Varastokirjasto. Toimintakertomus vuodelta Toimintakatsaus Toimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Varastokirjasto Toimintakertomus vuodelta Toimintakatsaus Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on säädösten (laki 1978/88 ja asetus 94/92 Varastokirjastosta) mukaan vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Varastokirjasto on vakiintunut kirjastolaitoksen yhteiseksi varastointi- ja kaukopalvelukeskukseksi. Kirjastoista on siirretty Varastokirjastoon hyllymetriä aineistoa vuodesta 1989 alkaen. Pääosa tästä on kirja- ja kausijulkaisuaineistoa. Vastaava tila on vapautunut kirjastoissa muuhun käyttöön. Varastokirjasto edistää aineiston saatavuutta tehostamalla kaukopalvelutoimintaa ja tiivistämällä kokoelmayhteistyötä kirjastojen kanssa. Varastokirjasto on ollut maamme suurin kaukopalvelukeskus vuodesta 1996 alkaen. Kaukopalvelu on ollut tehokasta ja se on kasvanut vuosittain 10-20%. Keskitetyllä varastoinnilla on taattu se, että maahamme hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti. Varastokirjaston voimakkaasti kasvavat kokoelmat tukevat kirjastojen aineistontarjontaa. Varastokirjastossa tehty luettelointi lisää merkittävästi Linneayhteisjärjestelmän kautta käytettävissä olevan aineiston saavutettavuutta ja saatavuutta. Linnea-yhteisjärjestelmään uusittiin vuonna 2001 atk-järjestelmä. Siirtyminen VTLS:stä Voyageriin vaikutti merkittävästi Varastokirjaston toimintaan ja vaikeutti tulostavoitteiden toteutumista vielä vuonna Ohjelma oli edelleen keskeneräinen eikä toiminut tarkoitetulla tavalla Toimintaympäristön muutoksia Kirjastojen toiminta-ajatus tietovarantojen käyttöön asettajana ei ole sisällöltään muuttunut siitä huolimatta, että kirjastojen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Elektronisen tiedon voimakas lisääntyminen on muuttamassa kirjastojen toimintaedellytyksiä ja kirjastoilta odotetaan entisten palveluiden ylläpitämisen lisäksi uusia palveluita. Painettua aineistoa tarvitaan kuitenkin jatkossakin. Varastokirjaston erityinen tehtävä on taata maahamme hankitun painetun aineiston saatavuus ja parantaa sitä valtakunnallisesti Aineiston siirtäminen Varastokirjastoon vähentää kokoelmatilojen kasvutarvetta kirjastoissa. Samalla se antaa mahdollisuuden kokoelmatilojen muuttamisen yleisötiloiksi, mm elektronisen kirjaston tarpeisiin tai esim. oppimiskeskuksiksi. Tilakustannusten vuoksi kirjastojen on tehostettava kiinteistöjensä käyttöä, ja niillä on tarpeita siirtää aineistoa Varastokirjastoon

2 jatkossakin. Siirretyn aineiston määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain melkoisesti. Varastokirjaston varastointipalveluiden suurin käyttäjäryhmä on ollut yliopistojen kirjastolaitos. Sen painetun aineiston hankinta on viime vuosina vähentynyt. 90-luvun puolivälissä yliopistokirjastot hankkivat yhteensä yli hyllymetriä painettua aineistoa. Vuonna 2001 määrä oli vajaa hyllymetriä. Siirtotarpeet saattavat jatkossa siten olla pienemmät kuin aikaisemmin. Monilla muilla tieteellisillä kirjastoilla on kokoelmatilaongelmia, joiden ratkaisemiseksi ne tarvitsevat Varastokirjastoa. Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat vakiintuneet ja ne ovat hakeutuneet Varastokirjaston lainauspalveluiden asiakkaiksi. Myös yleiset kirjastot käyttävät runsaasti sekä varastointi- että lainauspalveluita. Kaukopalvelun määrät ovat valtakunnallisesti laskeneet mm. elektronisen aineiston lisääntymisen seurauksena. Kaukopalvelun osuus kotilainoista on vähentynyt. Varastokirjastossa kaukopalvelu on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Varastokirjaston kaukopalvelun volyymi on noin 35% yliopistokirjastojen kaukopalvelun antolainauksen volyymista. Aineiston käyttöön asettaminen nopeasti, taloudellisesti ja laadukkaasti maamme kaikille kirjastoille on toimintasuunnitelmakauden keskeisimpiä haasteita. Jatkossa kasvu tasaantunee Hallinto Varastokirjasto on suoraan opetusministeriön alainen kirjasto. Kirjaston toimintaa ohjaa johtokunta, jonka opetusministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia kirjaston yleisestä kehittämisestä ja päättää toiminnan suuntaviivoista sekä toimia yhteistyöelimenä kirjastoihin päin. Tämä tarkoittaa mm. toiminta- ja taloussuunnitelman- sekä talousarvioehdotusten laatimista, päätöksentekoa periaatteellisista asioista sekä kirjastojen toiveiden ja aloitteiden käsittelemistä. Johtokunta Varastokirjaston johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Nykyinen johtokunta aloitti toimintansa Siihen kuuluvat opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen, opetusministeriö, puheenjohtaja toimistopäällikkö Antero Laiho, Turun yliopiston kirjasto, varapuheenjohtaja johtaja Maire Aho, Helsingin yliopiston kirjasto, slaavilainen kirjasto kirjastonjohtaja Hannele Fabritius, Joensuun yliopiston kirjasto osastonjohtaja Outi Melén, Helsingin kaupunginkirjasto biblioteksdirektör Leif Storbjörk, Stadsbiblioteket i Jakobstad Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Johtokunta kokoontui kolme kertaa. Johtokunta käsitteli kokouksissaan mm. seuraavia asioita: tulossopimusehdotus ja talousarvioesitys vuodelle 2003 toimintakertomus vuodelta 2001 vuoden 2002 tulostavoitteiden toteutumisen seuranta musiikkiaineiston varastointi 2

3 Kirjastopoliittisen ohjelman Varastokirjaston osuus Johtoryhmä Varastokirjaston toimintaa johti kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Kirjastonjohtajan apuna oli johtoryhmä, johon kuuluivat toimistopäällikkö Mirja Vepsäläinen, kirjastonhoitaja Liisa Björkqvist, palvelupäällikkö Markku Räisänen sekä kirjastosihteeri Pasi Juttula. Johtoryhmän sihteerinä toimi osastosihteeri Arja Kankkunen. Johtoryhmä kokoontui 11 kertaa Voimavarat Henkilökunta Kirjastossa työskenteli vuoden aikana 22 vakinaisluonteista virkamiestä ja 5 määräaikaista virkamiestä. Luettelointiin ja aineiston käsittelyyn käytettiin yhteensä 13,8 täysiaikaista henkilötyövuotta. Tukitoimintoihin mm. atk-tehtäviin, tiedotukseen ja toimisto- sekä johtotehtäviin käytettiin yhteensä 4,5 henkilötyövuotta. Kaukopalveluun käytettiin 5,1 kokoaikaista henkilötyövuotta, josta työllisyysvaroin 0,23 htv. Kontentti-projektiin käytettiin 0,9 htv ja projektiin asiakaslähtöisestä kaukopalvelusta 0,08 htv. Yhteensä käytettiin kokoaikaiseksi muutettuna 23,4 henkilötyövuotta. Varastokirjasto toimi siviilipalvelupaikkana sekä tarjosi työharjoittelu- ja työkokeilumahdollisuuksia. Tilat Kirjasto on vuokralaisena Valtion kiinteistölaitoksen omistamissa tiloissa Kiinteistö Oy Kuopion Kirjatalossa osoitteessa Päivärannantie 10. Kiinteistöyhtiön osakkaina ovat SOK, Suomen valtio ja Kuopion kaupunki. Varastokirjastolla on käytössä m 2 :n tila, josta 388 m 2 on toimistotilaa ja loput varastotilaa. Yhteensä Varastokirjastossa on nyt käyttömetriä hyllyjä. Tilat riittänevät nykyisellä kolmen hyllykilometrin vuotuisella täyttymisvauhdilla alle vuoden ja uusia hyllyjä tarvitaan vuoden 2003 aikana. Määrärahat Varastokirjasto sai valtion talousarviossa euroa vuoden 2002 toimintaa varten. Vuodelta 2001 siirtyneitä määrärahoja oli ,13 euroa. 3

4 2. Tuloksellisuuden kuvaus Varastokirjaston ja opetusministeriön välisen vuotta 2002 koskevan tulossopimuksen tavoiteosa on seuraava: Sopimuskauden toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat toimiminen kirjastolaitoksen yhteisenä varastointikeskuksena sekä painetun aineiston saatavuuden parantaminen. Aineistojen saatavuutta parannetaan tehostamalla kaukopalvelutoimintaa, erityisesti elektronisia tiedonvälityskeinoja käyttäen, sekä tiivistämällä kokoelmayhteistyötä kirjastojen kanssa. 1. Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa. 2. Vastaanotettu aineisto käsitellään mahdollisimman nopeasti, yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. 3. Kaukopalvelu pidetään ajantasaisena, tilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishankkeisiin. Palvelut ovat jatkossakin maksuttomia. 4. Varastokirjasto osallistuu alansa kehittämiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti Tilan vapauttaminen Kirjastoista siirrettiin aineistoa Varastokirjastoon 2968 hyllymetriä. Kaikki kirjastojen siirrot otettiin vastaan. Vuoden lopussa kirjastoon oli siirretty hyllymetriä aineistoa vuodesta 1989 alkaen. Kokoelmiltaan Varastokirjasto on maamme tpoiseksi suurin kirjasto. Vuoden aikana seurattiin muun kuin painetun aineiston varastointitarpeita. Siirtojen lisäksi Varastokirjasto antaa kirjastoille mahdollisuuden paikalliseen poistamiseen sellaisen aineiston osalta, joka havaitaan kaksoiskappaleiksi jo lähettävässä kirjastossa. Yhdessä nämä antavat kirjastoille merkittävän työvälineen hallita kokoelmatilaongelmiaan. Vastaanotettu aineisto jakaantuu monografioihin, kausijulkaisuihin, väitöskirjoihin sekä nuotteihin ja levyihin seuraavasti (hyllymetreinä): Mono- Kausi- Väitösgrafiat julkaisut kirjat Muu Yhteensä % Yliopistojen kirjastot ,8 AMK-kirjastot ,0 Erikoiskirjastot ,3 Yleiset kirjastot ,7 Vaihdot ,6 Yksityiset ,5 Yhteensä

5 Verrattuna aikaisempiin vuosiin siirtojen määrä on alhainen. Yliopistokirjastojen siirtojen määrää selittää se, ettei niissä ollut tiloihin liittyviä suuria hankkeita. Niitä kuitenkin aika-ajoin on, ja määrät saattavat vaihdella vuodesta toiseen suurestikin. Kokonaismäärät viideltä edelliseltä vuodelta ovat seuraavat: Yht. Yliopistojen kirjastot Muut tiet. kirjastot Yleiset kirjastot Muut Yhteensä Koko toiminnan aikana siirretystä aineistosta 65 % on peräisin yliopistojen kirjastoista. Siirretty määrä on yli 11 % yliopistokirjastojen kirja- ja kausijulkaisukokoelmista (439 hkm). Siirtojen määrä vaihtelee vuosittain kirjastojen tarpeista riippuen, eikä Varastokirjasto juuri voi määriin vaikuttaa. Aineistoa toimitti vuonna 2002 Varastokirjastoon 145 kirjastoa. Kirjastoista oli yliopistoissa toimivia kirjastoyksiköitä 21 kpl, ammattikorkeakouluissa toimivia 8, erikoiskirjastoja 56 kpl ja yleisiä kirjastoja 47 kpl. Ulkomaisia vaihtokeskuksia oli 13 kpl. Yksityishenkilöitä oli 4 kpl. Yliopistokirjastoista suurimmat aineiston toimittajat olivat seuraavat: - Helsingin yliopiston kirjasto 378 hm - Tampereen teknillinen korkeakoulu 145 hm - Tampereen yliopiston kirjasto 144 hm - Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjasto 120 hm - Turun yliopiston kirjasto 114 hm. Helsingin yliopiston kirjastolaitos oli edelleen Varastokirjaston suurin asiakas. Helsingin yliopiston piirissä toimivista kirjastoista lähetettiin yhteensä 635 hyllymetriä. Muista tieteellisistä kirjastoista eniten aineistoa lähettivät: - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kirjasto 130 hm - Fortum 117 hm - VTT, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kirjasto 90 hm Yleisistä kirjastoista eniten aineistoa lähettivät seuraavat kirjastot: - Helsingin kaupunginkirjasto 98 hm - Oulun kaupunginkirjasto 71 hm - Mariehamns stadsbibliotek 68 hm. 5

6 Varastointipalveluja ovat käyttäneet kaikki korkeakoulukirjastot, 95 % maakuntakirjastoista ja muista yleisistä kirjastoista noin 40 % (170 kpl) sekä 290 muuta kirjastoa. Suoria tilan vapauttamiseen liittyviä kuluja syntyy mm. säilytystiloista, rahdeista, aineistoa vastaanottavasta henkilöstöstä sekä vastaanottamiseen liittyvistä koneista, laitteista ja tarvikkeista. Suorat tilan vapauttamiseen liittyvät kulut olivat seuraavan taulukon mukaiset: tilat rahdit laitteet palkat tarvikkeet Yhteensä Suorat aineiston vastaanottamiseen liittyvät kulut olivat vuonna euroa. Vastaanotettua hyllymetriä kohden tämä on 140,16 euroa, vuonna ,97 euroa. Tilakustannukset ovat yli 90%. Vastaanotettu aineisto varastoidaan kustannustehokkaasti. Aineistoa pystytään varastoimaan 15,86 hyllymetriä neliömetriä kohti, kun se kirjallisuuslähteiden mukaan normaaleissa kirjastojen tiivisvarastoissa on korkeintaan 13,81 (Hagman, Kirjaston mitoitus). Sataprosenttisella täytöllä hyllyihin mahtuu monografioita 56 nidettä hyllymetrille, mikä on noin 20 % enemmän kuin eräiden tieteellisten kirjastojen varastojen kapasiteetti. Yliopistokirjastoista on siirretty aineistoa hm. Avohyllymitoituksen mukaan (Hagman, Kirjaston mitoitus) tämä vie tilaa minimissään neliömetriä. Tiivisvarastossa säilytettäessä tilaa menee minimissään neliömetriä. Vuositasolla tilansäästö kirjastoissa on avohyllymitoituksen mukaan laskettuna minimissään noin 630 neliömetriä. 2.2 Aineiston käsittely ja säilyttäminen Varastokirjasto kuuluu yliopistojen kirjastojen Linnea-tietoverkkoon. Varastokirjaston Vaaritietokanta yhdistettiin Linda-yhteistietokantaan vuonna 1994, jolloin Varastokirjastossa alettiin luetteloida suoraan Linda-yhteistietokantaan. Yhteisluetteloinnin arvioitiin nopeuttavan luettelointia, koska tietueita pystyttäisiin kopioimaan entistä enemmän. Yhteistietokanta ei kuitenkaan ole nopeuttanut luettelointia, koska kokoelmiin liitettävästä luetteloitavasta monografia-aineistosta edelleenkin noin 40 % on ennestään yhteistietokantaan kuulumatonta. Erilaiset tarkistustoimenpiteet Lindassa ovat aikaa vieviä, ja tietokanta vaatii edelleenkin siivoamista. Vuoden aikana käyttöön otettiin erilaisia kopioluettelointiin liittyviä ratkaisuja. Niistä on ollut jonkin verran hyötyä, joskin minimitason primääriluettelointi on usein nopeampaa kuin bibliografisen tiedon haku monista tietokannoista. 6

7 Voyager on ollut luetteloinnissa keskeneräinen ja hitaampi käyttää kuin VTLS. Voyageria ei hyväksytty lukuisten puutteellisuuksien vuoksi ja loppulasku on toistaiseksi maksamatta. Käsittelymäärät ja aineistotilanne Vuoden aikana uusia monografiatietueita lisättiin tietokantaan kappaletta ja vuoden lopussa tietokannassa oli luetteloituja niteitä yhteensä kpl. Kirjoja näistä oli ; nimekkeitä oli kpl. Uusia kausijulkaisuja luetteloitiin nimekettä. Säilytysyksikköinä niitä oli kpl, ja vuoden lopussa niitä oli yhteensä säilytysyksikköä ( nimekettä) Väitöskirjoja on yhteensä hyllymetriä (noin nidettä) hyllymetrin tilassa. Musiikkiaineistoa on säilytysyksikköä. Järjestettyä aineistoa on yhteensä noin nidettä/säilytysyksikköä. Seuraavissa taulukoissa esitellään aineistotilanne koko toiminnan ajalta (hyllymetreinä). Yhteenveto Monografiat Kausijulkaisut Väitöskirjat Musiikkiaineisto Yhteensä Vast.otettu Käsitelty Poistettu Valmista Käsittelemättä

8 AINEISTOTILANNE Valmista lainattavaksi Odottaa käsittelyä hm hm Muut Monografiat Kausijulkaisut % Kausijulkaisut Käsittelemättä % Monografiat Väitöskirjat 4 % saapuneesta aineistosta % Poistettu Aineisto hyllymetreinä 38 % käsitellystä aineistosta Vastaanotettu hm Vuonna 2002 aineistoa käsiteltiin seuraavasti: Monografiat Kausijulkaisut Väitöskirjat Musiikkiaineisto Yhteensä Jäännös Vast.otettu Käsitelty Poistettu Valmista Käsittelemättä Aineistoa on käsitelty enemmän kuin uutta aineistoa on tullut. Monografia-aineisto lisääntyi noin 60 hm. Kausijulkaisuja käsiteltiin huomattavasti enemmän kuin niitä saapui. Poistojen määrä kasvoi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Poistoja oli 39 % käsitellystä aineistosta, kun se vuonna 2001 oli 29 %. Kausijulkaisuista poistoja oli 38 % (vuonna %) ja monografioista 41 % (vuonna %). Aineistoa on käsitelty viiden viime vuoden aikana seuraavasti (hyllymetreissä): 8

9 Vuosi Kirjat Sarjat Väitösk. Musiikki Yhteensä Valmista Yhteensä Varastokirjastossa primääriluetteloidaan vuosittain % monografioista ja sarjajulkaisuista Linda-yhteistietokantaan. Varastokirjasto on merkittävä bibliografisen tiedon tuottaja, ja sillä on suuri vaikutus Suomeen hankitun aineiston saavutettavuuden ja saatavuuden parantamisessa. Pääosa käyttöön asetetusta aineistosta on vieraskielistä tieteellistä aineistoa. Suurimmat kieliryhmät tietokannassa olevasta aineistosta ovat vuoden 2002 lopussa seuraavat (suluissa vastaavat osuudet vuoden 1999 lopulta): saksa 25,2 % (26,6 %) englanti 25,1 % (23,7 %) suomi 19,7 % (19,2 %) ruotsi 13,5 % (13,6 %) venäjä 4,7 % (5,1 %) ranska 4,0 % (4,1 %) muut 7,8 % (7,7 %) Saksan osuus on laskussa ja englannin sekä suomen nousussa. Muiden kielten osuus on ollut vakaa. Venäjänkielistä aineistoa ei ole voitu luetteloida Voyager-järjestelmään. Lähettävissä kirjastoissa tarkistettu aineisto käsiteltiin Varastokirjastossa välittömästi. Tarkistamatonta aikaisemmin tullutta aineistoa on jäänyt jonkin verran odottamaan käsittelyä. Vanhimmat monografia-aineistot ovat tulleet noin kaksi vuotta sitten. Jonkin verran kausijulkaisuaineistoa on vuodelta 2001, mutta ne saataneen lyhyessä ajassa käsiteltyä siten, että vanhimmat aineistot ovat alle kuusi kuukautta sitten tulleita. Suoria aineiston käsittelyyn liittyviä kustannuksia kustannukset oli seuraavasti: tilat laitteet palkat ohjelmistot huolto muu atk

10 kalusteet tarvikkeet yhteensä Yksikkökustannus (suorat aineiston käsittelyyn liittyvät kustannukset / käsitellyt hyllymetrit) vuodelta 2002 oli 94,33 euroa/hm (vuonna ,76 euroa). Suurin menoerä oli henkilökustannukset 74%. Luettelointiohjelmisto ja muut atk-kulut veivät 14 %. Täysiaikaiseksi muunnettuja henkilötyövuosia kohti aineistoa käsiteltiin 294 hm/htv, kun se vuonna 2001 oli 240 hm/htv (2000 oli 370 hm/htv) Kaukopalvelu Lainaus- ja jäljennepalvelu käynnistyi vuonna Lainaus- ja jäljennepalvelua annetaan maamme muille kirjastoille maksuttomana kaukopalveluna. Kaukopalvelupyyntöjä on voinut jättää atk-yhteyden kautta, telefaksilla, sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse. Varastokirjaston antama kaukopalvelu on kasvanut seuraavasti: Lainaus Kopiot Digitaalinen Ei toimitettu Yhteensä Pyyntöjen määrä kasvoi 3 % vuodesta Kaukopalvelupyyntöjen kokonaismäärässä on mukana myös lainojen uusinnat. Uusintojen osuus oli 58 % lainapyynnöistä (vuonna %). Toimittamatta jääneiden tilausten osuus oli vuonna %, mikä on hyvin pieni verrattuna esim. yliopistokirjastojen vastaavaan määrään, joka oli vuonna ,8 %. Vähäinen määrä johtuu siitä, että suurin osa tilauksista tehdään suoraan tietokantaan, jolloin samalla varmistuu, että tilattu julkaisu on kirjastossa. Pääosa tilauksista, joita ei kyetty toimittamaan, tuli Varastokirjastoon pohjoismaisen kausijulkaisuluettelon NOSPin puutteellisten tietojen vuoksi. 10

11 Kaukopalvelun tapahtumamäärien suhteuttamiseksi seuraavassa taulukossa verrataan eräiltä vuosilta kaukopalvelun kehittymistä yliopistokirjastoissa, Varastokirjastossa sekä kahdessa suuressa kaukopalvelukirjastossa. Luvut ilmaisevat saapuneiden tilausten määrän Yliopistokirjastot yht * Varastokirjasto Terkko TKK * Vuoden 2002 yliopistokirjastojen yhteismäärä on arvio. Vuonna 2001 Varastokirjaston kaukopalvelu oli 35% yliopistokirjastojen volyymista. Kaukopalvelun asiakkaiksi ovat rekisteröityneet kaikki kotimaiset yliopistojen kirjastot ja niissä 102 toimipistettä. Kaikki maakuntakirjastot ja lähes kaikki muut yleiset kirjastot ovat asiakkaina. Yleisistä kirjastoista on rekisteröitynyt 491 toimipistettä. Ammattikorkeakouluista asiakasrekisterissä on 169 toimipistettä. Muita kaukopalvelua käyttäneitä tieteellisiä kirjastoja oli 229 ja yrityskirjastoja on 124 kpl. Pohjoismaisia asiakkaita on 147 kpl. Muita ulkomaisia asiakkaita oli 55 kpl. Yhteensä asiakasrekisterissä on vuoden 2002 lopussa 1473 kirjastoa. Näkövammaisia oli 108 asiakasta. Lainat jakautuvat eri kirjastotyypeille seuraavasti: Yleiset kirjastot 43,7 % 38,9 % 58,5 % 45,7 % 48,5% Yliopistojen kirjastot 38,0 % 39,9 % 23,5 % 32,3 % 25,8% Muut tieteelliset kirjastot 10,1 % 15,4 % 11,5 % 15,7 % 15,8% Ammattikorkeakoulut 5,6 % 4,0 % 5,5 % 4,0 % 7,4% Ulkomaiset kirjastot 0,8 % 0,3 % 0,5 % 0,6 % 0,6% Muut (esim. näkövammaiset) 1,9 % 1,3 % 0,5 % 1,7 % 1,8% Eri kirjastotyyppien lainausosuudet vaihtelevat vuosittain. Lainoista noin puolet menee yleisten kirjastojen kautta. Yliopistokirjastojen lainaosuus on vaihdellut 23 %:n ja 40 %:n välillä. Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat vakiintuneet suhteellisen alhaiselle tasolle. Jäljennetoimitukset jakautuivat eri kirjastotyypeille seuraavasti:

12 Yleiset kirjastot 10,5 % 8,2 % 12 % 7,4 % 9,9 % Yliopistojen kirjastot 22,5 % 35,5 % 36 % 31,9 % 30,7% Muut tieteelliset kirjastot 43,9 % 46,9 % 41 % 43,6 % 38,1 % Yrityskirjastot 8,6 % 11,0 % Ammattikorkeakoulut 8,0 % 5,5 % 6 % 4,8 % 6,3 % Muut (ulkomaat) 3,7 % 3,9 % 5 % 3,7 % 3,9 % Jäljenteiden osuus koko kaukopalvelusta on 29 %. Jäljenteiden keskipituus vuonna 2002 oli 6,5 liuskaa/toimitus. Aineiston digitaaliseen välitykseen käytettiin Ariel-ohjelmaa sekä Adobea. Arielilla toimitettiin vuoden aikana kirjastolle 3633 dokumenttia. Adoben PDF-formaatin käyttö lisääntyy nopeasti. PDF-toimituksia oli 10810, kun vuonna 2001 niitä oli 3320 ja vuonna 2000 vain muutama. Toimitukset jakautuivat eri kirjastotyypeille seuraavasti: Yleiset kirjastot 1,0 % 1,0 % 3 % 2,3 % 8,4 % Yliopistojen kirjastot 48,1 % 56,9 % 48 % 43,4 % 31,4 % Muut tieteelliset kirjastot 29,5 % 26,0 % 29 % 31,8 % 38,3 % Yritysten kirjastot 5,9 % 7,4 % 7 % 13,1 % 11,5 % Ammattikorkeakoulut 12,1 % 3,2 % 7 % 4,7 % 6,4 % Ulkomaiset kirjastot 3,4 % 5,5 % 6 % 4,7 % 4,0 % Digitaalisen aineistonvälityksen käyttö on kasvanut erityisesti yliopistojen ja muissa tieteellisissä kirjastoissa. Digitaalisia palveluja käyttivät kaikki yliopistokirjastot ja maakuntakirjastot. Ammattikorkeakoulukirjastoista 40-50% ja yleisistä kirjastoista 20-30% käytti palvelua. Lähes puolet Varastokirjaston kaukopalvelusta kohdistuu englanninkieliseen aineistoon. Erityisesti jäljenteet ovat lähes säännönmukaisesti englanninkielisiä. Lainauksesta pääosa on suomenkielistä. Suurin osa suomenkielistä aineistoa tilataan yleisiin kirjastoihin. Myös ammattikorkeakoulujen kirjastot tilaavat runsaasti suomenkielistä aineistoa. Niinpä vaikka kotimaisen aineiston saatavuus on ainakin periaatteessa maassamme hyvin järjestetty mm. vapaakappalekirjastoista, yleisten kirjastojen keskuskirjastosta ja suurista maakuntakirjastoista, on kuitenkin ilmeistä, että nopea toimitus ja yksinkertaiset tilausrutiinit olivat maksuttomuuden ohella syinä siihen, että kirjastot hankkivat kotimaista aineistoa Varastokirjastosta. Ruotsinkielistä aineistoa oli 5 %. Yliopisto- ja yrityskirjastoille toimitettiin aineistoa saksan, japanin ja ranskan kielellä. Yliopistokirjastoille oli lisäksi venäjä tärkeä kieli. Saksankielisen aineiston kysyntä on vaatimatonta suhteessa sen osuuteen kokoelmista (25,9 %). Toimitetusta aineistosta yli puolet oli SMT-aineistoa (lääketieteellistä, luonnontieteellistä ja teknistä). 12

13 Tilatun aineiston ikärakenne on seuraavan kaavion mukainen (ilmestymisvuosikymmenittäin): 2000-l 90-luku 80-luku 70-luku 60-luku luku > 1900 Yleiset 11 % 32 % 15 % 12 % 7 % 12 % 10 % 1 % Yo-kirjastot 2 % 17 % 27 % 24 % 19 % 4 % 6 % 2 % Muut tiet. 3 % 34 % 35 % 21 % 6 % 2 % -- Yrityskstot 3 % 39 % 30 % 14 % 6 % 5 % 3 % -- AKK 11 % 58 % 16 % 9 % 2 % 5 % Braille % 29 % 23 % 14 % -- Yhteensä 6 % 31 % 23 % 17 % 9 % 7 % 5 % 1 % Ammattikorkeakoulut ja yleiset kirjastot käyttävät runsaasti aivan uusinta aineistoa luvulla julkaistua aineistoa oli nimekettä eli 2 % monografianimekkeistä, käyttö oli 6 %. Tilaukset tulivat pääosin internet-yhteyteen rakennetun käyttöliittymän kautta. Postitse tilauksia tulee hyvin vähän. Kaukopalvelu on toiminut asetetun tulostavoitteen mukaisesti ajantasaisena siten, että lainat ja jäljenteet on pääsääntöisesti toimitettu samana päivänä kuin tilaus on saapunut. Elektronisten aineistonvälityspalveluiden kehitystä seurattiin, ja Ariel-ohjelman sekä PDFformaatin käyttöä tuettiin. Asiakaslähtöisen tilaamisen kokeilua jatkettiin. Osallistuvien kirjastojen asiakkaat saattoivat jättää omat tilauksensa itse Varastokirjastoon ilman, että asiakkaan kirjaston kaukopalvelu osallistuu asiaan tilausvaiheessa. Määrät ovat edelleen olleet vaatimattomia. Tilauksia tuli yhteistyökirjastojen asiakkailta yhteensä 295 kpl. Asiakaslähtöisen tilaamisen kokeiluun osallistui Kuopion yliopiston kirjasto ja Lapin alueen kirjastoja. Suorat kaukopalveluun liittyvät kustannukset koostuvat seuraavan taulukon mukaisesti: palkat tilat posti laitteet huolto tarvikkeet ohjelmat muu atk yhteensä

14 Yksikkökustannus (suorat kaukopalveluun liittyvät kustannukset suhteessa tilausten määrään) vuodelta 2002 oli 2,79 euroa (vuonna ,01 euroa). Henkilöstökustannukset ovat suurin menoerä, ja suhteutettuna tilausten määrään niiden osuus oli 1,69 euroa (vuonna ,73 euroa). Varastokirjaston kaukopalvelun osuus kirjastojen kaukopalvelusta vaihtelee suuresti. Monille kirjastoille Varastokirjasto on tärkeimpiä toimittajia. (Esimerkiksi Kuopion kaupunginkirjastossa 16 % kaukopalvelusta tulee Varastokirjastosta. Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta 15 % tuli Varastokirjastosta. Vastaavia osuuksia koko kaukopalvelusta seuraavassa: Oulun yliopiston kirjasto 6 %, Sotkamon kunnankirjasto 17 %, Kirkkonummen kirjasto 18 %, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu / liiketalous 36 %, Maataloudentutkimuskeskuksen kirjasto 15 %, Tampereen yliopistollisen sairaalan kirjasto 24 %, Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto 13,5 % ja Nokia Networks 14 %.) Yhteistyö, kehittäminen Varastokirjaston edustajat ovat osallistuneet alansa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kokoelmayhteistyötä on kehitetty järjestämällä kokoelmapoliittinen syysseminaari. Kansainvälisellä tasolla on osallistuttu IFLA kokoelmien kehittämissektion työhön. Kaukopalveluyhteistyötä on tehty kansainvälisen kirjastojärjestöjen liiton IFLA:n puitteissa sekä pohjoismaisella tasolla. Kotimaiseen yhteistoimintaan on osallistuttu Voyagerin käyttöönotossa ja sen Universal Borrowing-moduulin testauksessa. Lisäksi on osallistuttu tieteellisen kirjastoseuran kaukopalvelutoimintaan sekä koulutustilaisuuksien ja mm pohjoismaisten kaukopalvelupäivien järjestämiseen. Myös luettelointitoimintaa on kehitetty mm. lähettämällä osallistujia kehittämistyöryhmään.. 3. Muu toiminta 3.1. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstölle järjestettiin koulutusta sekä kirjaston sisällä että ulkoisena koulutuksena. Kirjaston oma koulutustoiminta keskittyi uuden atk-järjestelmän käyttöönottoon. Koulutusta annettiin koko henkilöstölle. Luettelointikoulutusta toteutettiin lähinnä kirjastonhoitajan vetämissä luettelointikokouksissa. Kaukopalvelutoimintaan liittyvää koulutusta koordinoi palvelupäällikkö. Henkilökunta osallistui ulkoiseen koulutukseen, kokouksiin tai tapahtumiin seuraavasti: Henkilöstöhallinto: 14

15 - Priman henkilöstöhallinnon koulutus, Helsinki, Arja Kankkunen Vuosilomat , nimikirjat , ikälisät , henkilörekisterit kokous Luettelointi: - Linda-päivä, Helsinki , Liisa Björkqvist ja Mirja Vepsäläinen Voyageriin liittyvät kokoukset ja koulutus: - Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki , Mirja Vepsäläinen - Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki , Liisa Björkqvist - Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki , Mirja Vepsäläinen - Linnea-konsortion yleiskokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Linnea2 kaukopalvelutyöryhmän kokous, Helsinki , Markku Räisänen - Voyager-systeemiryhmän kokous, Helsinki , Mirja Vepsäläinen - Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki , Liisa Björkqvist - Voyager-käyttäjäryhmän kokous, Turku , Mirja Vepsäläinen - Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki , Liisa Björkqvist - Voyager-tilastokoulutus, Helsinki ja Sirpa Janhonen ja Mirja Vepsäläinen - Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Turku , Liisa Björkqvist - Universal Borrowing -kokous, Vaasa , Markku Räisänen - Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki , Mirja Vepsäläinen Kaukopalvelu: - 5. pohjoismainen kaukopalvelukonferenssi, Reykjavik , Pasi Juttula, Markku Räisänen ja Pentti Vattulainen Muut: - Handbook of International Exchange of Publications -julkaisun suunnittelukokous, Helsinki ja , Pentti Vattulainen - Kirjastonjohtajien strategiaseminaari, Tampere , Pentti Vattulainen - Tulosohjauksen kehittämishanke, Helsinki , , , , ja , Pentti Vattulainen tai/ja Mirja Vepsäläinen - Kulttuuriperinnön digitointiohjelman suunnittelukokous, Jyväskylä , Pentti Vattulainen - Kohti yhteistä kirjastoverkkoa - seminaari, Helsinki , Pentti Vattulainen - Business International 2002 Messut, Helsinki , Pentti Vattulainen - Kirjastojen teknologiaseminaari, Rovaniemi , Tommi Salakka - Digitointiohjelman tietotekniikkaryhmän kokous, Mikkeli , Tommi Salakka - Raju seminaari, Kuusamo , Tommi Salakka - Kirjasto- ja tietopalvelut seminaari, Helsinki , Pentti Vattulainen - IFLAn 2005 esikonferenssien suunnittelukokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Kirjastonjohtajien kokous, Turku , Pentti Vattulainen - IFLAn konferenssi, Glasgow , Pentti Vattulainen - IFLAn 2005 esikonferenssien suunnittelukokous ja kansainvälisen vaihtokäsikirjan 15

16 suunnittelukokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Kokkola , Pentti Vattulainen - NetLibrary Workshop; neuvottelu OCLC:n edustajien kanssa Conspectus-ohjelmistosta, Helsinki , Pentti Vattulainen - Yliopistokirjastojen johtajien kokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Helsingin kirjamessut, puheenjohtaja seminaarissa Foundations of democratic society, Helsinki , Pentti Vattulainen - IFLAn 2005 esikonferenssin suunnittelukokous ja yliopistokirjastojen tietokarttahankkeen suunnittelukokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Keskuskirjastokokous, Helsinki , Pentti Vattulainen - Tietokarttahankkeen suunnittelukokous, Helsinki , Kari Paakkinen ja Pentti Vattulainen Asiantuntijatehtävät: Liisa Björkqvist - Suomen Voyager luettelointityöryhmä, jäsen Markku Räisänen - Suomen Voyager kaukopalveluryhmä, jäsen - Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaukopalvelutyöryhmä, jäsen Pentti Vattulainen - IFLA:n Standing Committee on Acquisitions and Collection Development, sihteeri Mirja Vepsäläinen - Suomen Voyager-projektipäällikköryhmä, jäsen - Suomen Voyager-systeemiryhmä, jäsen 3.2. Tiedottaminen Varastokirjaston tiedote ilmestyi kaksi kertaa. Sen jakelu kattaa korkeakoulukirjastot, suurimmat muut tieteelliset kirjastot ja lähes kaikki kunnankirjastot. Tiedotteen levikki on noin 800. Entistä tärkeämmäksi tiedotusmuodoksi on tullut WWW-yhteys. Kirjaston sivuilla on tietoja kirjaston palvelutoiminnasta, henkilökunnasta ja ajankohtaisista asioista. Sivuille on koottu lisäksi mm. kirjaston hallintoa koskevia tietoja kuten toiminta- ja taloussuunnitelmat, toimintakertomukset ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat Aineistonvälitys Vuoden aikana ylläpidettiin edelleen kaksoiskappalekokoelmaa, josta kirjastot halutessaan saivat täydennystä kokoelmiinsa. Aineistoapua ohjattiin vuoden aikana Karjalan tasavaltaan sekä Viroon, jossa paikallinen varastokirjasto jakaa aineistoa sitä tarvitseville kirjastoille. Opetusministeriön Sukukansojen tukiohjelma rahoitti Karjalan Tasavallan kansalliskirjaston 16

17 kanssa harjoitettavaa digitaalista aineistonvälitystä. Karjalaan lähetettiin Arielilla xxx artikkelikopiota Digitointihanke Opetusministeriö myönsi Varastokirjastolle mk aikakauslehtien sisällysluetteloiden digitointihankkeen (Kontentti) jatkamiseksi. Sen tavoitteena oli suomalaisten aikakauslehtiartikkelien löydettävyyden ja saatavuuden parantaminen digitoimalla julkaisujen sisällysluetteloita ja siirtämällä ne yleiseen käyttöön verkon kautta. Hanke avattiin yleiseen käyttöön marraskuussa Sen kautta on tullut runsaasti kaukopalvelutilauksia. 4. Talous Varastokirjasto sai valtion talousarviossa momentilla (toimintamenot) euroa vuoden 2002 toimintaa varten. Vuodelta 2001 siirtyneitä määrärahoja momentilla oli ,13 mk. Kulut Varastokirjaston kulut momentilla olivat vuonna ,19 e ja momentilla ,13 e. Yhteensä kuluja oli ,48 e. Tuottoja oli 9267,16 e ja nettomenot olivat siis ,32 e. Määrärahoja siirtyy vuodelle ,82 e. Siirtomäärärahojen määrään vaikuttaa Voyager-hankkeen loppulaskun ( e) viivästyminen. Varastokirjaston nettomenot muodostuivat vuonna 2002 toimintamenomomentilla LKP-tileittäin seuraavasti verrattuna vuosiin 2000 ja 2001: 2000 MK 2001 MK 2002 Käyttöomaisuus ja muut Pitkävaikutteiset sijoitukset Ostot Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut

18 Yhteensä Ulkopuolinen rahoitus - OPM:n tietoyhteiskuntaohjelma: e Kontentti (FinJSTOR)-digitointihankkeeseen. - Työministeriö: työllistetyt: 4791,15 e - Suomen Kirjastosäätiön apuraha vuodelta 2001, josta käytettävissä 2999,90 e asiakaslähtöisen kaukopalveluselvityksen tekemiseen 18