a saus KONEELLINEN PUUNKORJUU KUUSIKON ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA 10/1989
|
|
- Inkeri Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITSATIHDN a saus 10/1989 KONEELLINEN PUUNKORJUU KUUSIKON ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA Markku Mäkelä Puu.t.a.va.Jta.n koneelli.l>.ta. valmii.j.tu.o:t.a. ja. me:t..oä.ku.t j e.tu.o :t.a. :t.u.j:w.:tu.n kuu.o<.ko n enll <.mmiu..o u l.l ä hajz.vennukl.l Ul.la.. Tu..tk<.mu.o koh.teena. o.u neljä :t.a.va.noma.ii.j en kuojr.jna.<.nhajtvu.teju.n ja. ko.tme pienen kuojr.jna.<.nhajtve.l.l.teju.n käy:t..töön pejtu.o.:t:uva.a. ko~juuke.tju.a.. Teknii.J M:t.i. ka.<.kk<. :t.u.j:k<.mukl.l UM mukana. o.e..tee.t konee.t Mve.Uu.<.va..t hyvin kuu.o<.kon enll<.mmä,u, een ha.jtv ennukl.l een. Kun pu.<.den JU.nna.nko~eu.o.e.äp<.m<.:t.:t.a. o.u 1 cm, :t.a.va.noma.ii.j e.t k.umma.<.nha.jtve.l.l.:t:vtd käl.lil..te.livä.t puu.t.a..teho.tu.nnii.ji.l a., ja. kun JU.nna.nk.Mkeu.o.täp<.mil..ta. o.u 25 c.m, pu.u.ta..teho:tllnnii.ji.la.. Va.6:t.a.a.va.l.l:t.i. p<.ene.t kuojr.jna.<.nhajz.ve.l.l.:t:vtd k.ä6<.:t..:t:el<.vä.t puu.t.a. ja puu.t.a..teho:t..u.nnii.j.6 a. Me:t.l.l äku.t j e:tllkl.l em a. p<.en:tjta.k..:t:muden :t11.o :t.:t.a.vuu.o o.e.<. 350 me:tain ma..tka..e..e.a %:t.a.va.n oma.ii.j.ten k.uojr.jna.:tjta.k..to~uden :tll.o:t.:t.a.vuudu.ta.. mät ovat teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia ensiharvennuskuusikon korjuussa talvella. Tavoitteena oli myös selvittää erityyppisten puutavaran valmistus ja ajokoneiden työskentelyä paksussa lumessa. Tavoitteesta jouduttiin kuitenkin luopumaan, koska Etelä ja KeskiSuomen talvi oli tällä kertaa vähäluminen. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Tutkimuksessa selvitettiin aikatutkimuksin harvesterilla tehtävän puutavaranvalmistuksen ja metsäkuljetuksen ajanmenekkejä. Koneiden tuntikustannusten määrityksessä pyrittiin mahdollisimman läh elle maksusopij apuolten käyttämiä kustannuksia. KMjuuku.o.ta.nnukl.lili.a.a.n e~<.mma..:t: k.mjuuk.e.t j u.t pejtu.o.tu.<.va..t :t.a.va.noma.ii.j en kuojr.jna.<.nhajtvm.:t:vt<.n ja. kuojr.jna.:tjta.k..to~ käy:t.:tiiön. Pienen kuojr.jna.<.nhajtve.l.l.teju.n ja. :t.a.va.noma.ii.jen kuo~ ma.:tjta.k..toju.n muodol.l.ta.mien yhdm,.te..tm<.en ko~ju.u. ku.o.ta.nnukl.l e.t ouva..t va.m<.n lähellä edelli.l><.ä. P<.en en kuojr.jna.<.nhajt vm.:t:vt<.n ja. p<.en:tjta.k..toju.n muodo.tj:t.a.ma..t ko~juuke.tju.t l.len.tjija.a.n ouva..t l.l e..tväl.l:ta. ede..tu6<.ä ka..e..u<.mp<.a.. Tutkimuskohteet pyrittiin valitsemaan siten, että työskentelyolosuh teet olisivat mahdollisimman samankaltaiset kaikille korjuuketjuille. Siinä ei kuitenkaan täysin onnistuttu: osa koneista joutui työskentelemään selvästi tiheärnrnässä ja pienempirunkoisessa paikassa kuin suurin osa koneista. Se ei todennäköisesti kuitenkaan vaikuttanut tuloksiin, sillä aineisto kerättiin rungoittain. Ko~juuva.u.JU.oil.a. Tutkimusaineisto kerättiin maalishuhtikuus sa 1989 Kangaslarnrnilla yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa. Tutkimuksessa puusto oli: oli :t.u.j:k<.mu.okoh.te.m,i.la. l.la.ngen vähän. JOHDANTO Tiheä alue Harva alue puita/ha Tutkimus kuuluu niiden Metsätehon tutkimusten sarjaan, joiden avulla selvitetään monitoimikonetyyppien käyttöalueet harvennushakkuissa. Aiemmin on tutkittu ensiharvennusmännikön kesällä tapahtuvaa korjuuta (Metsätehon katsaus 2/1989). Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaiset harvesterityyppisten monitoimikoneiden käyttöön perustuvat korjuumenetel Alkupuusto Poistettu puusto Jäävä puusto Poistettujen puiden ~eskikoko oli tiheällä al~eella dm ja harvalla dm Maastoluokka oli 1. Lunta oli tutkimuspalstoittain cm. 1
2 Tavanomaiset kuormainharvesterit olivat: Lako 2 R Lokomo 990/746 Norcar/Ponsse 600 Pika 380 Puutavaran valmistus Metsäkuljetus tehtiin Lakon ja Lokomon jälkeen Valmet 832 kuormatraktorilla. Norcar/ Ponssen valmistama puutavara kuljetettiin Norcarkuormatraktorilla. Pienet kuormainharvesterit olivat: Farmi Trac 5000 Finntrac 4000 Gs NokkaJoker Farmi Tracin ja NokkaJokerin valmistama puutavara kuljetettiin samanmerkkisellä pientraktorilla, kun taas Finntracin valmistama Norcarkuormatraktorilla. TYÖSKENTELYMENETEUMÄT Tavanomaisten kuormainharvestereiden varsinainen työskentelymenetelmä perustui 20 metrin välein sijaitseviin aj ouriin. Harvesteri käsitteli kaikki poistettavat puut ( kuva 1). Vertailuaineiston saamiseksi Lokomokuormainharvesteri työskenteli yhdellä palstalla myös 30 metrin ajouravälein. Silloinkin kaikki poistettavat puut käsiteltiin koneellisesti. Kuormaimen ulottumattomissa oleviin keskivyöhykkeen puihin harvesteri ylettyi peruuttamaila palstalle. Metsäkuljetuksessa tavanomaisten kuormainharvestereiden jäljiltä kuormatraktori käytti samoja uria kuin harvesteri eli yleensä 20 metrin välein olevia ajouria. Pienten kuormainharvestereiden palstoilla ajourat oli merkitty 30 metrin välein. Niiltä urilta monitoimikoneet käsittelivät ne poistettavat puut, joihin ylettyivät. Lisäksi harvesterit puolittivat urien välialueen omavalintaisilla "haamuurilla". Pienten kuormainharvestereiden työskentelyssä ajouravälinä oli 15 metriä (kuva 2). Kun pientraktorit ajoivat pienten kuormainharvestereiden valmistaman puutavaran, ajouraväli oli 15 metriä. Kun tavanomainen kuormatraktori ajoi Finntracin valmistamaa puutavaraa, ajouraväli oli 30 metriä. Varsinaisten ajourien leveys oli selvästi alle 4 metrin, yleisimmin metriä. "Haamuurien" leveys oli metriä metsäkuljetustraktorin leveyden mukaan. Kaikissa tapauksissa litsi kuljettaja. 2 TULOKSIA poistettavat puut va Puutavaranvalmistuksen ajanmenekit eroteltiin työnvaiheittain (kuvat 3 ja 4). Pienten puiden suurin yksittäinen työnvaihe oli kaato (sisälsi myös monitoimiosan viennin kaadettavan puun luokse). Tehotuntia ei sisällä minkäänlaisia keskeytyksiä kohti lasketut tavanomaisten kuormainharvestereiden tuotokset olivat konemerkin mukaan puuta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 7 cm. Kun rinnankorkeusläpimitta oli 25 cm, vastaavat tuotokset olivat puuta. Puutavaran valmistus monitoimikoneella oli 20 metrin ajouraväliä käytettäessä hieman nopeampaa kuin 30 metrin ajouraväliä käytettäessä. Pienten kuormainharvestereiden tehotuntituotokset olivat puuta (d cm) ja puuta ( d cm) (kuva 5). Eniten monitoimikonetyyppien välistä tuottavuuseroa aiheutti puiden kaato. Erot karsintaajoissa olivat huomattavasti pienemmät. Metsäkuljetus Keskikokoisen kuormatraktorin (Valmet 8j 2) kuormankoko oli keskimäärin m, 3 pienen kuormatraktorin ( Norcar) 9 10 m ja pien3raktoreiden (Farmi Trac, NokkaJoker) 5 7 m. Kuormattuna ja tyhjänäajossa eri konetyyppien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Pientraktorit olivat muita nopeampia kuormattunaajossa, muut puolestaan niitä nopeampia tyhjänäajossa. Kuutiometriä kohti pientraktore ilta kului kuormaukseen ja purkamiseen % enemmän aikaa kuin muilta. Metsäk~lj etuksessa pientraktoreiden tuottavuus m :ä kohti oli 350 m:n matkalla prosenttia tavanomaisten kuormatraktoreiden tuottavuudesta (kuva 6). Korjuukustannukset Monitoimikonekorjuuketjujen korjuukustannukset saatiin ajanmenekkien ja kevään 1989 kustannusten mukaan laskettujen konemerkeittäisten tuntikustannusten avulla. Koneiden kä y ttötuntikustannukset olivat: Tavanomainen kuormainharvesteri mk Pieni kuormainharvesteri mk Ta vanomainen kuormatraktori mk Pientrakt o ri mk
3 " z a t~ : q}., ~ &. (@..,. e Ii ~~~.,~ ~ c (~ Kuva 1. Tavanomaisten kuormainharveste reiden työskentelymenete l mä Kuva 2. Pienten kuormainharvestereiden työskente l ymenetelmä Ajanmenekki, cmin/puu {, ~ ~ rtymi et "l'1liut V / vaih ~~ ~ ~ r:::r Ka sinta ja ka konta Kaato :::;...'.:::; t'f'uun si i rt Rinnankorkeusläpimitta, cm Kuva 3. Es ime r kki tavanomaisen kuormainha rvester i n t ehoajanmenekeistä Ajanmene kki, cmin/puu _y v k r /; r r tv,.; se 0 työn" F/j rv ~ ~. '\<~u ' ~ 1 Kars; r>ta ja ka t ko ta ~ rv Kaato ~ V / Tehotuntituotos, puita Rinnanko rkeusläpimitta, cm Kuva 4. Esimerkki pienen kuormainharvesterin t ehoajanmenekeistä Tehotunti tuotos, m Rinnankorkeusläpimitta, cm Metsäkuljetusmatka, m Kuva 5. Tehotuntituotosten r ii ppuvuus puiden rinnankorkeusläpimitasta Kuva 6. Metsäkuljetuksen tehotunt ituotoksen r iippuvuus kuljetusmatkasta 3
4 Kuva 7. Korjuujä l k.i heti monitoimikoneen jäljiltä Kaikki valok. Metsäteho Kuva 9. La ko 2 R kuor mainharvesteri, peruskoneena LKT Kuva 11. Kuva Pika 380 kuormainharvesteri Pieni kuormainha rvesteri Finntra c 4000 Kuva 8. Harvennustulo s seuraavana kesänä Kuva 10. Lokomo 990 kuormainharvesteri, monitoimiosana 746 Kuva 12. Kuva 14. Farmi Trac 5000 pientraktori Nokka Joker pientraktori
5 TAULUKKO 1 Kor j uukustannukse t, met säkulj etusma t ka 350 m Korjuukustannukset, mktm 3 70,,.r, Leimikko j a kor j uukone Puutavaran va _lmistus Met säkul j e t us Korjuu yht ee ns ä mk / m3 Rungon ke s kikoko, 128 dm 3 Tavanomainen kuormainharve s teri Pieni ku orma inharvesteri *) 16** ) Run gon kes kikoko, 21 9 dm Ta va nomaine n kuormainharves t er i Pieni kuorma inharvester i *) 16 **) ~H~+~ *) Met säkuljetu s pi entrak t orilla **) Mets ä kul je tu s t avanomaisella kuorma t rak t or illa Ko r juu k u s t annukset suurirunkoisimmalle l u kko 1) t 1 Metsäkuljetusmatka, m Ku va 15. Ko r juukus t annusten r ii ppu vuu s me ts ä kul jetu smatk a sta, pieni r~ nkoinen leimikko ( ru ngon keskikoko 128 dm ) laskettiin pienija t utkimuspalstalle (tau Pu u t avaran valmistuksessa monitoimikoneilla t avanomaiset kuo r mainharvesterit oliva t yksikkökustannuksiltaan keskimäärin edullisimmat. Ero pieniin kuormainharvestereihin ei tosin ollu t suuri. Me t säku lj etu s pien t rakto r eilla oli selvä s t i kalli i mp aa k u in tavanomaisilla kuormatrak t o r eilla. Pien e n k u ormainharvesterin ja tavanomaisen kuormatrak t orin muodos t aman korju u ketjun k u stannu kset olivat suunnilleen samans u u r u is et k u in t avanomaisen k u ormainharv e s te rin ja k uormatrakt orin ketjussa. Pienen kuor mainharvesterin ja pientraktorin muodostamat yhdistelmät olivat kustann u ksiltaan selvästi mui t a ka l liimpia. Kun tarkasteltiin me t s ä kulje t usmatkan vaikutusta korj u ukus t annuksiin (kuva 15), tavanomaiset ku ormainharvesterit jaet t iin kahteen l u okkaan : " Yleisharvestereiden" peru skoneena on varsinainen harvesterialusta, joka nostaa koneen hankintahintaa melkoisesti, mut t a ne k y kenevät t y öskentelemää n my ös j ä reissä pää" Harvennu s harvestereilla " on t ehakkuissa. kevy empi ja samalla halvempi peruskone ja ne on t arkoi t ettu myös p i enirunkoisiin pää te hakkuisiin. Kun pien e n kuormainharvesterin käyt t öön peru stuvassa korjuuketjus s a pientrakto ri korvataan tavanoma i sella kuo r ma traktoril la, ovat kust a nnukset " yl eis j a harvennus harvestereiden" y ksikkö kustannu s ten v ä liss ä. Tutkimu ksessa ei ollu t mukana hakkuumiesmene telmää. Hakkuumi ehen kä y tt ö ön perustuva korjuu olisi tutki musolosuhteis sa ma k sanut hieman enemmän kuin k onee llinen ko r j uu sovi ttujen maksuj en mukaan. Korjuuvauriot ja metsänhoidollinen jälki Korjuuvaurio t mitattiin mets ä kuljetuksen j ä l k ee n. Puut avaraa monitoimikoneella valmis t e t taessa jäävistä puista vaurioi t ui keskimäärin 1. 4 %, me t säku ljetuksessa vastaavasti 1. 0 % eli korjuussa yhteens ä 2. 4 %. TAULUKKO 2 Ko r juuke t ju Korjuuvauriot Puutavaran valmis t us Metsäkuljetus Yhteensä Vaurioita, % jäävis t ä puis t a Tavanomainen kuormainharvesteri ja _kuorma t rak t ori Lako & Valmet Lokomo (20 m) & Valmet Lokomo (30 m) & Valme t Norcar/Ponsse & No r ca r Pika & Valmet Pie n i kuormainha r vesteri ja ajokone Fa r mi Tr ac & Farmi Trac Finn t rac & Norcar Nokka Joke r & Nokka Joker
6 Pienet kuormainharvesterit ja pientraktorit aiheuttivat vaurioita keskimäärin enemmän kuin tavanomaiset kuormainharvesterit. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana hakkuumiesmenetelmää, koneellisen korjuun vauriomääriä ei voitu verrata sen vauriomääriin. Toisaalta on oletettavissa, että metsäkuljetuksessa hakkuumiehen palstalle hajalleen tekemien pienten puutavarakasoj en kuormauksessa tulee helposti enemmän vaurioita kuin monitoimikoneen ajouran varteen tekemien isojen kasojen kuormauksessa. Metsänhoidollisen jäljen määrittelivät korjuun jälkeen sekä Metsätehon työntutkija että EnsoGutzeit Oy:n metsänhoitoon erikoistuneet toimihenkilöt. Arvostelussa otettiin huomioon tavoitetiheyden noudattaminen, puuston tasaisuus ja korjuuvaurioiden määrä. Tutkimuspalstojen metsänhoidollinen tila oli keskimäärin hyvä. Erä ät kuljettajat poistivat kuitenkin liian vähän puita eli jäävän puuston tiheys jäi suuremmaksi kuin harvennusmalli edellytti. Asia varmaan paranee, kun kuljettajat koulutetaan harvennuspuiden valintaan. Sen opettaminen on jo alkanutkin useissa Metsätehon jäsenyrityksissä. PÄÄTELMIÄ Niin tämän tutkimuksen kuin männikön ensiharvennusta koskevan tutkimuksenkin tulokset osoittavat, että sekä tavanomaiset että pienet kuormainharvesterit soveltuvat hyvin ensimmäisiin harvennuksiin. Sekä ensiharvennus että muiden pienirunkoisten harvennusleimikoiden koneelliseen harvennukseen on jo nykyä än olemassa toimivaa konekalustoa. Myös korjuuvaurioiden maara koneellisessa korjuussa on pysyny t hyvin vähäisenä. Myös korjuukustannuksiltaan konetyyppien edullisuusjärjestys on yhteneväinen männikön ensiharvennuksia koskevien tulosten kanssa: tavanomaisten kuormainharvestereiden ja kuormatraktoreiden käyttöön perustuvat korjuuketjut olivat edullisempia kuin pienten kuormainharvestereiden ja pientraktoreiden käyttöön perustuvat. Kustannuseron aiheutti tässäkin tapauksessa lähes kokonaan metsäkuljetus pientraktoreilla. Tutkimuksen y hten ä tavoitteena oli selvittää, miten paksu lumi vaikuttaa koneiden työskentelyyn ja liikkumiseen. Sen selvittäminen ei kuit~nkaan ollut mahdollista, sillä tutkimuksen aikana oli vähän lunta. Pienipyöräisten ja telaisten koneiden mahdollisuus toimia paksussa lumessa on kuitenkin tarpeen selvittää, kun suunnitellaan niiden ymp ä rivuotista kä y ttö ä. Siihen tarvittaneen lisätutkimuksia. Asiasanat: ensiharvennus, monitoimikoneet Metsäteho Review 10/1989 MECHANICAL HARVESTING IN FIRST THINNING OF SPRUCE STANDS Mechanized cutting and forest haulage was studied in first thinnings of spruce stands. Four harvesting systems based on the use of conventional singlegrip harvesters and three based on mini singlegrip harvesters were studied. All harvesters used in the study were technically well suited for first thinning of a spruce stand. At a dbh of 7 cm, the conventional singlegrip harvesters handled from 140 to 180 trees per effective hour, and at a dbh of 25 cm, from 70 to 100 trees. Correspondingly, the mini singlegrip harvesters handled from 105 to 130 trees and from 45 to 65 trees per effective hour. The forest haulage productivity of m1n1 tractors was 55 to 70 % of that of conventional forwarders at haulage distances of 350 metres. The most economical harvesting systems were those using conventional singlegrip harvesters and forwarders. The harvesting costs when using a combination of a mini singlegrip harvester and a conventional forwarder were almost as low. Combinations of a mini singlegrip harvester and a mini tractor were clearly more expensive. Not much harvesting damage could be observed at the stands studied. Key wo rds: METSÄTEHO ISSN first thinning, multifunction logging machines SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI Puhelin (90) HELSINKI 1989 PAINOVALMISTE
a saus METSATEHDN KONEELLINEN PUUNKORJUU MÄNNIKÖN ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA 2/1989
METSATEHDN a saus 2/8 KONEELLINEN PUUNKORJUU MÄNNIKÖN ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA Markku Mäkelä Metäteho etvj kojuukokeitun avutta h vyyppen mookoneiden ekä ja atouda Mvilluvuu;Ua e-iltvenn Kaikilta kimuua
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotTURVEMAIDEN KONEELLINEN PUUNKORJUU KESÄAIKAISISSA ENSIHARVENNUKSISSA
4 TURVEMAIDEN KONEELLINEN PUUNKORJUU KESÄAIKAISISSA ENSIHARVENNUKSISSA NSRprojekti Markku Mäkelä Metsäteho selvitti turvemaiden kesäaikaista koneellista puunkorjuuta tutkien kahdeksaa eri korjuuketjua.
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
Lisätiedote ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotKUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS
20/1985 KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS Mikko Kahala Markku Mäkelä Ma.fu u.pvt1.v.d:w.a. va.jlten ku.ojunaa.nha.jt vv.d.vte.a-6t.a. ~ u.o!ute;t.un aa.ka.;t.u.j/u.mu.fu en mu.ka.a.n Jtu.ngon
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Lisätiedot. KONEELLINEN HAKKUU JA METSÄKULJETUS - MAKSUPERUSTESELVITYS
9/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) 131 HELSINKI. KONEELLINEN HAKKUU JA METSÄKULJETUS MAKSUPERUSTESELVITYS 199 1991 PekkaJuhani Kuitto Metsäteho toteutti vuosina 199 ja 1991 uudentyyppisen Metsäkoneiden jatkuvan
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
Lisätiedot7/1979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN. Mikko Kahala
7/979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN Mikko Kahala MITSATIHO Opastinsilta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) SELOSTE 7/979 7/979 NETSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ
6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotPienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Matti Sirén ja Vesa Tanttu Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa Matti Sirén Vesa Tanttu Sirén, M. & Tanttu, V. 2001. Pienet
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotYhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene
Lisätiedota saus TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS METSÄTERO 1/1983 TUTKIMUSAINEISTO Mikko Kahala
MITSATIHON METSÄTERO a saus /98 TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS Mikko Kahala t elytapa aiheuttavat eroja metsäkuljetuksen tuottavuute en. Tld.IUmlL kiiifte.e.e. tcv.,
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Lisätiedota saus YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Peltoniemi 18/1991 TUfKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO
MITSATIHDN a saus 1/1991 YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Petoniemi Metsäteho jatkoi yispuiden korjuusevityksiä tutkimaa kuormainharvesteria, miestyönä sekä m.ies- ja
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
Lisätiedota saus LOKOMO- KARTIOKAATOLAITE 4/1984 Markku Mäkelä
MITSATIHDN a saus 4/984 LOKOMO- KARTIOKAATOLAITE Markku Mäkelä Lokomo - kevr;t.-
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
LisätiedotPainot. Omapaino. Akselipainot - edessä - takana. Mittoja. Leveys. Muut mitat
MITSATIHON a saus 5/99 FMG 77/ S LOKOMO MOTONALLE JA FMG 77/ S LOKOMO MOTOKARHU KAKSIOTEHARVESTERIT Kaarlo Rieppo FHG 7/ S Lokomo HotoNalle ja FHG 77jl S Lokomo HotoKarhu ovat järeitä kaksioteharvestereita;
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
Lisätiedota saus TUTKIMUKSIA PIENILÄPIMITTAISEN KOKOPUUN KORJUUSTA POHJOIS-SUOMESSA
ElSATEHON a saus 18/1982 TUTKIMUKSIA PIENILÄPIMITTAISEN KOKOPUUN KORJUUSTA POHJOIS-SUOMESSA Mikko Kahala Kun siirtelykaatoon perustuvaa kokopuukorjuuta käy tetään monitoimikoneleimikoiden parantamiseen,
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
Lisätiedota saus METSÄKULJETUS HARVESTERIN JÄLKEEN Pekka-Juhani Kuitto 17/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO JOHDANTO
MITSATIHON a saus 7/99 METSÄKULJETUS HARVESTERIN JÄLKEEN PekkaJuhani Kuitto Kuormi en koot: olivat: harvest:erit:yöma.i lla hieman suuremmat: kuin v a st:aavilla mecsurit:yömailla; avohakkuussa sahacukkien
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa
METSÅTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa STUDY ON THE EFFECT OF STRIP ROAD SPACING IN PULPWOOD CUTTING Ml KKO KAHALA ja RAIMO SAVOLA! N EN HELSINKI 968
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotMONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS
MONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS MONI TOIMI KONE- OPAS SISÄLLYS ALKUSANAT.... Sivu 1 MONITOIMIKO EET... 2 2 MONITOIMIKO EE KÄYTTÖ... 2 2.1 Tekninen soveltuvuusalue... 2 2.2 Taloudellinen soveltuvuusalue...
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA
6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotAJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN
5/197 AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN Antti Myllyniemi MDSiTIHD Opastinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-1411 SELOSTE 5/1978 5/197B AJOMATKAN VAIKUTUS METS ÄTRAKTORI N
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2019: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti Luonnonvarakeskus
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Metsätehon raportti 193 12.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Reima Liikkanen Jarmo Lindroos Metsäteho Oy PL
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Lisätiedote HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN
r ETS)lTEHO HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTON VAIKUTUS e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN Jouni Elonen Antti Korpilahti Hakkuutähteen tehokkaan talteenoton edellytyksenä on, että hakkuutähteet sijaitsevat
LisätiedotÖSA 705/260 -HARVESTERI
19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
Lisätiedot