Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään"

Transkriptio

1 Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry ja Keski-Suomen metsäkeskus Asiasisältö ja ulkoasun suunnittelu - Kari Vääränen, Keski-Suomen metsäkeskus (vastaava toimittaja) ja Helena Reiman, Keski-Suomen metsäkeskus Ulkoasun toteutus - Suomen Metsäsertifiointi ry Valokuvat Keski-Suomen metsäkeskus: Kari Vääränen (sivut/kuvat 5, 7, 12, 13, 14, 17, 18a, 23), Elsi Salmela (sivut/kuvat 16 ja 18b) ja Anne Mietala (sivu/kuva 26) Tieokas: Markku Meriluoto, (sivut/kuvat 6, 15, 22, 24 ja 25) Tämä esitysmateriaali on korvauksetta metsätalouden organisaatioiden käytettävissä koulutus- ja neuvontatarkoituksiin. Sisällyttäessään esitysmateriaalin tekstin tai osia siitä omiin koulutus- tms. materiaaleihinsa organisaatio itse vastaa materiaalin sisällön oikeellisuudesta. Valokuvien käytöstä muussa kuin metsäsertifioinnin vaatimuksia koskevassa koulutus- ja neuvontamateriaalissa tulee sopia valokuvien oikeuksien omistajien kanssa erikseen. Materiaalin (teksti ja kuvat) kaikesta maksullisesta hyödyntämisestä tulee sopia Suomen Metsäsertifiointi ry:n ja valokuvien oikeuksien omistajien kanssa erikseen. Dia 1

2 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään FFCS :2003 -standardin kriteeri 10 Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että a) vaatimukset luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n mukaisille suojelluille metsäisille luontotyypeille, b) vaatimukset metsälain (1093/1996) 10 :n mukaisille erityisen tärkeille elinympäristöille ja c) metsäsertifiointikriteeristön (FFCS :2003) vaatimukset harvinaisille tai harvinaistuneille elinympäristöille toteutuvat metsäsertifioinnin piirissä olevassa metsätaloudessa. Dia 2

3 a) Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut metsäiset luontotyypit (LuonnonsA 10 ) ovat: 1. Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2. pähkinäpensaslehdot ja 3. tervaleppäkorvet. Luonnonsuojelulain - mukaisiksi kohteiksi luetaan alueet, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia (LuonnonsL 29 ) - vaatimukset tulevat voimaan, kun ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat (LuonnonsL 30 ) ja kun ympäristökeskus on antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille (LuonnonsL 30 ) - kohteiden mahdollinen käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että kohteen luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu (LuonnonsL 29 ) - alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksissa antaa luvan kohteen käsittelyyn, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu (LuonnonsL 31 ) Dia 3

4 a) Metsäsertifioinnin kriteerin 10 toteutumisen arviointi luonnonsuojelulain vaatimusten osalta perustuu: - oikeusistuimen tekemiin päätöksiin tapauksista, joissa luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on vaarantunut. (FFCS 10/indikaattoriosa) - kohteen ominaispiirteet eivät ole säilyneet kriteerissä tarkoitetulla tavalla, jos kohteella on toimittu tahallaan tai tuottamuksellisesti luonnonsuojelulain vastaisesti. (FFCS 10/indikaattoriosa) Dia 4

5 a) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut metsäiset luontotyypit (LuonnonsL 1096/1996) 1/3 1. Luontaisesti syntyneiden, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvien metsiköiden olennaiset ominaispiirteet ovat: (LuonnonsA 10 ) metsikön puut ovat luontaisesti syntyneitä ja merkittäviltä osin jaloja lehtipuita ja jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kpl hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Jaloiksi lehtipuiksi luetaan tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava. Jalojen lehtipuiden tulee olla runkomaisia puita, joiden läpimitta 1,3 m:n korkeudelta on yli 7 cm. Poikkeuksena on tammi, jonka läpimitta 1,3 m:n korkeudelta pitää olla vähintään 20 cm. Jalopuumetsä. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 5

6 a) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut metsäiset luontotyypit (LuonnonsL 1096/1996) 2/3 2. Pähkinäpensaslehtojen olennaiset ominaispiirteet ovat: (LuonnonsA 10 ) pähkinäpensaat ovat vähintään 2 metriä korkeita tai leveitä ja niitä on vähintään 20 kpl hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella Pähkinäpensaslehto. Kuva Markku Meriluoto Dia 6

7 a) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut metsäiset luontotyypit (LuonnonsL 1096/1996) 3/3 3. Tervaleppäkorpien olennaiset ominaispiirteet ovat: (LuonnonsA 10 ) metsiköt ovat luhtaisia tai lähteisiä alueita, joissa valtapuuna on tervaleppä ja aluskasvillisuutena mättäillä on hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia ja välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, useimmiten vehkaa ja kurjenmiekkaa. Tervaleppäkorpi. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 7

8 b) Metsälaki 1093/1996 Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 1093/1996) ovat seuravat elinympäristöt luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina ja ympäristöstään selvästi erottuvina: 1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3. rehevät lehtolaikut; 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5. rotkot ja kurut; 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Dia 8

9 b) Metsälain määrittämiä kohteita käsiteltäessä kohteen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla (MetsäL 10 ) jolloin: kiellettyjä toimenpiteitä ovat avohakkuu, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, metsätien tekeminen, purojen ja norojen perkaus, kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, sellaisten puiden viljely, jotka eivät kuulu Suomen luontaiseen lajistoon, sekä muut metsätalouden toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta (MMM päätös metsälain soveltamisesta 224/1997; 9 ); sallittuja toimenpiteitä ovat yleensä varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, yksittäisten kuokkalaikkujen teko, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä. (MMM päätös metsälain soveltamisesta 224/1997; 9 ) ja muiden toimenpiteiden sallittavuus tai kiellettävyys on selvitettävä tapauskohtaisesti. (MMM päätös metsälain soveltamisesta 224/1997; 9 ). Dia 9

10 b) Poikkeuslupa (MetsäL 11 ) - mikäli metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämisvelvoitteen täyttämisesta aiheutuu maanomistajalle metsän tuoton vähenemistä tai muuta taloudellista menetystä, mikä ei ole vähäistä, metsäkeskuksen tulee maanomistajan hakemuksesta myöntää lupa toteuttaa hoito- ja käyttötoimenpiteet tavalla, josta maanomistajalle aiheutuva menetys jää vahäiseksi - mikäli kohteelle myönnetään kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötuki, niin poikkeuslupaa ei saa myöntää. Dia 10

11 b) Metsäsertifioinnin kriteerin 10 toteutumisen arviointi metsälain vaatimusten osalta perustuu: - oikeusistuimen tekemiin päätöksiin tapauksista, joissa metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät ole säilyneet (FFCS 10/indikaattoriosa) - metsäkeskuksen metsälain 11 :n perusteella myöntämille poikkeusluville tulee olla perusteet (FFCS 10/indikaattoriosa) - kohteen ominaispiirteet eivät ole säilyneet kriteerissä tarkoitetulla tavalla, jos kohteella on toimittu tahallaan tai tuottamuksellisesti metsälain vastaisesti (FFCS10/indikaattoriosa) Dia 11

12 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (1/7) 1. Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt tarkoittavat vyöhykettä, jonka puusto ja pensaskerros sekä pysyvän veden läheisyys luovat ympäristöstä poikkeavat kasvuolot ja pienilmaston (MetsäA 7 ). Puro. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 12

13 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (2/7) 2. Ruoho- ja heinäkorvissa, saniaiskorvissa sekä lehtokorvissa ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevissa letoissa on pitkäaikaisen häiriöttömän kehityksen tuloksena syntynyttä vaateliasta ja rehevää kasvillisuutta (MetsäA 7 ). Ruoho- ja heinäkorpi. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 13

14 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (3/7) 3. Rehevät lehtolaikut erottuvat selvästi ympäristöstään vaateliaan kasvillisuutensa vuoksi (MetsäA 7 ). Rehevä lehtolaikku. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 14

15 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (4/7) 4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla suo katsotaan ojittamattomaksi silloinkin, kun suohon on kaivettu ojia, mutta ojat ovat yksittäisiä eivätkä ne ole kuivattaneet suota (MetsäA 7 ). Kangasmetsäsaareke. Kuva Markku Meriluoto Dia 15

16 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (5/7) 5. Rotkoilla ja kuruilla tarkoitetaan kallioperään tai kivennäismaahan uurtuneita, jyrkkärinteisiä, yleensä vähintään kymmenen metriä syviä rotkoja ja kuruja, jos niille on luonteenomaista muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus (MetsäA 7 ). Rotko. Kuva: Elsi Salmela, KSMK. Dia 16

17 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (6/7) 6. Jyrkänteillä ja niiden välittömillä alusmetsillä tarkoitetaan yleensä vähintään kymmenen metriä korkeita kalliojyrkänteitä ja niiden varjostamia välittömiä alusmetsiä, jos niissä rapautumistuotteiden seurauksena on muusta metsäympäristöstä poikkeavaa vaateliasta kasvillisuutta (MetsäA 7 ). Jyrkänne. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 17

18 b) Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 1093/1996) (7/7) 7. Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmilla hietikoilla, kallioilla, kivikoilla, louhikoilla, vähäpuustoisilla soilla ja rantaluhdilla tarkoitetaan kohteita, joiden ominaispiirteitä ovat erityiset kosteusolot, ravinnetilanne sekä luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puusto vanhoine ylispuineen tai kelopuineen ja lahopuineen (MetsäA 7 ). Vähäpuustoinen suo. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Louhikko. Kuva: Elsi Salmela, KSMK. Dia 18

19 c) Metsäsertifioinnissa mainitut harvinaiset ja harvinaistuneet elinympäristöt Metsäsertifioinnin harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt (FFCS 10) ovat: 1. tulvametsät ja metsäluhdat; 2. korvet; 3. letot Lapin läänissä; 4. paisterinteet ja supat sekä 5. vanhat metsät. Dia 19

20 c) Metsäsertifioinnissa asetetut vaatimukset harvinaisille ja harvinaistuneille elinympäristöille - koskevat kohteita, jotka ovat ovat tärkeimpien ominaisuuksiensa kannalta luonnontilaisia, enintään 1 ha:n suuruisia ja selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavia - kohteiden käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat tärkeimmät ominaisuudet säilytetään valtaosalla kohteista (elinympäristöt 1-4) - valtaosalla kohteista tarkoitetaan, että elinympäristöjen 1-4 tärkeimmät, säilytettävät ominaisuudet säilyvät yli 90 prosentilla kunkin elinympäristön käsitellystä kokonaispinta-alasta. Dia 20

21 c) Metsäsertifioinnin kriteerin 10 toteutumisen arviointi metsäsertifioinnissa mainittuja harvinaisia ja harvinaistuneita elinympäristöjä koskien perustuu: - harvinaisten tai harvinaistuneiden elinympäristöjen säilymiseen ennallaan tai lähes ennallaan. Lähes ennallaan tarkoittaa, että elinympäristöjen tärkeimmät, säilytettävät ominaisuudet ovat säilyneet yli 90 prosentilla kunkin elinympäristön käsitellystä kokonaispinta-alasta (FFCS 10/indikaattori) - säilymistä koskevia tietoja tuotetaan luonnonhoidon laadun seurannalla Dia 21

22 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 1/5 1. Tulvametsät ja metsäluhdat ovat: (FFCS 10) meren, järvien, jokien ja purojen aikaansaamia kangasmaiden tulvametsiköitä ja turvemaiden metsäluhtia ja kohteille on ominaista pintaveden luonnollinen vaihtelu. Kohteen mahdollisessa käsittelyssä on otettava huomioon, että: (FFCS 10) alueita ei ojiteta eikä maanpintaa muokata elinympäristöjen puustoa voidaan käsitellä harvennus- ja poimintaluonteisin uudistushakkuin. Metsäluhta. Kuva Markku Meriluoto Dia 22

23 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 2/5 2. Korpia ovat: (FFCS 10) luonnontilaiset, tavallisesti kuusivaltaiset sekä runsaasti lahonnutta ja kuollutta puustoa omaavat, myös muut kuin metsälain erityisen tärkeisiin reheviin korpiin luettavat korvet, joiden tärkein ominaisuus on korkea pohjaveden pinnan taso. Kohteen mahdollisessa käsittelyssä on otettava huomioon, että : (FFCS 10) kohteet jätetään ojittamatta, puustoa voidaan käsitellä harvennushakkuin ja uudistaa suojuspuu- tai poimintahakkuin. Korpi. Kuva: Kari Vääränen, KSMK. Dia 23

24 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 3/5 3. Lapin läänin letot ovat: (FFCS 10) kalkkipitoisilla alueilla ja yleensä pohjaveden läheisyydessä esiintyviä ravinteisia, puuttomia tai vähäpuustoisia lettosoita, joiden tärkeimmät ominaisuudet ovat erityinen ravinteisuus, vesitalous ja yleensä monimuotoinen kasvillisuus. Kohteen mahdollisessa käsittelyssä on otettava huomioon, että : (FFCS 10) letot jätetään ojittamatta, puustoa voidaan käsitellä harvennushakkuin ja poimintaluonteisin uudistushakkuin. Letto. Kuva Markku Meriluoto Dia 24

25 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 4/5 4. Paisterinteet ja supat: (FFCS 10) harjualueilla sijaitsevilla paisterinteillä kasvaa valoisan paisteisen pienilmaston ansiosta ja aiempien kulojen johdosta ympäristöstään erottuvaa lajistoa ja harjualueilla esiintyvien jyrkkärinteisten suurten kuusivaltaisten kuoppien, suppien, säilytettävä ominaisuus on kellarimaisen pienilmaston synnyttämä ympäristöstään erottuva kasvillisuus. Dia 25 Kohteen mahdollisessa käsittelyssä on otettava huomioon, että: (FFCS 10) paisteinen pienilmasto säilytetään puustoa poistamalla tai kulottaen, mutta alueen maanpintaa ei muokata, supan ympäristöstään erottuva kasvillisuus säilytetään rajoittamalla hakkuut vain supan reunojen ylimpään osaan. Paisterinne. Kuva Markku Meriluoto Suppa. Kuva Markku Meriluoto

26 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 5a/5 5. Vanhojen metsien olennaiset tunnusmerkit ovat: (FFCS 10) vallitseva puusto on yleensä selvästi vanhempaa (yli 1,5-kertainen) kuin alueella metsätaloudellisesti suositeltava vallitsevan puuston kasvatusikä, puusto on yleensä eri kokoista, muodostunut useasta latvuskerroksesta ja puulajista tai on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko, puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuin 60 vuoteen ja puustossa on vanhoja lehtipuita sekä runsaasti (vähintään 20 % puustosta) lahopuita, keloja ja maapuuta. runsas haapojen, raitojen tai jalojen lehtipuiden esiintyminen lisää kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Kohteiden ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsiköt metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. (FFCS 10) Vanha metsä. Kuva: Anne Mietala, KSMK. Dia 26

27 c) Harvinaiset tai harvinaistuneet elinympäristöt ja niiden hoito- ja käyttötoimenpiteet (FFCS 10) 5b/5 5. Vanhat metsät: (FFCS 10) Sertifioidulla alueella yli hehtaaria metsää omistavia koskien: - kriteerin tarkoittamaksi vanhaksi metsäksi luetaan kaikki metsät, jotka täyttävät edellä luetellut vanhan metsän tunnusmerkit metsikön pintaalasta riippumatta. Tällöin myös yli yhden hehtaarin metsiköt jätetään kokonaisuudessaan metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Kriteerin 10 mukainen vanhojen metsien suojeluvaatimus ei koske - sertifioituja alueita, joilla suojeltua metsää on yli 5 prosenttia alueen metsäpinta-alasta - metsänomistajia, joiden metsäpinta-alasta alueellisen sertifikaatin kattamalla alueella on suojeltu yli 5 prosenttia. Dia 27

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys

Lisätiedot

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö

Maa-ainesten kestävä käyttö YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten LUONNON- VARAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten

Lisätiedot

SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen Suunnistusliitto ry 1 (15) SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ 1. Jokamiehenoikeudet perustana suomalaiselle luonnossa liikkumiselle Suunnistustoiminnan edellytykset pohjautuvat pitkälti

Lisätiedot

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa Suomen metsäkeskus 2015 Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Luonnonhoitohankeraportti 2015 { 2 } Metsälain 10 lehtolaikkujen

Lisätiedot

SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1

SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1 OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1. TAUSTAA Soiden ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa ojitettu suo mahdollisim mman lähelle luonnontilaa. Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymässä periaatepäätöksessä

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan

Lisätiedot

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Minun METSOni - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Vapaaehtoinen metsiensuojelu kannattaa METSO mahdollistaa Sisällysluettelo 3 Vapaaehtoinen metsiensuojelu

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

3 Hoidon ja käytön tavoitteet

3 Hoidon ja käytön tavoitteet HOITO JA KÄYTTÖ 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Hossan retkeilyalue on vuonna 2012 valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen valtion retkeilyalue, jossa alueen virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja aktiivinen

Lisätiedot

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.)

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) Porin kaupunkisuunnittelu 31.12.2006 Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006 PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN

Lisätiedot

Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma

Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Heidi Kontiokari Heikki Juntunen Ari Holappa Kerttu Härkönen Kari Sarajärvi

Lisätiedot

Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä

Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA FINGRID OYJ Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21569P001 Raportti FCG Suunnittelu ja

Lisätiedot

Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot

Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot Kpl Ha Arvioitujen leimikkojen kokonaismäärä 369 1107 - satunnaisotannalla valittuja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna

Lisätiedot

Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula

Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula YMRALA 17.6.2014 89 Valmistelija: ympäristötarkastaja

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (37) Pajukosken tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 109 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 1 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja suojelu asemakaavalla Rakennettu ympäristömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin. Tutkimusraportti 131/2014

Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin. Tutkimusraportti 131/2014 Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin tarveharkinta Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 131/2014 Tuomas Talvitie, Henna Toivanen, Janne Ruuth Sisällys

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali RAPORTTI 2015 Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali Sisällysluettelo Alkusanat 4 JOHDANTO 6 NYKYINEN METSIEN KÄYTTÖ EI OLE EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ 8 Metsien

Lisätiedot

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003.

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. TURUN YLIOPISTO Geologian laitos HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. Pro gradu tutkielma, 70 s., 32 liites.

Lisätiedot

3 Ei-tuotannollisten investointien korvauksen myöntäminen kosteikkohankkeista

3 Ei-tuotannollisten investointien korvauksen myöntäminen kosteikkohankkeista 1 luonnos 17.12.2014 Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien korvauksesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 201x Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista

Lisätiedot

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus... SISÄLLYS Vierimetsän uudistaminen......................... 5 Vierimetsän taimikonhoito......................... 6 Vierimetsän puuston ensiharvennus................. 6 Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...........

Lisätiedot