Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen"

Transkriptio

1 Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen

2 Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja Taimitarha Koneyritys Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset Taloudellisuus Koneiden ja työlaitteiden vaatimukset Peruskone Istutuskone Taimiteline Välivarasto Koneellisen istutuksen laatu

3 Sisällysluettelo Kohdevalinta Kohdevalinta Yleistä Kivisyys Kannot Hakkuutähteet Uudistettavan kohteen pinta-ala Huolto Kasvupaikka Puulaji Vesitalous Kaltevuus

4 Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Koneellinen istutus Koneellista metsänistutusta on kokeiltu ja tehty erilaisilla koneratkaisuilla jo muutaman vuosikymmenen ajan. Koneellinen istutus ei ole kuitenkaan vielä syrjäyttänyt käsin tehtävää istutusta. Erityisesti yksityismetsätaloudessa menetelmän käyttö on ollut hajanaista ja kokeiluluonteista Koneellinen istutus sitoo työvoimaa vähemmän kuin miestyö Konekehitystyötä tehdään alan toimijoiden keskuudessa aktiivisesti Yleistymistä edistää koneyrityskeskeisen alueurakoinnin yleistyminen Taloudellisuus Koneellisesti toteutettu metsänistutus kokonaiskustannusvertailussa on kilpailukykyinen. Kustannussäästö syntyy yhdistetyistä työvaiheista ja vähentyneistä työmaakäyntien määrästä Useissa tapauksissa metsikön kiertoaika lyhenee Koneelliseen istutukseen voidaan yhdistää taimien käsittely tuhohyönteisten torjunta-aineella sekä tarvittaessa taimikon terveyslannoitus Koneellisen metsänistutuksen opas s. 6

5 Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toteutus Metsänomistajien omatoimisuuden- ja kausityövoiman saatavuuden vähentyminen puoltavat koneistutusta Yrityksissä Istutustyön suorittamiseen voidaan käyttää mm. vakituista työvoimaa ja usein myös jo aiemmin hankittua kalustoa Pitkä istutuskausi on eduksi koneistutukselle (noin.5kk) Antaa vaihtoehtoja toteutuksen suunnitteluun (kalusto, logistiikka,työvoima, koulutus jne.) Nykyinen taimituotanto pystyy toimittamaan istutuskelpoisia taimia koko kasvukauden ajalle Laatu Tehtyjen tutkimusten perusteella koneellisen istutustyön laatu on osoittautunut kilpailukykyiseksi (mm. laadun tasaisuus) Muokkauksen yhteydessä tapahtuva istutus on myös edullista kilpailevan kasvilisuuden suhteen Koneellista istutusta tukevat kesäistutuksesta saadut hyvät biologiset tulokset Ympäristö Työvaiheet vähenevät, muokkaus ja istutus hoituvat samalla kerralla. Vähäisempi maanpinnan rikkominen on vähentää heinittymistä ja vesakoitumista sekä on eduksi vesiensuojelulle Koneellisen metsänistutuksen opas s. 6

6 Toimintamalli Koneellisessa istutuksessa ei ole kyse pelkästään yhdestä työvaiheesta, vaan huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta, toimintaketjusta Koko toimintaketju taimitarhalta työmaalle vaatii toimijoiden mukautumista toimintamalleihin Hyvä ja toimiva toimintamalli on, että ketjun kaikki toimijat tiedostavat prosessin kulun kokonaisuudessaan ja tietävät oman vaikutuksensa lopputulokseen Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 8

7 Palveluntarjoaja Vastaa kohdevalinnasta istutuskauden työohjelman laadinnasta Määrittelee istutuskauden taimitarpeen ja tekee toimitussopimuksen taimitarhan kanssa. Huomioitava on muun muassa taimitarpeet kevät-, kesä-, ja syysistutuksiin On vastuussa laadunhallinnasta yhdessä koneyrityksen kanssa ja vastaa työlle asetetun laadun täyttymisestä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 10

8 Taimitarha Vastaa taimien tuotannosta palveluntarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Sopimuksessa määritetään palveluntarjoajan kokonaistaimitarve koneellisen istutuksen osalta ja taimimäärät kevät-, kesä- ja syysistutuksiin Taimitarha ja palveluntarjoaja sopivat taimien toimitusmallin, toimitusrytmin ja käytännön toimitusjärjestelyt. Koneellisen istutuksen taimet toimitetaan istutuskaudella noin kahden viikon välein koneyrityksen ylläpitämään välivarastoon, josta istutustyötä toteuttava istutuskoneenkuljettaja noutaa yhden päivän tai työvuoron taimet työkohteelle Koneellisen metsänistutuksen opas s. 9 Taimitarhat tuottavat taimia mm. kevät-, kesä- ja syysistutuksiin

9 Koneyritys Vastaa istutustyön työjärjestyksen suunnittelusta ja työn toteuttamisesta Vastaa välivaraston ja työkohteen taimihuollosta sekä taimien kuljetuksesta välivarastosta työkohteelle Vastaa kuljettajien ammattitaidosta, koulutuksesta, varusteista ja asianmukaisista työohjeista Vastaa laadullisten sekä määrällisten vaatimusten täyttymisestä Vastaa työjäljestä ja omavalvonnan toteutuksesta palveluntarjoajan kanssa sovitulla tavalla. Vastaa konetyöhön liittyvistä ympäristöasioista Koneellisen metsänistutuksen opas s. 11

10 Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset Hyvä perehdytys istutuskoneen käytöstä takaa kokemattomallekin kuljettajalle hyvän pohjan koneellisen istutuksen toteuttamiseen Kohteiden vaihtelevuus vaatii myös osaamista metsänuudistamisen biologiasta Työn laadun kannalta on tärkeää, että kuljettaja sisäistää metsänuudistamisen perusteet ja pyrkii asetettuihin tavoitteisiin seuraamalla omaa työjälkeään ja muuttamalla toimintaansa saamansa opastuksen - ja koulutuksen pohjalta. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 12

11 Taloudellisuus Taloudellisuuteen vaikuttaa Istutuslaitteen ja peruskoneen hankintahinta sekä vuosityömäärä Taloudellinen toiminta edellyttää istutuskauden aikana minimissään noin 100 hehtaarin istutusalaa ( tuntia työtä) Tuottavuus Istutettujen taimien määrän tulisi olla vähintään 200 kpl tunnissa Kohteen ominaisuuksilla on erittäin suuri vaikutus tuottavuuteen Myös istutuskonetyössä kuljettajan kokemuksella on vaikutusta tuottavuuteen Kustannukset Työmaan pinta-alalla on suhteellinen vaikutus huolto- ja suunnittelutyön määrään Uudistusalan koon lisäksi kustannuksiin vaikuttaa uudistettavan kohteen sijainti toisiin uudistusaloihin nähden Koneellisen metsänistutuksen opas s. 12

12 Koneiden ja työlaitteiden vaatimukset Istutuslaite asennetaan peruskoneen puomin päähän ja sillä tehdään sekä maanmuokkaus että istutus. Koneellisessa istutuksessa muokkausmenetelmänä käytetään laikkumätästystä (Bräcke, M-plander, Risutec) Yleisin käytössä olevien istutuslaitteiden peruskone on kaivinkone Peruskoneen puomin on oltava kestävä, koska maanmuokkaus tapahtuu vetämällä peruskoneen puomin päässä olevaa istutuslaitetta peruskonetta kohti. Hakkuukoneen puomia ei ole suunniteltu tällaiseen vetävään liikkeeseen, siksi hakkuukone ei sellaisenaan sovellu peruskoneeksi nykyisin käytössä oleville istutuslaitteille. Hakkuukone on myös huomattavasti kaivinkonetta kalliimpi peruskone Istutuslaitteen avulla tuetaan ja avustetaan tela-alustaista peruskonetta jyrkissä käännöksissä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 18

13 Peruskone Metsässä koneella työskentelyyn ja työympäristöön vaikuttavat monet maaston ominaisuudet. Siksi peruskoneeksi kannattaakin valita keskiraskas metsäalustainen telakaivinkone, joka on mm. maavaraltaan korkeampi ja telaleveydeltään suurempi Istutuslaitteen käyttö vaatii vähintään keskiraskaan telakaivinkoneen (15-20 tonnia), jotta peruskoneen tasapaino säilyy istutuslaitetta käytettäessä Nykymuotoinen metsänuudistus, pienistä pinta-aloista johtuen vaatii paljon koneen siirtokuljetusta, joten myös koneen siirtokuljetusominaisuudet tulee huomioida konevalintaa tehtäessä Yleisin käytössä olevien istutuslaitteiden peruskone on kaivinkone Koneellisen metsänistutuksen opas s. 18

14 Istutuskone Markkinoilla on tällä hetkellä kolmen eri valmistajan istutuslaitteita: Bracke (Bracke Forest Ab), M-Planter (M- Planter Oy) ja Risutec (Risutekniikka Ky). M-Planter -istutuslaitetta on muista poiketen saatavana kahdella istutuspäällä varustettuna Bracke istutuskone Kuljettaja lataa taimet käsin istutuslaitteen päällä olevaan taimikasettiin On myös kokeiltu automaattisyöttöön toimintaa perustuvia taimikasetteja Koneellisen metsänistutuksen opas s. 19

15 Istutuskone Bracken kääntyvä muokkauslevy ja taimikasetti

16 Taimiteline Taimia kuljetetaan istutuskoneen mukana olevassa taimitelineessä yhden työvuoron tai työpäivän tarpeisiin. Taimiteline on hiukan erilainen peruskoneesta riippuen Uudistusalalla liikuttaessa on syytä varoa, ettei taimiteline osu esteisiin, esimerkiksi pystyyn jätettyihin säästöpuihin Taimihyllyjen pohjalle on hyvä laittaa esimerkiksi öljyn imeytysmatto, jonka voi kastella taimien kosteuden säilyttämiseksi. Siltikin helteisinä päivinä taimia saattaa joutua kastelemaan myös työvuoron aikana Taimitelineessä on myös hyvä olla sadesuoja estämässä taimien vettymistä kovalla sateella Koneen sivulle rakennetut taimitelineet Koneellisen metsänistutuksen opas s. 20

17 Välivarasto Taimien välivarastointi on helpointa toteuttaa yrittäjän ylläpitämässä välivarastossa. Istutuskoneen kuljettaja hakee välivarastolta taimia vain yhden työvuoron tai työpäivän tarpeisiin. Näin toimien taimet eivät pääse kuivumaan uudistusalalla, eikä taimien kastelua tarvitse järjestää työkohteella Välivaraston tulee olla tasainen ja varjoisa paikka, jossa kastelu on helppo toteuttaa. Ajastimella toimiva automaattinen kastelujärjestelmä helpottaa taimien kastelua. Taimia toimitetaan välivarastoon sopimuksen mukaan, yleensä noin kahden viikon välein. Välivarasto toimii FIFO (First in First out) periaatteella, eli ensimmäiseksi varastoon saapuneet taimet tulevat käytetyksi ensimmäisinä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 20

18 Koneellisen istutuksen laatu Tehtyjen tutkimuksien mukaan koneellisessa istutuksessa muokkaus- ja istutustiheys ovat olleet tavoitteen mukaisia ja taimien elävyys jopa parempaa kuin erikseen tehdyissä laikkumätästyksessä ja käsin istutuksessa Koneellisen istutuksen onnistumisen kannalta tärkeää on hyvä maanmuokkaus ja istutusajankohtaan sopiva, oikeankokoinen taimimateriaali Lisäksi kohdevalinnan on oltava kunnossa ja työhön valittava maanmuokkauksen ja istutuksen biologiset perusteet tunteva kuljettaja Koneellisen istutuksen uudistamistulosta heikentävät istutuspäivän korkea lämpötila (> 25 C), taimimateriaalin huono laatu, kivisyys ja siitä johtuva taimien kuivuminen sekä tukkimiehentäin ja juurinilurin aiheuttamat tuhot. Samat asiat huonontavat myös erillisen maan-muokkauksen ja käsinistutuksen laatua. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 24

19 Koneellisen istutuksen laatu Koneellisessa istutuksessa on ollut havaittavissa, että taimet saattavat jäädä hieman vinoon istutuksen jälkeen Vinossa olevat taimet suoristuvat yleensä parissa vuodessa, eikä puun sisälle yleensä synny raaka-aineen käyttöön vaikuttavia, puun laatua heikentäviä ominaisuuksia. Vinoon istutettu taimi oikenee parissa vuodessa Lisäksi kaikkein vinoimpaan istutetut (>45 ) taimet on mahdollista poistaa ensiharvennuksessa Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25

20 Koneellisen istutuksen laatu Koneellisen istutuksen etuna erilliseen maanmuokkaukseen ja käsinistutukseen voidaan pitää sitä, että kone tekee kaksi työvaihetta, jolloin kohde tulee kerralla valmiiksi Istutuskoneilla taimet istutetaan aina mättääseen tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa hyvän alkukehityksen taimelle Koneellisessa istutuksessa jokainen taimi on mättäässä ja toisaalta, jokaisessa mättäässä on taimi Koneistuksessa taimi istutetaan tuoreeseen muokkausjälkeen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25

21 Koneellisen istutuksen laatu Hyvällä ja tehokkaalla uudistamisella pyritään saavuttamaan kustannussäästöjä myöhemmissä vaiheissa, koska taimia menehtyy vähemmän ruohon, vesakon ja myyrätuhojen seurauksena Tuore mätäs vähentää tukkimiehentäituhoja Taimen korkeasta sijainnista on etua kilpailussa pintakasvillisuutta vastaan Lisäksi taimi on mättäässä muokkaamattoman maan pintaa korkeammalla, jolloin pintakasvillisuuden kilpailu vähenee taimen lähellä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25

22 Koneellisen istutuksen laatu Mätästys myös vähentää hallavaurioita ja kohottaa maan lämpötilaa, jolloin juurten kasvu ja veden sekä ravinteiden saanti paranee Kunnollisella maanmuokkauksella saavutetaan myöhemmin säästöjä alhaisemman taimikuolleisuuden, pienemmän täydennys-viljelytarpeen ja paremman kasvun ansiosta Kustannussäästöjä saattaa syntyä myös taimikonhoidossa, koska poistettavaa puustoa on vähemmän ja taimet ovat aina mättäissä, jolloin taimikonhoito on nopeampaa ja siten edullisempaa Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25

23 Koneellisen istutuksen laatu Koneellisen istutuksen etuna on myös työn tasalaatuisuus, sillä koneet istuttavat taimet maahan aina vakiovoimalla. Työn tulos on laadukas, kun sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteestä, eikä työvaiheiden väliin yleensä synny aika- tai tietokatkoksia Kokonaisuudessaan onnistunut ja nopea uudistaminen vaikuttaa metsän laatuun ja määrään koko kiertoajalla sekä lyhentää kiertoaikaa Maanmuokkauksen tavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet taimien kasvulle. Kaikkien nykyisin käytössä olevien istutuskoneiden maanmuokkausmuotona on laikkumätästys. Maanmuokkausmuotona laikkumätästyksen on todettu parantavan kuusentaimen kasvua Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25

24 Koneellisen istutuksen laatu Laikkumätäs tehdään kääntämällä muokkauslevyllä vedetty maa muokkaamattoman maan pinnalle, jolloin tehdyn mättään sisään jää kaksikertainen humuskerros ja mättään pinta on yhtenäistä kivennäismaata Mättään pinnalla olevan kivennäismaakerroksen tulisi olla 5 15 cm paksu Mättään peittävän kivennäismaamäärän saamiseksi laikun pituutta lisätään, mutta kivisillä kohteilla ja kohteilla, joilla on paksu humuskerros, joudutaan myös lisäämään laikun syvyyttä riittävän kivennäismaamäärän saamiseksi mättään pintaan Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26

25 Koneellisen istutuksen laatu Hyvän mättään leveyden tulisi olla cm ja pituuden cm. Mättään korkeuden tulisi olla 5-30 cm kasvupaikan mukaan siten, että hienojakoisilla- ja turv la mättäät ovat matalampia Mättääseen ei saa jäädä hakkuutähdettä, sillä se jättää helposti humuskerroksen väliin ilmakerroksen. Tämä estää veden kapillaarisen nousun pohjamaasta mättään pintaosiin ja lisää siten mättään kuivumisriskiä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26

26 Koneellisen istutuksen laatu Kuusen taimet istutetaan syvään siten, että juuripaakun yläreunan päälle vähintään 5 cm maata. Tavoitteena on saada taimen juuristo mättään sisälle kaksinkertaiseen humuskerrokseen Vähintään puolet versosta on oltava maan päällä, jotta taimella on riittävästi yhteyttävää neulaspinta-alaa maan päällä hyvän kasvun ja elossa säilymisen takaamiseksi Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26

27 Koneellisen istutuksen laatu Maalajin vaikutus mättään kokoon Keskikarkea/Karkea Hieno/Turve Korkeus, cm Pituus, cm Leveys, cm

28 Kohdevalinta Yleistä Kohdevalinnalla on suuri vaikutus työn laatuun ja - tuottavuuteen Kaikki uudistamiskohteet eivät sovi koneelliseen istutukseen Koneistutuskelpoisuus muodostuu monen eri ominaisuuden yhteisvaikutuksena (mm. kivisyys, pehmeys, kaltevuus, huolto) Koneellisen istutuksen edellytyksiä tulee miettiä jo kohteen uudistamissuunnitelmaa tehtäessä Käytännön kohdevalinnasta vastaa palveluntarjoaja Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta

29 Kohdevalinta Kohdevalinnalla on suuri vaikutus työn laatuun ja - tuottavuuteen Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta

30 Eteneminen Kartta on suunnittelun perustyöväline Koneellisen metsänistutuksen opas s. 44 Koneellisen istutuksen työohje

31 Kohdevalinta Maaperän kivisyys Lähtökohtaisesti kaikki kohteet, jotka voidaan mätästää, voidaan myös istuttaa koneellisesti, mutta runsas kivisyys vaikeuttaa ja hidastaa koneellista istutusta huomattavasti Ongelma on, että kivikkoisuudesta ei juuri ole ennakkotietoa ja silmämääräinen arviointi ei ole aina luotettava, koska kivisyys saattaa vaihdella istutusalueen sisällä paljonkin Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39

32 Kohdevalinta Kuvat: Arto Väänänen Maaperän kivisyys Koneellisen istutuksen kannalta merkitsevää on maanperän kivisyys maanmuokkaukseen kohdistuvassa noin cm paksussa humus - ja kivennäis-maakerroksessa

33 Kohdevalinta Maaperän kivisyys Kivikkoisilla kohteilla laadukkaiden viljelykohtien etsintä aiheuttaa lisätyötä Kivisyys vaikuttaa istutettujen taimien tilajärjestykseen Kivikkoisilla kohteilla mättäiden laatu jää usein heikoksi Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39

34 Kohdevalinta Kivisyyden mittaus Mittaaminen suoritetaan 20 cm syvyyteen kivisyysrassia käyttäen 1m Kivisyys-rassi painetaan maahan 20 cm syvyydelle Mikäli kivisyysrassi ei humuskerroksen alareunasta mitattuna painu maahan 20 cm syvyyteen, lasketaan painallus kiveen osumiseksi Myös maanpäälliseen kiveen osuvat painallukset lasketaan Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa

35 Kohdevalinta Kivisyysindeksi Kivisyys, % Vähäinen (0-30) Normaali (30-60) Runsas (> 60) Kuvat: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa

36 Kohdevalinta Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa

37 Kohdevalinta Maaperän runsas kivisyys hidastaa työtä, vaikuttaa taimien tilajärjestykseen ja kasvualustan laatuun Kuva: Arto Väänänen

38 Kohdevalinta Kannot Pääsääntöisesti kantoja ei poisteta istutustyön aikana, vaan viljelykohdat tehdään kantojen väliselle alueelle. Suuret kannot runsaslukuisena vaikuttavat heikentävästi istutuksen tilajärjestykseen Kantojen korjuu nopeuttaa koneellista istuttamista ja parantaa työn laatua. Osittain paljastunut maanpinta helpottaa kohteen kivisyyden arviointia ja viljelykohtien valintaa Kantojen korjuun yhteydessä paljastuva kivennäismaa ei korvaa maanmuokkausta, vaikka osa kohoumista syntyykin menetelmän sivutuotteena Koneellisen metsänistutuksen opas s. 41 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa

39 Kohdevalinta Suret runsaslukuiset kannot hidastavat työtä ja vaikuttavat taimien tilajärjestykseen

40 Kohdevalinta Hakkuutähteet Hakkuutähteiden ja korjuu nopeuttaa koneellista istuttamista ja parantaa työn laatua Lisätyötä aiheutuu istuskohdalla olevien hakkuutähteiden siirtelystä Vähäiset ja pienet hakkuutähteet voidaan asettaa istutuskohtien väliseen tilaan Runsaiden ja kookkaiden hakkuutähteiden sijoittaminen vaatii paljon tilaa, joten se vaikuttaa heikentävästi taimien tilajärjestykseen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 38 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa

41 Kohdevalinta Hakkuutähteiden siirtely lisää työtä

42 Kohdevalinta Uudistettavan kohteen pinta-ala Koneellisesti uudistettavan kohteen pinta-ala tulee olla riittävän iso, jotta työ on kustannustehokasta, eikä koneen ja huoltovälineiden siirtoihin eikä myöskään valmisteleviin toimenpiteisiin kulu kohtuuttoman suurta osaa työajasta Mitä suurempi kohde, sitä pienempiin yksikkökustannuksiin päästään Käytännössä uudistettavan työkohteen tulisi olla vähintään hehtaarin kokoinen. Mikäli yksittäiset kuviot sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, on pintaalaltaan pienempien kuvioiden istuttaminen mahdollista, koska kone voidaan siirtää kuviolta toiselle ajamalla. Merkittävä tekijä on työkohteiden ketjutus. Istutuskauden ohjelma ja uudistamiskohteiden suunnittelu tulee tehdä hyvissä ajoin ennen istutuskautta, jolloin vältytään turhilta koneen siirtämisiltä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42

43 Kohdevalinta Huolto Työskenneltäessä telaalustaisilla peruskoneilla, pyritään minimoimaan huoltoajon määrää Huoltoajon määrään voidaan vaikuttaa koneen ennakkotarkistuksilla ja työmaan ajojärjestyksellä Maapohjan laatu ja huoltomatkan pituus vaikuttavat huoltoajan määrään Myös mahdolliset maan- ja tiestön käyttörajoitteet voivat vaikuttaa huoltojärjestelyihin Mm. tiestön käyttörajoitteet voivat vaikuttaa kaluston siirto ja huoltojärjestelyihin

44 Kohdevalinta Kasvupaikka Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaustapa on laikkumätästys ja siksi koneistutuskohteiksi soveltuvat parhaiten tuoreet (MT) kankaat ja sitä viljavammat kasvupaikat. Myös kuivahkot kankaat (VT), jotka uudistetaan mätästäen, voidaan istuttaa koneellisesti. Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kivennäismaille. Koneellisesta istutuksesta turv le on toistaiseksi vähän kokemuksia. Turv la ongelmia saattavat aiheuttaa mättäiden heikko tiivistyminen, mättään kuivuminen ja routiminen sekä tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42

45 Kohdevalinta Puulaji Koneellinen istutus soveltuu, maanmuokkaustapa ja kasvupaikkavaatimukset huomioiden, parhaiten kuusen istutukseen. Myös männyn ja koivun koneellista istuttamista on kokeiltu onnistuneesti, mutta toistaiseksi eniten kokemusta on kuusen koneellisesta istuttamisesta. Menetelmän yleistyessä on oletettavaa, että myös koivun ja männyn koneellinen istuttaminen yleistyy. Männyn istutuksessa on huomioitava kasvupaikan vaatimukset ja kasvussa olevan taimen vaurioitumisherkkyys Mänty ei sovellu kesäistutukseen. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42

46 Kohdevalinta Vesitalous Mikäli kohteella on ojitustarvetta tai muuta vesitalouden järjestelyjä, tulee toimenpiteet tehdä ennen kohteen istuttamista. Laikkumätäs voidaan kuitenkin tehdä alueelle, missä pohjavesi ei nouse mättään korkeudelle Laikussa voi kerääntyä sadevettä Pienialaiset kosteat painanteet voidaan jättää käsittelemättä ja antaa uudistua luontaisesti Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43

47 Kohdevalinta Kaltevuus Kohteen kaltevuuden osalta tulee huomioida konetyön vaatimukset Esim. Volvo EC 140 max. kaltevuus saa olla 35 o Korkeuskäyrä on viiva joka yhdistää samalla korkeudella olevat pisteet. Standardikäyräväli on 5 m Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43

48 Kohdevalinta Kaltevuus Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43

49 Hyvän istutuskohteen ominaisuuksia Kohteen koko vähintään 1 ha Istutustyömaan lähelle (300 m) päästään kuorma-autolla ajokelpoista tietä pitkin, myös kevään kelirikkoaikana Taimille on sopiva varastopaikka tien tai työmaan lähellä Kasvupaikkatyyppi on kivennäismaata ( VT, MT, OMT) Vesitalous on kunnossa Hienojakoisille, routiville paikoille istutetaan vain kevätkaudella niin, että taimet ehtivät juurtua riittävästi ennen syksyä Kivikkoisuus tai rinteen viettävyys ei haittaa istutustyön suoritusta Hakkuutähteet on kerätty pois tai alue on kulotettu Koneellisen metsänistutuksen opas

50 Lähteet Syri M., Laine T Koneellisen metsänistutuksen opas. Vammalan Kirjapaino Saatavissa: Koneellisen istutuksen työohje. Metlan ja Metsäkeskuksen työohje Saatavissa: Laine T. Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta. Metla. Saatavissa: Hämäläinen J., Kaila S., Kariniemi A., Örn J Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa. Metsätehon raportti. Saatavissa:

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri 1 Suomen metsäkeskus Toimituskunta Tiina Laine Mikko Syri Metsäntutkimuslaitos Suomen

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine, Mikko Syri ja Kyösti Sipilä Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa kehityshankkeessa: Teknologialla

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi Koneellinen metsänistutus toteutus Timo Tomperi Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toteutus Koneellisen istutuksen työvaiheet Ajolinjojen suunnittelu Koneellisen istutuksen työvaiheet Eteneminen Ylä-

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

KONEELLINEN METSÄNHOITO

KONEELLINEN METSÄNHOITO B Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KONEELLINEN METSÄNHOITO KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:12 KONEELLINEN METSÄNHOITO Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Maanmuokkauksen koulutusaineisto

Maanmuokkauksen koulutusaineisto Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? METSÄNTUTKIMUSPÄIVÄ Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Tulevaisuuden metsät ja

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Metsätehon raportti 233 22.9.2014 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä Antti Hynönen Tiina Laine Markus Strandström Kyösti Sipilä Teijo Palander Pekka T. Rajala ISSN 1796-2374

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 5/2014 (776) Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 Kehityspäällikkö Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä, opiskelija Antti Hynönen, Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Hyvän taimen tunnusmerkit Uudistusalalle sopiva alkuperä

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä

Lisätiedot

onnistuminen Lapissa

onnistuminen Lapissa Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät

Lisätiedot

näin saat hyvän taimikon

näin saat hyvän taimikon näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot