Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana"

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa tehdyissä korjuukokeissa menetelmät, joissa puu käsiteltiin ainakin osittain karsimattomana, osoittautuivat kustannuksiltaan edullisemmiksi kuin menetelmät, joissa puu karsitaan ja katkotaan kuitupuuksi tai energiarangaksi tai molemmiksi. Näiden menetelmien edullisuus perustuu hakkuun tuottavuuden nousuun jopa kymmenillä prosenteilla. Hakkuun tuottavuuden kasvu johtuu puolestaan siitä, että samasta puusta saadaan karsimattomana tai osittain karsittuna selvästi enemmän kiintokuutioita kuin karsittuna. Puun käsittelyaikaan karsittuna tai karsimattomana käsitteleminen ei vaikuta niin paljon. Osittain karsimattoman tavaran kuormaus oli yllättävän tehokasta. Kuvassa on käynnissä kuormaustyövaihe Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen Perinteisen kuitupuukorjuun sijasta tai rinnalla voidaan puu korjata karsittuna rankana, osittain karsimattomana, kokonaan karsimattomana tai näiden yhdistelminä vaihtoehtoja sekä menetelmiin että koneisiin on useita. TTS kokeili Metka eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa kaikkiaan kuutta erilaista korjuumenetelmää kolmessa mäntyvaltaisessa ensiharvennuskohteessa Kanta-Hämeessä. KOLME KORJUUKOHDETTA MÄN- NIKÖN ENSIHARVENNUKSISSA Kussakin kolmesta koesarjasta oli kolmesta viiteen erilaista korjuumenetelmää. Kokeissa vertailtiin erilliskorjuuta ainespuuksi ja energiapuuksi sekä aines- ja energiapuun integroitua korjuuta. Myös kokopuun korjuuta giljotiinilla kokeiltiin. Kokeet tehtiin Lopella ja Padasjoella toukokuussa 2009 ja lla elokuussa Kaikki puustot olivat vuotiaita. Lopen kohteella puusto oli pelkkää mäntyä, ja se oli tasaisesti riveihin istutettu (kuva 1). Kohteella ei ollut alikasvosta. Hakkuussa edettiin rivien suuntaisesti poistamalla ajouralta yksi rivi ja harventamalla ajouran molemmin puolin niin monta puuriviä kuin yletyttiin yleensä kolme. lla ja Padasjoella oli männyn lisäksi paikoin runsaastikin sekapuuna koivua ja myös kuusta. Nämä kohteet oli ennakkoraivattu tarpeen mukaan ennen koetta (kuvat 2 ja 3).

2 Kuva 1. Lopen kohteella puusto oli riveihin istutettua mäntyä. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 3. n tutkimuskohde ennen koetta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 2. Padasjoen tutkimuskohdetta ennen koetta. Osaan puista merkattiin kokeissa puun senttimetreissä mitatun rinnankorkeusläpimitan viimeinen numero varmistamaan puun läpimitan silmämääräistä arviointia työntutkimuksessa. Kuva: Kaarlo Rieppo KONEET JA KOEHENKILÖT Hakkuukoneena Lopella ja lla oli Timberjack 1070 joukkokäsittelykäpälin varustelulla 745-hakkuulaitteella (kuvat 4 ja 5). Koneet olivat eri yrittäjien ja niitä käyttivät eri kuljettajat. lla tehtiin yksi koe myös giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla eli koneella, jolla tehdään sekä hakkuu että metsäkuljetus. Alustakoneena korjurissa oli Timberjack 810C ja giljotiinihakkuulaitteena Nisula 280 (kuva 6). Padasjoella hakkuukoneena oli Norcar 600H ja hakkuulaitteena Ponsse H60 (kuva 7). Tässä koneessa ei ollut joukkokäsittelyominaisuutta. Kuormatraktoreina kaikissa kokeissa oli Timberjack 1010 (kuva 8). Kuva 4. Lopen ja n kokeissa käytetty kone John Deere 1070/745 n työmaalla. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 5. Lopen ja n kokeissa käytetyt John Deere 745 -hakkuulaitteet oli varustettu joukkokäsittelykäpälin. Kuva: Kaarlo Rieppo 2

3 Kaikki koneenkuljettajat olivat kokeneita ja hallitsivat hyvin tavanomaisen karsitun puun teon ja ajon. Karsimattoman tavaran teko oli kuitenkin kaikille uutta tai lähes uutta. Lopen kokeessa hakkuukoneen kuljettaja ei myöskään hallinnut joukkokäsittelyä, vaikka koneessa tämä ominaisuus olikin. Padasjoen koneessa ei puolestaan ollut joukkokäsittelyominaisuutta. n kokeessa sama kuljettaja käytti sekä hakkuukonetta että korjuria. Hänellä oli aiempaa kokemusta kyseisestä korjurista, mutta viime aikoina hän oli käyttänyt sitä vähän. Kuva 6. Kuorman purkua korjurilla n kokeessa. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 7. Padasjoen kokeessa käytetty hakkuukone Norcar 600H oli varustettu Ponsse H60 hakkuulaitteella. Kuvassa energiarangan hakkuukoe käynnissä. Kuva: Kaarlo Rieppo MENETELMIÄ KOHTEITTAIN KOLMESTA VIITEEN Kaikkiaan kokeissa kokeiltiin kuutta erilaista ainespuun ja energiapuun korjuumenetelmää. Kaikissa kolmessa kokeessa oli kaksi samaa koemenetelmää, jotka olivat: -menetelmä = Tavanomainen kuitupuuhakkuu, käsittely kaikissa kokeissa yksinpuin, latvaläpimitta männyllä kuusi ja kuusella sekä koivulla seitsemän senttimetriä, pituus 4,45 m -menetelmä = Energiarankahakkuu, lla joukkokäsittely, Lopella ja Padasjoella puu kerrallaan, latvaläpimitta: 3 4 cm ja 2 cm, ei rajoitusta, pituus 5 m. Lopella ja Padasjoella kolmantena menetelmänä oli: Osittain karsimaton -menetelmä = Energiapuuhakkuu, jossa puu tarvittaessa katkottiin kuljetuspituuteen karsimalla sen tyviosa ja siirtämällä latvaosa samaan kasaan karsitun osan kanssa. lla oli kuitu- ja ranka-menetelmien lisäksi kolme muuta menetelmää: -menetelmä = puun ja energiarangan integroitu hakkuu eri kasoihin; puista, joiden rinnankorkeusläpimitta vähintään 10 senttimetriä kuitupuuta ja mahdollisesti rankaa ja tätä pienemmistä puista joukkokäsittelyä hyödyntäen energiarankaa -menetelmä = puuhakkuu, jossa latvaläpimitta vähintään 10 senttimetriä ja kuitupuun latvat ja pienemmät puut karsimattomana energiapuuksi joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen Giljotiini-menetelmä = Korjuu giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen. Kokeissa yksittäisiä koealoja ei rajattu etukäteen tarkasti. Hakkuukaistan leveys määräytyi nosturin ulottuvuuden ja kuljettajan tottumuksen mukaisesti. Tavoitteena kaikissa kokeissa oli 20 metrin ajouraväli ja neljän metrin ajouraleveys. Kuva 8. Hakkuukoneen jälkeisiltä koealoilta kaikilla kohteilla metsäkuljetus tehtiin Timberjack 1010:llä. Kuvassa rankakuormaa viedään varastolle Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen 3

4 PUUSTOTIEDOT lla kolmella koemenetelmällä kuitu, ranka ja kuitu+ranka tehtiin kaksi koetta, joista toisen puustoksi pyrittiin valitsemaan hieman suurempaa kuin toisen. Kaikilla muilla koealoilla tehtiin kullakin yksi koe. Lähtöpuustoa oli koekohteittain alle kahdesta tuhannesta lähes kolmeen tuhanteen runkoa hehtaarilla, ja keskimääräiset rungon koot vaihtelivat 52:sta 70 litraan (taulukko 1). Runkotilavuus oli m 3 /ha. Lopella puusto oli sataprosenttisesti mäntyä. Padasjoella puustosta oli mäntyä 86,4, kuusta 11,7 ja koivua 1,9 prosenttia. n alueella 1 puulajiosuudet olivat: mänty 60,3, kuusi 8,7, koivu 30,8 ja muu lehtipuu 0,2 prosenttia. n alueella 2 puustosta oli mäntyä 69,3, kuusta 7,3 ja koivua 23,4 prosenttia. Kokeittain poistettuja puita oli kappaletta, ja näistä kertyi menetelmästä riippuen 2,5 14,0 kuutiometriä runkopuuta tai runkopuuta ja oksia (taulukko 2). Padasjoen kokeessa poistumat olivat pienimmät runkoa hehtaarilta (taulukko 3). Suurimmat poistumat olivat n kokeissa runkoa hehtaarilta. Suurin koekohtainen poistuma oli giljotiini-menetelmällä, jolla myös rungon koko oli kaikista kokeista pienin. n alueen 1 kokeista giljotiini-menetelmän kokeen lisäksi myös ranka-menetelmän kokeessa rungon koko poikkesi selvästi kooltaan muista alueen 1 kokeista. Kokeissa poistetun puuston runkojen koot vaihtelivat kokeittain ja kohteittain seuraavasti: dm 3, dm 3 sekä n ensimmäinen alue dm 3 ja toinen alue dm 3. Eri hakkuumenetelmillä käyttöosan tilavuudet olivat rungon kokoon verrattuna kokeittain: kuitu %, ranka %, kuitu+ranka %, kuitu 10 cm 134 %, osittain karsimaton % ja giljotiini 126 %. Jäävän puuston määrät olivat kokeittain Lopella , Padasjoella , lla ensimmäisellä alueella ja toisella alueella runkoa hehtaarilla. Taulukko 1. Lähtöpuusto koekohteittain Tiheys, Rungon keskikoko, dm 3 rin, d 1,3 keskimää- runkoa/ha cm Runkotilavuus, m 3 /ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha , , , alue , , alue , Taulukko 2. Korjatut puumäärät (kpl/m 3 ) kohteittain., osittain karsimaton ja giljotiini-menetelmillä tilavuuteen sisältyi runkopuun lisäksi karsimatta jäänyt oksamassa. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 224/9,2 206/8,3 223/14,0 194/10,2 170/8,6 184/13,9, alue 1 200/6,9 102/2,5 186/6,6 216/13,8 157/4,6, alue 2 200/9,0 209/7,6 179/6,0 Taulukko 3. Poistetun puuston tunnukset kokeittain. Käyttöosa tarkoittaa tilavuutta, joka kullakin hakkuumenetelmällä korjataan aines- ja energiapuuksi. Tilavuus muodostuu runkopuusta, latvusmassasta, näistä molemmista tai näiden osista. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Poistuma, runkoa/ha , alue , alue Rungon koko, dm , alue , alue d 1,3 keskimäärin, cm 11,7 10,9 11,3 11,5 10,7 10,9, alue 1 11,1 8,2 10,1 10,3 7,5, alue 2 11,5 9,7 9,3 Käyttöosan tilavuus, dm , alue , alue Käyttöosan kertymä, m 3 /ha , alue , alue

5 Kuva 9. Yhtenä menetelmänä lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin kuitupuun ja energiarangan integroitua hakkuuta eri kasoihin. Kuvassa tilanne hakkuun jälkeen ennen metsäkuljetusta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 10. lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuu karsittiin latvaläpimittaan 10 senttimetriä ja latvat ja pienemmät puut kasattiin karsimattomana energiapuuksi tarvittaessa kuljetuspituuteen katkaisten. Kuva: Kaarlo Rieppo KORJUUJÄLKI Kaikilta koealoilta mitattiin korjuun jälkeen toteutunut ajouran ja hakkuukaistan leveys sekä vauriopuiden määrä jäävästä puustosta. Ajouran tavoiteleveys on 4,0 4,5 metriä ja ajouravälin tulisi olla vähintään 20 metriä. Sertifioinnin vaatimus puustovaurioille on alle neljä prosenttia. Toteutuneet ajouran leveydet olivat välillä 3,5 ja 4,4 metriä, joten millään kokeella ajoura ei ollut liian leveä (taulukko 4). Hakkuukaistan leveydessä jäätiin useimmiten alle 20 metrin vaatimustason. Kaikilla kohteilla oli myös koealoja, joilla puustovaurioiden määrä oli yli neljä prosenttia. Ainoastaan viidellä koealalla puustovaurioiden määrä jäi alle neljän prosentin. Eniten puustovaurioita yli seitsemän prosenttia oli kuitu+ranka-menetelmän kummallakin koealalla. Koealojen vähyydestä johtuen korjuujäljen tulokset ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Taulukko 4. Toteutuneet ajouran ja hakkuukaistan leveydet sekä puustovauriot Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Ajouran leveys, m 3,9 3,7 3,5 3,8 3,8 4,2, alue 1 4,2 4,0 3,8 4,4 3,8, alue 2 4,1 4,4 4,0 Hakkuukaistan leveys, m 17,4 17,4 17,8 19,6 21,1 19,1, alue 1 18,1 16,4 20,0 18,4 20,6, alue 2 17,7 19,2 19,4 Puustovauriot, % 2,6 1,3 4,5 5,7 2,6 6,1, alue 1 3,6 5,9 7,4 6,3 3,1, alue 2 5,4 6,5 7,1 JOUKKOKÄSITTELYN HYÖDYNTÄMINEN Joukkokäsittelyä hyödynnettiin vain n kokeissa. -menetelmässä kaikki puut käsiteltiin yksinpuin. -, kuitu+ranka- ja kuitu 10 cm -menetelmillä käsittelytaakoista viidenneksessä oli useampi kuin yksi puu useimmiten kaksi tai kolme. Kokonaispuumäärästä käsiteltiin näillä menetelmillä reilu kolmasosa joukkokäsitellen. Giljotiini-menetelmässä useamman puun taakkoja oli selvästi enemmän eli runsas puolet kaikista taakoista ja kokonaispuumäärästä lähes kolme neljäsosaa käsiteltiin useamman kuin yhden puun taakoissa. HAKKUUN TUOTTAVUUDEN LASKENTAPERUSTEET Kaikille menetelmille laadittiin koekohteittain puulajikohtaiset ajanmenekkikäyrät. n kokeessa ajanmenekkikäyrät laadittiin yhteisenä alueille 1 ja 2. Koska kohteiden sisällä oli varsinkin lla huomattavaa vaihtelua yksittäisten kokeiden välillä lähtöpuuston ja myös poistetun puuston tunnuksissa, käytettiin lopullisten menetelmäkohtaisten tuottavuuksien määrittämisessä eri menetelmille koekohteittain samaa runkolukusarjaa. Laskennassa poistettavat puut olivat kaikille kokeilluille menetelmille siten koekohteittain samat sillä erotuksella, että kaikilla menetelmillä ei laskentaan otettu mukaan runkolukusarjan pienimpiä puita, joista ei kokeissa ollut tehty esimerkiksi kuitupuuta. 5

6 OSITTAIN KARSIMATTOMILLA HAKKUUN PARHAAT TUOTTAVUUDET Kaikilla kolmella koekohteella parhaat tuottavuudet hakkuussa saavutettiin menetelmillä, joissa ainakin osa puusta jätettiin karsimatta siis menetelmillä kuitu 10 cm, osittain karsimaton ja giljotiini (kuvat 11 ja 12). lla kuitu 10 cm ja giljotiini-menetelmillä tuottavuus oli yli 70 prosenttia parempi kuin kuitu-menetelmällä. Lopella ja Padasjoella osittain karsimaton -menetelmällä tuottavuudet olivat puolestaan 40 ja 25 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. -menetelmällä Lopella ja lla hakkuun tuottavuudet olivat 15 ja 32 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. Padasjoella sen sijaan ranka-menetelmän tuottavuus oli neljä prosenttia pienempi kuin kuitu-menetelmän. n kokeessa hakkuun tuottavuus oli kuitu+ranka-menetelmällä seitsemän prosenttia suurempi kuin kuitu-menetelmällä. Kun kuvassa 11 esitetyt hakkuun tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,393, joka huomioi lyhyiden alle 15 minuutin keskeytysten lisäksi lyhytaikaisten kelloaikatutkimusten ja pitkäaikaisten seurantatutkimusten välillä käytännössä todetun eron, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 3,1, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,2 m 3 /käyttötunti kuitu 3,7, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,6 m 3 /käyttötunti kuitu 3,1, ranka 4,0, kuitu+ranka 3,3, kuitu 10 cm 5,3 ja giljotiini 5,5 m 3 /käyttötunti Tuo avuus, m 3 /tehotun Suhteellinen tuo avuus, % Kuva 11. Hakkuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri kokeissa. Giljotiinimenetelmässä myös vain hakkuuosan tuottavuus. Tehotunti ei sisällä mitään keskeytyksiä. Kuva 12. Hakkuun suhteelliset tehotuntituottavuudet koekohteittain, kun kunkin koekohteen kuitumenetelmän tuottavuutta on merkitty sadalla Taulukko 5. Keskimääräiset kuorman koot (m 3 ) Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 7,0 6,4 4,7 9,5 7,1 7,7 5,5 4,7 5,2 4,6 4,6 KUITUPUULLA SUURIMMAT KUORMAT Metsäkuljetuksen tuottavuuden laskentaa varten määritettiin kullakin koekohteella menetelmittäin keskimääräiset kuorman koot perustuen menetelmittäin hakattuun puumäärään ja silmämääräisesti arvioituun kuorman täyttöasteeseen (taulukko 5). Kuorman koot jäivät lla kuitupuunkin osalta merkittävästi pienemmiksi kuin Lopella ja Padasjoella. Osittain karsimattomalla tavaralla metsäkuljetuksen kuormakoot jäävät yleensä pienemmiksi kuin kuitupuulla niin myös tässäkin tapauksessa. Myös rangalla kuormakoot jäivät kuitupuukuormia jonkin verran pienemmiksi. OSITTAIN KARSIMATTOMAL- LA KUORMAUS TEHOKASTA Kuormaus kiintokuutiometriä kohti oli osittain karsimattomalla tavaralla kuormatraktorilla jopa nopeampaa kuin kuitupuulla ja rangalla. Tämä johtui siitä, että oksia ja latvuksia sisältävät kuormaustaakat olivat kiintokuutiometreinä suurempia kuin kuitupuulla ja rangalla (kuva 13), eikä taakka-ajoissakaan ollut suurta eroa. Purkaminen oli yleensä kaikilla tavaralajeilla lähes yhtä nopeaa. n kokeessa giljotiini-menetelmässä kuljetuspituuteen katkotun kokopuun kuormaus ja purkaminen veivät kuitenkin selvästi enemmän aikaa kuin muissa menetelmissä. METSÄKULJETUKSEN TUOTTAVUUDET Metsäkuljetuksen osalta tuottavuuksien laskennassa metsäkuljetusmatka vakioitiin sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajossa 250 metriin. Muuten laskennassa käytettiin täysin koealueiden puustossa toteutuneita työvaiheiden ajanmenekkejä. Metsäkuljetuksen osalta ei voida laskentaa tehdä hakkuun tapaan samalla runkolukusarjalla, koska metsäkuljetuksen työvaiheita ei voi kohdistaa tietylle yksittäiselle puulle. 6

7 Metsäkuljetuksen tuottavuudet olivat Lopella kaikilla kolmella kokeillulla menetelmällä samaa tasoa 9,5 9,7 kuutiota tehotunnissa. Padasjoen kokeessa tuottavuudet olivat kuidulla ja rangalla samansuuruiset eli 8,7 ja 8,6 kuutiota tehotunnissa, mutta osittain karsimattomalla tuottavuus oli selvästi suurin 10,9 kuutiota tehotunnissa. lla metsäkuljetuksen tuottavuus oli rangalla 8,5 kuutiota tehotunnissa, mikä oli pienempi kuin kuidun 9,1 kuutiota tehotunnissa. Vielä pienempi tuottavuus 7,7 kuutiota tehotunnissa oli kuitu+ranka-menetelmässä. Tälläkin koekohteella selvästi paras tuottavuus metsäkuljetuksessa 11,3 kuutiota tehotunnissa oli menetelmässä kuitu 10 cm, jossa osa oksista jätettiin karsimatta. Giljotiini-menetelmässä metsäkuljetusosuuden tuottavuudeksi tuli 8,6 kuutiota tehotunnissa. Kun metsäkuljetuksen tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,313, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 7,4, ranka 7,3 ja osittain karsimaton 7,2 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,6, ranka 6,5 ja osittain karsimaton 8,3 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,9, ranka 6,4, kuitu+ranka 5,9, kuitu 10 cm 8,6 ja giljotiini 6,5 m 3 /käyttötunti. KORJUUKUSTANNUSVERTAILU Korjuukustannusten määrittämisessä käytettiin käyttötuntikustannuksena hakkuukoneelle 80 euroa, metsätraktorille 55 euroa ja giljotiinille 60 euroa. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset. Korjuun kokonaiskustannuksiksi tuli kohteittain ja menetelmittäin: : kuitu 33,18, ranka 30,00 ja osittain karsimaton 26,01 /m 3 : kuitu 29,88, ranka 30,94 ja osittain karsimaton 23,90 /m 3 : kuitu 33,91, ranka 28,30, kuitu+ranka 33,75, kuitu 10 cm 21,52 ja giljotiini 20,11 /m 3. Näin rangan korjuukustannukset olivat Lopen kokeessa 10 prosenttia ja n kokeessa 17 prosenttia tavanomaista kuitu-menetelmää edullisemmat. Padasjoella puolestaan rangan korjuukustannukset olivat muutaman prosentin kuitua kalliimmat. Osittain karsimaton -menetelmä oli Lopella 22 prosenttia ja Padasjoella 20 prosenttia tavanomaista kuitumenetelmää edullisempi. Vielä edullisemmaksi jopa noin 40 prosenttia alle kuidun korjuukustannusten osoittautui lla kokeiltu kuitu 10 cm -menetelmä. Samaan kustannustasoon päädyttiin myös lla kokeillulla giljotiini-menetelmällä. lla kokeillulla kuitu+ranka-menetelmällä korjuukustannukset olivat samansuuruiset kuin tavanomaisella kuitu-menetelmällä. TARKASTELU Markkinoille on tullut lukuisia uusia harvennuspuun korjuuseen suunniteltuja koneita ja laitteita, joissa voidaan käyttää myös toisistaan poikkeavia työmene- Kuva 13. Taakan koot kuormauksessa 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 Taakan koko, m Hakkuun yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 14. Hakkuukustannukset menetelmittäin eri kokeissa Metsäkuljetuksen yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 15. Metsäkuljetuskustannukset menetelmittäin eri kokeissa telmiä. Myös erilaisia joukkokäsittelyä hyödyntäviä niin kokopuun kuin rangankin korjuuseen tarkoitettuja hakkuulaitteita on markkinoilla useita. Näistä osa on sellaisia, joissa ei ole karsintaominaisuutta, joten ne sopivat vain kokopuun korjuuseen. Karsivilla laitteilla voidaan korjata kuitupuuta, rankaa ja kokopuuta. Joukkokäsittelyä tulisikin hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Näissäkään kokeissa sitä ei vielä käytetty kuin yhdellä koneella. Yhdeltä koneelta tämä ominaisuus puuttui, 7

8 Hinta 8,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 koska se oli jo vanhempaa mallia ja yhden koneen kuljettaja ei ollut joukkokäsittelyä käyttänyt. Pelkästään latvaläpimitan vaihtelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi eri raakaaineosioiden määrään. Suurentamalla latvaläpimittaa pienennetään ainespuun osuutta, mutta samalla sen laatu voi nousta. Menetelmiä voidaan myös soveltaa joustavasti markkinatilanteen mukaan. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuun latvaläpimittaa rajoitettiin minimissään 10 senttimetriin ja latvat ja pienemmät puut kerättiin oksineen energiapuuksi. Menetelmän tulos oli ainespuun korjuuseen soveltuvan hakkuukoneen osalta lupaavin. Jopa samalla leimikolla olisi mahdollista käyttää eri menetelmiä puuston koon, puulajin ja metsäkuljetusmatkan mukaan. Etenkin pienempipuustoisissa kohdissa tulisi hyödyntää joukkokäsittelyä ja ottaa puu korkeintaan osittain karsittuna. Myös varastopaikan lähellä, kun metsäkuljetusmatka on lyhyt, voitaisiin suosia karsimattomia tai osittain karsittuja menetelmiä. Pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla kannattaa puolestaan suosia karsitun puun korjuumenetelmiä, jotta metsäkuljetuskustannukset eivät nousisi. Metsäkuljetusmatkan ollessa 250 metriä korjuukustannuserot aiheutuivat näiden koetulosten perusteella suurimmaksi osaksi hakkuusta. Niiden menetelmien, joissa puita ei karsittu tai ei karsittu kokonaan, etu karsittujen puiden menetelmiin perustui siihen, että niillä saatiin jopa kymmeniä prosentteja enemmän tavaraa samasta puumäärästä kuin karsituilla menetelmillä. Vastaavasti puiden käsittelyajanmenekeissä ei ollut näin suuria eroja. Osittain karsimattoman tavaran hyvä tuottavuus metsäkuljetuksessa oli seurausta tämän tavaran nopeasta kuormauksesta, joka puolestaan perustui muita tavaralajeja suurempaan taakan kokoon. Kuorman kokokin oli suhteellisen hyvä verrattuna karsitun tavaran menetelmiin. Huolimatta siitä, että menetelmien tuottavuudet määritettiin hakkuun osalta samalla runkolukusarjalla koekohteittain, aiheuttaa lähtöpuuston koealakohtainen vaihtelu epävarmuutta lopputulokseen. Näin siitä syystä, että esimerkiksi puuston tiheys voi alkaa vaikuttaa puun käsittelyn ajanmenekkiin. Kunkin koesarjan tulokset perustuvat aina vain yhden kuljettajan aikatutkimusaineistoon suhteellisen pienillä koealoilla. Kuljettajan merkitys tuottavuuteen ja siten korjuukustannusten tasoon voi olla hyvin merkittävä, mutta verrattaessa saman kuljettajan tuottavuuksia ja korjuukustannuksia eri menetelmillä kuten tässä, saadaan suhteellisen luotettavia tuloksia. Tässä tutkimuksessa menetelmissä, joissa ainakin osa latvuksesta jätettiin karsimatta, oletettiin, että kaikki karsimatta jäänyt oksamassa saadaan talteen. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole osa latvusmassasta jää palstalle tai tippuu metsäkuljetuksen aikana kuormasta. Tästä johtuen näiden menetelmien osalta esitettyjä tuloksia voidaan pitää jonkin verran liian positiivisina. Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. (www.mhy.fi/metka) Maaseuturahasto Kaarlo Rieppo & Arto Mutikainen, TTS HARVESTING DELIMBED AND UNDELIMBED PULP AND FUEL WOOD TTS compared pulp and fuel wood harvesting methods during the first thinning of three pine stands. The methods used for delimbed wood were pulp wood logging, delimbed fuel wood logging and integrated logging of pulp wood and delimbed fuel wood in different piles. There were three methods for processing undelimbed or partially undelimbed wood. The first method produced fuel wood by cutting wood when needed in its transport length by delimbing its base and moving the top in the same pile with the delimbed part. In the second method, the diameter of the pulp wood tops was at least 10 centimetres and the tops of pulp wood and smaller trees were turned into fuel wood by utilising multitree-handling and, when needed, cutting them into transport length. In the third method, trees were harvested as whole trees with a harwarder equipped with a guillotine harvester head utilising multitree-handling and, when needed, cutting the trees into transport length. The methods in which trees were processed at least partially undelimbed proved more cost-effective than the methods in which trees were delimbed and cut. The cost-effectiveness is based on the increase of productivity by up to several tens of per cents. The productivity of logging increases because undelimbed or partially undelimbed trees yield clearly more solid cube metres of wood than delimbed trees. The difference in processing times of delimbed and undelimbed trees was not particularly significant. Käännös/Translation AAC Global Oy TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO

Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO 1/ 2011 EHO TTS METSÄTALOUSNUMERO Koneellisen taimikonhoidon KEHITYSNÄKYMIÄ TEHO 1/2011 8,20 Metsäsijoittamisen MONET MUODOT Työturvallisuus RAHTISAHURIN HAASTEENA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUSJOHTAJA TARMO LUOMA,

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä

Lisätiedot

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen 7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella

Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Metsätehon raportti 193 12.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Reima Liikkanen Jarmo Lindroos Metsäteho Oy PL

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kilpailukyky

Kokopuun paalauksen kilpailukyky Metsätehon raportti 225 25.11.2013 Kokopuun paalauksen kilpailukyky Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Kokopuun

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA ,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa

Lisätiedot

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen

Lisätiedot

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti

Lisätiedot

Hannu Suopellonmäki. Energiapuun kertymä nuoren metsän hoitokohteilla

Hannu Suopellonmäki. Energiapuun kertymä nuoren metsän hoitokohteilla Hannu Suopellonmäki Energiapuun kertymä nuoren metsän hoitokohteilla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ähtäri Metsätalouden koulutusohjelma Metsätaloustuotanto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät ISBN 951-40-1964-4 ISSN 1795-150X Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät Jani Heikkilä, Juha Laitila, Vesa Tanttu, Jari Lindblad, Matti Sirén, Antti Asikainen, Karri Pasanen ja Kari

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa

Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa ESITTELY Suomessa riittää hyvää lehtipuuta pilkkeen aihioksi. Naarva S23 halkaisutoiminnolla rouskuttelee niistä pilkkeitä suoraan säkkiin. Ulkopuolisesta työskentely voi näyttää hitaalta, mutta työvaiheiden

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen

Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen Konsortiohanke Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 108 21.5.2001 Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen Jarmo

Lisätiedot