Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA
|
|
- Albert Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000
2 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä humuksensekainen kivennäismaajälki Työvaiheet: Muokkaussuunnan valinta Ajo maastoesteet, vesiensuojelu- ja ympäristönäkökohdat huomioiden 2
3 LAIKUTUS Menetelmä, jossa kivennäismaa paljastetaan osittain humuksesta. Laikku tehdään kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on laikku. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta työntämällä tai vetämällä Laikun raapiminen kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä 3
4 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa kivennäismaa käännetään mättääksi samaan kuoppaan, josta maa on otettu. Humus jää kuopan pohjalle. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta Maan ottaminen kauhalla Kivennäismaan kääntäminen mättääksi siten, että humus jää kuopan pohjalle 4
5 LAIKKUMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa muodostetaan samanaikaisesti mätäs ja laikku. Mätäs tehdään laikusta vedetystä maasta kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden työntäminen pois muokkauskohdasta Laikun tekeminen: vedetään muokkauskohdasta pois humuskerros ja ohut kerros kivennäismaata Mättään tekeminen: käännetään humuskerros kaksinkerroin niin, että sen päälle jää ohut kerros kivennäismaata Mättään tiivistäminen (vain jos käytetään muokkauslevyä) 5
6 NAVEROMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa tehdään mättäitä naveron sivuille. Mätäsmaat otetaan naverosta. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Naveron suuntaaminen Mätäsmaan ottaminen naverosta Mättään tekeminen haluttuun paikkaan naveron sivulle 6
7 MUOKKAUSKALUSTO Äestys: Laikutus: Vetokone ja hydraulipainoitteinen äes keventäjällä ja katkojalla. Lisävarusteet: kylvö- ja/tai ruohontorjuntalaite Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla tai muokkauslevyllä (leveys väh. 50 cm) Kääntömätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys cm) Laikkumätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna muokkauslevyllä tai kauhalla (leveys cm) Naveromätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys cm) 7
8 MAANMUOKKAUKSEN TAVOITE Viljelytyön helpottaminen Maan kasvukunnon parantaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Taimikon alkuun lähdön ja kasvun nopeuttaminen Kasvupaikan olosuhteiden tasaaminen taimikon tasalaatuisuus 8
9 MAANMUOKKAUKSEN VAIKUTUKSET Parantaa maan ilmavuutta Kohottaa maan lämpötilaa Tasoittaa maan kosteussuhteita Vähentää pintakasvillisuuden haittoja Vähentää hyönteistuhoja Nopeuttaa hakkuutähteiden ja humuksen hajoamista 9
10 MUOKKAUSTAVAN VALINTA Kohteeseen soveltuva Hyvän uudistamistuloksen turvaava menetelmä Kivennäismailla ei käytetä syväaurausta Rinn la estetään huuhtoutumista Työmaan osat, joilla jäkälän peittävyys vähintään 60 %, jätetään kokonaan muokkaamatta Muokkaustavan valinnalla voidaan vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Rehevimmillä kohteilla joudutaan muokkauksen lisäksi tekemään myös heinäntorjuntaa 10
11 MUOKKAUSTAVAN VALINTA 11
12 MUOKKAUSTAVAN VALINTA 12
13 MUOKKAUKSEN AJOITUS Mahdollisimman pian hakkuun jälkeen (heinittymisvaara) Uudistusalan vanhentaminen, tukkimiehentäituhojen vähentäminen muokkaus vasta kun hakkuutähteet painuneet ja neulaset ruskeat Keväällä: kohteet, jotka viljellään saman kesän aikana Konekylvökohteet: ennen juhannusta Koivun luont. uudistamisen kohteet: ennen elokuuta Muut kohteet: elo-joulukuussa Lintujen pesimäkaudella muokkausta suositellaan vältettävän (Etelä-Suomessa) (Pohjois-Suomessa) 13
14 MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET Ennakkoraivaus tarvittaessa Kasvatuskelpoisten taimiryhmien rajaaminen Luontokohteiden merkitseminen Hakkuutähteiden korjuu energiapuuksi 14
15 MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET 15
16 TYÖN TOTEUTTAMINEN Suunnitellaan työ niin, ettei työmaalla jouduta tekemään turhia mutkia ja pistoja tai palaamaan takaisin päin Systemaattinen työskentely. Tehdään tietty määrä muokkausjälkiä/työpiste vähentää turhia liikkeitä työn tuottavuus paranee helpottaa tavoitetiheyteen pääsemistä Minimoidaan koneen siirtymisiä käyttämällä hyväksi koko puomin mitta Rinteessä liikutaan rinteensuuntaisesti niin pitkään kuin mahdollista vähentää edestakaisin sahaamista Siirretään hakkuutähteitä vain sen verran kuin on tarpeen 16
17 ÄESTYS Männyn viljelyalat Tuoreen kankaan kuusen viljelyalat Luontaisen uudistamisen alat Ei sovellu Reheville maille Vedenvaivaamille maille 17
18 ÄESTYS Tavoitejälki Ajolinjaväli 4,5 5 metriä Katkottu kivennäismaan paljastava muokkausjälki, leveys cm Luontaisen uudistamisen kohteilla jälkeen voi jäädä tummaa humusta Muokkausjäljen syvyys korkeintaan 10 cm Istutuskohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Kylvökohtia vähintään kpl/ha Tehdään rinteen suuntaisesti Muokkauskatkot: rinn la ja kohteilla, joilla hakkuutähteet, kannot ja kivet eivät aiheuta katkoja Muokkauskatkon pituus noin 2 metriä, tehdään metrin välein 18
19 ÄESTYS 19
20 LAIKUTUS Kaivinkoneella tai traktorikaivurilla muokattavat männyn uudistusalat Kiviset tuoreen kankaan kuusen uudistusalat Karut moreenimaat sekä lajittuneet hiesua karkeammat maalajit Kivikot ja rinnemaat, joita ei voida äestää Maisemallisesti arat kohteet Työmaiden pienialaiset osat, jonne ei tuoda erikseen äestä Ei sovellu Alaville maille Kunttaisille maille Vedenvaivaamille maille Hienojakoisille maille Reheville maille Voimakkaasti heinittyville maille Turv le 20
21 LAIKUTUS Tavoitejälki Humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöden Tumma humus voi jäädä osalle laikkua (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Roustevaaran takia laikusta ei tehdä liian syvää (hienojakoiset maat) Laikun tavoitekoko: 80x120 cm (1 taimi/laikku) 80x cm (2 tainta/laikku) Laikkuja organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha (istutuskohteet) kpl/ha (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Kivennäismaata paljastetaan n %. Tarpeetonta muokkausta vältetään Laikut tehdään maastoon siten, että pintavesi ei haittaa taimien kasvua Laikut sijoitetaan alueen korkeimpiin kohtiin 21
22 LAIKUTUS 22
23 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Kuusen ja koivun istutusalat Maisemallisesti arat alueet Rehevät maat Rinteet Männyn viljelyalat (turvemaa) Ei sovellu Vedenvaivaamille maille 23
24 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Tavoitejälki Maa käännetään mättääksi kuoppaan, josta maa on otettu Humus pudotetaan kuopan pohjalle Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Mättään tavoitekorkeus 20 cm Viljelykohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha 24
25 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS 25
26 LAIKKUMÄTÄSTYS Kuuselle tai koivulle viljeltävät kivennäismaat Ei sovellu Erittäin kivisille kohteille Turv le 26
27 LAIKKUMÄTÄSTYS Tavoitejälki Muokkauslevyllä tai kauhan kärjellä vedetään humuksen ja kivennäismaan sekaista pintamaata n cm syvyydestä ja noin 1,5 metrin matkalta Kuntta käännetään kaksinkerroin ja mättään päälle tulee kivennäismaakerros Tavoitemätäs 50x 70 cm Tavoitekorkeus tiivistettynä 20 cm Erittäin rehevillä kohteilla mätäs voi olla isompi Tiivistäminen tehdään vain, jos käytössä muokkauslevy Kivennäismaata mättäässä humuskerroksen päällä 5 10 cm Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Pintakivisillä kohteilla laikuista tehdään lyhyempiä ja syvempiä Erittäin kiviset kohdat uudistusalalla laikutetaan Mättäitä ei tehdä hakkuutähteiden ja kantojen päälle 27
28 LAIKKUMÄTÄSTYS 28
29 NAVEROMÄTÄSTYS Soistuvat kankaat ja mätästyskelpoiset turvemaat Tasaiset vedenvaivaamat maat Rehevät maat Ei sovellu Yleismenetelmäksi kivennäismaille Kivisille maille Savikoille Rinn le 29
30 NAVEROMÄTÄSTYS Tavoitejälki Mättäät naveron sivuille 2,5 metrin etäisyydelle toisistaan Naveron syvyys kivennäismailla cm ja turv la cm Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Korkeus tiivistämättömänä cm Rehevillä mailla mätäs hieman korkeampi (5 10 cm) ja laajempi Savimailla matalat mättäät tai viljelylaikut Routivilla mailla paakun yllettävä mättään alla olevaan humukseen Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Naveron reunassa mätäs voidaan korvata viljelytaskulla Mättäiden tiivistäminen ei tarpeen: heikentää tuottavuutta Mätästä ei tehdä kiven, kannon tai risukasan päälle Kivet jätetään paikalleen tai laitetaan takaisin naveroon Kulkuyhteydet jätetään vapaiksi 30
31 NAVEROMÄTÄSTYS 31
32 VESIENSUOJELU Järvien, jokien ja pienvesien ympärille jätetään 5 30 metrin muokkaamaton suojavyöhyke Kaivukatkot, suodatinpadot, lietekuopat ja suojavyöhykkeet vähentävät kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin Kaivukatkoja naveromätästyksessä vähintään 50 metrin välein Sopivia katkon paikkoja hetteiköt, kivikot ja maaston kaltevat kohdat Lakikohteita ei käytetä suotautumisalueina Naveroa ei yhdistetä suoraan puroon tai muuhun vesistöön Naveron kaltevuus ei saa ylittää 4 %:ia 32
33 VESIENSUOJELU Seuraavia kohteita ei muokata eikä niiden yli ajeta koneilla: Norot Painanteet ja vedenkulku-uomat Tihkupinnat Pienialaiset kosteikot ja suot (1 4 aaria) Lähteet Karut suot Pohjavesialueilla vältetään maanpinnan tarpeetonta rikkomista ei naveromätästetä koneiden huolto on kielletty 33
34 VESIENSUOJELU 34
35 YMPÄRISTÖNHOITO Arvokkaita elinympäristöjä ei muokata eikä niiden yli ajeta Säästöpuiden ja -puuryhmien ympärille vähintään 2 metrin muokkaamaton vyöhyke Kuolleita tai lahoja pystypuita ja pökkelöitä ei kaadeta Pitkälle maatuneet järeät maapuut kierretään Kasvatuskelpoiset taimiryhmät kierretään 35
36 YMPÄRISTÖNHOITO Muita säästettäviä ja varottavia kohteita ovat: Rajapyykit Kiviröykkiöt Käytössä olevat tiet, polut ja kulkureitit Supat Kalliokumpareet Lintujen pesät pesintäaikana Muurahaispesät Muut maastoon merkityt kohteet Jätteet korjataan työmaalta lähdettäessä 36
37 YMPÄRISTÖNHOITO 37
38 MAISEMA Maisemallisesti aroilla alueilla kevennetty muokkaus Erittäin arkoja kohteita ei muokata Muokkaus tien tai rannan suuntaisena Kivet jätetään naveroihin, tarvittaessa pyöräytetään takaisin Kannot jätetään naveroon tai työmaan alavimpiin kohtiin Teiden ja taajamien lähellä pyritään erityisen siistiin muokkausjälkeen Kaava-alueilla hankitaan tarvittaessa maisematyölupa 38
39 MAISEMA 39
40 VARAUTUMINEN JA TOIMINTA POIKKEUSTILANTEISSA Öljyvahingon esitorjunta: muokkauskoneissa öljyntorjuntamatto tai turvetta Öljyvahingon sattuessa: Työ keskeytetään välittömästi Varmistetaan, ettei öljyä pääse maaperään eikä vesistöön Vahingosta ilmoitetaan aina työmaasta vastaavalle esimiehelle Vahingosta, jota ei pystytä itse hallitsemaan, ilmoitus pelastuslaitokselle Kaluston huollosta syntyvät ongelmajätteet toimitetaan keräilypisteisiin Kuivana aikana varaudutaan kipinästä aiheutuvaan metsäpalon syttymiseen Tulipalosta ilmoitetaan pelastuslaitokselle puhelinnumeroon 112 myös silloin, kun apua ei tarvita Varmistetaan aina, ettei lisävahinkoja pääse syntymään 40
41 TYÖSUOJELU Perusta Elinkeinonharjoittajilla sopimukset kunnossa Riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajalla hätäensiavun tasoinen ensiaputaito Koneessa ensiapupakkaus ja toimiva puhelin Tapaturman sattuessa yhteys yleiseen hätänumeroon 112 sekä esimieheen Työmaakarttaan merkitään konetyölle vaaralliset kohteet ja muut varottavat kohteet Työn turvallisen ja tehokkaan suorittamisen kannalta tarvittavat merkinnät tehdään myös maastoon 41
42 TYÖSUOJELU Riittävä turvaetäisyys, esim. kaatuvat puut Koneet sammutetaan huoltojen ja korjausten ajaksi Vaativia korjaus- ja huoltotöitä ei tehdä yksin Sopivilla jalkineilla, liukumista estävillä pinnoilla ja tartuntakahvoilla vähennetään huoltojen ja korjausten sekä ohjaamoon nousun ja sieltä poistumisen aikaisia tapaturmia 42
43 LAADUNSEURANTA Edellytys: työn laadukkaan suorittamisen kannalta riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajan toimenpiteet Viljelykohtien määrä mitataan vähintään kerran päivässä, koealat Jokaiselta työmaalta palautetaan työohje- ja laadunvarmistuslomake Systemaattinen työskentely (yhtä monta muokkausjälkeä/työpiste) Työn aikana viljelykohtien määrä voidaan tarkistaa myös puomin avulla Urakanantajan toimenpiteet Mitataan vähintään kolme satunnaista työmaata/kuljettaja/työkausi Painotetaan työkauden alkuun palautteella työtä ohjaava vaikutus Arvioinnissa mukana kuljettaja ja urakanantajan edustaja Työkaudella jatkuva työn laadun seuranta 43
44 LAADUNSEURANTA 44
45
Maanmuokkauksen koulutusaineisto
Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotMUOKKAUSURAKOITSIJAN TYÖOHJEKANSIO
MUOKKAUSURAKOITSIJAN TYÖOHJEKANSIO 1. Metsien tärkeitä elinympäristöjä; KUVAILUKORTIT 2. MHY ETELÄ-KARJALAN puhelinmuistio 3. Maanmuokkauksen työohje + Muokkaustiheyden omavalvonta ohjeet 4. Maastomerkintäohje
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotMaanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen
Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
LisätiedotTyömaan ympäristönhoidon ohjeita
Säästettävä kasvillisuus Säästettävä erityiskohde Vesiensuojelu Maisema Työmaan ympäristönhoidon ohjeita METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖNHOITO-OPAS Työmaan ympäristönhoidon ohjeita Metsätalouden ympäristönhoito-opas
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotMAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA
MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA Juho Laurila Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI
Jaakko Nuutinen MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Joulukuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 3.12.2014 Tekijä Jaakko Nuutinen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus
MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotVesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotUUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jeppe Pusila UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA Opinnäytetyö 2011
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi
Koneellinen metsänistutus toteutus Timo Tomperi Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toteutus Koneellisen istutuksen työvaiheet Ajolinjojen suunnittelu Koneellisen istutuksen työvaiheet Eteneminen Ylä-
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotPEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen
Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja
LisätiedotUudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu
Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotTalousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot
Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot Kpl Ha Arvioitujen leimikkojen kokonaismäärä 369 1107 - satunnaisotannalla valittuja
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotMetsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Lisätiedotnäin saat hyvän taimikon
näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotMetsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS
Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Oppaan on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Matti Ruotsalainen Mauri Tamminiemi Tuomo Vehmas Markus Strandström Simo Kaila Graafinen suunnittelu
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotErinomainen Hyvä Välttävä Heikko Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 %
Luontolaatu v2.12.0 Takaisin R a p o r t i t Lopetus Arviointi-pvm: 05.01.2016... 31.12.2016 Muut ehdot : Ei ole Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Kpl
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotKAIVINKONEELLA SUORITETTUJEN MAAN- MUOKKAUSTEN TYÖNLAATU
KAIVINKONEELLA SUORITETTUJEN MAAN- MUOKKAUSTEN TYÖNLAATU Jani Maalismaa Opinnäytetyö Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Luonnonvara- ja ympäristöala
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotVesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa
Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa Ojat kuntoon Koneyrittäjätilaisuus Asikkala ja Lammi 25. ja 26.4.2018 Ilppo Greis ja Samuli Joensuu Tapio Oy Tapio Oy Samuli Joensuu Ilppo
LisätiedotPEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotSuomen metsäkeskus Luontolaatutarkastukset :59 LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Arvioitujen leimikoiden kokonaismäärä
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKoneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.
Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa Samuli Joensuu 9.5.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
LisätiedotMetsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
Lisätiedot