a saus METSATEHDN KONEELLINEN PUUNKORJUU MÄNNIKÖN ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA 2/1989
|
|
- Heli Melasniemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSATEHDN a saus 2/8 KONEELLINEN PUUNKORJUU MÄNNIKÖN ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA Markku Mäkelä Metäteho etvj kojuukokeitun avutta h vyyppen mookoneiden ekä ja atouda Mvilluvuu;Ua e-iltvenn Kaikilta kimuua mukana olleilla ko neilla voi aavu.;tj.a.a hyvän koju.u.jätjen. kojueen. männ{köiden Tkimua eu!r.fltjiln puavman vatm a ja metäkutju;t.a. viiden ;t.a.vanomen JOHDANTO ;taon, kolmen pienen ku.oainvun ja pien;taon ekä yhden maa;t.a.to;tak open pou-o-kopää-ajokone Harvennushakkuita on vme vuosina tehty selvästi vähemmän kuin metsänhoidollinen tavoite edellyttää. Lähitulevaisuudessa harvennusta vaativat kohteet lisääntyvät, eniten ensiharvennuskohteet. Tyypä Hakkuumiehist ä on t ä t ä nykyä vajaus ta suuressa osassa maatamme ja nykykäsityksen mu kaan vajaus saattaa vielä suureta. ku.oainhvn ja kukikokoen ku.oa yhetmän kojuukuja. vanomu eihvennmänn{kömä kuoainhv ;t.a.- kä.:tetivä eho-tllna - 8 puu.;t.a., pienu kuoain hv - ja mamalo;tmo Painen mookone 5. - puu.;t.a.. Pien;t.Jta.o!teiden av oli 5 ja maa;t.a.to;tmon ;tllo metn metäkutjetmm.ka.u.a % kukikokoen kuoa;tmon mu- Harvennusten määrän lisääntyminen sekä hakkuumies ten määrän vähentyminen nopeuttava t harvennusten koneellistamista. Se kohdis tuu ensi vaiheessa myöhempiin harvennhksiin, mutta vähi tel len myös ensimmäisiin. ju.u.kuj edimmm. Hieman ä kalliimpia olivm pieen ku.oainvuei den käy;t.j:öön puvm kuj ja kallein oli.maa;t.a.to;tmoyhfuetmä. Me ts ä teho aloitti harvennusten koneellista puunkorjuuta koskevat menetelmätutkimukset viimeisistä harvennuksista (Metsätehon kat saus 5/8). Niitä jatkettiin toisissa ja ensimmäisissä harvennuksissa (Metsätehon katsaus /88). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää harvesterityyppisten monitoi mikoneiden tekninen ja taloudellinen soveltuvuus männikön ensimmäisi in harvennuksiin. Kuva. Farmi Trac 5 - kuormainharvesteri. Valok. Työväline Oy Kuva 2. Valmet /48 - kuormainharvesteri. Kuvat 2-5 ja valok. Metsäteho äkuijuu.en u.o;tj.a.vuudu-t.a.. Koju.u.k;t.a.nnu.it-t.a.an olivm. avanomen ku.oainvun käy;tj.öön puvm. ko
2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Aikatutkimuksin selvitettiin erimerkkisiin harvesterityyppisiin monitoimikoneisiin perustuvien korjuuketjujen (puutavaran valmistus ja metsäkuljetus) ajanmenekkejä ja kustannuksia. Tutkimuskohteet valittiin siten, että työvaikeustekijät olivat eri koneille mahdollisimman vakiot. Jokaisen kuljettajan taidot arvioitiin. Harvesterinkuljettajilla ei ollut kokemusta työskentelystä ensiharvennuksissa. Se todennäköisesti vaikutti heidän työskentelynopeuteensa. Koska kulj et taj a valitsi poistettavat puut, vaikutti kokemattomuus mahdollisesti myös työn metsänhoidoll i se en jälkeen. Ajouraväli oli tavanomaisille kuormainharvestereille metriä. Silloin harvesterin ulottumattomiin jäi noin metrin keskivyöhyke, jolta poistettavat puut hakkuumies kaatoi lähintä ajouraa kohti harvesterilla käsiteltäviksi. Tavanomaisilla kuormainharvestereilla kokeiltiin myös puiden joukkokäsittelyä. Silloin hakkuumies lisäksi kaatoi harvesterivyöhykkeeltä ne rinnankorkeusläpimitaltaan - cm:n puut, jotka hän siirtelykaadolla sai kasattua joukkokarsintaan soveltuviksi nipuiksi. Lisäksi kokeiltiin ns. koukkausmenetelmää, jossa harvesteri poikkesi ajouralta valmistaakseen keskivyöhykkeen puut puutavaraksi. kuormainharvesteri Pientraktori Farmi Trac 5 Finntrac 4 GS Nokka-Joker Keto 5 Farmi Trac Finntrac 5 C Nokka-Joker Maataloustraktorisovitteinen prosessori + kaatopää Maataloustraktori Pika 6- / Valmet 65 Kuva. Valmet 65 Pons se 6 -kuormainha rvesteri Pienten kuormainharvestereiden ajouraväli oli 5 metriä. Ne valmistivat kaikki poistettavat puut puutavaraksi ajouran viereen. Maataloustraktoriperustaisen monitoimikoneen ajouraväli oli 25 metriä. Hakkuumies kaatoi keskivyöhykkeeltä ne puut, joihin monitoimikone ei yle ttynyt. Metsäkuljetus tehtiin tavanomaisten kuormainharvestereiden jälkeen keskikokoisella kuormatraktorilla. Pienet kuormainharvesterit muodostivat korjuuketjun saman valmistajan pientraktorin kanssa. Ne käyttivät metsäkulj etuksessa samoja aj ouria kuin pienharvesteri. Maataloustraktorista irrotettiin monitoimiosa ja siihen liitettiin peräkärryt metsäkuljetusta varten. Kuva 4. Pika 8 -kuo rmainha rvesteri Tutkimusaineisto kerättiin syys-lokakuussa 88 Virroilla ja Mäntässä yhteistyössä Osuuskunta Metsäliiton kanssa. Koneet olivat seuraavat. Tavanomainen kuormainharvesteri Lokomo /46 Pika 28 Pika 8 Ponsse 6 Valmet /48 2 Keskikokoinen kuormatraktori Lokomo Lokomo Lokomo Kuva 5. Finntrac 4 GS -kuormainharvesteri
3 Tutkimuskohteet olivat puu.s toltaan t yypillisiä ensiharvennusmänniköitä. Lähtöpuusto oli keskimäärin 8 runkoa/ha. Paistettavia puita oli hehtaarilla kek imäärin 58 ja niiden keskikoko fli 5 dm e l i poistettava puumäärä oli 2 m /ha. Ajanmenekki, cmin/puu V a l me t /48 Tutkimusaineisto kä sitti yhteens ä 4 26 puun valmistuksen puutavaraksi. Niistä tavanomaiset kuormainharvesterit kä sittelivät 2 8, pienet kuormainharvesterit 2 ja maataloustraktoriperustainen monitoimikone puuta. Metsäfulj etusaineisto kä sitti kuormaa (8m). Tavanomaisten kuormatraktoreiden kuormista tutkittiin 4 ja muiden kuormista. TUTKIMUSTULOKSIA F armi Trac Monitoimiosan vientiin puulle ja puun kaatoon kuluvaan aikaan vaikuttaa puun etäisyys työpisteestä (taulukko ). Monitoimiosa n puulle viennin ja puun kaadon riippuvuus ottoe t ä i syydes t ä Ottoe t ä isyys, m Konetyyppi 5,..., [QQ Pienet kuo rmainharves teri t 82 (@ 5 - Tavoitteena koneellisessakin harvennuksessa tulee olla mahdollisimman hyvä metsänhoidollinen jälki eli puita tulisi ottaa tasaisesti harvesterin koko ulottuma-alueelta. Kuvissa 6 j a on esitetty esimerkit t yönvaiheittaisista ajanmenekeist ä sekä vastaavat ottoetäisyyden jakaumat. 2 / -?!--=:: VJ ,... / Tavanomais et kuormainha rvesterit Suht. aj a nmenekki, % 5, 8 Puutavaran valmistus TAULUKKO \i rt.ymis V t., Karsinta ja kasau V Kaato Koneell i esti kaad tut puut hen kaata at puut Hakkuum i 5 Rinnankorkeusläpimitt a, c m X 6 Tavanomainen kuormainharves ter i (ValOiet / 48) Kuva. Es ime r ki t s amojen t ava noma i s e n j a p ienen kuormai nharveste ri n ajanmenekki j akauma sta 4 2 Tehotuntituotokset täin (taulukko 2) v aih t eli va t kone t yypeit- Koneellisesti kaadetut puut Hakkuumiehen kaata at puut TAULUKKO 2 :2:..-Pp,_ e nikuoroiain;harvesteri(far itr_a_c_st--) ::::::::::::::::::::::::::::::::.lllllllllllllllijl!llllll]lllllllllli!wiilmmij Ottoetäisyys, Kuva 6. Esime r ki t t a vanomaisen ja pienen kuormain ha rves t e rin o ttoetä i s yys j akaumas t a Teho tunti tuot os, r ungon koko kes kimäär in 5 dm Konet yyppi Runkoa/tehotunt i Tavanomaise t kuorma i nharvesteri t - koneellises t i kaadetut - hakkuumiehen kaatama t - koukkausmenetelmäl l ä va lmis tetut Piene t kuormainharves ter it - Maa t alous traktoripe rus t ainen monitoi mikone 5 -
4 Metsäkuljetuksessa pientraktoreiden ja maataloustraktorin tuottavuus oli selvästi pienempi kuin keskikokoisten kuormatraktoreiden. Ero kasvoi ajomatkan pidentye ssä ja tienvarsitiheyden kasvaessa (taulukko ). P.ui ta /t ehotunt i TAULUKKO Ajomatka, m Me ts äkuljetuksen suhteelliset tuottavuudet Keski kokoinen kuormatraktori telatraktori pyörätraktori Maataloustraktori Suhteellinen tuottavuus, % [!QQ] [] [@] Korjuumenetelmien taloudellisuusvertailu L Eri korjuuketjujen edullisuus selvitettiin laskemalla kullakin ketjulla korjatulle puutavaralle korjuukustannukset (puutavaran valmistus ja metsäkuljetus) tutkimuksen keskimääräisleimikkoa kohti. Ri nnankor keusläpimitta, cm Kuva 8. Eri monitoimikonetyyppien tehotuntituotokset Joukkokäsittelymenetelmässä, jossa kuormainharvesteri karsi nippuina hakkuumiehen harvesterivyöhykkeelle kasaamat rinnankorkeudeltaan - cm:n puut, niiden puutavaraksivalmistuksen ajanmenekki pieneni. Niput kuitenkin hankaloittivat muiden puiden puutavaraksi valmistusta kulj ettaj ittain - %. Siksi ei leimikkoa kohti saavutettu mainittavaa ajanmenekkisäästöä. Metsäkuljetus Keskikokoisten kuormatratoreiden kuorma oli keskimäärin m, pientraktoreiden j m ja maataloustraktorin kuorma oli 4.2 m. Pienten telatraktoreiden (Farmi Trac, Nokka-Joker) ajonopeudet tyhjinä ja kuormattuina olivat 5-25 % pienemmät ja pienen pyörätraktorin (Finntrac) ajonopeudet puolestaan 4-5 % pienemmät kuin keskikokoisten kuormatraktoreiden. Pienen pyörätraktorin suuri ero johtui ainakin osittain huonosti toteutetuista ajourista sekä kuljettajan työskentelystä. Maataloustraktorin ajonopeus puolestaan oli - 2 % suurempi kuin keskikokoisen kuormatraktorin. Kuormaukseen ja purkamiseen kului pieniltä telatraktoreilta 2 - % enemmän aikaa kuutiometriä kohti kuin keskikokoisilta kuormatraktoreilta. Pienen pyörätraktorin vastaava ajanmenekkiero oli vain muutama prosentti. Maataloustraktorin kuormaaminen ja purkaminen puolestaan oli 5-4 % hitaampaa kuin keskikokoisen kuormatraktorin. 4 Koneiden tuntikustannukset vaihtelivat konemerkeittäin: mk Tavanomainen kuormainharvesteri kuormainharvesteri Maataloustraktoriperustainen monitoimikone Keskikokoinen kuormatraktori Pientraktori Maataloustraktori Konetyön yksikkökustannukset kuutiometriä kohti saatiin ajanmenekkien ja tuntikustannusten avulla. Hakkuumiesten kustannusosuus saatiin voimassa olevasta siirtelykaadon palkkataulukosta (+sosiaalikustannukset). Korjuukustannuksissa (taulukko 4) yksittäisten korjuuket j ujen välillä oli vaihtelua: Tavanomaisten harvestereiden käy ttöön perustuvissa ketjuissa hakkuumies-kuormainharvestaulukko 4 Korjuukustannukset, metsäkuljetusmatka 5 m Siirtely- Korj uuketju kaato Puutavaran valmistus Metsäkuljetus Yhteensä mk/m Tavanomainen kuormainharvesteri kuormatraktori - hakkuumies - koukkaus kuormainharvesteri pientraktori Maataloustraktoriperustainen monitoimikone maataloustraktori 5
5 Korjuuvauriot ja korjuujälki Korjuuk u stannukset, mktm (puutavaran valmistus ja metsäkuljetus) r---r , riperustainen monitoimikone ja maataloustrak ri 2 Korjuusta aiheutuneet vauriot (taulukko 5) mitattiin metsäkuljetuksen jälkeen. Vaurion aiheuttaja arvioitiin vaurion sijainnin perusteella. Korjuuvauriot TAULUKKO 5 Korjuuketju Puutavara" valmistus Metsäkuljetus Yhteensä Vaurioita, % jäävistä puista Tavanomaiset kuormainharvesterit 8 L Metsä kuljetu s matka, m Kuva. Korjuuketjujen korjuukustannukset Lokomo Lokomo Pika 28 Lokomo.5.5. Pika Ponsse 6 Lokomo Valmet...6 Farmi Trac Farmi Trac... 6 Finntrac Finntrac.8.. Nokka- Joker Nokka - Joker.. 2. Pienet kuormainharvesterit terimenetelmässä % ja koukkausmenetelmässä %. Pienten kuormainharvestereiden käyttöön perustuvissa ketjuissa vastaava vaihtelu oli %. Joukkokäsittelyä käytettäessä korjuukustannukset olivat keskimäärin hieman suuremmat kuin tavanomaisessa hakkuumies-kuormainharvesterimenetelmässä. Metsäkuljetusmatkan muuttuminen vaikuttaa erilailla korjuuketjujen kustannuseroihin (kuva ). Matkan pidentyessä pienkoneketjujen kustannukset suurenevat eniten. Muutos on pienin tavanomaisen kuormainharvesterin ja keskikokoisen kuormatraktorin muodosta massa ketjussa. hakkuumieheen kokonaan Tutkimusleimikossa perustuvan tavaralajimenetelmän korjuukus tannukset ol!sivat olleet menetelmän mukaan 8-8 mk/m Maataloustraktoriperustainen monitoimikone Pika 6 Valme t Korj uun metsänhoidollisen jäljen luokittelivat sekä Metsä-Ser la py:n metsänhoidon eri koishenkilöt että Metsätehon t yö ntutkija. Metsänhoidollisen jäljen arvostelussa otet tiin huomioon tavoitetihey den noudattaminen, jäljen tasaisuus sekä korjuuvaurioiden määrä. Työjälki arvioitiin monitoimikonetyypeittäin seuraavasti. Tavanomaiset kuormainha rvesterit: Tyydyttävä Välttävä Huono 2 ketjua 2 " ketju Pienet kuormainharvesterit: Hyv ä Tyydyttävä Huono ketju l " " Maataloustraktoriperustainen monitoimikone: Välttävä Kuva. Tutk imuskohde harvennuksen jälkeen Korj uuvauriot sekä korju un me ts änhoidoll inen jälki riippuvat paljolti koneen kuljetta jasta. Kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla koneilla on mahdollis ta saavuttaa hyvä korjuujälki eli tasainen, mahdolli simman vaurioton jäävä puusto, josta on poistettu vialliset puut. 5
6 PÄÄTELMIÄ Tutkimus osoitti, että ensiharvennuksissa on teknisesti mahdollista käyttää tavanomaisia kuormainharvestereita, pieniä kuormainharvestereita ja maataloustraktoriperustaisia monitoimikonei ta. Kor j uukustannuksiltaan edullisimmiksi osoittautuneet menetelmät olivat ensiharvennusmä nnikössä varsin lähellä hakkuumiehen käyttöön perustuvia tavaralajimenetelmiä, kun kustannukset laskettiin tutkimuksen ajanmenekeistä ja esitetyistä tuntikustannuksista. Ensiharvennuskuusikkoja ei täss ä yhteydessä tutkittu, mutta niiden korjuu annistunee samoja korjuuketjuja käyttäen. Huonompi näkyvyys kuusikoissa saattaa hieman hidastaa työ skentelyä. Toisaalta myös koneellistamisen kannattavuuden vertailuperustana oleva hakkuu miestyönä on kuusikoissa selvästi kalliimpaa kuin männiköissä. Kuusikoissa ei voitane myöskään käyttää hakkuumiehen käyttöön perustuvissa menetelmissä osapuumenetelmiä, jotka pienentäisivät vertailukustannuksia. Tavanomaisiin kuormainharvestereihin perustuvat korjuuketjut olivat korjuukustannuksiltaan edullisimmat. Tässä tutkimuksessa näiden koneiden ajouraväli oli m. Jos käytetään 2 metrin ajouraväliä, ei hakkuu- Metsäteho Review 2/ 8 miehen suorittamaa kaatoa tarvita. Ääriulottuvuusalueen puiden valmistus puutavaraksi saattaa silloin hieman hidastaa työskentelyä, mutta toisaalta hakkuumiehen kaatamien puiden hitaampi käsittely jää pois samoin kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Kokonaisuutena puutavaran valmistus 2 metrin ajouraväliä käytettäessä on todennäköisesti edullisempaa kuin metrin ajouraväliä käytettäessä. Pienten kuormainharvestereiden käyttöön perustuvien korjuuketjujen kus tannukset olivat hieman edellisiä suuremmat. Niiden tutkimustuloksista laskettuja kustannuksia voidaan pienentää muuttamalla pienharvestereiden työskentelytapaa. Kun harvesteri etenee 5 metrin välein sijaitsevaa ajouraa ja puutavara valmistetaan joka toise l ta uralta harvesterista poispan kohti viereistä uraa, voidaan metsäkuljetus tehdä keskikokoisella kuormatraktorilla (ajourav äli m). Silloin metsäkuljetuskustannusten alentuminen pienentää korjuukustannuksia etenkin pitemmillä kuljetusmatkoilla. Maataloustraktoriperustaisen moni toimikoneen ja maataloustraktorin muodostama korjuuketju oli vaihtoehdoista korjuukustannuksiltaan kallein. Se johtui pääasiassa erillisen kaato- ja karsintalaitteen hitaudesta erityisesti pieniä puita käsiteltäessä. Asiasanat: ensiharvennus, monitoimikoneet Key words: first thinning, multifunction machines MECHANICAL HARVESTING IN FIRST THINNING OF PINE STANDS Me ts ä teho conducted a series of tests to determine the technical and economic feasibility of using different harvester type multipurpose logging machines for harvesting i first thinning pine stands. Harvesting systems consisting of either five regular boom-mounted harvesters and mediumsized forwarders, or three small boom-mounted harvesters and small-sized forwarders, or an agricultural-tractor-mounted felling head and processor interchangeable with a trailer were used for processing and forest haulage of the wood raw material. In a typical first thinning pine stand, regular boom-mounted harvesters were able to handle t o 8 trees per effective hour, small boom- mounted harvesters to, and METSÄTEHO '5SN 2 2f the agricultural-tractor-based multipurpose logging machine 5 to trees per effective hour. The forest haulage productivity o f the smallsized forwarders and the agricultural tractor (haulage distance 5 metres) was 55 to 65 per cent of that of the medium-sized forwarder. Harvesting systems based on the u se of regular boom-mounted harvesters were the most economical. Systems based on small boommounted harvesters were slightly more expensive, and the agricultural tractor combination was the least economical. The silvicultural quality of stands was good after harvesting, regardless of type of machinery used. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 4 '(Fabianinkatu B) HELSINKI Puhelin () HELS Kl 8 PAINOVALMISTE
wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
Lisätiedote ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotTURVEMAIDEN KONEELLINEN PUUNKORJUU KESÄAIKAISISSA ENSIHARVENNUKSISSA
4 TURVEMAIDEN KONEELLINEN PUUNKORJUU KESÄAIKAISISSA ENSIHARVENNUKSISSA NSRprojekti Markku Mäkelä Metsäteho selvitti turvemaiden kesäaikaista koneellista puunkorjuuta tutkien kahdeksaa eri korjuuketjua.
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS
20/1985 KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS Mikko Kahala Markku Mäkelä Ma.fu u.pvt1.v.d:w.a. va.jlten ku.ojunaa.nha.jt vv.d.vte.a-6t.a. ~ u.o!ute;t.un aa.ka.;t.u.j/u.mu.fu en mu.ka.a.n Jtu.ngon
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
Lisätiedota saus KONEELLINEN PUUNKORJUU KUUSIKON ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA 10/1989
MITSATIHDN a saus 10/1989 KONEELLINEN PUUNKORJUU KUUSIKON ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA Markku Mäkelä Puu.t.a.va.Jta.n koneelli.l>.ta. valmii.j.tu.o:t.a. ja. me:t..oä.ku.t j e.tu.o :t.a. :t.u.j:w.:tu.n
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
Lisätiedota saus TUTKIMUKSIA PIENILÄPIMITTAISEN KOKOPUUN KORJUUSTA POHJOIS-SUOMESSA
ElSATEHON a saus 18/1982 TUTKIMUKSIA PIENILÄPIMITTAISEN KOKOPUUN KORJUUSTA POHJOIS-SUOMESSA Mikko Kahala Kun siirtelykaatoon perustuvaa kokopuukorjuuta käy tetään monitoimikoneleimikoiden parantamiseen,
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
Lisätiedota saus LOKOMO- KARTIOKAATOLAITE 4/1984 Markku Mäkelä
MITSATIHDN a saus 4/984 LOKOMO- KARTIOKAATOLAITE Markku Mäkelä Lokomo - kevr;t.-
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
Lisätiedot7/1979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN. Mikko Kahala
7/979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN Mikko Kahala MITSATIHO Opastinsilta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) SELOSTE 7/979 7/979 NETSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA
6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotYhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Metsätehon raportti 161 19.12.2003 Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Metsätehon
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotKATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968
METSATEHON KATSAUS 19/1968 ( PUUNKORJUUMENETELMÄT J A KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1 9 6 7 / 6 8 Metsäteho keräsi kesällä 1967 tilastoa maassanme käytetyistä puunkor juumenetelmistä ja korjuuteknisistä
LisätiedotÖSA 705/260 -HARVESTERI
19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori
LisätiedotMAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ
6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotPienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Matti Sirén ja Vesa Tanttu Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa Matti Sirén Vesa Tanttu Sirén, M. & Tanttu, V. 2001. Pienet
LisätiedotTutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa
METSÅTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa STUDY ON THE EFFECT OF STRIP ROAD SPACING IN PULPWOOD CUTTING Ml KKO KAHALA ja RAIMO SAVOLA! N EN HELSINKI 968
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2019: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti Luonnonvarakeskus
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
Lisätiedota saus YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Peltoniemi 18/1991 TUfKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO
MITSATIHDN a saus 1/1991 YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Petoniemi Metsäteho jatkoi yispuiden korjuusevityksiä tutkimaa kuormainharvesteria, miestyönä sekä m.ies- ja
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
Lisätiedota saus TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS METSÄTERO 1/1983 TUTKIMUSAINEISTO Mikko Kahala
MITSATIHON METSÄTERO a saus /98 TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS Mikko Kahala t elytapa aiheuttavat eroja metsäkuljetuksen tuottavuute en. Tld.IUmlL kiiifte.e.e. tcv.,
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotMONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS
MONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS MONI TOIMI KONE- OPAS SISÄLLYS ALKUSANAT.... Sivu 1 MONITOIMIKO EET... 2 2 MONITOIMIKO EE KÄYTTÖ... 2 2.1 Tekninen soveltuvuusalue... 2 2.2 Taloudellinen soveltuvuusalue...
Lisätiedot5PUUNKORJUUJAKULJETUS
5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden
Lisätiedot. KONEELLINEN HAKKUU JA METSÄKULJETUS - MAKSUPERUSTESELVITYS
9/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) 131 HELSINKI. KONEELLINEN HAKKUU JA METSÄKULJETUS MAKSUPERUSTESELVITYS 199 1991 PekkaJuhani Kuitto Metsäteho toteutti vuosina 199 ja 1991 uudentyyppisen Metsäkoneiden jatkuvan
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotPuunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Lisätiedot