MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus
|
|
- Tuomo Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia, jotka tulisi ottaa huomioon maanmuokkausmenetelmää valittaessa. Olen työskennellyt aikaisemmin Uppsalassa Ruotsin maatalousyliopiston metsämaatieteen laitoksella. Vuodesta 1987 lähtien toimin metsäekologina ensin valtion omistamassa Domänverketissa, joka vuonna 1994 puolitn yhtiöitettiin metsäyhtiö AssiDomäniksi, ja josta on taas uudelleen tullut valtion yhtiö Svea- Skog. Tehtävänäni AssiDomänissa oli edistää kasvupaikan mukaista metsänhoitoa eli oikeiden metsänhoitomenetelmien valintaa kasvupaikan asettamien vaatimusten perusteella. Maanmuokkaus on yksi vaihe ketjussa, joka koostuu useista tärkeistä uudistamistoimenpiteistä. Aluksi tarkastelen, missä järjestyksessä päätetään ja valitaan uudistamistoimenpiteet silloin, kun uudistamisessa tullaan käyttämään maanmuokkausta. On tärkeää valita aina ensin puulaji, minkä jälkeen tehdään päätös hakkuualan raivaustarpeesta. Seuraavaksi valitaan uudistamismenetelmä eli joko luonnen uudistaminen metsänviljely jokin yhdistelmä näistä kahdesta. Tämän päätöksen perusteella valitaan hakkuutapa samoin kuin maanmuokkausmenetelmä. 1 Eri uudistamistoimenpiteistä päättäminen 1. Puulajin valinta (mänty, kuusi, koivu, mänty+kuusi, kuusi+koivu, jne) 2. Hakkuualan raivaustarve (kyllä/ ei/ ositn) 3. Uudistamismenetelmän valinta (luonnen uudistaminen, metsänviljely näiden yhdistelmä) 4. Hakkuutavan valinta (päätehakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, jne) 5. Maanpinnan käsittelytavan valinta (maanmuokkaus, kulotus, vesitalousjärjestelyt) Ennen kuin menen maaperän ominaisuuksien tarkasteluun ja niille sopivien muokkausmenetelmien valintaan, esittelen miten muokkaus vaikuttaa men kasvuympäristöön ja men kasvuun. Göran Örlanderin esityksessä myöhemmin kuullaan yksityiskohsempia perusteluja sille, miksi maanmuokkausta on käytettävä.
2 2 Maanmuokkauksen vaikutukset mien kasvupaikkaan ja kasvuun 2 Maan lämpötila kohoaa (merkittävin tekijä Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa ja siellä erityisen viileissä ilmasto-olosuhteissa) Tukkimiehentäin tuhoriski pienenee (merkittävin tekijä varsinkin Pohjoismaiden eteläosissa) Juuriston kasvuolosuhteet muuttuvat edullisemmiksi tasaisemmin jakautuneen kosteuden, paremman maan happitilanteen ja ravinteiden nopeamman vapautumisen seurauksena Pintakasvillisuuden kilpailu vähenee (hakkuualojen heinettymisongelma suurin Pohjoismaiden eteläosissa Hallavioitusten riski pienenee maaperän luovuttaessa enemmän lämpöenergiaa heti maanpinnan yläpuoliseen ilmakerrokseen Roustevahinkojen määrä pienenee (rousteherkät kohteet otettava erityisesti huomioon) Jotta mien kasvua pystyttäisiin parantamaan toivotulla tavalla, on maanmuokkausmenetelmän valinnassa otettava erityisesti huomioon seuraavat maaperään liittyvät ominaisuudet: 3 Maanmuokkausmenetelmän valinnassa huomioitavia maaperätekijöitä Maan kosteus Maan rakenne (karkeat, keskikarkeat hienojakoiset maalajit) Humuskerroksen paksuus Ravinteisuus Maan topografia Tekniset vaikeudet: o Kivisyys (maan päälliset ja heti maan pinnan alla olevat) o Hakkuutähteen määrä (maan ravinteisuudesta riippuvainen) o Kantojen ja juurien määrä (ravinteisuudesta riippuvainen) o Jyrkänteet Muokkaus tulee luonnollisesti tehdä vain siinä tapauksessa, että se johtaa onnistuneeseen uudistamistulokseen eli istutusalalle saadaan riittävä määrä hyviä istutuskohtia vastaavasti luonsessa uudistamisessa siemenille syntyy riittävästi sopivaa itämispintaa. Toisin sanoen muokkausmenetelmällä on saavutettava teknisesti hyväksyttävä työtulos, jonka ympäristövaikutukset ovat myös hyväksyttäviä. Muokkauskohteet ovat usein teknisesti vaikeita, mikä vaikuttaa voimakkaasti, jopa ohjaa, muokkausmenetelmän valintaamme (halusimme sitä emme), sillä menetelmästä riippuen tekniset esteet ovat eri tavoin hallittavissa (ks. viimeinen kohta kalvolla 3). Tavallisimmin maanmuokkausta vaikeuttaa kivisyys samoin kuin hakkuutähteet, kannot ja isot juuret. Erland Charlesworth (ForeCare AB, Östersund; oletan, että Erland tunnetaan Suomessakin) on yhdessä AssiDomänin ja SCA:n kanssa kehittänyt maanmuokkausta varten
3 luokituksen, jolla voidaan määrittää metsämaan vaikeusaste viisiporsella asteikolla alkaen Erittäin helposta ja päätyen Erittäin vaikeaan (kalvo 4). 3 4 Kohteen vaikeusluokitus maanmuokkausta varten 5-asteinen luokitus: Erittäin helppo-helppo-normaali-vaikea-erittäin vaikea Miltä hakkuuala tulee näyttämään? Miten kohde tulee muokata? Luokituksen määrittäminen lähtee kohteen kivisyydestä, mitä arvioitaessa huomioidaan sekä maanpinnalla että maanpinnan alapuolella olevat kivet (kalvo 5). Kivien esiintymismäärä arvioidaan valitulta linjalta, jolla tehdään 20 kivirassin pistoa ja lasketaan kiviesiintymät maan pinnalta 20 cm:n syvyyteen asti. Tämän lisäksi määritetään muodostuvien ajateltavissa olevien kantojen ja isojen juurien määrä samoin kuin hakkuutähteen määrä, joka on johdettavissa puuston ja kasvupaikan ravinteisuuden perusteella. 5 Tärkeimmät maanmuokkausta vaikeuttavat tekijät Kivet maan pinnalla ja heti maan pinnan alapuolella => Vaikeusaste määritetään kivirassilla tehdyillä koepistoilla Kannot ja paksut juuret Hakkuutähteet => Määritetään puuston ominaisuuksien (puulajin) ja kasvupaikan ravinteisuuden perusteella. Kannoista ja juurista aiheutuva haitta pienenee, jos uudistamista viivästytetään. Hakkuutähteestä aiheutuvaa haittaa vähentää hakkuutähteiden keruu. Ajanpuutteen vuoksi en mene tarkemmin luokituksen toteutukseen ja viiden vaikeusasteen käyttämiseen. Esittelen diakuvin muutamia maaperän ominaisuuksien mukaan valitsemiani muokkausmenetelmiä, joista ensimmäiset kuvat edustavat ympäristön kannalta kevyimpiä menetelmiä ja viimeiset kaikkein voimakkaimpia menetelmiä. Useimmissa kuvissa esitellään muokkausta, joka edeltää istutusta. Kasvualustan maaperään vaikutetaan vähiten, jos ei muokata (kalvo 6). Tässä yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota tiettyihin kasvupaikkoihin maalajeihin, joita edustavat hyvin viljavat kasvupaikat (viljavuusluokka >G30) Pohjoismaiden eteläosissa (n. 60 leveysasteen eteläpuolella). Kuvassa näkyvä hyvin viljava ruohomainen kasvupaikka on suunniteltu uudistettavaksi.
4 Puusto on ensimmäisen sukupolven viljelykuusikko, joka on perustettu aikaisemmalle pellolle. Kuvassa näkyy vielä jäänteitä pellon ruokamultakerroksesta. Kokemuksesta tiedämme, että jo muutaman vuoden kuluttua hakkuusta kohteelle syntyy tiheä ja korkea aluskasvillisuus, joka muodostuu pääasiassa leveälehtisistä ruohoista ja lehtipuuvesakosta. Tällaisella kohteella maanmuokkaus pikemminkin lisää kuin vähentää aluskasvillisuuden määrää, koska maassa on runsaasti lepotilassa olevia siemeniä, joista osa tarvitsee itääkseen lyhykaista valoa (sekunnin murtoosia). Riski näiden lajien siementen itämiseen on suuri, sillä maanmuokkaus tapahtuu tavallisesti työaikana eli päivänvalossa. Tällaiset kohteet tulee istuttaa isoilla kuusen milla heti hakkuun jälkeen. Uudistamistoimenpiteisiin kuuluu tavallisesti myös hakkuutähteiden keräys ja mien käsittely ennalta tukkimiehentäin torjunta-aineella. Erityisen kiviset kohteet ja jyrkät rinteet on istutettava tavallisesti muokkaamatta, ellei luonsta uudistamista voida käyttää. Tässä kuvassa myrsky on kaatanut suurimman osan siemenpuista vain muutama viikko hakkuun jälkeen. Lisäksi on tiettyjä luonsesti, siemen- suojuspuilla uudistettavia kasvupaikkoja, joita ei tarvitse muokata. Tavallisimmin kyseeseen tulevat kuivien jäkäläkankaiden siemenpuuhakkuut vastaavasti suojuspuuhakkuut viljavilla, vedenvaivaamilla ja usein hallanaroilla kohteilla, missä on riittävästi luonsta oikean puulajin miainesta (usein kuusi+koivu). 6 Uudistaminen ilman maanmuokkausta ISTUTUS Erityisen viljavat kohteet Pohjoismaiden eteläosissa (60 leveysasteen eteläpuoliset alueet), joille kokemuksesta tiedetään muutaman vuoden kuluttua muodostuvan tiheä ja korkea pintakasvillisuus. Nämä kohteet istutetaan isoilla kuusen milla mahdollisimman pian hakkuun jälkeen Erityisen kiviset kohteet ja jyrkät rinteet on tavallisesti istutettava ilman muokkausta, mikäli luonsen uudistamisen ei katsota johtavan kelvolliseen uudistamistulokseen LUONTAINEN UUDISTAMINEN SIEMENPUUASENNOLLA TAI SUOJUSPUUSTOLLA Siemenpuuhakkuu jäkälätyypillä. Siemenpuuhakkuun lisäksi kuivilla mailla, joilla kokemuksesta tiedetään maanmuokkaus tarpeettomaksi riittävän uudistamistuloksen saamiseksi Suojuspuuhakkuu viljavilla, vedenvaivaamilla ja usein hallanaroilla mailla, missä on riittävästi luonsta täydentävää oikean puulajin miainesta (usein kuusi+koivu) 4 Kun päätös muokkauksesta on tehty, on valittavana kolme päämenetelmää: Katkonaista, kivennäismaan pintaa paljastavaa muokkausjälkeä tekevä menetelmä, yhtenäistä muokkausjälkeä tekevä jatkuvatoiminen muokkausmenetelmä ja menetelmä, jossa muokkaaja valitsee kunkin muokkauskohteen erikseen, esim. kaivurimätästys (kalvo 7). on oikein tehtynä on kaikkein kevyin menetelmä (kalvo 7). Jos viljely tehdään istuttamalla, sopii laikutus kuiville kankaille ja ositn jopa tuoreille
5 maille, joiden vaikeusluokitus on Erittäin helppo Helppo. Menetelmä sopii erityisesti karkeille suhteellisen ohuthumuksisille maille. Tosin tällaisia kohteita istutetaan vain harvoin poikkeustapauksissa, sillä ne soveltuvat parhaiten luonseen uudistamiseen, missä myös laikutusta käytetään. Keskikarkeat kuivat ja erityisesti tuoreet kankaat istutetaan usein, ja tällöin käytetään mätästystä, josta kuva vaikeusasteeltaan Helpoksi määritetyltä kohteelta Norrbottenin pohjoisosasta Arjeplogista. soveltuu myös vaikeusasteeltaan Normaaliksi määritellyille kohteille. Tuoreiden kankaiden maanmuokkausta varten vaikeusasteeltaan Normaaliksi luokitellut kohteet muodostavat hyvin suuren kokonaisuuden, joka käsittää mm. mustikkatyypin (MT) hieset hiekkamoreenimaat. Kuten aina tärkeintä on valita oikea istutuskohta, mikä mätästyksessä tarkoittaa mättään päällystä, jossa kivennäismaa on käännetty kaksinkersen humuskerroksen päälle (kalvo 8). Hienojakoisille ja kaikille vedenvaivaamille maille, joiden vaikeusluokitus vaihtelee Erittäin helposta Normaaliin, soveltuu mätästys (kalvo 7). Hienojakoiset maat ovat usein vähäkivisiä ja kuuluvat siksi vaikeusluokkaan Helppo (diakuvasarja rousteherkästä kohteesta: kaksi vuotta istutuksen jälkeen ja viisi vuotta myöhemmin). Vedenvaivaamilla mailla voi katkonaista muokkausjälkeä tekevää ja kivennäismaan paljastavaa mätästystä käyttää jopa Vaikeaksi luokitelluilla kohteilla, jos laitteisto varsinaiseen kaivurimätästykseen puuttuu sen käyttö tulisi liian kalliiksi. Tavallisesti juuri vedenvaivaamilla mailla löytyy mättäiden välistäkin hyviä hyväksyttäviä muokkaamattomia istutuskohtia, joista saadaan täydennystä tavoitetiheyteen pääsemiseksi. Kuivilla ja tuoreilla mailla, joiden vaikeusluokitus on Normaali Vaikea, käytetään äestystä. Kuvassa nähtävällä kohteella on paljon peitossa olevia kiviä, jotka sijaitsevat heti maanpinnan alla. Kohde kuuluu vaikeusluokkaan Vaikea. Äestyskohteellakin on tärkeää valita oikea istutuskohta. Oikea kohta on äestysjäljen reunassa, missä käännetyn humuskerroksen päällä on muutama senttimetri kivennäismaata. Äestysvaon pohjalla puhtaalla kivennäismaalla voi rousteriski olla suuri jopa hiesilla hiekkamoreenimailla, joilla hieta-aineksen osuus voi usein olla suhteellisen suuri. Roustevaara on erityisen suuri, mikäli käytetään paakkumia. On huomattava, että äestys ei sovellu tuoreille maille, missä käytetään mätästystä. Äestystä ei FSC-vaatimusten mukaan voi myöskään käyttää, jos kohteen kaltevuus on enemmän kuin 15 %. Kun vaikeusluokitus on Vaikea Erittäin vaikea on käytettävä kaivurimätästystä. Muokkaus tapahtuu kaivinkoneen kauhalla kohteilla, jotka ovat erityisen kivisiä. 5
6 Maanmuokkausmenetelmän valinta kohteen vaikeusluokituksen ja maan vesitalouden mukaan Katkonaista kivennäismaan pintaa paljastava muokkaus: laikutus mätästys Jatkuvatoiminen muokkaus: äestys auraus Kuljettaja valitsee muokkauskohdat: kaivurimätästys esim. kaivinkoneen kauhalla 7 1. Maanmuokkaus istutusta varten 6 MAAN VESITALOUSLUOKITUS KUIVA TUORE VEDENVAIVAAMA V A I K E U S A S T E Erittäin helppo Helppo Normaali Äestys Vaikea Äestys Äestys Erittäin vaikea Äestys 2. Maanmuokkaus kylvöä luonsta uudistamista varten* MAAN VESITALOUSLUOKITUS KUIVA TUORE VEDENVAIVAAMA V A I K E U S A S T E Erittäin helppo Helppo Normaali Vaikea Erittäin vaikea Kevyt äestys Kevyt äestys Tavallinen äestys Kevyt äestys Kevyt äestys Tavallinen äestys *) HUOM! Luonsessa uudistamisessa humuskerroksen paksuus korkeintaan 10 cm (pohjoisosien sisämaassa korkeintaan 6 cm). Paksummat humuskerrokset vaativat istutuksen (= maanmuokkaus ennen istutusta).
7 7 Kylvö- ja luonsen uudistamisen kohteille soveltuvista maanmuokkausmenetelmistä seuraavassa vain lyhyesti. Näissä tapauksissa käytetään pääsääntöisesti äestystä, joka soveltuu kohteille Erittäin helpoista Vaikeisiin. Vaikeusluokituksen helpommassa päässä voidaan käyttää kevyttä äestystä, missä vain kuoritaan humuskerrosta niin, että pintamaata paljastuu. Kylvön ja luonsen uudistamisen yhteydessä voidaan toimia kahdella tavalla väärin, joista kuvaesimerkit. Ensinnäkin siemenpuuasentoon jätetyn kohteen äestysjälki on liian syvää ja toisessa kuvassa on käytetty luonsta uudistamista hienojakoisella maapohjalla. Lopuksi haluaisin osoittaa, kuinka suuri muutos on tapahtunut 1990-luvun alun jälkeen maanmuokkausmenetelmien valinnassa verrattuna siihen, miten toimittiin aikaisemmin kaavamaisen metsänhoidon aikana (kalvo 8). Aineisto on AssiDomänissa tehdystä ekologisesta tilinpäätöksestä. Valittujen maanmuokkausmenetelmien näkyvät vaikutukset kohteessa on jaettu kolmeen luokkaan: 1) vähäisiä vaikutuksia (laikutus, mätästys ja kevyt äestys = säästäviä menetelmiä 2) kohtalaisia vaikutuksia (kaivurimätästys ja tavallinen äestys) 3) voimakkaita vaikutuksia (syvä-äestys ja auraus) Muokkaamatta jätettyjen uudistusalojen yhteensä laskettu pinta-ala oli suunnilleen sama (13 %) hakkuukaudella kuin vuosina Säästäviä menetelmiä käytettiin vain 12 %:lla uudistusaloista hakkuukaudella , kun vastaava luku oli 50 % kaudella Vastaavasti vuosina menetelmiä, joilla oli kohtalaisia vaikutuksia uudistuskohteeseen käytettiin 55 %:ssa uudistusaloista, kun 1990-luvulla samojen menetelmien osuus oli enää vain 35 %. Lopulta voimakkaiden menetelmien (syvä-äestys ja auraus) osuus oli v. 18 % uudistusaloista kaavamaisen metsänhoidon aikana, kun nämä menetelmät 1990-luvulla lähes hävisivät käytöstä. Oma henkilökohnen käsitykseni on, että uudistusalan kohtuullisen syvä auraus on tuotosekologian kannalta hyvä maanmuokkausmenetelmä kohteilla, joissa on paksu humuskerros ja joiden ilmasto-olosuhteet ovat ankarat, toisin sanoen kohteilla, jotka aikaisemmin oli kulotettava. Mutta tilanne kehittyi siihen pisteeseen, että ainakin Ruotsissa aurattiin lähes kaikilla kasvupaikoilla, jopa kuivilla jäkäläkankailla. Seurauksista saa syyttää vain itseään. Ennemmin myöhemmin kyseiset menetelmät tullaan kieltämään, mikä tapahtuikin Ruotsissa vuoden 1993 metsänhoitolaissa. Nyt käyttämättömät aurat makaavat museoesineinä eri puolilla pohjoisia metsiä.
8 8 8 Hela landet MARKBEREDNINGSMETODENS EFFEKTER PÅ MARKEN Markberedningsmetodens effekter på marken Kraftiga effekter Måttliga effekter Små effekter Ingen markberedning Totalt Avverkningsår Kuva. Maanmuokkausmenetelmien vaikutukset maapohjaan. Vaikutukset on luokiteltu kolmeen ryhmään (vähäiset, kohtalaiset, voimakkaat). Luvut osoittavat muokkausmenetelmien prosenttiosuudet laskettuna AssiDomän/ SveaSkog yhtiön koko uudistuspinta-alasta. Vaikutukset maapohjaan Muokkausmenetelmä Vähäiset vaikutukset, mätästys ja kevyt äestys=säästävät menetelmät Kohtalaiset vaikutukset, äestys Voimakkaat vaikutukset Syvä-äestys ja auraus
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotMetsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMaanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA
Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMaanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,
LisätiedotMETSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA
METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu
LisätiedotMaanmuokkauksen koulutusaineisto
Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotLaatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen
Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Lisätiedotnäin saat hyvän taimikon
näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotMETSÄNUUDISTAMISEN LAATU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
METSÄNUUDISTAMISEN LAATU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Evo, Metsätalous SYKSY, 2018 Janne Järvenpää TIIVISTELMÄ Metsätalous Evo Tekijä Janne Järvenpää Vuosi 2018 Työn nimi Metsänuudistamisen
LisätiedotKoneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 MMM Ari
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotMAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA
MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA Juho Laurila Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI
Jaakko Nuutinen MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Joulukuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 3.12.2014 Tekijä Jaakko Nuutinen
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedotvuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotPuustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotKannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä
LisätiedotUudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet
Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotMaanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen
Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
Lisätiedotmetsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011
Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotSeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014
SeedPAD Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 Sisältö 1. Miksi uusi kylvötekniikka? 2. Kehitys SeedPAD 3. Tulokset Ruotsissa ja Suomessa 2012-2014 Ongelma suuri
LisätiedotKuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 14/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 14.4.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoitotyöt vähenivät
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotProsessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa
LisätiedotKONEELLINEN METSÄNHOITO
B Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KONEELLINEN METSÄNHOITO KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:12 KONEELLINEN METSÄNHOITO Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotKULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ
OPINNÄYTETYÖ PETRI ONKAMO 2012 KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
Lisätiedot