Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa"

Transkriptio

1 Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene Oy Asiasanat: puunkorjuu, ensiharvennukset, yhdistelmäkone Metsäteho Oy Helsinki 1997 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen organisointi Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Yhdistelmäkone ja sen työskentelymenetelmä Aikatutkimuksen käsitteet... 13

2 4 TULOKSET Yhdistelmäkoneen aikatutkimustulokset Yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne Ajanmenekki ja tuotos Yksioteharvesterin aikatutkimustulokset Yksioteharvesteriketjun tuotos YHDISTELMÄKONE JA YKSIOTEHARVESTERIKETJUN KORJUUKUSTANNUSTEN VERTAILU PÄÄTELMIÄ LIITTEET... ( 1 ) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudella korjuumenetelmällä ja -tekniikalla toimivan yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne sekä ajanmenekki ensiharvennusmänniköissä ja sekametsissä. Tutkimuksen kohteena oli karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone, jonka on kehittänyt S. Pinomäki Ky. Projekti tehtiin yhteistyössä S. Pinomäki Ky:n, Enso Oy:n, UPM-Kymmene Oy:n, Metsäliitto Osuuskunnan sekä Metsähallituksen kanssa. Tutkimuksen koealat sijaitsivat Pulkkilassa Enso Oy:n mailla sekä Uuraisilla UPM-Kymmene Oy:n mailla. Pilottivaiheessa Viljakkalasta kerättyä aineistoa käytettiin tukiaineistona. Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiä eniten selittävä tekijä oli hakattavan puuston rungon koko. Hakattavan puuston tiheys vaikutti myös yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin. Metsäkuljetusmatka vaikutti yhdistelmäkoneella ajanmenekkeihin, koska kone tekee myös metsäkuljetuksen. Hakkuuseen yhdistelmäkone käytti 42 % ja metsäkuljetukseen 46 % tehoajasta. Muihin aikoihin kone käytti 12 %. Metsäkuljetusmatka oli laskelmissa vakioitu 250 metriin. Yhdistelmäkoneen keskimääräinen käyttöajanmenekki koealoilla oli 104,8 cmin/runko, kun keskimääräinen rungon koko oli 81 dm 3. Käyttöajanmenekki oli suurempi sekametsissä kuin männiköissä. Ero männikön ja sekametsän käyttöajanmenekeissä oli alle 70 dm 3 :n rungoilla 3 %, mutta rungon koon noustessa 200 dm 3 :iin ero nousi 7 %:iin. Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 7,6 % suurempi kuin yhdistelmäkoneella. Rungon koon noustessa ero suurenee hieman. Sekametsikössä alle 70 dm 3 :n rungon keskikoolla käyttötuntituotoksen ero yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin välillä on 11 %, mikä rungon koon noustessa suurenee hieman enemmän kuin männikössä. Korjuukustannusten laskennassa otettiin huomioon, ettei yhdistelmäkone ole vielä vakiintunut työmenetelmä. Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten laskentaa varten 2

3 Metsäteho Oy:n korjuukustannusmalleihin asennettiin yhdistelmäkoneen tuotosfunktiot ja kustannustieto. Rungon keskikoon ollessa alle 150 dm 3 yhdistelmäkone oli halvempi korjuuvaihtoehto. Korjuukustannusten ero yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin välillä oli alle 55 dm 3 :n rungoilla 18 % yhdistelmäkoneen hyväksi. Karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone vaikuttaa lupaavalta ensiharvennusten ja rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennusten korjuumenetelmältä. 3

4 1 JOHDANTO TEKES rahoittaa HARJU-ohjelmassa hankkeita, joissa kehitetään harvennuspuun jalostusketjua kannolta tehtaalle. HARJU-ohjelman tavoitteena on aikaansaada teknologiaharppaus eli uuttaa tekniikkaa ja menetelmiä, joilla parannetaan merkittävästi harvennuspuun jalostusketjun tehokkuutta ja käytön kannattavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä uutta puunkorjuun, kuljetuksen ja tehdaskäsittelyn tekniikkaa yhteistyössä laitevalmistajien ja käyttäjien kanssa. Uuden tekniikan kehittämisessä otetaan huomioon ekologisesti kestävä metsien hyödyntäminen ja sen tekniikalle ja toimintatavoille asettamat vaatimukset. Yhtenä puunkorjuutekniikan projektina HARJU-ohjelmassa on S. Pinomäki Ky:n hanke Ensiharvennuspuun taloudellisen korjuun mahdollistavan laitteen kehittäminen. S. Pinomäki Ky:n tavoitteena on kehittää ensiharvennuspuun jalostusketjuun sopiva yhdistelmäkone. Yhdistelmäkone on metsäkone, joka tekee sekä hakkuun että metsäkuljetuksen. Ajatuksena on, että käyttämällä yhdistelmäkonetta korjuun pääomapanos pienenee merkittävästi, ja sitä kautta saadaan korjuussa kustannussäästöjä. Ajatuksen toteutuminen edellyttää, että yhdistelmäkonetekniikka saadaan toimimaan riittävän tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhdistelmäkoneen kehittämisen peruskoneena S. Pinomäki Ky:llä on yrityksen valmistama metsätraktori. Hankkeessa metsätraktoriin suunniteltiin ja rakennettiin lisälaite, jolla ensiharvennusolosuhteissa kyetään tekemään puutavaran hakkuu ja kuormaus sekä kuorman purku toisiinsa niveltyvinä työnvaiheina. Ensiharvennusolosuhteissa yhdistelmäkoneen täytyy kyetä avaamaan itse kulku-uransa ja toimimaan 20 metrin uravälillä. Tätä varten metsätraktorialustaan ja sen kuormaimeen tehtiin tarvittavia muutoksia. S. Pinomäki Ky:n hankkeessa on kehitetty kaksi yhdistelmäkoneversiota, joista toinen tekee karsimatonta rankaa (kara) ja toinen karsittua puutavaraa. Tässä raportissa tarkastellaan karsittua puutavaraa valmistavan yhdistelmäkoneen kehittämistä ja sillä tehtyjä kokeiluja ensiharvennusten puunkorjuussa. 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoituksena oli osallistua karsittua puutavaraa valmistavan yhdistelmäkoneen kehittämiseen, kehittää yhdistelmäkonetekniikkaa ja yhdistelmäkoneelle soveltuvia työmenetelmiä sekä tutkia korjuun ajanmenekkiä ja tuotosta erilaisissa ensiharvennusolosuhteissa. Tehtävänä oli myös koota tietoa yhdistelmäkonetekniikan soveltuvuudesta ensiharvennuspuun jalostusketjuun ja siinä mahdollisesti ilmenevistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Tehtävänä oli lisäksi hankkia tietoa yhdistelmäkoneeseen perustuvan korjuutekniikan kilpailukyvystä ja verrata sitä nykyisin yleisesti käytössä olevaan yksioteharvesteriketjuun. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimuksen organisointi 4

5 Tutkittavana olleen yhdistelmäkoneen kehittäminen S. Pinomäki Ky:ssä alkoi vuona S. Pinomäki Ky kehitti ja valmisti karsittua puutavaraa tuottavan yhdistelmäkoneen hakkuuja kuormauslaitteen. Laite asennettiin kehittämistyössä mukana olleen Oulaisten Kara Oy:n uuteen Valmet 820 metsätraktoriin, ja Oulaisten Kara Oy ryhtyi korjaamaan puuta yhdistelmäkoneella silloisen Veitsiluoto Oy:n Oulaisten piirissä. Jo yhdistelmäkoneen ensikokeilujen yhteydessä kehitettiin myös yhdistelmäkoneen työtekniikkaa ja -menetelmää erilaisissa ensiharvennuskohteissa, normaalin korjuu-urakoinnin yhteydessä. Kun yhdistelmäkone sekä sen työtekniikka ja -menetelmä ensiharvennuksissa oli saatu toimiviksi ja vakiintumaan, ryhdyttiin suunnittelemaan projektin tutkimuksellista osaa ja siinä tehtäviä kokeiluja. Tutkimusprojektiin tulivat mukaan Metsäteho Oy:n lisäksi S. Pinomäki Ky, Enso Oy ja UPM-Kymmene Oy, Osuuskunta Metsäliitto ja Metsähallitus. 5

6 Projektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneessa tukiryhmässä olivat seuraavat henkilöt: Sakari Pinomäki, S. Pinomäki Ky Raimo Aholainen, UMP-Kymmene Oy Pekka Kurvinen, UMP-Kymmene Oy Seppo Korteniemi, Enso Oy Jussi Kumpula, Metsähallitus Markku Salmela, Osuuskunta Metsäliitto Risto Lilleberg, Metsäteho Oy, joka toimi myös projektipäällikkönä. Tutkittava yhdistelmäkone oli Oulaisten Kara Oy:n Valmet 820/Pika 300, kuljettajana Antero Koskela. Vertailumenetelmänä ollutta yksioteharvesteriin perustuvaa korjuutekniikkaa Keski-Pohjanmaalla edusti yrittäjä Veijo Pasasen ajama Valmet 901/940. Uuraisilla tutkittiin Metsäkoneurakointi Pakarisen yksioteharvesteria Timberjack 870/743 kuljettajanaan Jussi Rossi. Etelä-Suomen kohteissa hankittiin tukiaineistoa Viljakkalassa myös Timo Mäkelän yhdistelmäkoneesta Pika 728T/300. Viljakkalassa aikatutkimukseen osallistui K. Helppolaisen Timberjack 870/746 -yksioteharvesteri. Keski-Pohjanmaalla kokeilukohteet järjesti Enso Oy:n Oulaisten piiri. Kohteiden hankinnan ja niillä tehtävät mittaukset toteuttivat Seppo Korteniemi ja Hannu Käkelä Enso Oy:stä. Etelä-Suomen ensiharvennusolosuhteista aineistoa kerättiin UMP-Kymmene Oy:n metsissä Viljakkalassa ja Uuraisilla. Viljakkalan kohteet järjesti ja mittaukset hoiti Martti Viikari ja vastaavasti Uuraisilla Jukka Lahti. Aikatutkimuksen teki työntutkija Reima Liikkanen Metsäteho Oy:stä. 6

7 3.2 Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinnan tavoitteena oli saada tuotos- ja kustannustietoa yhdistelmäkoneen kilpailukyvyn määrittämiseksi ensiharvennusten puunkorjuussa ja vertailun tekeminen nykyisin käytössä olevaan yksioteharvesteritekniikkaan. Tätä varten toteutetut aikatutkimukset tehtiin vertailevan aikatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Kahden erilaisen korjuutekniikan taloudellisuuden vertailu edellyttää, että tuotos- ja kustannustieto on kerätty vertailukelpoisista korjuuolosuhteista. Riittävän tarkan korjuuolosuhdetiedon varmistamiseksi aikatutkimuksessa käytettiin määräalaisiin ja homogeenisiin, tarkasti mitattuihin koealoihin perustuvaa tutkimusmenetelmää. Koealat mitattiin etukäteen ja sen jälkeen määritettiin kullakin koealalla käytettävä korjuutekniikka. Kuhunkin tutkimusmetsikköön perustettiin koealaverkosto. Koealojen sijoittelulla varmistettiin, että puusto koealan sisällä oli homogeenista ja ettei koealan puustossa ollut aukkoja. Pääsääntöisesti koealojen koko oli 20 x 100 metriä. Yhdellä koealalla jouduttiin tyytymään 20 x 80 metrin koealakokoon, jotta päästiin riittävän homogeeniseen puustoon. Koealat rajattiin metsiköihin mittaamalla ja niiden rajat merkittiin näkyvästi kuitunauhoilla. Ajoura sijoitettiin koealan keskelle sen pituusakselin suuntaisena ja merkittiin etukäteen. Ajourat tehtiin suoriksi. Koealan maastoon merkinnän jälkeen mitattiin koealan kaikkien puiden rinnankorkeusläpimitta yhden cm:n luokkaväliä käyttäen. Kunkin läpimittaluokan joka kuudennesta puusta mitattiin pituus ja elävän latvuksen alkamiskorkeus. Kaikkiin mitattuihin puihin tehtiin maalimerkki, mutta poistettavia puita ei määritetty. Poistettavien puiden valinta oli koneenkuljettajan tehtävä, ja se tehtiin harvennusohjeissa olevien valintakriteerien perusteella. 3.3 Tutkimusaineisto Tutkimuksessa oli mukana kolme metsäkohdetta, joille perustettiin koealaverkosto. Aikatutkimusaineistoa kerättiin kaikkiaan 19 koealalta. Aikatutkimukset tehtiin ensiharvennusmetsiköissä. Kohteet valittiin siten, että ne vastasivat luonteeltaan konetyypin todennäköisiä työskentelykohteita. Kokeeseen valittiin kahdenlaisia ensiharvennuskohteita seuraavasti: 1) Sekapuustoinen metsä, pääpuulajin osuus n % 2) Mäntyvaltainen metsä, sekapuulajien osuus alle 25 % Taulukko 1. Kohteiden metsikkötiedot. Kohde Kasvupaikka Pääpuulaji koealat tyyppi kohteella Pulkkila Tuore/kuivahko Mänty/Koivu 1,2,3,4,5,6 7

8 kangas Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 1,2,3 Saarilampi Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 4,5,6 Paatela Uurainen/ Kuivahko kangas Mänty 7,8,9 Hankamäki Viljakkala Kuivahko kangas Mänty 2,5,6,8 Kaikki kohteet olivat ensiharvennuskohteita. Kohteiden puusto vaihteli täysin puhtaasta männiköstä koivuvaltaiseen metsikköön. Lähes jokaisella koealalla oli muutama kuusi. Aineiston hankinnassa painotettiin yhdistelmäkonetta, jota tutkittiin 12 koealalla ja yksioteharvesteria tutkittiin 7 koealalla. Yhdistelmäkoneesta ei ollut aikaisempaa tutkimustietoa, kun taas yksioteharvesterin työskentelystä ensiharvennuksilla sitä on runsaasti. Metsäteho Oy:ssä on juuri valmistunut yksioteharvesteriketjun maksuperustetutkimus, jota käytettiin aineistona tässä tutkimuksessa mm. yksioteharvesterin ajankäytön rakenne -vertailussa sekä tuotos- ja kustannusvertailussa. Tässä tutkimuksessa hankittua yksioteharvesteritietoa käytettiin laskelmien tukiaineistona. Hakatun puuston keskimääräinen rungon koko oli koealoilla 81 dm 3. Poistuman runkoluku koealoilla vaihteli runkoa/hehtaari, joten aineistossa oli riittävää vaihtelua. Taulukko 2. Yhdistelmäkoneen tutkimuskoealojen puustotiedot. Koeala Puusto ennen harvennusta Puusto harvennuksen jälkeen Harvennuksessa hakattu puusto Pulkkila r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Uurainen r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala

9 Taulukko 3. Yksioteharvesterin tutkimuskoealojen puustotiedot. Koeala Puusto ennen harvennusta Puusto harvennuksen jälkeen Harvennuksessa hakattu puusto Uurainen r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Viljakkala r/ha m 3 /ha r/ha m 3 /ha m 2 /ha r/ha m 3 /ha dm 3 /r Koeala Koeala Koeala Koeala Pulkkilan koealojen yleinen piirre oli puuston suuri tiheys sekä alikasvoksen runsaus. Huomattavaa oli myös pienirunkoisen koivun runsaus neljällä yhdistelmäkonekoealalla. Kahdella koealalla puusto oli puhdasta männikköä, jonka runkoluku oli hieman muita pienempi ja keskimääräinen rungonkoko oli reilusti suurempi. Hakkuukertymä koealoilla vaihteli 40:n ja 89:n m 3 :n/ha välillä ja hakatun puuston keskimääräinen rungonkoko 41:n ja 134:n dm 3 :n/r välillä. Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen oli m 2 /ha, mikä on Tapion harvennusmallien mukaan normaali pohjapinta-ala. Uuraisten koealat olivat normaalitiheydessä olevia ensiharvennusmänniköitä. Pääpuulajina oli kaikilla koealoilla mänty, ja puuston keskimääräinen rungonkoko vaihteli 80:n ja 110:n dm 3 :n/r välillä. Hakkuu-kertymä oli kahdella koealalla miltei 90 m 3 /ha, mikä on erittäin korkea ensiharvennuskertymä. Ensiharvennus oli näillä kohteilla myöhässä. Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen Uuraisten koealoilla vaihteli 13:n ja 17 m 2 :n/ha välillä. Viljakkalan koealoista kolme oli lähes puhdasta männikköä ja yksi koealoista oli miltei puhdas koivikko. Hakatun puuston keskimääräinen rungonkoko Viljakkalassa oli dm 3 /r. Hakkuukertymä koealoilla vaihteli m 3 /ha ja pohjapinta-alat hakkuun jälkeen olivat 9-16 m 3 /ha. Taulukko 4. Puuston puulajisuhteet yhdistelmäkoneen tutkimuskoealoilla ennen harvennusta ja harvennuskertymässä. Koeala Männyn osuus, % Kuusen osuus, % Koivun osuus, % Pulkkila Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala

10 Uurainen Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Koeala Taulukko 5. Puuston puulajisuhteet yksioteharvesterin tutkimuskoealoilla ennen harvennusta ja harvennuskertymässä. Koeala Männyn osuus, % Kuusen osuus, % Koivun osuus, % Uurainen Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Koeala Koeala Koeala Viljakkala Enn. harvennusta Hakkuukertymässä Enn. harvennusta Hakkuu - kertymässä Enn. harvennusta Koeala Koeala Koeala Koeala Yhdistelmäkone ja sen työskentelymenetelmä Hakkuukertymässä Yhdistelmäkone on puunkorjuun kaikki työnvaiheet suorittava kone, jossa metsätraktorialustaisen peruskoneeseen on lisätty harvesteripää. Harvesteripää on rakennettu siten, että sillä voidaan suorittaa hakkuu ja kuormaus sekä kuorman purkaminen. Yhdistelmäkonemenetelmää voidaan käyttää kaikissa metsätraktorimalleissa, joissa kuormaimella on mahdollisuus työskennellä koneen ohjaamon yli. Peruskoneen täytyy olla riittävän vakaa, jotta yhdistelmäkonetekniikkaa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Puomin ulottuvuus koneen sivulle on noin 10 metriä ja kulkusuunnassa 4 metriä. Ulottuvuus riittää koneen työskennellessä. Yhdistelmäkoneella voidaan työskennellä 20 metrin ajouravälillä. Ajouran leveys yhdistelmäkoneella on normaali 4 metriä. Yhdistelmäkonemenetelmässä työskentely jakautuu kahteen vaiheeseen, kuten liitteenä olevassa kuvassa on esitetty (liite). Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa yhdistelmäkone aukaisee ajouran. Työskentely tapahtuu ohjaamon yli koneen edetessä normaaliin tapaan. Uralta hakattavat puut kone kasaa ajouran varteen. Uria avatessaan kone ei kuormaa, mutta ajouran avaamisen alkuvaiheessa voidaan ottaa pieni pohjakuorma yhdistelmäkoneen työskentelyn kannalta tarpeellisen vakauden lisäämiseksi. Ajouraa avattaessa voidaan samalla hakata muutamia uranvieruspuita toisen vaiheen työskentelyn helpottamiseksi. Uran aukaisun jälkeen kone kääntyy uran päässä ja aloittaa välialueen hakkuun, joka on toinen työnvaihe. Välialueen hakkuun yhteydessä kone kuormaa kaikki hakkaamansa puut. Tuotoksen kannalta on järkevää valmistaa ajourien väliltä hakattava puutavara samoihin 10

11 kasoihin uralta hakatun puutavaran kanssa. Kasan koko kasvaa ja se tehostaa kuormausvaihetta, kun kaikki hakatut puut kuormataan samanaikaisesti. Puutavaralajit voidaan pitää erillään. Kuorman täytyttyä yhdistelmäkone vie puutavaran varastolle ja palaa takaisin hakkuukohtaan. 3.5 Aikatutkimuksen käsitteet Aikatutkimuksen tiedonkeruussa yhdistelmäkoneen työskentely jaettiin 11 työnvaiheeseen. Niihin sisältyivät sekä yksioteharvesterin että metsätraktorin aikatutkimuksissa käytetyt työnvaiheet. Tehoajanmenekkiin laskettiin puun otto ja valmistus, tyhjänä- ja kuormattuna-ajo, kuorman kuormaus ja purkaminen, siirtymiset, järjestelyt ja häiriöt sekä työn suunnittelu. Ottoaika sisältää harvesteripään viennin rungolle, puun katkaisusahauksen ja kaadon sekä siirtämisen prosessointipaikkaan. Valmistusaikaan kuuluvat rungon karsinta ja katkonta. Siirtymiset, järjestelyt, häiriöt ja suunnittelu sisältävät näihin sekä hakkuussa että metsäkuljetuksessa käytetyn ajan. Käyttöajanmenekkiä laskettaessa tehoaikaan lisättiin alle 15 minuutin keskeytykset. Hakkuuvaiheen vertailussa suunnitteluajanmenekki siirrettiin keskeytysaikoihin, koska näin oli tehty Metsäteho Oy:n maksuperustetutkimuksen aineistossa, joka oli vertailukohtana. 4. TULOKSET 4.1 Yhdistelmäkoneen ajankäytön rakenne Tutkimuskohteilla toteutunut keskimääräinen ajankäytön rakenne käy ilmi kuvasta 1. Hakkuu ja metsäkuljetus ovat yhdistelmäkoneen päätyönvaiheet. Hakkuuseen yhdistelmäkone käytti 42 % ja metsäkuljetukseen 46 % tehoajasta. Hakkuuvaihe sisälsi puun otto- ja valmistusajan. Metsäkuljetusvaihe sisälsi perinteisen kuormausajon, tyhjänä- ja kuormattuna-ajon sekä kuorman purkamisen. Kaikki siirtymiset on sisällytetty metsäkuljetusvaiheeseen. Muuhun aikaan, joka käsitti 12% tehoajasta, kuuluivat järjestelyt ja häiriöt sekä työn suunnittelu. Niitä ei jaettu päätyönvaiheille koska niiden erittely päätyönvaiheittain ei ollut aikatutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa mahdollista. 11

12 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 42 % 46 % 20 % 10 % 12 % 0 % Hakkuu Metsäkuljetus Muut Yhteensä Työvaihe Kuva 1. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne, kaikki työnvaiheet Hakkuuvaiheen tehoajasta yhdistelmäkone käytti koealoilla puun ottoon keskimäärin 41 % ja valmistamiseen 59 %. Tämä suhde on miltei sama kuin yksioteharvesterilla vastaavissa ensiharvennusolosuhteissa. 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 41 % 59 % 20 % 10 % 0 % Ottoaika Valmistus Yhteensä Työvaihe Kuva 2. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne uran aukaisu ja välialueen hakkuuvaiheessa Valmistusajan osuus kasvoi uran aukaisuvaiheessa 63 %:iin, sillä keskimääräinen ottoetäisyys lyhenee vain 4,2 metriin, mikä lyhensi puuhun tarttumiseen kuluvaa aikaa. Yksioteharvesterikoealoilla ottoetäisyys uran aukaisussa oli vain 2,7 metriä. Ottoetäisyysero johtuu siitä, että ottoetäisyys määritetään nosturin mastosta. Yhdistelmäkoneen puomi sijaitsee ohjaamon takana, joten ottoetäisyydet ovat suurempia kuin yksioteharvesterilla. 12

13 100 % 100 % 90 % 80 % 70 % Ajanmenekin osuus, % 60 % 50 % 40 % 37 % 63 % 30 % 20 % 10 % 0 % ottoaika valmistus yhteensä Työvaihe Kuva 3. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne uran aukaisu hakkuuvaiheessa Välialueen hakkuuvaiheessa yhdistelmäkoneen puun otto- ja valmistusajanmenekkien osuudet eivät mainittavasti poikenneet yksioteharvesterista. Pienen eron ajanmenekkien osuuksiin aiheutti ottoetäisyyden kasvaminen 5,5 metristä 6,2 metriin. 100 % 100 % 90 % 80 % 70 % Ajanmenekin osuus,% 60 % 50 % 40 % 43 % 57 % 30 % 20 % 10 % 0 % ottoaika valmistus yhteensä Työvaihe Kuva 4. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne välialueen hakkuuvaiheessa Yhdistelmäkoneen metsäkuljetusvaihe vei hieman suuremman osuuden tehoajanmenekistä kuin hakkuuvaihe. Kaikki siirtymiset on sisällytetty metsäkuljetusvaiheeseen, koska siirtymisten määrittelyä hakkuun ja metsäkuljetuksen välillä ei ole mahdollista tehdä aikatutkimustiedon keruun yhteydessä. 13

14 Kuormausajo, jonka osuus keskimäärin oli 29 % yhdistelmäkoneen käyttämästä tehoajasta, on se työnvaihe, joka yhdistyy yhdistelmäkonemenetelmässä kiinteästi hakkuuvaiheeseen. Siirtymiset kohdistuvat yhdelle koneelle, mutta kahdelle työnvaiheelle. Näin siirtymiset vähenevät, ja se tekee yhdistelmäkoneesta tehokkaan korjuutekniikan. Yhdistelmäkone käytti sekä kuormattuna- että tyhjänäajoon miltei saman verran aikaa. Kuormaukseen käytetyn ajanmenekin osuus oli huomattavan suuri ja kuormaus olikin yksi eniten aikaa vievistä työnvaiheista. Tämä johtunee hakkuupään aiheuttamasta jäykkyydestä kuormauksessa ja kuorman purkamisessa. 100 % 100 % 90 % 80 % Ajanmenekin osuus, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 61 % 20 % 20 % 10 % 10 % 9 % 0 % Kuormattuna ajo Purkaminen Tyhjänä ajo Kuormausajo Yhteensä Työvaihe Kuva 5. Yhdistelmäkoneen tehoajankäytön rakenne metsäkuljetusvaiheessa Yhdistelmäkoneen keskimääräinen käyttöajanmenekki oli 104,8 cmin/runko. Keskimääräinen rungon koko oli 81 dm 3 ja lehtipuun keskimääräinen osuus oli 28 %. Järjestelyjen osuus nousi 7,7 %:iin käyttöajasta, joka selittyy hakkuun ja metsäkuljetuksen yhteenniveltämisestä. Koneenkuljettaja tekee mieluimmin paremmat kasat ajouran varteen, jotta kuormaaminen kävisi joutuisasti koneen palatessa. Alle 15 minuutin keskeytysten osuus tutkituilla koealoilla oli käyttöajasta 5,9 %. Käyttö- ja tehoajan suhde oli koealoilla 1,08. Käyttöaikaan on laskettu alle 15 minuutin keskeytysajat, joita tehoajassa ei ole. 14

15 110 käyttöaika,yhteensä Aika, cmin/r valmistus 20 ottoaika kuormaus 10 0 järjestelyt häiriöt siirtyminen kuorm.ajo purkaminen keskeytykset tyhjänä ajo suunnittelu Työvaihe Kuva 6. Yhdistelmäkoneen käyttöaika, kaikki työnvaiheet Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki hakkuuvaiheessa oli 63 cmin/runko, kun rungon keskikoko oli 81 dm 3. Yksioteharvesteri käytti samalla rungon koolla 16 % vähemmän aikaa hakkuuseen kuin yhdistelmäkone. Suurimmillaan erot koneilla olivat järjestelyissä ja häiriöissä, joihin yhdistelmäkoneella kului aikaa 8 cmin/runko, kun yksioteharvesteri kulutti vain senttiminuutin runkoa kohden. Ero johtuu siitä että, yhdistelmäkoneen järjestelyihin kuuluvat sekä hakkuu- että metsäkuljetusvaiheen järjestelyt. Metsäkuljetuksessa sekakuormien kuormaus ja purkaminen vaativat erilaisia järjestelyjä työn aikana, aivan vastaavasti kuin metsätraktorikuljetuksissakin käyttöaika,yhteensä 60 Aika,cmin/r valmistus 20 ottoaika 10 järjestelyt+häiriöt siirtyminen keskeytykset alle 15min 0 Työvaihe Kuva 7. Yhdistelmäkoneen käyttöaika hakkuuvaiheessa, keskeytykset sisältävät suunnittelun. Rungon valmistus- ja ottoajat olivat yhdistelmäkoneella hieman suuremmat kuin yksioteharvesterilla. Tämä johtunee pääasiassa harvesteriosan pienemmästä koosta sekä hydrauliikan tehoista. Ottoaikaan vaikuttaa myös jonkin verran huonompi näkyvyys yhdistelmäkoneen ohjaamosta kuin vain hakkuuta varten tehdystä yksioteharvesterista. S. 15

16 Pinomäki Ky:n alustakoneesta on parempi näkyvyys, kuin nyt kokeilussa käytetystä Valmet 820 -metsätraktorialustasta. Häiriöiden osuus yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekistä jäi pieneksi, mikä osoitti koneen olevan varmatoiminen kokonaisuus. Siirtymisten osuus molemmilla koneilla oli miltei sama, mutta yhdistelmäkoneella siirtymisissä on myös metsäkuljetusvaiheen siirtymiset. Keskeytyksissä koneilla ei ollut suurta eroa, mutta jälleen täytyy muistaa yhdistelmäkoneen keskeytysten sisältävän kaikki työnvaiheet Aika, cmin/r käyttöaika yhteensä ottoaika valmistus 10 0 järjestelyt+häiriöt Työvaihe siirtyminen keskeytykset alle 15min Kuva 8. Yksioteharvesterin käyttöaika hakkuussa, keskeytykset sisältävät suunnittelun. 4.2 Ajanmenekki ja tuotos Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin vaikuttavista tekijöistä rungon koko oli tärkein, joten tutkimuksessa tarkasteltiin ajanmenekkiä rinnankorkeusläpimitan ja rungon koon funktiona. Rinnankorkeusläpimittaluokat jatkuvat 25 cm:iin ja rungon kokoluokat 200 dm 3 :iin, sillä koneen todennäköisillä työskentelyalueilla ensiharvennuksilla ovat kooltaan tästä suuremmat rungot harvinaisia. Metsäkuljetusmatka vakioitiin laskelmissa 250 m:iin. Hakkuukertymän keskimääräinen rungonkoko oli 81 dm 3 ja hakattu runkoluku 888 kpl/ha. Taulukko 6. Puulajiosuudet käyttö- ja tehoajanmenekkien laskennassa yhdistelmäkonekoealoilla mänty, % kuusi, % koivu, % männikkö sekametsä

17 Yhdistelmäkoneen ajanmenekki oli pienin puhtaissa tai miltei puhtaissa männiköissä. Ero sekapuulajeja sisältäviin metsiköihin yhdistelmäkoneen ajanmenekissä tuli esiin lähinnä suurilla rungoilla. Ero männikön ja sekametsän käyttöajanmenekeissä oli alle 70 dm 3 :n rungoilla 3 %, mutta rungon koon noustessa 200 dm 3 :iin ero nousi 7 %:iin Aika, cmin/r Rungon koko, dm3/r Kuva 9. Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki rungon koon funktiona männikössä Ero johtui suurien koivujen latvaosien valmistamisen hitaudesta. Latvaosien suurten oksien karsimiseen ei yhdistelmäkoneen harvesteriosan teho ollut riittävä. Sekapuulajit toivat myös ongelmia yhdistelmäkoneelle metsäkuljetusvaiheessa. Usean puulajin kuormaaminen ja purkaminen eri kasoihin lisäsivät ajanmenekkiä. Ongelma on sama myös tavanomaisessa metsätraktorilla tehtävässä metsäkuljetuksessa. Ajanmenekkikäyrät ovat hyvin loivia, mutta rungon koosta johtuvaa ajanmenekin nousua aiheuttavat vain hakkuuvaiheen työt. Nämä työnvaiheet sisältävät 42 % koneen ajanmenekistä. Toisaalta rungon koon vaihtelu kuvataan dm 3 :n väliltä, missä ajanmenekkierot eivät nouse vielä kovin suuresti Aika, cmin/r Rungon koko, dm3/r 17

18 Kuva 10. Yhdistelmäkoneen käyttöajanmenekki rungon koon funktiona sekametsässä Yhdistelmäkoneen hakkuuvaiheen ajanmenekki osoitti suurten puiden käsittelyn vaikeuden koneelle. Rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla yhdistelmäkone oli 13 % hitaampi kuin yksioteharvesteri. Yhdistelmäkoneen todennäköisillä korjuualueilla kuitenkin tätä suurempien runkojen osuus on pieni, joten vaikutukset ajanmenekkiin ovat vähäiset. Yhdistelmäkoneen ottoajoissa ei ollut merkittävää eroa yksioteharvesterin ottoaikoihin Aika, cmin/r Ottoaika Valmstus D 1.3 Kuva 11. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki uran aukaisu sekä välialueen hakkuuvaiheessa Yhdistelmäkoneen hakkuuajanmenekki uran aukaisuvaiheessa ei juurikaan muutu keskimääräisestä ajanmenekistä. Rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla yhdistelmäkoneen hakkuu oli 14 % hitaampaa kuin yksioteharvesterin hakkuu-uran aukaisussa. Eron koneiden välillä selittää pääasiassa yhdistelmäkoneen työskentely ohjaamon ylitse, mikä työskentelymenetelmänä on hieman kankeampi Aika, cmin/r ottoaika valmistus D 1.3 Kuva 12. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki uran aukaisun hakkuuvaiheessa 18

19 Välialueen hakkuussa yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesterin erot ovat pienet, sillä rinnankorkeusläpimitaltaan 15 cm:n rungoilla ero on enää 5 % Aika, cmin/r ottoaika valmistus D 1.3 Kuva 13. Yhdistelmäkoneen otto- ja valmistusajanmenekki välialueen hakkuussa Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotokset pienillä rungoilla olivat miltei samat männikkö- ja sekametsäkoealoilla. Sekametsäkoealoilla tuotos nousi jopa korkeammaksi alle 50 dm 3 :n rungon keskikoolla kuin männikkökoealoilla. Tämä johtui pienten koivujen oksattomuudesta ja runsaudesta, mikä nosti koneen tuottavuutta sekametsäkoealoilla. 80 dm 3 :n rungon keskikoolla yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos oli männikössä jo 9,4 % suurempi kuin sekametsäkoealoilla. Rungon keskikoon noustessa 200 dm 3 :iin männiköiden korjuun tuottavuus oli jo 23 % suurempi kuin sekametsässä Käyttötuntituotos, m3/h Rungon keskikoko, dm3/r Kuva 14. Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos männikössä Sekametsikkökoealoilla yhdistelmäkoneen tuottavuus oli suurimmilla rungon kokoluokilla huonompi kuin männiköissä. 19

20 Käyttötuntituotos, m3/h Rungon keskikoko, dm3/r Kuva 15. Yhdistelmäkoneen käyttötuntituotos sekametsässä 4.3 Yksioteharvesterin tuotostutkimustulokset Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisena yksioteharvesteriketjun vertailuaineistona Metsäteho Oy:ssä vuoden 1997 alussa valmistunutta koneellisen harvennushakkuun tuottavuustutkimusta. Yhdistelmäkonekoealojen yhteydessä olleiden yksioteharvesterikoealojen ( 7 kpl ) tehtävänä oli toimia yksioteharvesteriketjun tarkastelussa tukiaineistona. Näitä seitsemän koealan tuloksia verrattiin tuottavuustutkimuksen tuloksiin, jolla varmistettiin mm. olosuhdetekijöiden samankaltaisuus tutkimuksissa. Näin päädyttiin tuottavuustutkimuksen käyttöön vertailuaineistona, ja yksioteharvesteriketjun aineistopohja saatiin näin mahdollisimman laajaksi. Tutkimuksen omaa aineistoa käytettiin vain ajouran aukaisuvaiheen ja välialueen hakkuun ajanmenekkien vertailuun. Tuottavuustutkimuksessa näitä vaiheita ei oltu eroteltu. Vertailussa yksioteharvesteriketjun tuotos määritettiin Metsäteho Oy:n korjuumallien avulla, jossa on uusimpiin maksuperustetutkimuksiin pohjautuvat tuotosfunktiot. Puulajisuhteet yksioteharvesteriketjun laskelmissa asetettiin vastaamaan yhdistelmäkoneen koealojen puulajisuhteita. Taulukko 7. Puulajiosuudet käyttötuntituotosten laskennassa yksioteharvesterilla havupuu, % lehtipuu, % männikkö 97 3 sekametsä Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 5,42m 3 /h. Tämä on 4 % suurempi käyttötuntutuotos kuin yksioteharvesteriketjun toimiessa sekametsikössä. Männikön ja sekametsikön korjuun käyttötuntituotoksen ero ei nouse yli 4 %:n, vaikka rungon kokoa nostettaisiin 200 dm 3 :iin. Tämä johtuu siitä, että 20

21 yksioteharvesterin hakkuun ajanmenekki ei nouse vielä 200 dm 3 :n rungoilla siinä määrin kuin yhdistelmäkoneen. Yksioteharvesteriketjun käyttötuntituotos männikössä oli 70 dm 3 :n rungon keskikoolla 7,6 % suurempi kuin yhdistelmäkoneella. Rungon koon noustessa 150 dm 3 :iin yksioteharvesteriketjun etu verrattuna yhdistelmäkoneeseen nousee 13 %:iin. Tämän tuloksen mukaan yhdistelmäkoneen kilpailukyky yksioteharvesteriketjuun säilyy kohtuullisen hyvänä aina 150 dm 3 :iin saakka männiköissä. 5 YHDISTELMÄKONEEN JA YKSIOTEHARVESTERIKETJUN KORJUUKUSTANNUSTEN VERTAILU Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten laskentaa varten Metsäteho Oy:n korjuukustannusmalleihin asennettiin yhdistelmäkoneen tuotosfunktiot. Korjuukustannusten laskennassa otettiin huomioon ettei yhdistelmäkone ole vielä vakiintunut työmenetelmä. Niinpä yhdistelmäkoneen kustannustekijät määritettiin varovaisuusperiaatteen mukaan. Tutkittavan yhdistelmäkoneen peruskone ja kuormain edustivat pienintä mahdollista kokoluokkaa, jolla yhdistelmäkonemenetelmää voidaan käyttää. Se merkitsee, että voimakkaammalla nosturilla ja hiukan järeämmällä alustakoneella tuotostaso voi olla nyt saatua parempi. Yhdistelmäkoneen korjuukustannusten tarkastelussa käytettiin tutkimuksesta saatua käyttötuntituotosta ja keskimääräinen käyttötuntituotos oli 4 m 3 /h. Yksioteharvesteriketjun osalta tuotosfunktiot saatiin harvennushakkuun tuottavuustutkimuksesta. Yhdistelmäkoneen työmaan keskikoko jätettiin 200 m 3 :iin, sillä kustannuslaskelmassa oletettiin koneen tekevän vain ensiharvennuksia. Yksioteharvesteriketjun työmaan keskikokona käytettiin 500:tä m 3, mikä suosii yksioteharvesteriketjua. Koneen siirtämiseen kuluva aika laskettiin molemmille menetelmille samaksi, vaikka on todennäköistä, että se on yhdistelmäkoneella selvästi pienempi työmaata kohden. Rungon keskikoko harvennushakkuussa oli yhdistelmäkoneella 69 dm 3 ja yksioteharvesteriketjulla 147 dm 3, mikä suosii yksioteharvesteriketjua. Käyttöasteeksi arvioitiin varovasti 70 %, mikä käytännössä on todennäköisesti korkeampi. Yksioteharvesterin käyttöasteena laskelmissa oli 80 % ja metsätraktorin 85 %. Yhdistelmäkoneen hakkuukertymänä käytettiin 60:ta m 3 /ha ja yksioteharvesteriketjun 80:aa m 3 /ha. Nämä eroavuudet suosivat kustannusvertailussa yksioteharvesteriketjua. Korjuumenetelmien kustannuksissa oli selvä ero. Keskimääräisiä korjuukustannuksia vertailtaessa yhdistelmäkoneen kustannukset olivat 85 % yksioteharvesteriketjun korjuukustannuksista. Rungon keskikoon ollessa alle 150 dm 3 yhdistelmäkone oli halvempi korjuuvaihtoehto. Pienillä, alle 55 dm 3 :n rungon keskikokoluokilla, yhdistelmäkone oli 18 % halvempi vaihtoehto kuin yksioteharvesteriketju. Vielä 100 dm 3 :n keskimääräisellä rungonkoolla yhdistelmäkoneen etu oli 8 %:n luokkaa. Kustannusvertailu osoittaa yhdistelmäkoneen olevan varteenotettava korjuumenetelmä ensiharvennuksilla sekä rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennuksilla yleensäkin. 21

22 Korjuukustannus, mk/m Yksioteharvesteriketju Yhdistelmäkone Rungon keskikoko, dm3 Kuva 16. Yksioteharvesteriketjun ja yhdistelmäkoneen korjuukustannukset Yhdistelmäkoneen laskennassa käytettyyn hankintahintaan sisältyi siihen kehitteillä oleva mittalaite. Sen vaikutukset korjuukustannuksiin ovat vähäiset, muutaman markan luokkaa. Mittalaitteen kehittäminen on kuitenkin menetelmän kannalta tärkeää ja parantaa menetelmän soveltamismahdollisuuksia. 6 PÄÄTELMIÄ Uudessa koneessa mielenkiinto kohdistui koneen ajankäytön rakenteeseen sekä koneen ajanmenekkiin. Päätyönvaiheiden, hakkuun ja metsäkuljetuksen, osuuksien määräytymiseen vaikuttaa merkittävästi metsäkuljetusmatka. Jo analyysissä käytetyllä metsäkuljetusmatkalla, 250 m, metsäkuljetuksen osuus ajanmenekistä muodostui suuremmaksi kuin hakkuun. Kun metsäkuljetusmatka pitenee, niin yhdistelmäkoneen kilpailukyky heikkenee. Yhdistelmäkoneen ajanmenekkiä eniten selittävä tekijä oli hakattavan puuston rungon koko. Hakattavan puuston tiheys vaikutti myös yhdistelmäkoneen ajanmenekkiin. Tehdyn kustannusvertailun perusteella karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone vaikuttaa lupaavalta ensiharvennusten ja rungon kooltaan alle 150 dm 3 :n harvennusten korjuumenetelmältä. Yhdistelmäkonemenetelmää käyttämällä ensiharvennuspuun korjuu tulee kannattavammaksi niin yrittäjälle kuin puunhankintaorganisaatiolle. Yhdistelmäkoneessa on vielä paljon parantelemisen ja kehittämisen varaa. Kouran ja puomiston tehokkuuden lisääminen sekä kuljettajan näkyvyyden parantaminen tuovat tuottavuutta lisää ennen kaikkea sekametsikön korjuuseen ja parantavat suurikokoisten puiden käsittelykykyä. Puomin kehittämistä vaatii ennenkaikkea uran aukaisuvaihe, sillä uran aukaisu käy nykyisillä puomityypeillä hitaammin kuin yksioteharvesterilla. Yhdistelmäkonemenetelmän käyttöönotto sopii parhaiten yrittäjille, joilla on jo käytössään yksioteharvesteriketju. Tällöin yrittäjä voi työllistää yhdistelmäkoneen pienirunkoisilla leimikoilla, joissa se on edullisin vaihtoehto ja keskittää suurirunkoiset leimikot yksioteharvesteriketjulle. Näin yrittäjän käyttötuntikustannukset pienenevät 22

23 yksioteharvesteriketjulla pienirunkoisten ensiharvennusten jäätyä koneelta pois. Samalla yrittäjä pääsee parempiin tuloihin myös pienirunkoisilla leimikoilla yhdistelmäkoneen avulla. Myös metsäteollisuuden kannalta on järkevää tehdä kukin hakkuu sen olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla menetelmällä. Pelkästään metsäkuljetukseen keskittyneelle yrittäjälle yhdistelmäkone antaa mahdollisuuden laajentaa käyttöaluetta. Tutkimuksessa ollut yhdistelmäkoneyrittäjä oli erittäin tyytyväinen koneensa toimintaan. Yhdistelmäkonemenetelmä monipuolistaa kuljettajien työskentelyä tuomalla molemmat korjuuvaiheet saman kuljettajan tehtäviksi. Työn vaihtelevuus lisää sen mielekkyyttä ja työmotivaatiota. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että karsittua puutavaraa valmistava yhdistelmäkone on toimintavalmis ja varma kokonaisuus, vaikka sitä on kehitetty vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Yhdistelmäkoneesta on saatu tuotokseltaan ja korjuukustannuksiltaan varteenotettava vaihtoehto ensiharvennuspuun korjuuseen. Pienellä kehittelyllä ominaisuuksia voidaan vielä parantaa. 23

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla

Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla ISBN-13: 978-951-40-2012-4 (PDF) ISBN-10: 951-40-2012-X (PDF) ISSN 1795-150X Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla Kirjallisuuskatsaus Paula Jylhä, Kari Väätäinen, Kaarlo Rieppo ja Antti

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti

Lisätiedot

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen 7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot