x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma
|
|
- Pirkko Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille, populaatiolle, kohortille - ihminen 61 (kehitysmaat), 74 (kehittyneet maat) Maksimaalinen elinikä - suurin kirjattu yksilön elinikä Ikääntyminen - vuosien kuluminen Vanheneminen, seneskenssi elintoimintojen heikkeneminen ajan kuluessa (yksilön ikääntyessä), rapistuminen Lisääntymiskyvyn heikkeneminen Muistin heikkeneminen Liikkumiskyven heikkeneminen, jne. Gerontologia - vanhenemista tutkiva tieteenala (vrt. geriatria) Vanhenemisen fysiologia 2 Eliniän jakautuma x _ Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Vanhenemisen fysiologia 3 Miksi elinikä ei ole rajaton? Aging or senescence is a late life decline in an individual s fertility and probability of survival in other words aging reduces an individual s fitness. Aging should therefore be opposed by natural selection. 1
2 Vanhenemisen fysiologia 4 MUTTA: Ekologinen/evolutiivinen selitys Jos saalistuspaine tai muu ulkopuolinen kuolevuustekijä on voimakas, valinta ei suosi ikää pidentäviä geneettisiä muutoksia, koska yksilö ei pääse toteuttamaan näitä geenejä elinikä lyhyt Fysiologinen lähestymistapa - rate of living teoria (ROL) Toimintakyvyn heikkeneminen, peruuttamattomien muutosten kertyminen soluihin ja kudoksiin kulumisen myötä Miten vanhaksi eläimet elävät? Koko tärkein määräävä tekijä Nyrkkisääntö: mitä suurempi eläin, sitä pidempi elinikä, massaeksponentti = Vanhenemisen fysiologia 5 log nisäkkäät linnut aineenvaihdunta = energiankulutus elinikä elinikäinen energiankulutus ROL! log (massa) Vanhenemisen fysiologia 6 Linnut elävät huomattavasti vanhemmiksi kuin samankokoiset nisäkkäät! ei tue ROL-teoriaa Ks. myös 2
3 Vanhenemisen fysiologia 7 Lintujen ikäennätyksiä. Rengastettujen lintujen osalta on mainittu myös havaintotapa. Ennätys Laji Ikäennätys Havaintotapa tarhaoloissa Myrskylintu 43 v 10 kk Tunnistettu merkeistä Lyhytnokkahanhi 39 v 9 kk Löytynyt kuolleena Haahka 37 v 10 kk Löytynyt kuolleena Kalasääski 26 v 1 kk Löydetty sairaana Kalalokki 33 v 8 kk Rengas luettu Huuhkaja 26 v 7 kk Löytynyt kuolleena 68 v Korppi 21 v 11 k Rengas luettu 80 v Varpunen 19 v 9 kk Löydetty kuolleena 23 v Lehtokerttu 14 v 2 kk Ammuttu 24 v Vanhenemisen fysiologia 8 Vanhenemisen teoriat Rate of living -teoria (ROL) Free radical -teoria (oksidatiivinen stressi) Telomeeriteoria Solukalvoteoria Geneettinen ohjelmointi -teoria Disposable soma -teoria (antagonistinen pleiotropia) ym. > 100 teoriaa! Vanhenemisen fysiologia 9 ROL? huom. lentokyky linnut 3
4 Vanhenemisen fysiologia 10 Caloric restriction - ravinnon rajoittaminen lisää elinikää sukkulamadoilla, banaanikärpäsellä, hiirillä, naudoilla, ihmisellä? Vanhenemisen fysiologia 11 Caloric restriction - rotta Vanhenemisen fysiologia 12 CR-hiiret Ad lib -hiiret 4
5 Vanhenemisen fysiologia 13 Ravinnon rajoitus vähentää hiirillä useita tauteja: Syöpä (rintasyöpä, lymfooma, suolisyövät, eturauhassyöpä) Diabetes Verenpaine Sydäninfarkti Munuaistaudit Autoimmuunitaudit (lupus, anemia, etc.) Lihaskato Vanhenemisen fysiologia 14 PNAS 2009 Vanhenemisen fysiologia 15 5
6 Vanhenemisen fysiologia 16 Vanhenemisen fysiologia 17 Ravinnon rajoituksen vaikutus näyttäisi tukevan ROL-teoriaa Mutta: eliniän pidentyminen voi olla sopeutumista nälkäjaksoihin, joiden aikana lisääntyminen ei onnistu lisääntymismahdollisuus voidaan saada myöhemmin pidentyneen eliniän ansiosta Disposable soma -teoria: panostaminen lisääntymiseen kilpailee muiden kudosten (soma) ylläpidon kanssa johtaa vanhenemiseen Vastaavasti lisääntymättömyyden pitäisi pidentää elinikää C. Elegans Age-1 -geeni Mutaatio pidentää elinikää 80 % (hx546-alleeli) Normaalialleelilla parempi jälkeläistuotto nuorena eliniän kustannuksella valinta ei suosi hx546-alleelia Vanhenemisen fysiologia 18 hx546-alleelin esiintyminen C. elegans -laakamadolla eri sukupolvissa, kun kokeellinen lähtöfrekvenssi oli 0.5 6
7 Vanhenemisen fysiologia 19 Free radical -teoria, oksidatiivinen stressi ROS = Reactive Oxygen Species Superoksidi O 2 - Hydroksyyli-radikaali OH Typpioksidi NO Radikaaleja tuottavat Oksidaasien katalysoimat reaktiot (esim. tulehdusreaktiot) Flavoproteiinien auto-oksidaatio Ns. mixed function -oksidaasit Sytokromi P 450 -reaktiot MITOKONDRIOT/hengitysketju koentsyymi Q CoQ Vanhenemisen fysiologia 20 Vanhenemisen fysiologia 21 7
8 Vanhenemisen fysiologia 22 CoQ ja ROS Vanhenemisen fysiologia 23 Mitä ROS:t aiheuttavat? DNA:n muutokset, esim. 8-OH-dG (guaniini) Lipidien peroksidaatio Proteiinien karbonylaatio (reagoimalla lipidiperoksidien kanssa) Miten ROS:t pidetään kurissa Tuoton säätely mitokondrion tasolla - irtikytkijäproteiinit (uncoupling proteins UCP) Antioksidatiiviset entsyymit, esim. superoksidi-dismutaasi SOD: superoksidi vetyperoksidi H 2 O 2 Antioksidantit, esim. glutationi, E-vitamiini, ym. Vanhenemisen fysiologia 24 Antioksidanttiterapia ei pidennä hiiren elinikää 8
9 Vanhenemisen fysiologia 25 ROS ja vanheneminen? Hiirillä, joilta puuttuu SOD on enemmän ROS-tuhoja, mutta elinikä ei ole alentunut Kärpäsillä, joilla SOD:n yliekspressio ei pitempi elinikä Linnuilla, joilla on pitkä elinikä, ei ole nisäkkäitä tehokkaampi antioksidanttijärjestelmä. Sen sijaan ROS:ien tuotto on alempi! Mutta: tiettyjen geenien poisto vähentää herkkyyttä oksidatiiviselle stressille (p66shc, IGFI-reseptori) UCP irtikytkijäproteiinien merkitys Vanhenemisen fysiologia 26 Olmin elinikä Biology Letters 2011 Vanhenemisen fysiologia 27 Figure 1 Schematic showing the bioenergetical function of UCP2 Biochemical Society Transactions Biochem. Soc. Trans. (2001) 29,
10 Vanhenemisen fysiologia 28 Insuliinin kaltainen kasvutekijä Vanhenemisen fysiologia 29 Malli ravinnon rajoituksen aiheuttamasta eliniän pitenemisestä C. elegans? Hiiva? Vanhenemisen fysiologia 30 Telomeeriteoria Telomeerit: toistuvia emäsjaksoja kromosomien päissä, ihmisellä (TTAGGG) n Mahdollistavat replikaation kromosomien päihin asti Lyhenevät jokaisessa solujakatumisessa, kantasoluissa kb, erilaistuneissa 3-5 kb, n. 4 kb = stop merkki Määräävät kuinka monta kertaa solu voi jakautua, ns. Hayflickin raja kromosomi telomeeri 10
11 Vanhenemisen fysiologia 31 Ihmisen kromosomisto ja telomeerit Vanhenemisen fysiologia 32 Telomeraasi-entsyymi lisää heksameerejä (TTAGGG) telomeerin päähän jakautumiskyky säilyy Useimmilla soluilla EI ole telomeraasia! Kantasoluilla, syöpäsoluilla ON Telomeraasi-terapia? 11
? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotAlkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotKÄÄNNÄ KELLOA TAAKSEPÄIN!
FI KÄÄNNÄ KELLOA TAAKSEPÄIN! MITEN IKÄÄNNYMME? MEISSÄ KAIKISSA ON KELLO, JOKA MÄÄRITTÄÄ, MITEN VANHOIKSI ELÄMME. Solumme jakautuvat säännöllisesti ja noin 60-80 jakautumisen jälkeen ne kuolevat. Telomeereilla
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotVoiko liikunta hidastaa biologista ikääntymistä?
Voiko liikunta hidastaa biologista ikääntymistä? Elina Sillanpää LitT, Gerontologan dosentti, tutkijatohtori Gerontologian tutkimuskeskus Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sisältö Fyysinen
LisätiedotKehitysbiologia ja histologia
Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotTelomeerit ja vanheneminen
Katsaus Frej Fyhrquist ja Outi Saijonmaa Telomeerit ja vanheneminen Telomeerit ovat nousseet vanhenemisen ja siihen liittyvien tautien tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Ne ovat kromosomien päitä suojaavia rakenteita,
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotFitness Lisäravinteet Anti-aging. Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi!
Fitness Lisäravinteet Anti-aging Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi! Uskomme, että yksi syy siihen on huomattava muutos välttämättömien
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotTutkimus maadoituksen kasvojen verenkiertoa edistävästä vaikutuksesta
Tutkimus maadoituksen kasvojen verenkiertoa edistävästä vaikutuksesta Grounding the Human Body Improves Facial Blood Flow Regulation: Results of a Randomized, Placebo Controlled Pilot Study Gaétan Chevalier
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotVanheneva iho. Appendix ry:n vuosikokous 1.8.2015. Tapio Rantanen
Vanheneva iho Appendix ry:n vuosikokous 1.8.2015 Tapio Rantanen Vanheneva iho Taustaa vanhenemiselle yleensä Kliiniset vanhenemispiirteet ja toiminnalliset muutokset ihossa Histologiset piirteet Mekanismeista
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotGeeninsiirron peruskäsitteet
Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotSyöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto
Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa
LisätiedotLataa Nuoruutta vanhenemisen sijaan - ph - Harald W. Tietze. Lataa
Lataa Nuoruutta vanhenemisen sijaan - ph - Harald W. Tietze Lataa Kirjailija: Harald W. Tietze ISBN: 9789525965384 Sivumäärä: 120 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.38 Mb Nuoruutta vanhenemisen sijaan -
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotMitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere
Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere Mitä elimistössä tapahtuu Kuivuminen vesipitoisuus vähenee Rasvoittuminen Sitkistyminen Solujen ja elinten koko voi muuttua Solukuolema väistämätöntä (Hayflick-limit)
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotVoimavara vai taakka?
Voimavara vai taakka? Ikääntyneet yhteiskunnallisen murroksen keskellä Heikki Suhonen Salon Muistiyhdistys Somero 22. 01. 2014 Ikääntyneitä maailmassa: vuosi, määrä ja %- väestöstä (Schwabel et al. 2012)
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl
Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.
LisätiedotLataa Antioksidantit - Antero Koponen. Lataa
Lataa Antioksidantit - Antero Koponen Lataa Kirjailija: Antero Koponen ISBN: 9789529997404 Sivumäärä: 100 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.74 Mb Antioksidantit suojaavat kehomme miljardeja soluja ns.
LisätiedotLUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset
LisätiedotYleispatologia. Solu- ja kudosvauriot. Morfogenesis. Differentiaatio. Kasvu
Morfogenesis Yleispatologia Solu- ja kudosvauriot Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Embryonaalisen kehityksen prosessi, jossa kudokset
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotAS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Tehtävä 1. Käynnistä fuzzy-toolboxi matlabin komentoikkunasta käskyllä fuzzy.
AS-84.161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät Tehtävä 1. Käynnistä fuzzy-toolboxi matlabin komentoikkunasta käskyllä fuzzy. Tämän jälkeen täytyy: 1. Lisätä uusi sisääntulo edit->add input 2. nimetä
LisätiedotBioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122
Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotOKSIDATIIVINEN STRESSI JA ANTIOKSIDANTIT KIRJALLISUUSKATSAUS TERVEYS- JA LAATUVAIKUTUKSISTA SEKÄ TUTKIMUSMENETELMISTÄ TUOTANTOELÄIMILLÄ
OKSIDATIIVINEN STRESSI JA ANTIOKSIDANTIT KIRJALLISUUSKATSAUS TERVEYS- JA LAATUVAIKUTUKSISTA SEKÄ TUTKIMUSMENETELMISTÄ TUOTANTOELÄIMILLÄ Seija Saastamoinen Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kliinisen
LisätiedotGenomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?
Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
[Version 7, 08/2005] LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Vetselen vet 2 mg/g jauhe naudoille, sioille ja lampaille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi gramma jauhetta
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotBenzoic/Hippuric Acids Ratio 2-Hydroxyphenylacetic Acid. Beta-aminoisobutyric acid 3-Methyl-4-OH-phenylglycol
MDD Terveyspalvelut Oy Postiosoite: Salomonkatu 17 B 4. krs PL 27, 00101 Helsinki 00100 Helsinki S-posti: info@mdd.fi Puh. (09) 622 4424 www.mdd.fi ANALYYTIT JA ANALYYSIN KUVAUS NUTREVAL NutrEval - analyysi
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
Lisätiedot6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet
6.5 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
LisätiedotMitä (biologinen) evoluutio on?
Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun
LisätiedotWWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue
WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS THE Skin Rebirth Issue Naiset hankkivat nykyään lapsia entistä vanhempina, joten heistä ei enää tule isoäitejä 50-vuotiaina. 50VUODEN IKÄ ON KUIN UUSI
LisätiedotTeesi, antiteesi, fotosynteesi
Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,
LisätiedotBiologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotHiirten ja rottien sydännäytteistä tuotetun mikrosirudatan analysointi
Hiirten ja rottien sydännäytteistä tuotetun mikrosirudatan analysointi Tiedonlouhinnan harjoitustyö 9.6.2013 Antti Kurronen Irene Pöllänen antti.kurronen@student.uef.fi 1 YLEISKUVAUS (ANTTI KURRONEN) Tutkimuksessa
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotOksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana
LisätiedotEndoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.
Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
Lisätiedot