Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
|
|
- Oskari Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene Oy Asiasanat: puunkorjuu, ensiharvennukset, yhdistelmäkone Metsäteho Oy Helsinki 1997 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen organisointi Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Yhdistelmäkone ja sen työskentelymenetelmä Aikatutkimuksen käsitteet... 13
2 4 TULOKSET Yhdistelmäkoneen aikatutkimustulokset Yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne Ajanmenekki ja tuotos Yksioteharvesterin aikatutkimustulokset Yksioteharvesteriketjun tuotos YHDISTELMÄKONE JA YKSIOTEHARVESTERIKETJUN KORJUUKUSTANNUSTEN VERTAILU PÄÄTELMIÄ LIITTEET... ( 1 ) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudella korjuumenetelmällä ja -tekniikalla toimivan yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne sekä ajanmenekki ensiharvennusmänniköissä ja sekametsissä. Tutkimuksen kohteena oli karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone, jonka on kehittänyt S. Pinomäki Ky. Projekti tehtiin yhteistyössä S. Pinomäki Ky:n, Enso Oy:n, UPM-Kymmene Oy:n, Metsäliitto Osuuskunnan sekä Metsähallituksen kanssa. Tutkimuksen koealat sijaitsivat Pulkkilassa Enso Oy:n mailla sekä Uuraisilla UPM-Kymmene Oy:n mailla. Pilottivaiheessa Viljakkalasta kerättyä aineistoa käytettiin tukiaineistona. Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiä eniten selittävä tekijä oli hakattavan puuston rungon koko. Hakattavan puuston tiheys vaikutti myös yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin. Metsäkuljetusmatka vaikutti yhdistelmäkoneella ajanmenekkeihin, koska kone tekee myös metsäkuljetuksen. Hakkuuseen yhdistelmäkone käytti 42 % ja metsäkuljetukseen 46 % tehoajasta. Muihin aikoihin kone käytti 12 %. Metsäkuljetusmatka oli laskelmissa vakioitu 250 metriin. Yhdistelmäkoneen keskimääräinen käyttöajanmenekki koealoilla oli 104,8 cmin/runko, kun keskimääräinen rungon koko oli 81 dm 3. Käyttöajanmenekki oli suurempi sekametsissä kuin männiköissä. Ero männikön ja sekametsän käyttöajanmenekeissä oli alle 70 dm 3 :n rungoilla 3 %, mutta rungon koon noustessa 200 dm 3 :iin ero nousi 7 %:iin. Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 7,6 % suurempi kuin yhdistelmäkoneella. Rungon koon noustessa ero suurenee hieman. Sekametsikössä alle 70 dm 3 :n rungon keskikoolla käyttötuntituotoksen ero yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin välillä on 11 %, mikä rungon koon noustessa suurenee hieman enemmän kuin männikössä. Korjuukustannusten laskennassa otettiin huomioon, ettei yhdistelmäkone ole vielä vakiintunut työmenetelmä. Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten laskentaa varten 2
3 Metsäteho Oy:n korjuukustannusmalleihin asennettiin yhdistelmäkoneen tuotosfunktiot ja kustannustieto. Rungon keskikoon ollessa alle 150 dm 3 yhdistelmäkone oli halvempi korjuuvaihtoehto. Korjuukustannusten ero yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin välillä oli alle 55 dm 3 :n rungoilla 18 % yhdistelmäkoneen hyväksi. Karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone vaikuttaa lupaavalta ensiharvennusten ja rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennusten korjuumenetelmältä. 3
4 1 JOHDANTO TEKES rahoittaa HARJU-ohjelmassa hankkeita, joissa kehitetään harvennuspuun jalostusketjua kannolta tehtaalle. HARJU-ohjelman tavoitteena on aikaansaada teknologiaharppaus eli uuttaa tekniikkaa ja menetelmiä, joilla parannetaan merkittävästi harvennuspuun jalostusketjun tehokkuutta ja käytön kannattavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä uutta puunkorjuun, kuljetuksen ja tehdaskäsittelyn tekniikkaa yhteistyössä laitevalmistajien ja käyttäjien kanssa. Uuden tekniikan kehittämisessä otetaan huomioon ekologisesti kestävä metsien hyödyntäminen ja sen tekniikalle ja toimintatavoille asettamat vaatimukset. Yhtenä puunkorjuutekniikan projektina HARJU-ohjelmassa on S. Pinomäki Ky:n hanke Ensiharvennuspuun taloudellisen korjuun mahdollistavan laitteen kehittäminen. S. Pinomäki Ky:n tavoitteena on kehittää ensiharvennuspuun jalostusketjuun sopiva yhdistelmäkone. Yhdistelmäkone on metsäkone, joka tekee sekä hakkuun että metsäkuljetuksen. Ajatuksena on, että käyttämällä yhdistelmäkonetta korjuun pääomapanos pienenee merkittävästi, ja sitä kautta saadaan korjuussa kustannussäästöjä. Ajatuksen toteutuminen edellyttää, että yhdistelmäkonetekniikka saadaan toimimaan riittävän tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhdistelmäkoneen kehittämisen peruskoneena S. Pinomäki Ky:llä on yrityksen valmistama metsätraktori. Hankkeessa metsätraktoriin suunniteltiin ja rakennettiin lisälaite, jolla ensiharvennusolosuhteissa kyetään tekemään puutavaran hakkuu ja kuormaus sekä kuorman purku toisiinsa niveltyvinä työnvaiheina. Ensiharvennusolosuhteissa yhdistelmäkoneen täytyy kyetä avaamaan itse kulku-uransa ja toimimaan 20 metrin uravälillä. Tätä varten metsätraktorialustaan ja sen kuormaimeen tehtiin tarvittavia muutoksia. S. Pinomäki Ky:n hankkeessa on kehitetty kaksi yhdistelmäkoneversiota, joista toinen tekee karsimatonta rankaa (kara) ja toinen karsittua puutavaraa. Tässä raportissa tarkastellaan karsittua puutavaraa valmistavan yhdistelmäkoneen kehittämistä ja sillä tehtyjä kokeiluja ensiharvennusten puunkorjuussa. 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoituksena oli osallistua karsittua puutavaraa valmistavan yhdistelmäkoneen kehittämiseen, kehittää yhdistelmäkonetekniikkaa ja yhdistelmäkoneelle soveltuvia työmenetelmiä sekä tutkia korjuun ajanmenekkiä ja tuotosta erilaisissa ensiharvennusolosuhteissa. Tehtävänä oli myös koota tietoa yhdistelmäkonetekniikan soveltuvuudesta ensiharvennuspuun jalostusketjuun ja siinä mahdollisesti ilmenevistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Tehtävänä oli lisäksi hankkia tietoa yhdistelmäkoneeseen perustuvan korjuutekniikan kilpailukyvystä ja verrata sitä nykyisin yleisesti käytössä olevaan yksioteharvesteriketjuun. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimuksen organisointi 4
5 Tutkittavana olleen yhdistelmäkoneen kehittäminen S. Pinomäki Ky:ssä alkoi vuona S. Pinomäki Ky kehitti ja valmisti karsittua puutavaraa tuottavan yhdistelmäkoneen hakkuuja kuormauslaitteen. Laite asennettiin kehittämistyössä mukana olleen Oulaisten Kara Oy:n uuteen Valmet 820 metsätraktoriin, ja Oulaisten Kara Oy ryhtyi korjaamaan puuta yhdistelmäkoneella silloisen Veitsiluoto Oy:n Oulaisten piirissä. Jo yhdistelmäkoneen ensikokeilujen yhteydessä kehitettiin myös yhdistelmäkoneen työtekniikkaa ja -menetelmää erilaisissa ensiharvennuskohteissa, normaalin korjuu-urakoinnin yhteydessä. Kun yhdistelmäkone sekä sen työtekniikka ja -menetelmä ensiharvennuksissa oli saatu toimiviksi ja vakiintumaan, ryhdyttiin suunnittelemaan projektin tutkimuksellista osaa ja siinä tehtäviä kokeiluja. Tutkimusprojektiin tulivat mukaan Metsäteho Oy:n lisäksi S. Pinomäki Ky, Enso Oy ja UPM-Kymmene Oy, Osuuskunta Metsäliitto ja Metsähallitus. 5
6 Projektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneessa tukiryhmässä olivat seuraavat henkilöt: Sakari Pinomäki, S. Pinomäki Ky Raimo Aholainen, UMP-Kymmene Oy Pekka Kurvinen, UMP-Kymmene Oy Seppo Korteniemi, Enso Oy Jussi Kumpula, Metsähallitus Markku Salmela, Osuuskunta Metsäliitto Risto Lilleberg, Metsäteho Oy, joka toimi myös projektipäällikkönä. Tutkittava yhdistelmäkone oli Oulaisten Kara Oy:n Valmet 820/Pika 300, kuljettajana Antero Koskela. Vertailumenetelmänä ollutta yksioteharvesteriin perustuvaa korjuutekniikkaa Keski-Pohjanmaalla edusti yrittäjä Veijo Pasasen ajama Valmet 901/940. Uuraisilla tutkittiin Metsäkoneurakointi Pakarisen yksioteharvesteria Timberjack 870/743 kuljettajanaan Jussi Rossi. Etelä-Suomen kohteissa hankittiin tukiaineistoa Viljakkalassa myös Timo Mäkelän yhdistelmäkoneesta Pika 728T/300. Viljakkalassa aikatutkimukseen osallistui K. Helppolaisen Timberjack 870/746 -yksioteharvesteri. Keski-Pohjanmaalla kokeilukohteet järjesti Enso Oy:n Oulaisten piiri. Kohteiden hankinnan ja niillä tehtävät mittaukset toteuttivat Seppo Korteniemi ja Hannu Käkelä Enso Oy:stä. Etelä-Suomen ensiharvennusolosuhteista aineistoa kerättiin UMP-Kymmene Oy:n metsissä Viljakkalassa ja Uuraisilla. Viljakkalan kohteet järjesti ja mittaukset hoiti Martti Viikari ja vastaavasti Uuraisilla Jukka Lahti. Aikatutkimuksen teki työntutkija Reima Liikkanen Metsäteho Oy:stä. 6
7 3.2 Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinnan tavoitteena oli saada tuotos- ja kustannustietoa yhdistelmäkoneen kilpailukyvyn määrittämiseksi ensiharvennusten puunkorjuussa ja vertailun tekeminen nykyisin käytössä olevaan yksioteharvesteritekniikkaan. Tätä varten toteutetut aikatutkimukset tehtiin vertailevan aikatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Kahden erilaisen korjuutekniikan taloudellisuuden vertailu edellyttää, että tuotos- ja kustannustieto on kerätty vertailukelpoisista korjuuolosuhteista. Riittävän tarkan korjuuolosuhdetiedon varmistamiseksi aikatutkimuksessa käytettiin määräalaisiin ja homogeenisiin, tarkasti mitattuihin koealoihin perustuvaa tutkimusmenetelmää. Koealat mitattiin etukäteen ja sen jälkeen määritettiin kullakin koealalla käytettävä korjuutekniikka. Kuhunkin tutkimusmetsikköön perustettiin koealaverkosto. Koealojen sijoittelulla varmistettiin, että puusto koealan sisällä oli homogeenista ja ettei koealan puustossa ollut aukkoja. Pääsääntöisesti koealojen koko oli 20 x 100 metriä. Yhdellä koealalla jouduttiin tyytymään 20 x 80 metrin koealakokoon, jotta päästiin riittävän homogeeniseen puustoon. Koealat rajattiin metsiköihin mittaamalla ja niiden rajat merkittiin näkyvästi kuitunauhoilla. Ajoura sijoitettiin koealan keskelle sen pituusakselin suuntaisena ja merkittiin etukäteen. Ajourat tehtiin suoriksi. Koealan maastoon merkinnän jälkeen mitattiin koealan kaikkien puiden rinnankorkeusläpimitta yhden cm:n luokkaväliä käyttäen. Kunkin läpimittaluokan joka kuudennesta puusta mitattiin pituus ja elävän latvuksen alkamiskorkeus. Kaikkiin mitattuihin puihin tehtiin maalimerkki, mutta poistettavia puita ei määritetty. Poistettavien puiden valinta oli koneenkuljettajan tehtävä, ja se tehtiin harvennusohjeissa olevien valintakriteerien perusteella. 3.3 Tutkimusaineisto Tutkimuksessa oli mukana kolme metsäkohdetta, joille perustettiin koealaverkosto. Aikatutkimusaineistoa kerättiin kaikkiaan 19 koealalta. Aikatutkimukset tehtiin ensiharvennusmetsiköissä. Kohteet valittiin siten, että ne vastasivat luonteeltaan konetyypin todennäköisiä työskentelykohteita. Kokeeseen valittiin kahdenlaisia ensiharvennuskohteita seuraavasti: 1) Sekapuustoinen metsä, pääpuulajin osuus n % 2) Mäntyvaltainen metsä, sekapuulajien osuus alle 25 % Taulukko 1. Kohteiden metsikkötiedot. Kohde Kasvupaikka Pääpuulaji koealat tyyppi kohteella Pulkkila Tuore/kuivahko Mänty/Koivu 1,2,3,4,5,6 7
8 kangas Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 1,2,3 Saarilampi Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 4,5,6 Paatela Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 7,8,9 Hankamäki Viljakkala Kuivahko kangas Mänty 2,5,6,8 Kaikki kohteet olivat ensiharvennuskohteita. Kohteiden puusto vaihteli täysin puhtaasta männiköstä koivuvaltaiseen metsikköön. Lähes jokaisella koealalla oli muutama kuusi. Aineiston hankinnassa painotettiin yhdistelmäkonetta, jota tutkittiin 12 koealalla ja yksioteharvesteria tutkittiin 7 koealalla. Yhdistelmäkoneesta ei ollut aikaisempaa tutkimustietoa, kun taas yksioteharvesterin työskentelystä ensiharvennuksilla sitä on runsaasti. Metsäteho Oy:ssä on juuri valmistunut yksioteharvesteriketjun maksuperustetutkimus, jota käytettiin aineistona tässä tutkimuksessa mm. yksioteharvesterin ajankäytön rakenne -vertailussa sekä tuotos- ja kustannusvertailussa. Tässä tutkimuksessa hankittua yksioteharvesteritietoa käytettiin laskelmien tukiaineistona. Hakatun puuston keskimääräinen rungon koko oli koealoilla 81 dm 3. Poistuman runkoluku koealoilla vaihteli runkoa/hehtaari, joten aineistossa oli riittävää vaihtelua. Taulukko 2. Yhdistelmäkoneen tutkimuskoealojen puustotiedot. Koeala Puusto ennen harvennusta Puusto harvennuksen jälkeen Harvennuksessa hakattu puusto Pulkkila r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Uurainen r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala
9 Taulukko 3. Yksioteharvesterin tutkimuskoealojen puustotiedot. Koeala Puusto ennen harvennusta Puusto harvennuksen jälkeen Harvennuksessa hakattu puusto Uurainen r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Viljakkala r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Pulkkilan koealojen yleinen piirre oli puuston suuri tiheys sekä alikasvoksen runsaus. Huomattavaa oli myös pienirunkoisen koivun runsaus neljällä yhdistelmäkonekoealalla. Kahdella koealalla puusto oli puhdasta männikköä, jonka runkoluku oli hieman muita pienempi ja keskimääräinen rungonkoko oli reilusti suurempi. Hakkuukertymä koealoilla vaihteli 40:n ja 89:n m 3 :n/ha välillä ja hakatun puuston keskimääräinen rungonkoko 41:n ja 134:n dm 3 :n/r välillä. Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen oli m 2 /ha, mikä on Tapion harvennusmallien mukaan normaali pohjapinta-ala. Uuraisten koealat olivat normaalitiheydessä olevia ensiharvennusmänniköitä. Pääpuulajina oli kaikilla koealoilla mänty, ja puuston keskimääräinen rungonkoko vaihteli 80:n ja 110:n dm 3 :n/r välillä. Hakkuu-kertymä oli kahdella koealalla miltei 90 m 3 /ha, mikä on erittäin korkea ensiharvennuskertymä. Ensiharvennus oli näillä kohteilla myöhässä. Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen Uuraisten koealoilla vaihteli 13:n ja 17 m 2 :n/ha välillä. Viljakkalan koealoista kolme oli lähes puhdasta männikköä ja yksi koealoista oli miltei puhdas koivikko. Hakatun puuston keskimääräinen rungonkoko Viljakkalassa oli dm 3 /r. Hakkuukertymä koealoilla vaihteli m 3 /ha ja pohjapinta-alat hakkuun jälkeen olivat 9-16 m 3 /ha. Taulukko 4. Puuston puulajisuhteet yhdistelmäkoneen tutkimuskoealoilla ennen harvennusta ja harvennuskertymässä. Koeala Männyn osuus, % Kuusen osuus, % Koivun osuus, % Pulkkila Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala
10 Uurainen Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Taulukko 5. Puuston puulajisuhteet yksioteharvesterin tutkimuskoealoilla ennen harvennusta ja harvennuskertymässä. Koeala Männyn osuus, % Kuusen osuus, % Koivun osuus, % Uurainen Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Viljakkala Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Koeala Koeala Koeala Koeala Yhdistelmäkone ja sen työskentelymenetelmä Hakkuukertymässä Yhdistelmäkone on puunkorjuun kaikki työnvaiheet suorittava kone, jossa metsätraktorialustaisen peruskoneeseen on lisätty harvesteripää. Harvesteripää on rakennettu siten, että sillä voidaan suorittaa hakkuu ja kuormaus sekä kuorman purkaminen. Yhdistelmäkonemenetelmää voidaan käyttää kaikissa metsätraktorimalleissa, joissa kuormaimella on mahdollisuus työskennellä koneen ohjaamon yli. Peruskoneen täytyy olla riittävän vakaa, jotta yhdistelmäkonetekniikkaa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Puomin ulottuvuus koneen sivulle on noin 10 metriä ja kulkusuunnassa 4 metriä. Ulottuvuus riittää koneen työskennellessä. Yhdistelmäkoneella voidaan työskennellä 20 metrin ajouravälillä. Ajouran leveys yhdistelmäkoneella on normaali 4 metriä. Yhdistelmäkonemenetelmässä työskentely jakautuu kahteen vaiheeseen, kuten liitteenä olevassa kuvassa on esitetty (liite). Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa yhdistelmäkone aukaisee ajouran. Työskentely tapahtuu ohjaamon yli koneen edetessä normaaliin tapaan. Uralta hakattavat puut kone kasaa ajouran varteen. Uria avatessaan kone ei kuormaa, mutta ajouran avaamisen alkuvaiheessa voidaan ottaa pieni pohjakuorma yhdistelmäkoneen työskentelyn kannalta tarpeellisen vakauden lisäämiseksi. Ajouraa avattaessa voidaan samalla hakata muutamia uranvieruspuita toisen vaiheen työskentelyn helpottamiseksi. Uran aukaisun jälkeen kone kääntyy uran päässä ja aloittaa välialueen hakkuun, joka on toinen työnvaihe. Välialueen hakkuun yhteydessä kone kuormaa kaikki hakkaamansa puut. Tuotoksen kannalta on järkevää valmistaa ajourien väliltä hakattava puutavara samoihin 10
11 kasoihin uralta hakatun puutavaran kanssa. Kasan koko kasvaa ja se tehostaa kuormausvaihetta, kun kaikki hakatut puut kuormataan samanaikaisesti. Puutavaralajit voidaan pitää erillään. Kuorman täytyttyä yhdistelmäkone vie puutavaran varastolle ja palaa takaisin hakkuukohtaan. 3.5 Aikatutkimuksen käsitteet Aikatutkimuksen tiedonkeruussa yhdistelmäkoneen työskentely jaettiin 11 työnvaiheeseen. Niihin sisältyivät sekä yksioteharvesterin että metsätraktorin aikatutkimuksissa käytetyt työnvaiheet. Tehoajanmenekkiin laskettiin puun otto ja valmistus, tyhjänä- ja kuormattuna-ajo, kuorman kuormaus ja purkaminen, siirtymiset, järjestelyt ja häiriöt sekä työn suunnittelu. Ottoaika sisältää harvesteripään viennin rungolle, puun katkaisusahauksen ja kaadon sekä siirtämisen prosessointipaikkaan. Valmistusaikaan kuuluvat rungon karsinta ja katkonta. Siirtymiset, järjestelyt, häiriöt ja suunnittelu sisältävät näihin sekä hakkuussa että metsäkuljetuksessa käytetyn ajan. Käyttöajanmenekkiä laskettaessa tehoaikaan lisättiin alle 15 minuutin keskeytykset. Hakkuuvaiheen vertailussa suunnitteluajanmenekki siirrettiin keskeytysaikoihin, koska näin oli tehty Metsäteho Oy:n maksuperustetutkimuksen aineistossa, joka oli vertailukohtana. 4. TULOKSET 4.1 Yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne Tutkimuskohteilla toteutunut keskimääräinen ajankäytön rakenne käy ilmi kuvasta 1. Hakkuu ja metsäkuljetus ovat yhdistelmäkoneen päätyönvaiheet. Hakkuuseen yhdistelmäkone käytti 42 % ja metsäkuljetukseen 46 % tehoajasta. Hakkuuvaihe sisälsi puun otto- ja valmistusajan. Metsäkuljetusvaihe sisälsi perinteisen kuormausajon, tyhjänä- ja kuormattuna-ajon sekä kuorman purkamisen. Kaikki siirtymiset on sisällytetty metsäkuljetusvaiheeseen. Muuhun aikaan, joka käsitti 12% tehoajasta, kuuluivat järjestelyt ja häiriöt sekä työn suunnittelu. Niitä ei jaettu päätyönvaiheille koska niiden erittely päätyönvaiheittain ei ollut aikatutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa mahdollista. 11
12 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 42 % 46 % 20 % 10 % 12 % 0 % Hakkuu Metsäkuljetus Muut Yhteensä Työvaihe Kuva 1. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne, kaikki työnvaiheet Hakkuuvaiheen tehoajasta yhdistelmäkone käytti koealoilla puun ottoon keskimäärin 41 % ja valmistamiseen 59 %. Tämä suhde on miltei sama kuin yksioteharvesterilla vastaavissa ensiharvennusolosuhteissa. 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 41 % 59 % 20 % 10 % 0 % Ottoaika Valmistus Yhteensä Työvaihe Kuva 2. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne uran aukaisu ja välialueen hakkuuvaiheessa Valmistusajan osuus kasvoi uran aukaisuvaiheessa 63 %:iin, sillä keskimääräinen ottoetäisyys lyhenee vain 4,2 metriin, mikä lyhensi puuhun tarttumiseen kuluvaa aikaa. Yksioteharvesterikoealoilla ottoetäisyys uran aukaisussa oli vain 2,7 metriä. Ottoetäisyysero johtuu siitä, että ottoetäisyys määritetään nosturin mastosta. Yhdistelmäkoneen puomi sijaitsee ohjaamon takana, joten ottoetäisyydet ovat suurempia kuin yksioteharvesterilla. 12
13 100 % 100 % 90 % 80 % 70 % Ajanmenekin osuus, % 60 % 50 % 40 % 37 % 63 % 30 % 20 % 10 % 0 % ottoaika valmistus yhteensä Työvaihe Kuva 3. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne uran aukaisu hakkuuvaiheessa Välialueen hakkuuvaiheessa yhdistelmäkoneen puun otto- ja valmistusajanmenekkien osuudet eivät mainittavasti poikenneet yksioteharvesterista. Pienen eron ajanmenekkien osuuksiin aiheutti ottoetäisyyden kasvaminen 5,5 metristä 6,2 metriin. 100 % 100 % 90 % 80 % 70 % Ajanmenekin osuus,% 60 % 50 % 40 % 43 % 57 % 30 % 20 % 10 % 0 % ottoaika valmistus yhteensä Työvaihe Kuva 4. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne välialueen hakkuuvaiheessa Yhdistelmäkoneen metsäkuljetusvaihe vei hieman suuremman osuuden tehoajanmenekistä kuin hakkuuvaihe. Kaikki siirtymiset on sisällytetty metsäkuljetusvaiheeseen, koska siirtymisten määrittelyä hakkuun ja metsäkuljetuksen välillä ei ole mahdollista tehdä aikatutkimustiedon keruun yhteydessä. 13
14 Kuormausajo, jonka osuus keskimäärin oli 29 % yhdistelmäkoneen käyttämästä tehoajasta, on se työnvaihe, joka yhdistyy yhdistelmäkonemenetelmässä kiinteästi hakkuuvaiheeseen. Siirtymiset kohdistuvat yhdelle koneelle, mutta kahdelle työnvaiheelle. Näin siirtymiset vähenevät, ja se tekee yhdistelmäkoneesta tehokkaan korjuutekniikan. Yhdistelmäkone käytti sekä kuormattuna- että tyhjänäajoon miltei saman verran aikaa. Kuormaukseen käytetyn ajanmenekin osuus oli huomattavan suuri ja kuormaus olikin yksi eniten aikaa vievistä työnvaiheista. Tämä johtunee hakkuupään aiheuttamasta jäykkyydestä kuormauksessa ja kuorman purkamisessa. 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 61 % 20 % 20 % 10 % 10 % 9 % 0 % Kuormattuna ajo Purkaminen Tyhjänä ajo Kuormausajo Yhteensä Työvaihe Kuva 5. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne metsäkuljetusvaiheessa Yhdistelmäkoneen keskimääräinen käyttöajanmenekki oli 104,8 cmin/runko. Keskimääräinen rungon koko oli 81 dm 3 ja lehtipuun keskimääräinen osuus oli 28 %. Järjestelyjen osuus nousi 7,7 %:iin käyttöajasta, joka selittyy hakkuun ja metsäkuljetuksen yhteenniveltämisestä. Koneenkuljettaja tekee mieluimmin paremmat kasat ajouran varteen, jotta kuormaaminen kävisi joutuisasti koneen palatessa. Alle 15 minuutin keskeytysten osuus tutkituilla koealoilla oli käyttöajasta 5,9 %. Käyttö- ja tehoajan suhde oli koealoilla 1,08. Käyttöaikaan on laskettu alle 15 minuutin keskeytysajat, joita tehoajassa ei ole. 14
15 110 käyttöaika,yhteensä Aika, cmin/r valmistus 20 ottoaika kuormaus 10 0 järjestelyt häiriöt siirtyminen kuorm.ajo purkaminen keskeytykset tyhjänä ajo suunnittelu Työvaihe Kuva 6. Yhdistelmäkoneen käyttöaika, kaikki työnvaiheet Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki hakkuuvaiheessa oli 63 cmin/runko, kun rungon keskikoko oli 81 dm 3. Yksioteharvesteri käytti samalla rungon koolla 16 % vähemmän aikaa hakkuuseen kuin yhdistelmäkone. Suurimmillaan erot koneilla olivat järjestelyissä ja häiriöissä, joihin yhdistelmäkoneella kului aikaa 8 cmin/runko, kun yksioteharvesteri kulutti vain senttiminuutin runkoa kohden. Ero johtuu siitä että, yhdistelmäkoneen järjestelyihin kuuluvat sekä hakkuu- että metsäkuljetusvaiheen järjestelyt. Metsäkuljetuksessa sekakuormien kuormaus ja purkaminen vaativat erilaisia järjestelyjä työn aikana, aivan vastaavasti kuin metsätraktorikuljetuksissakin käyttöaika,yhteensä 60 Aika,cmin/r valmistus 20 ottoaika 10 järjestelyt+häiriöt siirtyminen keskeytykset alle 15min 0 Työvaihe Kuva 7. Yhdistelmäkoneen käyttöaika hakkuuvaiheessa, keskeytykset sisältävät suunnittelun. Rungon valmistus- ja ottoajat olivat yhdistelmäkoneella hieman suuremmat kuin yksioteharvesterilla. Tämä johtunee pääasiassa harvesteriosan pienemmästä koosta sekä hydrauliikan tehoista. Ottoaikaan vaikuttaa myös jonkin verran huonompi näkyvyys yhdistelmäkoneen ohjaamosta kuin vain hakkuuta varten tehdystä yksioteharvesterista. S. 15
16 Pinomäki Ky:n alustakoneesta on parempi näkyvyys, kuin nyt kokeilussa käytetystä Valmet 820 -metsätraktorialustasta. Häiriöiden osuus yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekistä jäi pieneksi, mikä osoitti koneen olevan varmatoiminen kokonaisuus. Siirtymisten osuus molemmilla koneilla oli miltei sama, mutta yhdistelmäkoneella siirtymisissä on myös metsäkuljetusvaiheen siirtymiset. Keskeytyksissä koneilla ei ollut suurta eroa, mutta jälleen täytyy muistaa yhdistelmäkoneen keskeytysten sisältävän kaikki työnvaiheet Aika, cmin/r käyttöaika yhteensä ottoaika valmistus 10 0 järjestelyt+häiriöt Työvaihe siirtyminen keskeytykset alle 15min Kuva 8. Yksioteharvesterin käyttöaika hakkuussa, keskeytykset sisältävät suunnittelun. 4.2 Ajanmenekki ja tuotos Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin vaikuttavista tekijöistä rungon koko oli tärkein, joten tutkimuksessa tarkasteltiin ajanmenekkiä rinnankorkeusläpimitan ja rungon koon funktiona. Rinnankorkeusläpimittaluokat jatkuvat 25 cm:iin ja rungon kokoluokat 200 dm 3 :iin, sillä koneen todennäköisillä työskentelyalueilla ensiharvennuksilla ovat kooltaan tästä suuremmat rungot harvinaisia. Metsäkuljetusmatka vakioitiin laskelmissa 250 m:iin. Hakkuukertymän keskimääräinen rungonkoko oli 81 dm 3 ja hakattu runkoluku 888 kpl/ha. Taulukko 6. Puulajiosuudet käyttö- ja tehoajanmenekkien laskennassa yhdistelmäkonekoealoilla mänty, % kuusi, % koivu, % männikkö sekametsä
17 Yhdistelmäkoneen ajanmenekki oli pienin puhtaissa tai miltei puhtaissa männiköissä. Ero sekapuulajeja sisältäviin metsiköihin yhdistelmäkoneen ajanmenekissä tuli esiin lähinnä suurilla rungoilla. Ero männikön ja sekametsän käyttöajanmenekeissä oli alle 70 dm 3 :n rungoilla 3 %, mutta rungon koon noustessa 200 dm 3 :iin ero nousi 7 %:iin Aika, cmin/r Rungon koko, dm3/r Kuva 9. Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki rungon koon funktiona männikössä Ero johtui suurien koivujen latvaosien valmistamisen hitaudesta. Latvaosien suurten oksien karsimiseen ei yhdistelmäkoneen harvesteriosan teho ollut riittävä. Sekapuulajit toivat myös ongelmia yhdistelmäkoneelle metsäkuljetusvaiheessa. Usean puulajin kuormaaminen ja purkaminen eri kasoihin lisäsivät ajanmenekkiä. Ongelma on sama myös tavanomaisessa metsätraktorilla tehtävässä metsäkuljetuksessa. Ajanmenekkikäyrät ovat hyvin loivia, mutta rungon koosta johtuvaa ajanmenekin nousua aiheuttavat vain hakkuuvaiheen työt. Nämä työnvaiheet sisältävät 42 % koneen ajanmenekistä. Toisaalta rungon koon vaihtelu kuvataan dm 3 :n väliltä, missä ajanmenekkierot eivät nouse vielä kovin suuresti Aika, cmin/r Rungon koko, dm3/r 17
18 Kuva 10. Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki rungon koon funktiona sekametsässä Yhdistelmäkoneen hakkuuvaiheen ajanmenekki osoitti suurten puiden käsittelyn vaikeuden koneelle. Rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla yhdistelmäkone oli 13 % hitaampi kuin yksioteharvesteri. Yhdistelmäkoneen todennäköisillä korjuualueilla kuitenkin tätä suurempien runkojen osuus on pieni, joten vaikutukset ajanmenekkiin ovat vähäiset. Yhdistelmäkoneen ottoajoissa ei ollut merkittävää eroa yksioteharvesterin ottoaikoihin Aika, cmin/r Ottoaika Valmstus D 1.3 Kuva 11. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki uran aukaisu sekä välialueen hakkuuvaiheessa Yhdistelmäkoneen hakkuuajanmenekki uran aukaisuvaiheessa ei juurikaan muutu keskimääräisestä ajanmenekistä. Rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla yhdistelmäkoneen hakkuu oli 14 % hitaampaa kuin yksioteharvesterin hakkuu-uran aukaisussa. Eron koneiden välillä selittää pääasiassa yhdistelmäkoneen työskentely ohjaamon ylitse, mikä työskentelymenetelmänä on hieman kankeampi Aika, cmin/r ottoaika valmistus D 1.3 Kuva 12. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki uran aukaisun hakkuuvaiheessa 18
19 Välialueen hakkuussa yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin erot ovat pienet, sillä rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla ero on enää 5 % Aika, cmin/r ottoaika valmistus D 1.3 Kuva 13. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki välialueen hakkuussa Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotokset pienillä rungoilla olivat miltei samat männikkö- ja sekametsäkoealoilla. Sekametsäkoealoilla tuotos nousi jopa korkeammaksi alle 50 dm 3 :n rungon keskikoolla kuin männikkökoealoilla. Tämä johtui pienten koivujen oksattomuudesta ja runsaudesta, mikä nosti koneen tuottavuutta sekametsäkoealoilla. 80 dm 3 :n rungon keskikoolla yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos oli männikössä jo 9,4 % suurempi kuin sekametsäkoealoilla. Rungon keskikoon noustessa 200 dm 3 :iin männiköiden korjuun tuottavuus oli jo 23 % suurempi kuin sekametsässä Käyttötuntituotos, m3/h Rungon keskikoko, dm3/r Kuva 14. Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos männikössä Sekametsikkökoealoilla yhdistelmäkoneen tuottavuus oli suurimmilla rungon kokoluokilla huonompi kuin männiköissä. 19
20 Käyttötuntituotos, m3/h Rungon keskikoko, dm3/r Kuva 15. Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos sekametsässä 4.3 Yksioteharvesterin tuotostutkimustulokset Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisena yksioteharvesteriketjun vertailuaineistona Metsäteho Oy:ssä vuoden 1997 alussa valmistunutta koneellisen harvennushakkuun tuottavuustutkimusta. Yhdistelmäkonekoealojen yhteydessä olleiden yksioteharvesterikoealojen ( 7 kpl ) tehtävänä oli toimia yksioteharvesteriketjun tarkastelussa tukiaineistona. Näitä seitsemän koealan tuloksia verrattiin tuottavuustutkimuksen tuloksiin, jolla varmistettiin mm. olosuhdetekijöiden samankaltaisuus tutkimuksissa. Näin päädyttiin tuottavuustutkimuksen käyttöön vertailuaineistona, ja yksioteharvesteriketjun aineistopohja saatiin näin mahdollisimman laajaksi. Tutkimuksen omaa aineistoa käytettiin vain ajouran aukaisuvaiheen ja välialueen hakkuun ajanmenekkien vertailuun. Tuottavuustutkimuksessa näitä vaiheita ei oltu eroteltu. Vertailussa yksioteharvesteriketjun tuotos määritettiin Metsäteho Oy:n korjuumallien avulla, jossa on uusimpiin maksuperustetutkimuksiin pohjautuvat tuotosfunktiot. Puulajisuhteet yksioteharvesteriketjun laskelmissa asetettiin vastaamaan yhdistelmäkoneen koealojen puulajisuhteita. Taulukko 7. Puulajiosuudet käyttötuntituotosten laskennassa yksioteharvesterilla havupuu, % lehtipuu, % männikkö 97 3 sekametsä Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 5,42m 3 /h. Tämä on 4 % suurempi käyttötuntutuotos kuin yksioteharvesteriketjun toimiessa sekametsikössä. Männikön ja sekametsikön korjuun käyttötuntituotoksen ero ei nouse yli 4 %:n, vaikka rungon kokoa nostettaisiin 200 dm 3 :iin. Tämä johtuu siitä, että 20
21 yksioteharvesterin hakkuun ajanmenekki ei nouse vielä 200 dm 3 :n rungoilla siinä määrin kuin yhdistelmäkoneen. Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 7,6 % suurempi kuin yhdistelmäkoneella. Rungon koon noustessa 150 dm 3 :iin yksioteharvesteriketjun etu verrattuna yhdistelmäkoneeseen nousee 13 %:iin. Tämän tuloksen mukaan yhdistelmäkoneen kilpailukyky yksioteharvesteriketjuun säilyy kohtuullisen hyvänä aina 150 dm 3 :iin saakka männiköissä. 5 YHDISTELMÄKONEEN JA YKSIOTEHARVESTERIKETJUN KORJUUKUSTANNUSTEN VERTAILU Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten laskentaa varten Metsäteho Oy:n korjuukustannusmalleihin asennettiin yhdistelmäkoneen tuotosfunktiot. Korjuukustannusten laskennassa otettiin huomioon ettei yhdistelmäkone ole vielä vakiintunut työmenetelmä. Niinpä yhdistelmäkoneen kustannustekijät määritettiin varovaisuusperiaatteen mukaan. Tutkittavan yhdistelmäkoneen peruskone ja kuormain edustivat pienintä mahdollista kokoluokkaa, jolla yhdistelmäkonemenetelmää voidaan käyttää. Se merkitsee, että voimakkaammalla nosturilla ja hiukan järeämmällä alustakoneella tuotostaso voi olla nyt saatua parempi. Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten tarkastelussa käytettiin tutkimuksesta saatua käyttötuntituotosta ja keskimääräinen käyttötuntituotos oli 4 m 3 /h. Yksioteharvesteriketjun osalta tuotosfunktiot saatiin harvennushakkuun tuottavuustutkimuksesta. Yhdistelmäkoneen työmaan keskikoko jätettiin 200 m 3 :iin, sillä kustannuslaskelmassa oletettiin koneen tekevän vain ensiharvennuksia. Yksioteharvesteriketjun työmaan keskikokona käytettiin 500:tä m 3, mikä suosii yksioteharvesteriketjua. Koneen siirtämiseen kuluva aika laskettiin molemmille menetelmille samaksi, vaikka on todennäköistä, että se on yhdistelmäkoneella selvästi pienempi työmaata kohden. Rungon keskikoko harvennushakkuussa oli yhdistelmäkoneella 69 dm 3 ja yksioteharvesteriketjulla 147 dm 3, mikä suosii yksioteharvesteriketjua. Käyttöasteeksi arvioitiin varovasti 70 %, mikä käytännössä on todennäköisesti korkeampi. Yksioteharvesterin käyttöasteena laskelmissa oli 80 % ja metsätraktorin 85 %. Yhdistelmäkoneen hakkuukertymänä käytettiin 60:ta m 3 /ha ja yksioteharvesteriketjun 80:aa m 3 /ha. Nämä eroavuudet suosivat kustannusvertailussa yksioteharvesteriketjua. Korjuumenetelmien kustannuksissa oli selvä ero. Keskimääräisiä korjuukustannuksia vertailtaessa yhdistelmäkoneen kustannukset olivat 85 % yksioteharvesteriketjun korjuukustannuksista. Rungon keskikoon ollessa alle 150 dm 3 yhdistelmäkone oli halvempi korjuuvaihtoehto. Pienillä, alle 55 dm 3 :n rungon keskikokoluokilla, yhdistelmäkone oli 18 % halvempi vaihtoehto kuin yksioteharvesteriketju. Vielä 100 dm 3 :n keskimääräisellä rungonkoolla yhdistelmäkoneen etu oli 8 %:n luokkaa. Kustannusvertailu osoittaa yhdistelmäkoneen olevan varteenotettava korjuumenetelmä ensiharvennuksilla sekä rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennuksilla yleensäkin. 21
22 Korjuukustannus, mk/m Yksioteharvesteriketju Yhdistelmäkone Rungon keskikoko, dm3 Kuva 16. Yksioteharvesteriketjun ja yhdistelmäkoneen korjuukustannukset Yhdistelmäkoneen laskennassa käytettyyn hankintahintaan sisältyi siihen kehitteillä oleva mittalaite. Sen vaikutukset korjuukustannuksiin ovat vähäiset, muutaman markan luokkaa. Mittalaitteen kehittäminen on kuitenkin menetelmän kannalta tärkeää ja parantaa menetelmän soveltamismahdollisuuksia. 6 PÄÄTELMIÄ Uudessa koneessa mielenkiinto kohdistui koneen ajankäytön rakenteeseen sekä koneen ajanmenekkiin. Päätyönvaiheiden, hakkuun ja metsäkuljetuksen, osuuksien määräytymiseen vaikuttaa merkittävästi metsäkuljetusmatka. Jo analyysissä käytetyllä metsäkuljetusmatkalla, 250 m, metsäkuljetuksen osuus ajanmenekistä muodostui suuremmaksi kuin hakkuun. Kun metsäkuljetusmatka pitenee, niin yhdistelmäkoneen kilpailukyky heikkenee. Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiä eniten selittävä tekijä oli hakattavan puuston rungon koko. Hakattavan puuston tiheys vaikutti myös yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin. Tehdyn kustannusvertailun perusteella karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone vaikuttaa lupaavalta ensiharvennusten ja rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennusten korjuumenetelmältä. Yhdistelmäkonemenetelmää käyttämällä ensiharvennuspuun korjuu tulee kannattavammaksi niin yrittäjälle kuin puunhankintaorganisaatiolle. Yhdistelmäkoneessa on vielä paljon parantelemisen ja kehittämisen varaa. Kouran ja puomiston tehokkuuden lisääminen sekä kuljettajan näkyvyyden parantaminen tuovat tuottavuutta lisää ennen kaikkea sekametsikön korjuuseen ja parantavat suurikokoisten puiden käsittelykykyä. Puomin kehittämistä vaatii ennenkaikkea uran aukaisuvaihe, sillä uran aukaisu käy nykyisillä puomityypeillä hitaammin kuin yksioteharvesterilla. Yhdistelmäkonemenetelmän käyttöönotto sopii parhaiten yrittäjille, joilla on jo käytössään yksioteharvesteriketju. Tällöin yrittäjä voi työllistää yhdistelmäkoneen pienirunkoisilla leimikoilla, joissa se on edullisin vaihtoehto ja keskittää suurirunkoiset leimikot yksioteharvesteriketjulle. Näin yrittäjän käyttötuntikustannukset pienenevät 22
23 yksioteharvesteriketjulla pienirunkoisten ensiharvennusten jäätyä koneelta pois. Samalla yrittäjä pääsee parempiin tuloihin myös pienirunkoisilla leimikoilla yhdistelmäkoneen avulla. Myös metsäteollisuuden kannalta on järkevää tehdä kukin hakkuu sen olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla menetelmällä. Pelkästään metsäkuljetukseen keskittyneelle yrittäjälle yhdistelmäkone antaa mahdollisuuden laajentaa käyttöaluetta. Tutkimuksessa ollut yhdistelmäkoneyrittäjä oli erittäin tyytyväinen koneensa toimintaan. Yhdistelmäkonemenetelmä monipuolistaa kuljettajien työskentelyä tuomalla molemmat korjuuvaiheet saman kuljettajan tehtäviksi. Työn vaihtelevuus lisää sen mielekkyyttä ja työmotivaatiota. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone on toimintavalmis ja varma kokonaisuus, vaikka sitä on kehitetty vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Yhdistelmäkoneesta on saatu tuotokseltaan ja korjuukustannuksiltaan varteenotettava vaihtoehto ensiharvennuspuun korjuuseen. Pienellä kehittelyllä ominaisuuksia voidaan vielä parantaa. 23
Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla
ISBN-13: 978-951-40-2012-4 (PDF) ISBN-10: 951-40-2012-X (PDF) ISSN 1795-150X Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla Kirjallisuuskatsaus Paula Jylhä, Kari Väätäinen, Kaarlo Rieppo ja Antti
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotMetsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotMonilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotEri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki
Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotEnergiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä
Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti
LisätiedotMITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä
MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Lisätiedot