Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Transkriptio

1 Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

2 Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat metsäenergian käyttötavoitteet Meillä harvennusrästejä noin 1,5 Mha / Ruotsissa 2,8 Mha hoitamatonta ensiharvennusmetsää hakkuista 10 TWh energiaa vuosittain Valtio ei taida enää tulla apuun saati EU Tarttisko tehrä jotain?

3 Johtopäätöksiä; Tapahtunutta ja tulevaisuutta Pienpuun korjuussa on menty kymmenen vuoden aikana selvästi järeämmän pienpuun korjuuseen: kun vuosituhannen alussa pienpuun korjuussa poistuman keskijäreys oli yleisesti dm 3 kokopuuna, eli poistuman rinnankorkeusläpimitta oli keskimäärin 6 9 senttimetriä, nykyisin pienpuun korjuukohteissa poistuman keskijäreys on tyypillisesti dm 3 rankapuuna, eli poistuman rinnankorkeusläpimitta on keskimäärin 9 12 senttimetriä. Jos jatkossakin pysytään suhteellisen järeissä pienpuun korjuukohteissa, on hyvin todennäköistä, että kustannustehokkuutta pienpuun korjuuseen haetaan edelleen perinteisestä hakkuukone-kuormatraktori -korjuuketjusta. Kärhä 2014 Toisaalta pienpuun koneellisen hakkuun tuottavuuden kehittäminen voi viedä tilannetta yllättäväänkin suuntaan 3

4 Metsäenergian käytön lisääminen Pienpuun korjuun lisääminen, mutta millä edellytyksillä? 4

5 Pitäisikö todellakin jotain tehdä? Pienpuun korjuun kannattavuus Ensiharvennus Kannattaako ylipäänsä puhua ainesja energiapuusta? Markkinat ratkaiskoot käyttötarkoituksen Nuoren metsän hoito Saadaanko korjuukustannuksia Alennettua vai mennäänkö tukien varassa? Taimikonhoito Entä jos taimikonhoidon kustannukset saisi katettua energiapuun myynnillä? 5

6 Ongelman ydin1 50 träd/ton TS för 8 cm grova träd 150 träd/ton TS för 5 cm grova träd SLU 6

7 Ongelman ydin2 Kärhä

8 Kuormainkäytäväharvennus Todellakin yhdyssana yläkäsite geometrinen harvennus / käsitteet vakiintumattomia Puhutaan myös käytäväharvennuksesta (engl. boom corridor thinning / ruots. krankorridorgallring) Geometrinen, systemaattinen harvennusmenetelmä, jossa puut poistetaan kaavamaisesti ajouralta työskennellen Muodostetaan puomikäytäviä: kuljettaja poistaa kaikki puut kuormaimen ulottuvuudelta (1 m) ja kaatolaitteen leveydeltä (10 m) suorakaiteen, viuhkan tai kalanruodon muotoisilta kaistaleilta edetään työpiste kerrallaan pitkin ajouraa 8

9 Sama kuvana SLU 9

10 Kuormainkäytävämenetelmän tuottavuus ja kannattavuus Ruotsalaisten mukaan menetelmällä saavutetaan % tuottavuuden kasvu alaharvennukseen verrattuna (tavanomainen hakkuulaite) Erikoislaittein tuottavuus voidaan jopa kaksinkolminkertaistaa Ruotsissa kannattavuusraja 8 cm:n keskilpm; erikoislaittein 6 cm (Nordfjell & Bergström) Käytävähakkuulaitetta ei vielä ole markkinoilla Niputtava kaato-kasauskone? 10 SLU

11 Kuormainkäytävä vs. perinteinen Lähde SLU 11

12 Kuormainkäytäväharvennus hakkuulaiteproto SLU 12

13 Kuormainkäytäväharvennuksen tekniikkaa ja hakkuulaiteidea SLU 13

14 Tuottavuus? 14

15 Vaikutus puiden sijaintiin - alaharvennus 15

16 Geometrinen harvennus 16

17 Yllättävää? 17

18 Kuormainkäytäväharvennus + Leimikkovalinta helpottuu + Puun koko ei tiukasti määräävä tekijä + Tuottavuus mahdollista jopa 2-3 -kertaistaa erikoislaitteilla + Myöhästyneet taimikonhoitokohteet käsittelyyn + Pelastetaan tilanne ainakin väliaikaisesti + Kustannukset katetaan energiapuun myyntituloilla - Erikoiskone = rajallinen käyttöalue - Puuston kehittyminen arvoitus myöhemmät käsittelyt? - Kemerakelpoisuus? - Ennakkoasenteet - Vähän tutkittua tietoa 18

19 Tack så mycket! "Energived ger skogsägarna mer än massan" Mellanskog har börjat att driva energived i stor skala. Skogsägarna får 15 kronor mer per kubikmeter än för massaveden, lovar Yngve Norgren, virkesområdeschef.