SELVITYSALUEEN SIJAINTI

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh soile.turkulainen@poyry.com 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Muuramen kuntaan Kivijärven ranta-asemakaavaa varten. Luontoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä alueella mahdolliset sijaitsevat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitystä varten koottiin olemassa olevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynnit ja Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Muuramen kunnassa 3 km keskustasta kaakkoon. Alueen laajuus on noin 5 ha ja siitä noin puolet on peltoa. Kuva 1. Selvitysalue sijaitsee Muuramen keskustan kaakkoispuolella Kivijärven pohjoispäässä. Pohjakartta Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. 3 LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse Natura verkoston kohteita, valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. Ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisterissä on vuodelta 1956 peräisin oleva tieto lietetattaren (Persicaria foliosa)esiintymästä Kivijärven pohjoispäässä. Lietetatar on rannoilla tai matalassa vedessä kasvava hennohko yksivuotinen tatarlaji. Se on rauhoitettu ja luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi (NT) (Rassi ym. 2000). Lietetatar kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin(liite 2).

2 2 Selvitysalueen pelto ja metsänreuna sisältyvät Saarenkylän maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulle maisema-alueelle (Horppila-Jämsä & Salminen 1996). Saarenkylän pihapiirit, kylätie ja pääosa pelloista sijaitsevat niemessä selvitysalueen pohjoispuolella. 4 MAASTOKARTOITUKSET Maastokäynnillä pyrittiin lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti huomioimaan seuraavat kohteet (liitteet 1 ja 2): luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaiset luontotyypit vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 1093/ luvun 10 mukaiset tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) sekä luontodirektiivin 79/409/ETY liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin 92/43/ETY liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi selvitysalueelle tehtiin lietetattaren kartoittamiseksi maastokäynti Kartoitus tehtiin venettä apuna käyttäen ja mukana oli biologi Johanna Hallman Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET JA LUONTOKOHTEET Selvitysalueen länsiosa rajoittuu Kivijärveen ja siihen pohjoisesta laskevaan, noin kymmenen vuotta sitten kaivettuun kanavaan. Kanavan ja selvitysalueen keskiosan pellon välissä on pensoittunutta ja osin niittymäistä aluetta, joka on ainakin osittain muodostunut alueelle levitetyille kaivumassoille. Laajin avoin niittyalue on heinävaltainen ja ruohoista esiintyy hieman mm. metsäkurjenpolvea, nurmitädykettä ja siankärsämöä. Niittymäisiä alueita ei voida pitää lajistoltaan erityisen monipuolisina tai edustavina. Kivijärven ja pellon välissä on nuorta lehtipuustoa ja kapealti luhtaista rantaa ja ulompana sankkana kasvustona järviruokoa. Järviruokokasvuston länsireunassa kasvaa piurua (Scolochloa festucacea), joka on harvinaisena rannoilla kasvava pitkäkortinen heinä (kuva 6). Piurulla elävä piurukuoriainen (Donacia fennica)on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Kuvat 2 ja 3. Näkymät kanavaa reunustavalle pensaikko- ja niittyalueelle ja Kivijärven rantaan, jossa etualalla piurukasvusto.

3 3 Lietetattaren kartoituksessa suurin osa selvitysalueesta todettiin siinä määrin ruovikoituneeksi, ettei sillä nykytilassa todennäköisesti ole merkitystä lietetattaren kasvupaikkana. Kanavan itäpuolella on osin avointa pensaikon reunustamaa rantaa, mutta tässä samoin kuin kanavan reunoilla, ranta syvenee melko nopeasti eikä lietetatarta havaittu. Sen sijaan kaava-alueen ulkopuolella kanavan länsirannalla todettiin mahdollinen lietetattaren kasvupaikka (kasvinäytteet määritettävinä) (kuva 6). Lietetattaren vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria, mikä hankaloittaa sen kartoittamista. Selvitysajankohtana vedenpinta Kivijärvessä oli melko korkealla, joten mahdollisesti matalamman veden aikaan lajille soveltuvaa rantaa olisi alueella enemmän. Kuvat 4 ja 5. Näkymät selvitysalueen itäosan metsään ja harmaalepikkoon. Selvitysalueen itäreunalla on peltoon rajoittuva metsäinen rinne, jonka yläosassa puusto on mäntyvaltaista tuoretta kangasta ja alaosassa vähän rehevämpää sekametsää. lisäksi alueella on metsittynyt niitty. Alueella kasvaa nuorehkoja haapoja ja yksi järeä puu, mutta liito-oravan (Pteromys volans) papanoita ei havaittu. Paikallistien ja sähkölinjan rajaamassa kulmassa on rehevää ja kosteaa harmaalepikkoa, jossa kasvaa hiirenporrasta, vadelmaa, ojakellukkaa ja yksittäinen mustakonnanmarja (kuva 6). Alueelle ei ole merkittävästi lahopuustoa, ja sen läpi kulkee umpeutumassa oleva oja. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueelta ei ole erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita. Selvitysalueen itäosan rehevää lepikkoa voidaan pitää metsälain mukaisena rehevänä lehtolaikkuna, vaikka se ei olekaan täysin luonnontilainen eikä lajistoltaan erityisen edustava (kuva 6). Kivijärven pohjoispää selvitysalueenkohdalla on mahdollista lietetattaren esiintymisaluetta. Maastokartoituksissa lajia ei kaava-alueella todettu eikä maankäytön suunnittelulle näin ollen voida antaa erityisiä suosituksia sen huomioimiseksi. Ruovikon osittainen poisto esimerkiksi venelaituria varten voi olla lajin kannalta jopa hyväksi. Kokonaan Kivijärven pohjoisrantaa ei tulisi ruopata, mm. sen vuoksi, että alueella kasvaa harvinaisena tavattavaa piurua (kuva 6).

4 4 Muualla alueella ei todettu elinympäristöjä, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille tai EU:n luonto- tai lintudirektiivilajeille. Kaava-alueen sijoittuminen Saarenkylän maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulle maisema-alueelle tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. selvitysalue lehtolaikku piurun kasvupaikat Saarenkylän kulttuurimaisemaalue mahdollinen lietetattaren kasvupaikka Kuva 6. Selvitysalueen rajaus ja luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet.. Lähteet: Horppila-Jämsä & Salminen 1996: Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Julkaisu B 61.Keski-Suomen liitto. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt s. Metsälehti Kustannus. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Keski-Suomen ympäristökeskus 2007: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista, pohjavesialueista ja uhanalaisista lajeista. Liite 1.Metsälaki 10, luonnonsuojelulaki 29 ja vesilaki 15a ja 17a. Liite 2. Uhanalaisuusluokitus ja lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä.

5 LIITE 1 Liite 1. Metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain luontokohteet Metsälaki (1093/ luku 10 ) Metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 1. lähteiden, purojen ja pysyvien vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3. rehevät lehtolaikut; 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5. rotkot ja kurut; 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Luonnonsuojelulaki (1096/ luku 29 ) Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1. luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2. pähkinäpensaslehdot; 3. tervaleppäkorvet; 4. luonnontilaiset hiekkarannat; 5. merenrantaniityt; 6. puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7. katajakedot; 8. lehdesniityt; sekä 9. avointa maisemaa hallitsevat suuret puut tai puuryhmät. Vesilaki (1961/264 1 luku 15a ja 17a ) Toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha:n suuruisen lammen ja järven säilymisen luonnontilaisena on kielletty. Jos muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva uoma on luonnontilainen ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä.

6 LIITE 2 Liite 2. Uhanalaisuusluokitus ja lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä. LAJIEN SUOJELU EU:N LINTU- JA LUONTODIREKTIIVEISSÄ Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura verkosto). Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto). Vastaava velvoite koskee Suomessa säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. UHANALAISUUSLUOKITUS Suomen lajien uusimmassa (2000) uhanalaisuusarvioinnissa on sovellettu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitusta. Kaikki lajit on sijoitettu johonkin seuraavista luokista: Arvioimatta jätetyt (NE, Not Evaluated) Puutteellisesti tunnetut (DD, Data Deficient) Hävinneet (RE, Regionally Extinct) Luonnosta hävinneet (EW, Extict in the Wild) Äärimmäisen uhanalaiset (CR, Critically Endangered) Erittäin uhanalaiset (EN, Endangered) Vaarantuneet (VU, Vulnerable) Silmälläpidettävät (NT, Near Threatened) Elinvoimaiset (LC, Least Concearn) Lajiston alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkasteltiin silmälläpidettävien (NT) ja elinvoimaisten (LC) lajien uhanalaisuutta metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin perustuvilla alueilla. Arvioinnissa sovellettiin IUCN:n kriteereitä valtakunnallisen arvion tapaan, mutta selvyyden vuoksi lajeja ei kuitenkaan luokiteltu eri luokkiin, vaan käytössä on vain yksi, "alueellisesti uhanalaisten" (RT) luokka. Luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu 1410 uhanalaista lajia. Uhanalaisista lajeista 608 on erityisesti suojeltavia. Lisäksi Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä (ns. vastuulajit) Lähde: