Luontoselvitys Kortelammen alueelle asemakaavan

Transkriptio

1 Luontoselvitys Kortelammen alueelle asemakaavan muutosta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY

2 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on tehty Pelkosenniemen kunnan tilauksesta asemakaavan muutosta varten. Inventoitu alue sijaitsee Pyhätunturin Kortelammen luoteispuolella. Inventoitu alue näkyy liitteenä olevassa kartalla tarkemmin. Etukäteistiedot uhanalaisesta lajistosta selvitettiin ELY-keskukselta Ympäristöhallinnon ylläpitämän olevan Hertta rekisterin Eliöt osiosta. Linnuston osalta selvitettiin uhanalaisista petolinnuista Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollilalta. Maastotyöt tehtiin Käyntiajankohta oli sopiva tarkoitustaan varten. Luontotyypit ja alueen lajisto oli selvästi havaittavissa. 2. Arvokkaat luontokohteet ja uhanalaiset lajit Maastokartoituksessa huomioitiin seuraavat luontoarvot. Lisäksi alla lueteltujen kohteiden lisäksi arvioitiin muuten arvokkaita kohteita. Kohteista kerättiin tiedot myös museoviraston ylläpitämästä kulttuuriperintökohteista sekä Paikkatietoikkunasta pohjavesivaikutuksesta. 2.1 Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu suojellut luontotyypit, jotka esiintyvät yleensä pienialaisina vain tietyillä alueilla. Luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa, niin että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit

3 2 Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät 2.2 Metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 :ssä kuvataan erityisen tärkeät elinympäristöt. Lakikohteen edellytykset ovat, että kohde on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, ympäristöstään selvästi erottuva ja pienialainen (muutamasta aarista hehtaariin). Näiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous o lehto- ja ruohokorvet o yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet o letot o vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot o luhdat Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät

4 3 Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot 2.3 Vesilain 11 :n mukaiset vesistöt Vesilain 11 :n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. 2.4 Arvokkaat elinympäristöt Alueelta kartoitettiin Avainbiotooppien määrittämistyöryhmän (Aapala ym. 1994) esittämät arvokkaat elinympäristöt eli avainbiotoopit. Arvokkaiden elinympäristöjen tulisi olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Arvokkaita elinympäristöjä ovat: Vanhat havu- ja sekametsät Vanhat lehtimetsiköt Paisterinteet Supat Ruohoiset suot Hakamaat ja metsäniityt 2.5. Uhanalaiset luontotyypit Inventointialueelta kartoitettiin Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tulosten (LUTU) mukaiset Pohjois-Suomen uhanalaiset luontotyypit. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät lettoluontotyypit, perinnebiotoopit ja tulvaniityt. Lisäksi havainnoitiin vähän tunnettuja luontotyyppejä kuten esimerkiksi arokosteikkoja.

5 Uhanalaiset kasvi- ja eliölajit Lisäksi lajikohtaisia suojelumääräyksiä koskien kartoitettiin seuraavat: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvi- ja eliölajien esiintymät (LSL 46 ja 47 ) Luontodirektiivin IV (a) tarkoittamien eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä Lintudirektiivin liitteen 1 lajit 3. Kortelammen luoteispuoleisen alueen luontoselvitys Kortelammin luoteispuoleinen alue koostuu metsämaasta joka rajautuu suolle. Alueen kallioperä koostuu kvartsiitista, arkoosista ja kiilleliuskeesta. Maaperä on muodostunut kumpumoreenia. Alue kuuluu Sompion Lapin eliömaakuntaan ja Pohjoisboreaaliseen metsäkasvivyöhykkeeseen. 3.1 Yleiskuvaus Kortelammen asemakaavan muutosalue sijoittuu Pyhätunturin Kortelammen luoteisosaan. Alueen suot ovat melko luonnontilaisia. Tämä tarkoittaa, ettei suuria ojitusalueita ole havaittavissa. ihmistoiminnasta on kuitenkin merkkejä. Kivennäismaalla puusto on kehitysluokaltaan varttunutta ja osaksi uudistuskypsää, mutta inventointialueella näkyy vanhoja kantoja, joten luonnontilaisesta metsää ei esiinny. Inventointialueella on kivennäismaan ja nevan reunassa patikointireitti. Ilmeisesti reitti ei ole virallinen. Kivennäismaa koostuu kuivasta kankaasta, jossa kasvaa kehitysluokaltaan varttunutta ja uudistuskypsää mäntyä. Eteläpuolella kivennäismaan reunassa on karukkokangasta, jossa on jäkälää. Lahopuustoa on todella niukasti, muutamia maakelopuita ja kantoja on havaittavissa. Pohjakerros koostuu kerros-ja kynsisammaleesta ja kenttäkerroksessa tavataan puolukkaa ja mustikkaa. Maaperä on altis kulumiselle sen hienojakoisuuden takia (Kuva 1).

6 5 Kuva 1 Kivennäismaan karukkokangasta ja niukkaa lahopuustoa. Pohjoispuolella kivennäismaan ja suon reunassa on enemmän varpukasvillisuutta ja paikoin heikosti soistuneisuutta. Kasvillisuudessa tavataan suopursua, juolukkaa, vaivaiskoivua. Inventointialueen suo-osa ei ole luonnontilaista, vaan kohteesta on havaittavissa kaivettuja kaivon kansia. Suon pohjoisosassa on havaittavissa kuivahtamista. Kasvillisuus on pääasiassa mesotrofista (kuva 2). Kasvillisuudessa esiintyy pajua, metsäkortetta, pyöreälehtikihokkia, kanervaa, karpaloa, luhtavillaa, suopursua, rahkasammalia, pullosaraa ja suokortetta. Märemmissä nevan osissa on havaittavissa luhtaisuutta sekä lähteisyyttä. Lähteisyyden myötä jotain leton lajistoa on havaittavissa paikoitellen. Lettoisuudesta ja lähteisyydestä kertovaa kasvillisuutta on mm. kampasammal, hetesirppisammal, kalvaskuirisammal, kinnassammaleet ja nauhasammal. Selkeitä lähteestä kertovaa purkauspintaa ei ole havaittavissa, vaan lähteisyys ilmenee heikkona tihkupintana. Ainoa lintu mikä ajankohtaan havaittiin oli valkoviklo suolla.

7 6 Kuva 2 Kivennäismaan reuna osaa, merkkejä luhtaisuudesta. Kesäreitti ja mönkijöiden jälkiä. 3.2 Alueen arviointi Kivennäismaa ja nevaosa eivät ole luonnontilaisia. Lähteisyys on sen verran niukasti esiintyvää, ettei se täytä Metsälain 10 :n kohtaa tai Vesilain tarkoittamaa lähdettä. Alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden tuhoaminen on kielletty. Nämä muinaismuistokohteet on esitelty kartassa keltaisina palloina ja liitteessä on mukana tiedot kohteesta. Nämä kohteet olisi hyvä huomioida suunnitelmassa ja olla asiassa yhteydessä Museovirastoon. Alueella on luokka II kuuluva pohjavesialue. Pohjavesialueita koskee pilaamiskielto, mutta normaali rakentaminen ei vahingoita pohjavesiä, varsinkin jos kaivaessa ja muussa toiminnassa on huomioitu lain mukainen toiminta. Kortelammen suunnalta avautuu maisema ympäristöönsä, joten rakennukset olisi hyvä suunnitella ympäristöönsä sopivasti ja niin että puustoa säilytettäisiin mahdollisuuksien mukaan.

8 7 LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulun yliopisto. Oulanka Reports 14. Oulu. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä. Rauma. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2003: Suuri Pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä internet-sivusto, osoitteessa: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 8. Helsinki. Ryttäri, T., Kalliovirta, M., &Lampinen, R. (toim.) 2012: Suomen uhanalaiset kasvit. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Suomen uhanalaiset lintulajit Bird Life Suomen internet-sivusto, Osoitteessa: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Helsinki.

9 8 LIITTEET Violetilla paksulla viivalla on karttaan rajattu inventointialue.

10 9 Muinaisjäännös tiedot: Pyyntikuoppia. kartalla kohteet merkattu keltaisella pisteellä. Pelkosenniemi perustiedot lisätiedot alakohteet tutkimukset Nimi: Kortelammit Kunta: Pelkosenniemi Järjestysnumero: 119 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Muinaisj.tyyppi: työ- ja valmistuspaikat Tyypin tarkenne: pyyntikuopat Lukumäärä: 8 Ajoitus: ajoittamaton Ajoitustarkenne: ei määritelty Koordinaatit: P: I: P (YKJ): I (YKJ): Lat (ETRS89/WGS84): 67, Lon (ETRS89/WGS84): 27, Lat (ETRS89/WGS84): 67 1,5454' Lon (ETRS89/WGS84): 27 15,8967' Lat (ETRS89/WGS84): 67 1' 32,7231" Lon (ETRS89/WGS84): 27 15' 53,8025" Z/m.mpy alin: 180,00 Z/m.mpy ylin: syvyysmax: syvyysmin: Koord.selite: Etäisyystieto: Eteläisimmän pyyntikuopan (numero 1) koordinaatit Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen Peruskartta: Perusk. nimi: Vuostimojärvi Kuvaus: Luonti: Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 14 kilometriä lounaaseen. Pyhäjärveltä kaakkoon avautuvan tunturisolan kaakkoispäässä olevien eteläisten Kortelampien välisillä suosaarekkeilla ja niiden länsipuolisen kankaan kaakkoisreunalla on kaikkiaan 7-8 kuoppaa.