tuotteiden valmistus kierrätysmateriaaleja hyväksi käyttäen sekä kierrätystuotteiden kunnostus puu- ja tekstiiliosastolla. Elektroniikkaa ja SER:a Parik-Elektrolla tehdään liikeasiakkaille elektroniikan alihankintatyötä. Tuotannon painopiste on siirtynyt pintaliitostekniikkaan. Uusia alihankinta-asiakkaita ei vuoden 2009 aikana tullut, mutta vanhat asiakkaat kasvattivat tilauksiaan joten kaikille kuntoutettaville löytyi mielekästä työtä. Palkkasuhteisten työntekijöiden määrä on pienentynyt ja toistaiseksi tehdyllä työsopimuksella työskentelee neljä henkilöä, jotka ovat tuotannon kannalta välttämättömissä tehtävissä, kuten vaativien koneiden käyttäjinä. Elektro tarjosi kuntouttavia työtehtäviä myös eri projekteissa oleville henkilöille, ammattikoulun työssä oppimisjakson oppilaita oli aiempaa enemmän ja jaksojen pituudet kasvoivat. 12 SER:n purkutyö tapahtui pääasiallisesti Parik - Aktiven tiloissa. Purkajina ovat toimineet eri projekteissa työskennelleet henkilöt sekä Parik-Aktiven työtoiminnan asiakkaat. Toiminta on osoittautunut hyväksi virikkeelliseksi työtoiminnaksi kehitysvammaisille asiakkaille. Purkutyötä on käytetty myös työkunnon arvioinnin välineenä. Parik-Metal ja vetojuhta Parik-Metal yksikössä valmistetaan vetojuhta -autoperävaunuja ja venetrailereita sekä tehdään tilanteen mukaan metallin alihankintatöitä. Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvonvalmistajille asettamat laatuvaatimuksiin liittyvät tyyppihyväksynnät teettivät työtä myös vuonna Hyväksynnän edellyttämän vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi laadittua toimintakäsikirjaa päivitettiin hieman ja rakennettiin säädösten seurantaan oma taulukko. AKE:n auditointi suoritettiin syksyllä ja siinä todettiin pienin huomautuksin meidän tekevän oikeita asioita laadukkaan ja turvallisen tuotteen valmistamiseksi. Peräkärryjen myynti tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemusta myyntityöstä ja vuonna 2009 kärrymyyntiä hoiti työnjohdon apuna työllistämistuella palkattu henkilö.

13 Parik-Data Parik-Data tarjoaa etupäässä nuorille asiakkaille tietotekniikkaan liittyviä työtehtäviä. Yksikössä pääsee harjaannuttamaan taitojaan monipuolisten työtehtävien parissa aina koneiden purusta ja kasauksesta, ohjelmien asennukseen ja esitteiden sekä taulukointien tekoon. Datalla tietotekniikasta kiinnostunet nuoret näkevät käytännössä alaan liittyviä erilaisia työtehtäviä ja pääsevät siten punnitsemaan ja tarkentamaan omia kiinnostuksen kohteitaan. Data tekee yhteistyötä Aktiven SER -purun ja Ekomaan kierrätysmyymälän kanssa. Moni purkuun tuotu kone löytääkin Datan avulla uuden elämän kierrätyskeskuksen hyllyn kautta. Käytettyjen tietokoneiden ja niiden osien kierrätys vähentää luonnon kuormitusta ja tarjoaa käytännönläheistä oppia koneen tekniikasta. Kunnossapito Parik-säätiön kunnossapito-osasto tarjoaa työvalmennusta rakennusalasta kiinnostuneille henkilöille. Kunnossapito huolehtii säätiön omien kiinteistöjen huollosta sekä tekee ulkopuolisille asiakkaille tarjousten perusteella ja tilanteen mukaan erilaisia remontti-, rakennus- ja sähköasennustöitä sekä piha- ja viheralueiden hoitoon liittyviä tehtäviä. Yksiköiden välistä yhteistyötä Säätiön eri valmennusyksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään niin asiakastyöhön kuin tuotantoonkin liittyen ja hyödyntävät tarvittaessa toistensa osaamista ja valmiuksia. Vuonna 2009 Aktive ja Metal aloittivat suunnittelemaan uutta yhteistyössä toteutettavaa tuotetta, laituria. Kestävää kehitystä Kestävän kehityksen teemaan liittyvät tapahtumat tarjosivat erilaisia työtehtäviä ja välittivät tietoa mm. kierrätykseen liittyvistä asioista. Parik-säätiö oli vuonna 2009 mukana Kouvolan kaupungin koordinoimassa kestävän kehityksen Kerkko verkostossa ja osallistui toiminnalleen sopiviksi katsomiinsa verkoston järjestämiin asukastapahtumiin. Kerkko-verkoston tarkoituksena on ohjata ja neuvoa ihmisiä kohti vastuullisempaa kulutusta. Tavoitteena on hyvä elinympäristö myös meidän jälkeemme tuleville sukupolville. Säätiön toiminnassa kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia edistävää toimintaa edustavat erityisesti kierrätyskeskus Ekomaa sekä sähkö- ja elektroniikkaromun purku Aktivella. Vire-pajatoiminnassa sekä Ekomaan tekstiiliyksikössä on lisäksi valmistettu uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Säätiön toiminta liittyy kuitenkin itsessäänkin kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys painottaa väestön yleistä hyvinvointia. Siinä kiinnitetään huomiota työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten väliseen tasa-arvoon, viihtyisään elinympäristöön ja yhteisöjen sosiaalisen toimivuuteen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytykset seuraaville sukupolville. (www.kestavakehitys.info) Kerkko-verkosto järjestää vuoden mittaan erilaisia kestävän kehityksen teemoihin liittyviä tapahtumia ympäri kaupunkia. Parik-säätiö ja erityisesti kierrätyskeskus Ekomaa oli mukana Roskisnallen synttäreillä Kouvolatalolla ja Hyvän mielen joulutapahtumassa Hansakeskuksessa Lisäksi kierrätyskeskus Ekomaassa järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma sekä Ekomaan ympäristötori -tapahtuma Maailman ympäristöpäivänä 5.6. Näissä Kuusaantiellä toteutetuissa tapahtumissa oli mukana Parik-säätiön lisäksi mm. Työtoimintakeskus Vapriikki, Laptuote-säätiö, Valkealan kirkonkylän Martat, Roskisnalle, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ja PohjoisKymen Luonto sekä Pilkanmaan kylätoimikunta. 13

14 kuntoutus Parik-säätiön tuottamat kuntoutuspalvelut pitävät sisällään työvalmennuksellisia elementtejä ja ovat luonteeltaan lähinnä ammatillista kuntoutusta. Lisäksi mielenterveyskuntoutujille järjestetään kansalaisaktiivisuuteen perustuvaa päivätoimintaa. Kuusaantiellä sijaitsee säätiön kuntoutusyksikkö, jossa sijaitsevat keskitetysti kuntoutuksellisten palvelujen toteutuksesta vastaavat henkilöt. Kuntoutusyksikön moniammatillinen tiimi muodostaa työryhmän, josta löytyy monipuolista asiantuntemusta mm.mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta, työnetsinnästä ja yksilövalmennuksesta. Mielenterveyskuntoutus Vire -toiminta ja Metku -Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus MT-Tiimi Parik-säätiön mielenterveyskuntoutus käsittää Metku- ja Vire-toiminnot ja niiden kehittämisestä vastaa Mielenterveyskuntoutuksen tiimi (MT-tiimi). Tiimin tavoitteena on kehittää Pariksäätiöön mielenterveyskuntoutujien portaittaista kuntoutusmallia päivätoimintaa työelämän suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on Kelan kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Se on suunnattu työikäisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakeutua työelämään tai koulutukseen. Kuntoutujat työhönvalmennukseen valitsee kuntoutustyöryhmä, johon vuonna 2009 kuului: Aira Visti-Pohjalainen Kelasta, Mari Rantala Psykiatrian poliklinikalta, Leena Ruuskanen Työvoiman palvelukeskuksesta, Brita Niinisalo Työ- ja elinkeinotoimistosta, Pertti Rinkinen Sosiaalitoimesta sekä Lauri Sievinen, Sirpa Lundberg ja Annina Hilska Parik-säätiöstä. Työhönvalmennukseen valituille kuntoutujille tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutujat sijoittuvat Parik-säätiön eri pisteisiin ja työskentelevät niissä työvalmentajien ohjauksessa. Työhönvalmennukseen kuuluvat ryhmäpäivät kerran viikossa, joissa harjoitellaan sosiaalisia taitoja sekä työnhakuun ja opiskeluun liittyviä taitoja. Ryhmäpäivissä käsitellään myös elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä teemoja sekä tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin paikkoihin. Työhönvalmennuksen aikana on mahdollista mennä työharjoitteluun myös Parik-säätiön ulkopuolelle. Vuoden 2009 aikana mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistui 20 kuntoutujaa. Heistä kolme oli kuluneen vuoden aikana ulkopuolella työharjoittelussa. Työhönvalmennuksen päättäneet ovat lähteneet mm. töihin tai työharjoitteluun, opiskelemaan tai siirtyneet työtoiminnan pariin. Vire-toiminta tarjoaa monenlaisia kuntoutusmahdollisuuksia Vire-toiminta on suunnattu niille aikuisille mielenterveyskuntoutujille jotka ovat motivoituneita ylläpitämään ja edistämään omaa kuntoutumistaan. Yhteisöllisyyteen perustuvassa toiminnassa on viitekehyksenä yhdessä toimiminen, tuen antaminen ja saaminen. Vire-toiminnassa on mahdollisuus arjen rytmittämiseen, päivittäisten toimintojen jäsentymiseen ja omatoimiseen vastuunottoon. Yhdessä toimien ja onnistuen, asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus oman motivaation lisäämiseen esimerkiksi osallistumalla kahvilanpitoon, ruoan valmistukseen ja vaikkapa ottamalla viikkokokouksessa puheenjohtajuuden. Kuntoutujalla on myös mahdollisuus laajempaan toiminnalliseen vastuunottoon vertaisryhmissä, joissa asiakkaat toimivat vuoroin ryhmän ohjaajina. Kattavasta kokonaisvaltaisesta mahdollisuuksien kirjosta kuntoutuja valitsee itselleen sopivat ja kuntoutustaan edistävät toimintamuodot. Vire-pajatoiminta Kuluneena toimintavuonna jatkettiin Kuusankosken Vire-toiminnassa vuonna 2008 lokakuussa päivätoiminnan rinnalla aloitettua pajatoimintaa. Tavoitteellisesta kuntouttavasta toiminnasta kiinnostuneet asiakkaat ohjautuivat pajatoimintaan Kelan kuntoutustyöryhmän, alueen psykiatristen poliklinikoiden, asumisyksikkö Kymen Ilonan ja Vaahteramäen hoitokodin kautta. Oman mielenkiintonsa mukaan myös Vire-toiminnassa mukana olleilla henkilöillä oli mahdollisuus osallistua pajatoimintaan. Pajatoimintaan osallistui yhteensä 20 eri asiakasta säännöllisesti, 1-2 kertaa viikossa. Vire-pajatoiminta on tarkoitettu niille kuntoutujille, joilla on motivaatiota nykyisten toiminnallisten taitojen ylläpitämiseen ja niiden vahvistamiseen. Tavoitteena oli harjaannuttaa ja vahvistaa asiakkaiden arkielämän taitoja toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Pajatoiminta toteutui kahtena päivänä viikossa, keskiviikkona ja torstaina. Pajapäivän pituus oli neljä tuntia ja siihen osallistuvat saivat itse valmistamansa ruoan ja kahvin. Syksyn aikana pajatoiminnassa asiakkaat saivat onnistumisen kokemuksia esimerkiksi valmistamalla monenlaisia esineitä puusta, värjäämällä kankaita ja tekemällä erilaisia käsitöitä. Arjen 14

15 taitoja kehitettiin mm. valmistamalla ruokaa, leipomalla ja pitämällä työtilat siisteinä. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Pajatoiminta mahdollisti heille mielekkään tekemisen, onnistumisen kokemisen ja sosiaalisten kontaktien luomisen. Toiminnallista yhteistyötä tehtiin Parik-säätiön sisällä Ekomaan kierrätyksen ja ompelimon kanssa. Metkujen kanssa tehdyn yhteistyön tavoitteena oli kehittää Parik-säätiössä mielenterveyskuntoutujille matalan kynnyksen portaittainen ohjausmalli työelämän suuntaan. Mahis- ryhmä Kouvolan Vire-toiminnassa tehtiin yhteistyötä Kouvolan Mielenterveysseuran Lähitukiprojektin kanssa. Toteutimme arjen selviytymistä tukevaa ryhmämuotoista toimintaa nuorille aikuisille (18 30v.). Mahis-ryhmän tavoitteena oli tukea nuoren asumista, itsenäistä vastuunottamista sekä säännönmukaiseen toimintaan sitoutumista. Ryhmäläiset tulivat psykiatrisen poliklinikan, työvoiman palvelukeskuksen sekä sosiaalitoimen ehdottamina, joissa Mahis-ryhmän mallia käytiin myös esittelemässä. Ryhmään haluavat nuoret haastateltiin henkilökohtaisesti ryhmän ohjaajien toimesta, ottaen huomioon nuoren sopivuus ryhmään, kunkin sen hetkinen tilanne, tuen tarve sekä lähiajan tavoitteet. Ryhmään valikoitui seitsemän nuorta, joiden katsottiin hyötyvän kyseisestä toiminnasta. Kokoonnuimme Kouvolan Vireen tiloissa kerran viikossa yhteensä kymmenen kertaa. Mahis-ryhmällä oli neljä ohjaajaa; Siri Jokivuori Kouvolan kaupungin sosiaalitoimesta, Kati Jokivuori Parik-säätiöstä sekä sosionomiopiskelijat Nina Lindeman ja Kaisa Vainonen. Ryhmäkerrat sisälsivät esimerkiksi taloudellista ruuanlaittoa, toiminnallisia harjoituksia joiden tarkoitus oli vahvistaa ryhmäytymistä sekä Voimavaraboksin valmistusta. Mahis-ryhmän kantavana teema oli Voimavaraboksi jota käytettiin nuoren omien voimavarojen etsimiseen ja vahvistamiseen. Ryhmän aikana jokaiselle nuorelle räätälöitiin henkilökohtainen jatkopolku, joka piti sisällään mm. yhteisöllistä/yksilöllistä tukea, ohjausta vertaistuen käyttöön tai ohjausta Metku-toimintaan, riippuen nuoren tuen tarpeesta. Mahis-ryhmä toimi myös hyvänä esimerkkinä yhteistyössä toteutetusta ryhmämuotoisesta tukitoiminnasta nuorille aikuisille. Vuonna 2009 Metku -toiminnassa oli 20 asiakasta ja valmennuspäiviä kertyi Vire -toiminnassa kävi 173 henkilöä ja päiviä kertyi yhteensä MT-tiimin palveluohjausmalli 7. Avoimet työmarkkinat 6. Metku-toiminta 5. Vire-pajatoiminta 4. Määräaikaiset työkokeilut Vire-talolla 3. Vire-talon vastuutehtäviin osallistuminen sopimuksen mukaan 2. Kohdennetut määräaikaiset ryhmät vire-talossa 1. Vire-talon päivätoiminta asiakas Vire-toiminta 15

16 projektitoiminta Kehittämistyön perusta Parik-säätiön valmennus-, kuntoutus- ja koulutustoiminnan kehittämisen kulmakivenä on laajapohjainen ja alueen keskeisten yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaava projektitoiminta. Lähtökohtana on tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia palveluja ja toimintatapoja hankkeiden kautta. Projektitoiminnan perustana on näkemys, että kehitystyö palvelee säätiön toiminta-ajatusta sekä tukee perustoimintojamme antaen monipuolisen hyödyn laajalle asiakaskunnallemme. Onnistuneiden kehittämishankkeiden kautta luottamus Parik-säätiön projektiosaamiseen ja asiantuntemukseen on vahvistunut. Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kautta syntyneet hyvät käytännöt on pyritty mallintamaan, tuotteistamaan ja mahdollisuuksien mukaan monistamaan Parik-säätiön toimialalle, sosiaalisen työllistämisen kenttään. Vuonna 2009 projektitoiminta on ollut vahvasti säätiön valmennusta, kuntoutusta ja koulutusta tukevaa toimintaa. Siinä on keskitytty edellisen vuoden tapaan erityisesti välityömarkkinoiden uusien toimintamallien kehittämiseen, kumppanuusverkoston laajentamiseen sekä välityömarkkinoiden asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn, aktiivisuuden ja työllistymisen edistämiseen. Projektitoiminnan tavoitteena on tukea ja kehittää säätiön perustoimintaa ja strategisia tavoitteita. Merkittävimpiä projektitoiminnan rahoittajia olivat Euroopan sosiaalirahasto, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Kouvolan kaupunki ja Valtakunnallinen työpajayhdistys. Vuoden 2009 aikana oli projekteissa erilaisissa työllisyystoimenpiteissä yhteensä 84 henkilöä. Varsinaista asiakastyötä sisältäviä projekteja olivat Sii-Po, KaaSu ja Remo. Sii-Po- ja Remo -projekteille saatiin jatkopäätökset vuoden 2009 lopulla ja myös Alu -projekti sai jatkoa. Projektit vuonna 2009 projekti rahoittaja projektin tavoite Sii-Po Kaakkois-Suomen TE-keskus Parantaa työnteon avulla pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. REMO Kaakkois-Suomen TE-keskus Parantaa työnteon avulla pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. KaaSu Euroopan sosiaalirahasto ja Välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja asiakkaiden Kaakkois-Suomen TE-Keskus aktiivinen työllistyminen sekä elinkeinoelämäyhteistyön kehittäminen Palvelutori Valtakunnallinen työpajayhdistys Kehittää sosiaalisen työllistämisen toimialalla sovellettavaa tilaaja-tuottaja-toimintatapaa. Nuotta Etelä-Suomen lääninhallitus Kehittää säätiön työpajatoimintaa yksilövalmennuksen ja työnetsinnän keinoin. Alu Valtakunnallinen työpajayhdistys Alueellinen työpajatoiminnan koordinointi Kaakkois-Suomen alueella. 16

17 Sii-Po -projekti Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoittaman Sii-Po -sateenvarjoprojektin alla on kaksi erillistä osiota, Siivo ja Polunnäyttäjä. Molemmilla on omat tavoitteet, kohderyhmät ja menettelytavat. Niitä yhdistää kuitenkin yhteisenä tavoitteena pyrkimys edistää Kouvolan seudun työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Projektiin osallistuvien jatkotyöllistymisen apuna toimii Parik-säätiön työnetsijä, joka etsii projektilaisille työmahdollisuuksia avoimilta työmarkkinoilta valmennusjakson jälkeen. Siivo käynnistyi työttömille työhallinnon tukikelpoisille henkilöille suunnattu Siivo-projekti Parik-säätiön ja Kouvolan kaupungin teknisen toimialan yhteistyönä. Projektin tavoitteena on tarjota työllistyvälle henkilölle mahdollisuus saada valmennusta erilaisissa julkisten ulkoalueiden huoltotehtävissä. Työelämävalmennuksen ja työnteon avulla projektiin osallistuvat henkilöt parantavat mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Projektiin osallistuvat tekevät Kouvolan kaupungin alueella mm. viheralueiden sii- vousta, nurmikon leikkuuta, tapahtumasiivouksia ja talvisin lumi- ja hiekoitustöitä. Projektia vetää kaksi puutarhurin koulutuksen saanutta työvalmentajaa ja työtehtävät mietitään jokaisen työllistyvän henkilökohtaisten valmiuksien mukaan. Vuonna 2009 hankkeessa oli mukana yhteensä 21 henkilöä, joista 10 henkilöä (n. 50%) työllistyi tai pääsi koulutukseen. Polunnäyttäjä Polunnäyttäjä -projekti käynnistyi helmikuussa 2008 hyödyntäen työllistämisprojekti Polusta saatujen kokemuksia. Polunnäyttäjää kehitettiin yksilöllisempään suuntaan ja toteutus jatkui vuonna 2009 samalla mallilla kuin aloitusvuonna. Valmennusyksiköissä suoritettavat työtaitonäytöt ja Moodle -treenipäiväkirja ovat olleet vahvasti mukana projektin ohjelmassa. Työtaitonäytöt vastaanottaa Polun oma kuntoutusohjaaja sekä yksikön työvalmentaja. Kaikki projektissa mukana olleet henkilöt suorittivat työturvallisuuskortin ja tietotekniikkakoulutuksen. Projektissa mukana olevat henkilöt ovat jakson aikana sijoittuneina säätiön valmennusyksiköihin. 17

18 KaaSu - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke Parik-säätiön hallinnoima Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen hanke, KaaSu, toteutettiin ajalla Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella. KaaSu -hanke oli osa valtakunnallista välityömarkkinahanketta vuosille ja se toteutettiin Kaakkois- Suomessa välityömarkkinapalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyönä. KaaSu -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli myös verkostojen työnjaon ja roolien kehittäminen ja hyödyntäminen. Hanketta toteutti seitsemän osatoteuttajaa: Parik-säätiö, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys, Sotek-säätiö, AKTIVA Etelä- Karjalan aikuisopisto, INTOa Työstä ry, Laptuote-säätiö ja TyönVuoksi ry. Vuonna 2009 hankkeen pääpaino oli kehittämispilottien toteutuksessa. Yleisten suhdanteiden raju muutos sitten hankkeen suunnitteluvaiheen sai toimijat pohtimaan asetettujen tavoitteiden realistisuutta. Kesällä tehtiin päätös KaaSu -hankkeen päättämisestä ja uuden hankkeen käynnistämisestä ajankohtaan paremmin sopivin tavoittein. Jatkohankkeen suunnittelu käynnistettiin syksyllä Kohderyhmä ja lähtökohdat Pääasiallisena kohderyhmänä KaaSu -hankkeessa olivat vaikeasti työllistyvät työnhakijat, joiden työmarkkinaasema on avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä. Kohderyhminä olivat myös välityömarkkinoiden toimijat, koulutusorganisaatiot, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. Hankkeella vastattiin osaltaan Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän muutospaineisiin tutkimalla ja kehittämällä välityömarkkinnoihin liittyviä toimintatapoja ja malleja toimialan sisältäpäin ottaen huomioon asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen liittyvät sidosryhmät. Asiakastyö ja kehittämispilotit Hankkeen pääpaino oli vuonna 2009 uusia työllistymismenetelmiä mallintavissa kehittämispiloteissa. Pilottien kautta toteutettavilla toimenpiteillä edistettiin henkilöiden työharjoitteluun ja koulutukseen sijoittumista. Tärkeitä verkostokumppaneita Parik-säätiöllä ja muilla hankkeessa mukana olleilla toimijoilla olivat mm. työhallinto, koulutusorganisaatiot, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Pilottien sisältöjen ja toteutuksen suunnittelua tehtiin yhteistyössä työhallinnon kanssa. Pilottien asiakkaiden työllistymiseen/vaikeaan työmarkkinatilanteeseen vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseksi kerättiin heiltä case -tarinoita ja laadittiin ns. Suikkasen -janoja, joilla kuvattiin asiakkaan polkua. Selvitystyöt Hankkeen aikana toteutettiin elinkeinoelämän työllistämispotentiaalia selvittävä ja kolmannen sektorin toimijoita kartoittavat tutkimukset, jotka valmistuivat syksyllä Tutkimukset toteutti Innolink Research Oy. Kumppanuusfoorumit Kumppanuusfoorumit keräsivät Kaa- Su -hankkeessa eri tahojen edustajia keskustelemaan yhdessä välityömarkkinoihin liittyvistä teemoista. Kuluneena vuonna hankkeen toimijat järjestivät yhteensä kolme kumppanuusfoorumia; Kotkassa, Kouvolassa ja Imatralla. Aktiivista tiedonvälitystä Hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti Kaakkois-Suomen alueella välityömarkkinoiden parissa toimiville tahoille sekä myös suurelle yleisölle. Välityömarkkinoiden tilaaja- ja tuottajapuolen edustajille sähköpostin välityksellä toimitettu Kuukkis -tiedote ilmestyi kertaa. Tiedotteessa kerrottiin hankkeen edistymisestä ja välitettiin tietoa ajankohtaisista teemaan liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista yms. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotettiin aktiivisesti myös suurelle yleisölle ja vuonna 2009 hanke sai näkyvyyttä mediassa 11 kertaa. Koko hankkeen yhteisissä Kaa- Su -tapaamisissa ja seutujen omissa tapaamisissa toimijat vaihtoivat ajatuksia hankkeen etenemisestä. Ulkoinen arviointi Hanke oli mukana Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön toteuttamassa ulkoisessa arvioinnissa yhdessä kolmen muun välityömarkkinahankkeen kanssa. Ensimmäinen, hankkeen aloitusvaihetta käsitellyt, arviointiraportti valmistui syksyllä

19 KaaSu -hanke Parik-säätiössä Parik-säätiö jatkoi KaaSu hankkeen toteuttamista yhteistyökumppaneidensa kanssa vuoden 2009 ajan. Vuosi oli kehittämispilottien käytännön toteuttamisen aikaa; myös kokemusten arviointiin päästiin loppuvuodesta käsiksi. Työmarkkinatilanteen heikentymisestä huolimatta kokemukset piloteista osoittautuivat positiivisiksi. Useat pientiimit tekivät Parik-säätiöllä suunnittelutyötä asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämiseksi ja uusien palvelutuotteiden luomiseksi. Keväällä 2009 alkoi suunnitelmien siirtäminen käytännön toteutukseen. Suunnitelmia käytiin läpi työhallinnon ja yhteistyökumppaneiden kanssa, minkä myötä ne hioituivat käytäntöön siirrettäviksi palvelukokeiluiksi. Asiakkaat sijoittuivat pilotteihin toukokuusta alkaen. Kaiken kaikkiaan KaaSu-hankkeen asiakasvirta nousi 26:een vuoden loppuun mennessä. Yleisenä teemana piloteissa oli Parik-säätiön ja yhteistyökumppaneiden osaamisalueiden yhdistäminen asiakkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Palveluohjauksellisen työotteen mukaisesti yhteistyö pidettiin tiiviinä työhallinnon ja toteuttajatahojen kesken. Maahanmuuttajille tarjottiin työelämävalmennusta ja suomenkielen opiskelua Ikaros-pilotissa ja päihteettömyyteen tukea tarvitseville asiakkaille työelämävalmennusta ja elämänhallintavalmennusta Apollo-pilotissa. Tukeva-pilotissa moniammatillinen tiimi arvioi asiakkaan tilannetta ja antoi hänelle tukea tulevaisuuden suunnittelussa. Tarmo-pilotissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat ohjasivat työtoiminnan asiakkaita arjenhallintaan liittyvissä teemoissa. Em. pilottien lisäksi KaaSu-hankkeessa on pidetty tärkeänä koulutusta; sekä asiakkaita että toimihenkilöitä osallistui koulutuksiin. Koulutuksissa oli mukana myös yhteistyökumppaneita mm. työvoiman palvelukeskuksesta. Toimihenkilöitä koulutettiin Imba-Melba menetelmän käyttöön työkyvyn arvioinnissa ja heidän tietämystään päihderiippuvuudesta ja monikulttuurisuudesta syvennettiin. Asiakkaat ovat suorittaneet oppisopimus-koulutusta ja lyhyempiä koulutusjaksoja. Koulutuksen motivoiva ja valmiuksia vahvistava vaikutus on ollut ilmeinen. Hankkeessa on huomioitu myös vertaistuen merkitys asiakkaiden elämänhallinnassa. Kaiken kaikkiaan palvelumallit osoittautuivat tarpeellisiksi. Käytännön työssä esille nousi myös arvokkaita näkemyksiä palvelumallien jatkokehitykseen liittyen. KaaSu-hanke päättyy helmikuussa 2010, jonka jälkeen työtä on tarkoitus jatkaa uudessa Tietty-hankkeessa. ALU -toiminta ja koordinointi Parik-säätiö on koordinoinut keväästä 2003 lähtien Valtakunnallisen työpajayhdistyksen rahoittamaa alueellista työpajatoimintojen (ALU) verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä Kaakkois-Suomen alueella. Vuonna 2009 keskeisenä teemana verkostossa oli edelleen kunta- ja palvelurakenteen muutokset kuntaliitosten myötä sekä sosiaalisen työllistämisen kentän/työpajojen näkyminen ja kuuluminen näissä muutoksissa. Muina tärkeinä näkökulmina on ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen ja kehittäminen koulutusten kautta alueen työpajoissa. Mukana verkostossa oli edelleen 9 työpajatoimijaa Kaakkois-Suomen alueelta. ALU -kokouksia pidettiin kuluneen vuoden aikana neljä. Kokoukset toimivat hyvinä vuorovaikutustapahtumina sekä hyviksi koettujen käytännön työmenetelmien jakamispaikkoina. Kokouksissa on jaettu hyviä käytäntöjä ja mietitty mm. oppilaitosyhteistyötä. Tammikuussa 2009 tehtiin kartoitus alueella olevien kuntien työpajapalveluista. Kartoituksen mukaan palveluja (työpaja tai ostopalvelut) on alueen kunnissa kattavasti. ALU-kokouksissa kartoitettiin myös alueen toimijoiden koulutustarpeita ja niiden pohjalta suunniteltiin koulutusten sisältöjä. Vuonna 2009 verkostossa jatkettiin yhteistyötä KaaSu-hankkeen ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Palvelutori-hankkeen puitteissa tilaaja-tuottaja-koulutuksien muodossa, joita järjestettiin kolmena koulutusosiona. Verkosto oli mukana edelleen myös KaaSu- ja Palvelutori-hankkeiden järjestämissä kumppanuusfoorumeissa. Lisäksi verkostossa järjestettiin työpajayhdistyksen Erilaiset oppijat työpajoilla-hankkeen koulutuksia kaikkiaan neljänä koulutusosiona. Koulutuksiin osallistui organisaatioiden edustusta kattavasti ja mukaan saatiin myös eri sidosryhmien edustajia. Verkostossa vietettiin myös virkistyspäivää keväällä 2009 Repoveden maisemissa. 19

20 yhteiskunnallinen vaikuttavuus Säätiön toiminta on luonteeltaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Sosiaalisen työllistämisen palveluilla pyritään vaikuttamaan positiivisesti työllisyyteen ja ehkäisemään työttömien henkilöiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Palvelutuotantoa ja toimintaa sopeutetaan tilanteiden mukaan toimintaympäristön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Toiminnan sopeuttaminen edellyttää oman toiminnan peilaamista ja arvioimista suhteessa ympäristöön ja säätiö onkin aktiivisesti mukana erinäisissä verkostoissa ja toimii yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. asiakastyytyväisyys elämänhallinnallisuus ammatillisuus yhdenvertaisuus Vuonna 2009 Edustus Vates-säätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa Valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöiden yhdistys Oktetti Ry:n hallituksen jäsenyys Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n jäsen Edustajia useissa toimialaan liittyvien hankkeiden ohjausryhmissä. Mukana Oktetti ry:n järjestämässä kuntapäättäjille suunnatussa tiedotustilaisuudessa Suomen Yrittäjät ry:n ja Kymen Yrittäjät ry:n ja Kouvolan Liikemiesyhdistys ry:n jäsen Pohjola-vakuutus Oy alueneuvottelukunnan puheenjohtajuus Kuusankosken kehitysvammaisten tukiyhdistyksen jäsen Vire-talo mukana Kymenlaakson Mielenterveysseura ry:n Lähituki - projektissa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n osakas Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsen Vates-säätiön Kyvyt käyttöön -verkoston jäsen Jäsenenä työeläkelaitosten ylläpitämässä työhönkuntoutumisen palveluverkostossa ammatillisten kuntoutuspalveluiden osalta Tiedotustilaisuuksia järjestettiin kaksi, lehdistötiedotteita lähetettiin neljä ja medianäkyvyyttä saavutettiin yhdeksän kertaa Mukana Viranomaiset Manskilla tapahtumassa sekä Kouvolan Yrittäjien, Kouvolan Nuorkauppakamarin ja Kouvola Innovationin järjestämillä Yritystreffeillä Mukana Kestävän kehityksen Kerkko -verkostossa ja järjesti kierrätyskeskus Ekomaan ympärille Ympäristötori -tapahtuman, johon kutsui mukaan paikallisia toimijoita. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu:n hallinnointi ja toteutus Pohjois-Kymenlaaksossa. Hankkeen Kuukkis - tiedote välitti tietoa hankkeen etenemisestä laajalle joukolle välityömarkkinoiden toimijoita ja vaikuttajia. Hanke pyrkii lisäämään välityömarkkinoiden tunnettuutta ja luomaan uusia työllistymismalleja sekä lainsäädännön muutosehdotuksia. Työnetsijä etsi palvelujen asiakkaille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta tehden samalla välityömarkkinoiden toimintaa ja mahdollisuuksia tutuksi elinkeinoelämän edustajille. 20

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Työtaitovalmennus Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Lähtökohdat: Työtaitovalmennuksella vastataan nuorten itsensä, heidän kanssaan työskentelevien ja erityisesti työnantajien esittämään

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot