KANSALLINEN RAPORTIN ESITTELY KOKOELMAPOLITIIKKA. Pentti Vattulainen Varastokirjasto Seinäjoki

Transkriptio

1 KANSALLINEN KOKOELMAPOLITIIKKA RAPORTIN ESITTELY Pentti Vattulainen Varastokirjasto Seinäjoki

2 KOKOELMAYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA SUOMESSA

3 KOKOELMAYHTEISTYÖ Kokoelmien yhteiskäyttö (resource sharing) Kaukopalvelu Aineiston löytyminen, logistiikka (miten aineisto liikkuu) Yhteiset resurssit Varastokirjasto, vapaakappalekirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto, muut Paikalliset kirjastot Poliittiset päätökset Kustannusten jakaminen

4 SEKTOREIDEN YHTEINEN KOKOELMAPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Kaikkien sektoreiden kirjastonjohtajien yhteiskokous Sovittiin ad hoc työryhmän perustamisesta Vetovastuu Varastokirjastolla, kokoonkutsuja Pentti Vattulainen Kaksi edustajaa / sektori Kansalliskirjasto

5 OSALLISTUJAT Hanna Isoranta, Vastaava tietoasiantuntija, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Pirkko Lindberg, Kirjastopalveluiden johtaja, Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Ulla Ohvo, Kirjastonjohtaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaisa Saikkonen, Kokoelmapäällikkö, Jyväskylän yliopiston kirjasto Tuija Siimes, Kirjastonjohtaja, Museovirasto Tuula Snicker, Tietopalvelupäällikkö, Savonia amk Anna-Maria Soininvaara, Kirjastotoimen apulaisjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Kari Tiainen, Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö, Karelia amk Harri Ahonen, kirjastonhoitaja, Kansalliskirjasto asiantuntija: Ari Muhonen, Helsingin yliopiston kirjasto

6 SEKTOREIDEN YHTEINEN KOKOELMAPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä määritteli tavoitteekseen kartoittaa kirjastosektoreiden tarpeita, näkemyksiä ja ongelmia kokoelmayhteistyön suhteen. Tähän kuuluu aineiston löytyminen ja saatavuuden varmistaminen keskitettyjen palveluiden tarve ja järjestäminen aineistologistiikka ja kaukopalvelu hankintayhteistyö elektroninen aineisto

7 KESKUSTELUN AIHEITA Termit Tarve selvitykselle Kirjastojen tehtävät ja työnjako Nykytilanteen haasteet eri sektoreilla Suomalainen kokoelmapolitiikka (taustat, historiaa) Yhteistyön käytännöt nykytilassa Kokoelmayhteistyön esteitä Yhteistyön tekniset edellytykset Hankintayhteistyö

8 TARVE SELVITYKSELLE Kaikkia kirjastoja näyttävät koskevan säästöpaineet. Vaikka eri sektoreilla perustellaan säästötarpeita eri tavalla, seuraukset ovat samantyyppisiä. Säästöjä tulee saada aikaan monella tavalla, joihin kuuluvat kirjastojen lakkauttamiset, yhdistämiset, tilojen käytön uudelleen arviointi, hankintamäärärahojen vähentyminen etc

9 TARVE SELVITYKSELLE kirjastojen ulkopuolella maailma muuttuu: talouden imperatiivit yhdistyvät kirjastoparadigman muuttumiseen. Kirjasto näyttäytyy asiakkaalle eri tavalla kuin aiemmin, jolloin kirjastoilla oli kokoelmien ja kokoelmapalveluiden suhteen monopoli. Tarvetta yhteistyöhön on monessa suhteessa, myös kokoelmien tarjonnan suhteen. Vaikka kunkin kirjaston ja kirjastosektorin kokoelmien kehittämispolitiikka tähtää sellaisen tietovarannon kehittämiseen, joka tukee kehysorganisaation käyttäjien tarpeita on jopa Suomen kokoisessa maassa toivottavaa, että kollektiivisesti kirjastojen kokoelmat palvelevat kansakunnan tarpeita.

10 TARVE SELVITYKSELLE Emme elä yksi tässä maailmassa Kansallisen omavaraisuuden tarve? Kansainvälinen yhteistyö E-aineistot muuttavat tilannetta: välittäjät tulevat mukaan Esimerkki kokoelmayhteistyön vaikeudesta: Kokoelmakartta yliopistokirjastojen neuvoston hanke vv

11 MUITA TAVOITTEITA mitä Suomessa on kokoelmapolitiikan / kokoelmayhteistyön suhteen tapahtunut miten maailma on muuttunut uudet haasteet tarvitaanko uudenlaista yhteistyötä ja onko kokoelmayhteistyö järkevää mm. päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä työ on tehty otona ja voluntääriperiaatteella Lopputulos jää nähtäväksi, tämäkin tilaisuus on osa prosessia, jossa näitä asioita yritetään selvittää

12 KIRJASTOJEN TEHTÄVÄT JA TYÖNJAKO (OKM) Yleiset kirjastot Yliopistokirjastot Ammattikorkeakoulukirjastot Erikoiskirjastot Kansalliskirjasto Varastokirjasto Celia

13 YLEISET KIRJASTOT Yleiset kirjastot tekevät yli kuntarajojen yhteistyötä mm. kirjastojärjestelmissä, aineistohankinnassa, kuljetuksissa ja verkkopalvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen keskuskirjasto yleisten kirjastojen valtakunnallinen kaukopalvelukeskus edistää yhteistoimintaa ylläpitää yhteisiä keskitettyjä palveluja, esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluita ( sekä toimii monikielisenä kirjastona. Maakuntakirjastot tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja

14 YLEISET KIRJASTOT Kuntarakenneuudistus vähentää kuntien määrää, mikä tarkoittaa kirjastojen osalta esim. hankintojen keskittymistä yhä suurempiin kokonaisuuksiin. hankintojen väheneminen. Myös varastointi vähenee kuntaliitosten myötä. monikulttuurisuus. Tämä lisää erikielisten aineistojen tarvetta ja myös niiden varastointia on mietittävä uudelleen. kimppakirjastot turvautuvat yhä enemmän toisiinsa, todella heikossa tilanteessa olevat kunnat lainaavat enemmän muilta, koska aineistomäärärahat voivat olla hälyttävän pieniä. Yleisten kirjastojen kansallinen e-aineistokonsortio on rakentumassa

15 TIETEELLISET KIRJASTOT Yliopistokirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy Ammattikorkeakoulukirjastot laadukkaat kirjasto- ja tietopalvelut oppimisen, opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön käyttöön Erikoiskirjastot julkishallinnon, yksityisten ja valtionapua saavien tutkimuslaitosten, säätiöiden ja yhteisöjen sekä yritysten kirjastot ja tietopalvelut

16 YLIOPISTOKIRJASTOT korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen sisäinen rakenteellinen muutos Rahoitusmalli painetun aineiston kartunta pienentynyt suuri kustannuserä kirjastoissa ovat tilat Vapaakappalekirjastojen ongelmat

17 MUUTOKSIA YO-KIRJASTOJEN YHTEISTYÖSSÄ Yliopistojen aseman muutos Valtion rahoituksen ja roolin muutos Päätöksentekoprosessin muutos: Kansalliskirjaston asema rakenteiden muutostarve (KK/Vark) Tarve pitkän hännän hallintaan ja kokoelmayhteistyöhön

18 AMMATTIKORKEAKOULUT Rakenteellinen kehittäminen, palvelujen keskittäminen fyysiset kokoelmat eivät enää tule kasvamaan kirjastot joutuvat turvautumaan aineiston saatavuuteen muusta kuin omasta kirjastosta Kokoelmayhteistyön tarve kasvaa

19 ERIKOISKIRJASTOT taustaorganisaatioiden hajanaisuus vaikeuttaa kokoelmayhteistyöstä sopimista Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on aiheuttanut supistamispaineita Hankinta yksittäisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön

20 MUUT KIRJASTOT Kansalliskirjasto kansallisen kulttuuriperinnön tallettaminen, ylläpito ja saatavuudesta. kansallisia palveluja yleisille, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja erikoiskirjastoille. Varastokirjasto vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja asettaa se käyttöön Näkövammaisten kirjasto palvelee näkövammaisia ja muita lukemisesteisiä

21 SÄÄDÖSPOHJAINEN KOKOELMA- POLITIIKKA ENNEN DIGIAIKAA Vapaakappalekirjastot Kotimaisen aineiston käyttö Tieteelliset keskuskirjastot Tieteellinen tietohuolto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Varastokirjasto Resurssien yhteiskäyttö verovaroilla

22 PAINETUN AINEISTON AIKAISET KESKEISET TEKIJÄT Organisaatio Vapaakappalekstot Keskuskirjastot Varastokirjasto Kokoelmat ja käyttö Toimijat Kansallisen painetun kulttuuriperinnön säilytys ja käyttö Vapaakappalelaki: kuusi Tieteelliset keskuskirjastot: tutkimuskokoelmien säilytys ja käyttö 10 keskuskirjastoa Kirjastoista siirrettävän From the centralised aineiston vastaanotto ja säilytys sekä käyttöönanto Palvelee kaikkia vapaakappalekirjastoa tieteiden eri aloilta kirjastosektoreita 22

23 KESKITETYT KOKOELMAPALVELUT Varastokirjasto Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Keskuskirjastojärjestelmän jäänteet Erikoiskirjastot Erityisiä kokoelmia

24 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT Eri sektoreilla ja sektorien välillä Esim. AMKien koulutusvastuiden muutos ja vaikutus kokoelmiin Yo-kirjastojen yhteistyö, mutta vähäistä kokoelmien suhteen Esimerkkejä onnistumisesta (parempi palvelu, resurssien säästö jne): monikielinen kirjasto, yhteiskirjastot, onnistuneet logistiikkaratkaisut, alueelliset rakenteet

25 KOKOELMAYHTEISTYÖN ESTEITÄ Tekijänoikeussäädökset Digitaalinen kappaleenvalmistus Rajoitukset kokoelmien käytölle Esim. resursseista johtuen vain oman henkilökunnan käyttöön Vanhat asenteet Muu kuin kirja-aineisto (esim. musiikki)

26 YHTEISTYÖN TEKNISET EDELLYTYKSET Aineiston löytyminen Melinda, Finna, UKJ Kaukopalvelun toimivuus SYN-suositukset Yleisten kirjastojen kaukopalveluselvitys Asiakkaan osallistuminen Logistiikka Aineiston liikkuminen Kansainvälinen kaukopalvelu

27 SYN: KAUKOPALVELUSUOSITUKSET Lainattava aineisto Perus(kirja)kokoelma Laina-ajat 28 vrk; 14 vrk Uusinnat 10 kertaa Laskutus kausilaskutus Hinnasto Kirjastojen väliset maksut (9 6 ) Yhteiset käytännöt Nopeus, laatu

28 ASIAKAS LÄHTÖKOHTANA Yliopistokirjastot: oman yliopiston opetuksen ja tutkimuksen tuki Yleiset kirjastot: monikielisyys, laaja-alaisuus Erikoiskirjastot: omien tutkijoiden käyttöön, säästöt. Hyväksytäänkö omien aineistojen yhteiskäyttö AMKit: käytännönläheinen ammattikirjallisuus (ketteryys)

29 ASIAKASTOIMINEN AINEISTOJEN YHTEISKÄYTTÖ Kaukopalvelun paradigman muutos Kaukopalvelun uusi määritelmä: Kaukopalvelu (aineistojen yhteiskäyttö) on kirjastojen ja heidän luotettujen asiakkaidensa välistä toimintaa. Kirjastot takaavat omien asiakkaittensa luotettavuuden. Mahdollisuus tilasäästöihin, koska mahdollistaa painettujen aineistokokoelmien pienentämisen Asiakastoiminen kaukopalvelu nopeuttaa toimintaa Kaukopalvelun laskutus voitaisiin uudistaa Osa hankintarahasta voitaisiin kanavoida uudelleen täsmäkaukopalveluun From the centralised

30 HANKINTAYHTEISTYÖ E-aineisto FinELib Yleisten kirjastojen hankintakonsortio Painettu aineisto Asiakastoiminen hankinta (PDA): määrärahoja laitoksille etc Hankinta yhteiskäyttöön? yhteiskilpailutukset

31 SUOMEN MALLIN HAASTEET ELI KOHTI TULEVAISUUTTA Työnjaon ja tehtävien uudelleen miettiminen Aineistojen yhteiskäyttö digitaalisessa maailmassa Painettu aineisto vs. digitaalinen aineisto Eri kirjastosektoreiden tarpeet Kansainvälinen työnjako ja yhteistyö Kustannukset ja niiden kattaminen Varastointitekniikka, tähän liittyvä logistiikka ja sen modernisointi Tekijänoikeudet vs. kirjastojen oikeudet vs. asiakkaiden oikeudet Asiakkaiden tarpeet Kansallinen kokoelmapolitiikka vai sopimus menettelytavoista ja resurssien yhteiskäytöstä ja niiden kustannusten kattamisesta? 31

32 PARADIGMAN MUUTOS Kirjastoalan suuret muutokset Internet sähköiset aineistot tietokannat tiukentuva talous Asiakkaita voi palvella muullakin tavalla kuin hankkimalla mahdollisimman paljon kaikkea omiin kokoelmiin! Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 32

33 LAAJENNETTU KIRJAN ELINKAARIMALLI Kirja on siellä, missä sille on eniten potentiaalista käyttöä vaikka se sitten olisi jokin toinen kirjasto Käytetään hyväksi kunkin kirjaston omia, nimettyjä vahvuuksia kansallisella tasolla kansainvälisellä tasolla Luotetaan toisiimme ja yhteiseen osaamiseemme Aito kirjastojen verkosto jokainen kirjasto on toisen kirjaston etävarasto Viikin kampuskirjasto

34 LAAJENNETTU KIRJAN ELINKAARIMALLI Varastokirjasto Pääkirjasto Aineiston yhteiskäyttö Vahvuusaluekirjasto Vahvuusaluekirjasto Vahvuusaluekirjasto Laitoskirjasto Vahvuusaluekirjasto Laitoskirjasto Tutkija Ranganathan: - joka lukijalle kirja - joka kirjalle lukija 34

35 KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Elinkaariverkosto pidettävä yksinkertaisena Varastokirjaston koordinoiva rooli Maksujärjestelyt tilakustannukset Asiakastoimisuus Uudet hankintamallit (esim. PDA)

36 From the centralised Fig. 2. Description of the traditional ILDS 36

37 From the centralised Fig. 3. Description of the patron initiated request 37

38 VAIKUTUKSIA Fokus palveluihin Kaikki maailman tieto asiakkaiden ulottuville uudet sähköiset palvelut jos asiakas ei löydä, kirjasto löytää! kirjasto takaa aina saatavuuden Kustannukset -> kustannustehokkuus kannattaako kaikkea paperia säilyttää? esim. vaihdot, vapaakappaleet? kannattaako kaikkea sähköistä aineistoa ostaa? => OPTIMOINTI Ari Muhonen 38

39 KANSALLINEN KOKOELMAPOLITIIKKA Lähtökohtana ovat asiakkaiden tiedontarpeet Kansallisen tason vapaaehtoinen yhteistyöjärjestelmä julistus, yhteenliittymä (ei välttämättä sopimus) perustuu kunkin kirjaston kokoelmapolitiikkaan kukin kirjasto määrittelee vahvuusalueensa jonkinlainen koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi kirjaston itsensä määrittämät lainakokoelmat mukaan aineistojen yhteiskäytön piiriin harvemmin käytetty aineisto yhteiseen käyttöön yhteiset pelisäännöt aineistojen yhteiskäytölle soveltuva ohjelmisto, asiakastoiminen tilausjärjestelmä logistiikka kuntoon Ari Muhonen 39

40 MAHDOLLISIA TOIMENPITEITÄ Varastokirjaston asema Tilat Henkilöstöresurssit Overlap-analyysi Melindassa (ja muuallakin) Holdingsit yhdestä ylöspäin Uniikin aineiston määrä Kansallisen omavaraisuuden tarve Kansainvälinen yhteistyö

41 AINEISTOJEN YHTEISKÄYTÖN VAHVISTAMINEN Ohjelmistot Jo ennen UKJ:tä Pelisäännöt hinnat, laina-ajat, uusinnat etc Mukana olevat kokoelmat

42 KIRJASTOSEKTOREIDEN KOKOELMAYHTEISTYÖ JA UUSI VARASTOKIRJASTO: VAIKUTUKSET KIRJASTOIHIN

43 KEHITTÄMISHANKKEET Osallistuminen UKJ:n kehittämiseen Aineiston vastaanottomäärät hallintaan Kirjastot tulisi saada sitoutettua lähettämään Suomessa säilyttämisenarvoista aineistoa

44 AINEISTOTILANNE Käsittelemätöntä aineistoa: Monografiat hm Kausijulkaisut hm Käsittely n hm/normaali vuosi

45 AINEISTOTILANNE 2 Vastaanotto vuonna hm Alkuvuosi antaa viitteitä jopa hm siirroista 2013

46 UUSI KOKOELMAPOLITIIKKA Kirjastojen siirtotarpeet vs Varastokirjaston resurssit Uudenlaisia ohjeistuksia ja vastuutuksia Siirtojen hallinnointityökalu Palvelusopimus Kokoelmayhdyshenkilöverkosto

47 PALVELUSOPIMUS: ASIAKASKIRJASTON VELVOITTEET Aineiston tarkistus Vaari tietokannasta Aineiston evaluointi: onko aineiston säilyttäminen Suomessa tarpeen? Onko aineiston metatieto kansallisessa yhteisluettelossa? Täyttää siirtolomakkeen Nimeää kokoelmayhdyshenkilön

48 YHDYSHENKILÖVERKOSTO Palvelusopimuksessa kirjasto on nimennyt kokoelmayhdyshenkilön: tiedonkulun varmistaminen kirjastojen ja Varastokirjaston välillä sekä kirjastojen sisällä Ensimmäinen tapaaminen Varastokirjastossa

49 VAIKUTUKSET KIRJASTOILLE Kirjastojen asiantuntemuksen merkitys aineiston evaluoinnissa lisääntyy onko tarpeen säilyttää Suomessa lähettävän saako tilattua kohtuullisin kustannuksin ja riittävän nopeasti muualta löytyykö elektronisena ja onko pääsy lukemaan/lainaamaan Kokoelmayhdyshenkilön ajankäyttö: riittävät resurssit työskentelyyn sekä kirjaston ulkopuolella että sisällä.

50 VAIKUTUKSET KIRJASTOILLE 2 Varastokirjasto auttaa edelleen kokoelmatilojen vähentämisessä Varastokirjastoon lähetetyn aineiston käsittelyaika lyhenee aineisto nopeammin asiakkaalle Vaari tietokantaan vähemmän tuplia eli VK:n poistoprosentti pienenee

51 LISÄTIETOJA Esityksessä on mukana Jarmo Saartin ja Ari Muhosen slaideja