Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Transkriptio

1 Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

2 Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn näkökulmasta: Uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuivat Metsän päätehakkuun voi tehdä missä kehitysvaiheessa tahansa Energiapuun lyhytkiertoviljely Eri-ikäisrakenteiset hakkuut ja pienaukkohakkuut sallittuja Eri-ikäisrakenteisissa poimintahakkuissa (ns. jatkuva kasvatus) ei voi korjata energiapuuta kannattavasti Metsänhoidon suositukset uudistettu Energiapuun korjuun suosituksissa varovaisuusperiaate, koska korjuun pitkän aikavälin seurannaisvaikutuksia ei tunneta Valmisteilla energiapuun korjuun työopas (Tapio) Metsäsertifiointi (kriteeri 7: Energiapuuta korjataan kestävästi) Pohjautuvat metsänhoidon suosituksiin, pieniä tarkennuksia Suomen metsäkeskus 2

3 Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa raaka-aineittain (Metinfo) Lisäksi pientaloissa käytetään metsähaketta m3/v (pääosin karsittua rankaa) Suomen metsäkeskus 3

4 Koko Suomen metsähakkeen käyttö 8 milj. m3 v Pienpuu 3,55 milj. m3 (44 %) Lähinnä nuorten kasvatusmetsien ensiharvennusta, vastaa n ha Hakkuutähteet 2,57 milj. m3 (34 %) Lähinnä avohakkuualueilta, vastaa n ha Kannot 1,19 milj. m3 (15 %) Enimmäkseen avohakkuualueilta, vastaa noin ha Järeä runkopuu 0,52 milj. m3 (7 %) Puunkorjuun yhteydessä korjattua vikaista tai pystykuivaa runkopuuta Pohjois-Pohjanmaan metsähakkeen käyttö m3 v Pienpuu m3 (70 %) Hakkuutähteet m3 (18 %) Kannot m3 (10 %) Järeä runkopuu m3 (2 %) Suomen metsäkeskus 4

5 Energiapuun korjuu uudistusaloilta Hakkuutähteen korjuu Latvat, oksat, neulaset, lehdet Vähentää etenkin kuusikoissa ravinteiden määrää, mikäli hakkuutähteet korjataan tuoreena Pienentää jonkin verran uudistettavan puuston kasvua Riskikohteilla (boorin puutos) voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä Toisaalta vähentää ravinteiden huuhtoutumista Hakkuutähteen kuivattaminen palstalla kuusivaltaisilla korjuualoilla Mikäli hakkuutähde korjataan vihreänä, sen kokonaismäärästä suositellaan jätettäväksi korjaamatta noin 30 % jakautuen mahdollisimman tasaisesti koko korjuualalle Suomen metsäkeskus 5

6 Hakkuutähteen korjuun etuja ja haittoja + lisätuloja metsänomistajalle + parantaa äestyksen laatua sekä nopeuttaa laikutusta ja mätästystä + helpottaa viljelytöitä, erityisesti koneellista istutusta + edistää täystiheiden taimikoiden syntymistä rauduskoivun ja kuusen viljelyssä + vähentää ravinteiden huuhtoutumista uudistusalalta + helpottaa metsässä liikkumista - vähentää etenkin kuusikoissa ravinteiden määrää erityisesti, jos latvusmassa korjataan talteen tuoreena - vähentää lahopuun määrää, mikä heikentää lahopuueliöstön elinoloja Suomen metsäkeskus 6

7 Kantojen korjuu Pitkän aikavälin seurannaisvaikutuksia ei tunneta Tulisi välttää tarpeetonta pintamaan rikkomista ja sekoittamista Suositellaan jätettäväksi korjaamatta vanhoja viimeisimmässä hakkuussa syntyneitä, halkaisijaltaan yli 15 cm paksuja kantoja vähintään 25 kpl/ha mahdollisimman tasaisesti korjuualalle jakautuneena Hienojakoisilla mailla suositellaan jätettäväksi vastaavasti 50 kantoa hehtaarille Kaikki vanhat kannot alle 15 cm paksut kannot tulisi jättää korjaamatta Juurikäävän vaivaamalle hakkuualalle suositellaan poistettavaksi kaikki havupuiden kannot Kantoja ei suositella korjattavaksi vesistöjen ja pienvesien suojakaistoilta ym Suomen metsäkeskus 7

8 Kantojen korjuun etuja ja haittoja + lisätuloja metsänomistajalle + vähentää kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen riskiä metsikössä, kun puulajia ei voida vaihtaa uudistettaessa + lisää luontaisesti syntyvien, viljelytaimikkoa täydentävien havu- ja lehtipuiden määrää (tosin taimikonhoidon tarve kasvaa) + pienentää maanmuokkauksen kustannuksia - paljastaa kivennäismaata (ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutuminen pintavesiin ja ravinteiden huuhtoutuminen pohjavesiin) - vähentää ehjäksi jäävän maanpinnan osuutta, mikä kaventaa maaperäeliöstön elintilaa - vähentää järeän lahopuun määrää, mikä heikentää lahopuueliöstön elinoloja - energiakäyttöön korjattujen kantojen sisältämä hiili päätyy ilmakehään nopeasti. Metsän kannot sitovat hiiltä kauemmin Suomen metsäkeskus 8

9 Hakkuutähteen ja kantojen korjuukohteen valinta Kyllä = soveltuu korjuukohteeksi Ei = ei suositella korjuukohteeksi Hakkuutähteen korjuu Kantojen korjuu Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat Kallioiset, lohkareiset, runsaskiviset sekä jyrkän rinteen kasvupaikat kyllä ei ei kyllä ei ei Pohjavesialueet, luokat 1-2 kyllä ei Poikkeukset: Jos uudistusalalla on männynjuurikääpää, kantojen korjuu on suositeltavaa kaikilla kangasmaiden kasvupaikoilla karukkokankaita lukuun ottamatta. Boorinpuutoksesta kärsivistä kuusikoista hakkutähteet ja kannot voidaan korjata, jos metsikön puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella Suomen metsäkeskus 9

10 Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Energiapuun korjuu soveltuu niin hoidetuille kuin hoitamattomille nuorille kasvatusmetsille Rankapuun korjuu Karsittu rankapuu (energiapuuksi runkopuu ja latvukset) Soveltuu ravinnetalouden ja muiden korjuun kestävyysnäkökohtien puolesta kaikille talousmetsien harvennuskohteille Yhdistetty aines- ja energiapuun korjuu Jos energia- että ainespuuositteet karsitaan yksin puin tai joukkokäsittelynä, korjuukohteiksi soveltuvat kaikki talousmetsien harvennuskohteet Suomen metsäkeskus 10

11 Kokopuun korjuu Karsimaton puu (energiapuuksi runkopuu, latvukset, oksat, neulaset ja lehdet) Yhdistetty aines- ja energiapuun korjuu jos runkoja ei karsita tai karsitaan osittain Rajoitteita kohdevalinnassa ravinteiden vähenemisen vuoksi Suomen metsäkeskus 11

12 Kokopuun korjuukohteen valinta Kyllä = soveltuu korjuukohteeksi Ei = ei suositella korjuukohteeksi Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat Kivennäismaiden kuusivaltaiset metsät, joissa kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 % Kokopuun korjuu Kyllä Ei Ei Poikkeukset: Boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa kokopuun korjuuta suositellaan vain, mikäli puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella. Mustikka- ja puolukkaturvekangas II -tyypin korjuukohteilla suositellaan ravinne-epätasapainon ehkäisemiseksi PK- tai tuhkalannoitusta Suomen metsäkeskus 12

13 Kasvatusmetsän energiapuun korjuun etuja ja haittoja + parantaa puuston metsänhoidollista tilaa + lisätuloja metsänomistajalle + parantaa puunkorjuun kannattavuutta + helpottaa metsässä liikkumista ja parantaa maisemaa - hoitamattomissa nuorissa metsissä aiheutuu jäävälle puustolle korjuuvaurioriski, joka johtuu korjuuolosuhteista, kuten lähtöpuuston suuresta runkotiheydestä sekä vesasyntyisestä lehtipuustosta - vähentää jonkin verran ravinteiden määrää, jos korjuu toteutetaan kokopuun korjuuna. Väheneminen johtuu siitä, että merkittävä osa puun ravinteista on neulasissa ja lehdissä. Suositusten mukaisella kokopuun korjuulla ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta puuston kasvuun - vähentää pieniläpimittaisen lahopuun määrää Suomen metsäkeskus 13

14 Maaperän ravinteisuuden hoito kokopuun korjuussa Kokopuun korjuussa suositellaan jätettäväksi korjaamatta noin 30 % hakkuutähteen kokonaismäärästä Korjuu siten, että jätettävä latvusmassa jakaantuu mahdollisimman tasaisesti koko korjuualalle Vaihtoehtoisia esimerkkejä jäävän latvusmassan määrän varmistamisesta Käytetään runkojen karsintaa joukkokäsittelyssä niin, että osa vihreästä latvuksesta jää metsään Latvuksen viimeisin osa, noin 1 2 metriä, katkaistaan ja jätetään metsään Joka viidennen puun latvus karsitaan kourakasojen ulkopuolelle ja jätetään metsään Kokopuun kuivattaminen palstalla kourakasoissa Poistuvat ravinteet voidaan korvata lannoituksella Suomen metsäkeskus 14

15 Energiapuun korjuu ja luonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt Rajataan kaiken energiapuun korjuun ulkopuolelle Kantojen nostossa suojavyöhyke (3 m) Suojavyöhyke myös nisäkkäiden, lintujen ja kekomuurahaisten pesien ympärille Riistatiheiköiksi soveltuvat alikasvosryhmät kannonnoston ulkopuolelle Säästöpuuryhmät ja lahopuut säästetään Vesiensuojelu Vesistöjen, pienvesien ja ojien varsille jäänyt latvusmassa kerätään pois Kantojen nostossa suojavyöhyke (3-7 m) Suomen metsäkeskus 15

16 Maisemanhoito ja muut käyttömuodot Oksia, latvuksia sekä harvennusenergiapuuta voidaan korjata taajamien lähimetsissä ja virkistysalueilla, jos se sopii näiden hoitotavoitteisiin Avartaa maisemaa ja helpottaa liikkumista Merkityt ulkoilureitit ja aktiivikäytössä olevat polut rajataan kantojen noston ulkopuolelle Kiinteät muinaisjäännökset Rajataan kantojen noston ulkopuolelle, 3 m:n suojavyöhyke Latvusmassat suositellaan poistettavaksi Elävä puusto suositellaan poistettavaksi varovasti kiinteän muinaisjäännöksen päältä Lisätietoja ja kohteiden sijaintitiedot Museovirastolta Suomen metsäkeskus 16