Tamperelaisten ympäristökysely 2012

Transkriptio

1 Tamperelaisten ympäristökysely

2 Dia materiaali Tähän materiaaliin on koottu poimintoja syys talvella 2012 kerätyn tamperelaisten ympäristökyselyn tuloksista. Kerättyä aineistoa tarkastellaan tarkemmin keväällä 2013 valmistuvassa Jyväskylän yliopistolle tehtävässä pro gradu tutkielmassa. Aineiston analysointi on toteutettu SPSS tilasto ohjelmalla. Analyysiä varten alkuperäisiä kyselylomakkeen vastausvaihtoehtoja on luokiteltu suppeampiin vastausluokkiin. Dioihin on merkitty havaintoyksiköiden lukumäärä (n) eli se, kuinka monta vastaajaa kuhunkin kysymykseen tai väitteeseen on vastannut. Sanapilvi dioissa sanan kirjasinkoko koko kertoo siitä, kuinka useasti sana on aineistossa kysymyksen kohdalla mainittu. Dia materiaalin tukena kaupungille on luovutettu Excel aineisto, joihin on koottu tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedot analyysien tuloksista sekä kirjattu kyselylomakkeiden avoimet palautteet. 2

3 Kyselyn otos ja vastausprosentti Kyselytutkimus toteutettiin loka marraskuussa Tutkimuksen perusjoukko koostui 16 vuotta täyttäneistä tamperelaisista. Perusjoukon nimet ja yhteystiedot saatiin Fakta rekisteristä. Otokseen valittiin postinumeroittain ositetulla satunnaisotannalla 1 % tutkimuksen perusjoukosta, eli yhteensä 1837 tamperelaista. Otokseen valikoituneille henkilöille lähetettiin postitse kyselylomake sekä vastauskuori. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti Internetissä lomakkeen mukana postitetun henkilökohtaisen vastaustunnuksen avulla. Tutkimuksessa toteutettiin yksi muistutuskierros. Hyväksyttyjä vastauksia saapui 726 kappaletta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 39,5 %. 18 % vastauksista saapui sähköisesti 3

4 Vastaajien taustatiedot Matti Meikäläinen

5 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 Keskusta (Finlayson, Tammerkoski, Nalkala, Amuri, Kaakinmaa, Pyynikinrinne, Särkänniemi, Tampella, Jussinkylä, Kyttälä, Ratina, Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Hatanpää, Pyynikki, Kalevanrinne, Liisankallio Petsamo, Lappi, Lapinniemi, Kaleva, Järvensivu, Vuohenoja, Kauppi, Kissanmaa, Viinikka, Nekala, Vihioja, Jokipohja, Muotiala) Kaakkos Tampere (Turtola, Viiala, Haihara, Kaukajärvi, Lukonmäki, Hallila, Hervanta, Rusko, Hervantajärvi) Koillis Tampere (Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Hakametsä, Ristinarkku, Aakkula, Messukylä, Pappila, Niihama, Atala, Ojala, Kumpula, Tasanne, Olkahinen, Linnainmaa, Leinola, Holvasti, Vehmainen, Hankkio) Lounais Tampere (Hyhky, Pispala, Tahmela, Santalahti, Epilä, Kaarila, Villilä, Kalkku, Rahola, Epilänharju, Tohloppi, Haukiluoma, Lamminpää, Myllypuro, Ikuri, Ristimäki, Tesomajärvi) Eteläinen Tampere (Härmälä, Sarankulma, Rantaperkiö, Rautaharkko, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Nirva, Lakalaiva, Peltolammi, Multisilta, Vuores, Lahdesjärvi) Luoteis Tampere (Lielahti, Niemenranta, Pohtola, Lintulampi, Ryydynpohja, Niemi, Lentävänniemi) Pohjois Tampere (Nurmi, Sorila, Aitoniemi, Kämmenniemi, Viitapohja, Polso, Terälahti, Velaatta) 12

13 13

14 14

15 Auton käyttömahdollisuus Yli 70 %:lla vastaajista oli käytössään auto 5000 yli /kk tienaavista asuntokunnista yli 90 %:lla oli käytössä auto. Kahdessa korkeimmassa tuloluokassa auto oli käytössä yli 98 %:lla vastaajista. Alimmassa tuloluokassa (alle 1000 /kk) auto oli käytössä 15 %:lla vastaajista, tuloluokassa /kk osuus nousi 59 %:iin. Reilulla 80 %:lla miesvastaajista ja 64 %:lla naisvastaajista oli käytössään auto. Yli 90 %:lla omakoti tai pari ja rivitalo asujista oli käytössään auto, kerrostaloasujistakin noin 58 %:lla. Koulutustason perusteella tarkasteltuna auton käyttömahdollisuus kotitaloudessa oli jakautunut tasaisemmin. Perus, keski, tai kansakoulutaustaisista 63 %:lla oli käytössä auto, muissa koulutustasoluokissa auton käyttömahdollisuus oli 71 78%:lla vastaajista. Asuinpaikkakohtaisesti tarkasteltuna keskustassa asuvilla auto oli hieman muita harvemmin käytössä (56 %:lla vastaajista). Pohjoistamperelaisista vastaajista auto oli käytössä 93 %:lla ja kaakkoistamperelaisista vastaajista 72 %:lla. Ikäluokkaan kuuluvilla oli useimmin käytössään auto (yli 82 %). 15

16 Huoli ympäristöasioista

17 Miten huolestunut olette seuraavista maailmanlaajuisista ongelmista? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a. Ilmastonmuutos (n=708) b. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen (n=703) c. Luonnonvarojen ehtyminen (n=699) d. Ilman saastuminen (n=702) e. Elinympäristön kemikalisoituminen (n=697) f. Ihmistoiminnasta aiheutuvat ympäristöonnettomuudet (n=702) g. Luonnononnettomuudet (n=702) h. Jätemäärien kasvu (n=700) i. Vesien laadun heikkeneminen (n=703) j. Väestön kasvu (n=699) k. Köyhyys (n=701) Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut En kovin huolestunut En lainkaan huolestunut En osaa sanoa 17

18 Huoli globaaleista ympäristöasioista 1/2 Naiset olivat yleisesti ottaen hieman miehiä huolestuneempia globaaleista ympäristöasioista 80 % naisista oli huolestunut (erittäin tai jonkin verran huolestunut) ilmastonmuutoksesta, kun miehistä vain 61 %. Ilman saastumisesta oli huolissaan 89 % naisista ja 74 % miehistä. Miehistä 62 % oli huolissaan väestön kasvusta, kun taas naisista vain 53 %. Huolestuneisuuden aste vaihtelee ikäluokittain ja aiheittain 88 % ikäluokkaan kuuluvista oli huolestunut luonnonvarojen ehtymisestä. 90 % ikäluokkaan kuuluvista oli huolestunut ilman saastumisesta. Köyhyydestä oli useimmin huolissaan ikäluokkaan 66 ja yli kuuluvat vastaajat (81 %). Ihmistoiminnasta aiheutuvista ympäristöonnettomuuksista ovat useimmin huolissaan ikäluokkaan kuuluvat (81 %). Ikäluokkaan kuuluvista 62 % ilmoitti olevansa huolestunut asiasta. 18

19 Huoli globaaleista ympäristöasioista 2/2 Koulutustaso ja huolestumisen aiheet Yliopistotutkinnon omaavat olivat muita vastaajia useammin huolissaan ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, elinympäristön kemikalisoitumisesta, vesien laadusta sekä väestön kasvusta. Perus, keski tai kansakoulun käyneet olivat muita vastaajia useammin huolissaan köyhyydestä, luonnononnettomuuksista ja ihmistoiminnasta aiheutuvista ympäristöonnettomuuksista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet olivat sen sijaan muita vastaajia useammin huolissaan luonnonvarojen ehtymisestä ja ilman saastumisesta (93 %). Vastaajat jotka ilmoittivat perheeseensä kuuluvan lapsia olivat hieman lapsettomia useammin huolissaan useista globaaleista ympäristöasioista, erityisesti vesien laadusta ja ilman saastumisesta. 19

20 Miten huolestunut olette seuraavista asioista Tampereella? a. Liikenteen kasvu ja sen ympäristövaikutukset (n=705) b. Järvien ja vesistöjen veden laatu (n=703) c. Ulkoilman laatu (n=704) d. Jätteiden käsittely (n=702) e. Teollisuuden vaikutukset ympäristöön yleisesti (n=701) f. Luonnonmaisemien, esim. harjujen ja metsien häviäminen (n=705) g. Rakennetun ympäristön tuhoutuminen (n=702) h. Sotkeminen ja roskaaminen julkisilla paikoilla tai luonnossa (n=704) i. Liiallinen tai liian tiivis rakentaminen (n=708) j. Viheralueiden riittävyys (n=703) k. Kaavoituksen ja maankäytön ympäristövaikutukset (n=704) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut En kovin huolestunut En lainkaan huolestunut En osaa sanoa 20

21 Vastaajan sukupuoli Nainen Mies 66 ja yli Miten huolestunut olette sotkemisesta ja roskaamisesta julkisilla paikoilla tai luonnossa (n=698) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut Miten huolestunut olette sotkemisesta ja roskaamisesta julkisilla paikoilla tai luonnossa (n=701) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastaajat ikäryhmittäin Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut 21

22 Miten huolestunut olette sotkemisesta ja roskaamisesta julkisilla paikoilla tai luonnossa (n=703) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Keskusta Vastaajat asuinalueittain Pohjois Tampere Koillis Tampere Kaakkois Tampere Eteläinen Tampere Lounais Tampere Luoteis Tampere Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut 22

23 Huolestuneisuus ympäristöasioista Tampereella 1/2 Ikäihmiset erityisen huolestunut ikäryhmä Liikenteen kasvusta, rakennetun ympäristön tuhoutumisesta, liiallisesta ja liian tiiviistä rakentamisesta, viheralueiden riittävyydestä sekä ulkoilman laadusta olivat muita ikäryhmiä selvästi useammin huolissaan ikäluokkaan 66 ja yli kuuluvat vastaajat. Naiset miehiä useammin huolissaan paikallisista ympäristöasioista Naisvastaajat ilmoittivat miehiä useammin olevansa huolestuneita kaikista kysytyistä paikallisista ympäristöasioista. Kaikkien kysymysten kohdalla yli 60 % huolestuneista oli naisia. Vastaajat, jotka ilmoittivat perheeseensä kuuluvan alle 18 vuotiaita lapsia hieman ilmoittivat muita vastaajia useammin olevansa huolissaan sotkemisesta ja roskaamisesta ja viheralueiden riittävyydestä. 23

24 Huolestuneisuus ympäristöasioista Tampereella 1/2 Liikenteen kasvusta olivat muita ryhmiä useammin huolissaan Luoteis Tampereella, Keskustassa ja Lounais Tampereella asuvat. Vesien ja vesistöjen laatu huoletti Etelä Tampereella, sekä Kaakkois ja Luoteis Tampereella asuvia vastaajia muita vastaajaryhmiä useammin. Pohjoistamperelaisista vain 7 % oli huolissaan teollisuuden ympäristövaikutuksista, kun muilla alueilla huolestuneiden osuus oli % vastaajista. Myöskään viheralueiden riittävyydestä ei oltu huolissaan yhtä usein Pohjois Tampereella, kuin muilla asuinalueilla. Luonnonmaiseman häviäminen ja rakennetun ympäristön tuhoutuminen sekä sotkeminen ja roskaaminen huoletti vastaajia melko tasaisesti asuinpaikasta riippumatta. Luoteis, pohjois ja eteläisellä Tampereella asuvia huoletti muita vastaajia useammin liiallinen tai liian tiivis rakentaminen. Keskustassa asuvista 59 % oli huolissaan liiallisesta tai liian tiiviistä rakentamisesta, kun esimerkiksi luoteistamperelaisista vastaajista asiasta oli huolissaan 82 %. Yliopistotutkinnon suorittaneista 54 % oli huolissaan liiallisesta tai liian tiiviistä rakentamisesta, kun taas perus,keski tai kansakoulun käyneistä jopa 79 % ilmoitti olevansa asiasta huolissaan. Yliopistotutkinnon suorittaneet olivat keskimäärin muita vastaajaryhmiä harvemmin huolissaan paikallisista ympäristöasioista. Esimerkiksi 46 % yliopistotutkinnon suorittaneista ilmoitti ettei ole huolestunut maakäytön ja kaavoituksen ympäristövaikutuksista, kun perus, keski tai kansakoulun suorittaneiden joukosta 31 % ei ollut huolissaan asiasta. 53 % vastaajista, joiden käytössä oli auto, oli huolissaan liikenteen kasvusta ja sen ympäristövaikutuksista. Vastaajista, joiden käytössä ei ollut autoa, liikenteen kasvusta oli huolissaan 62 %. 24

25 Luonto

26 26

27 Huoli paikallisista ympäristöasioista 3/3 Useita kertoja viikossa luonnossa liikkuvat olivat muita vastaajia useammin huolissaan liiallisesta tai liian tiiviistä rakentamisesta, maankäytön ja kaavoituksen ympäristövaikutuksista, rakennetun ympäristön tuhoamisesta ja ulkoilman sekä vesien laadusta ja liikenteen lisääntymisestä. Luonnossa liikkumisen määrän perusteella merkittäviä eroja huolessa viheralueiden riittävyydestä tai luonnonmaiseman häviämisestä ei vastanneiden kesken ollut nähtävissä. 27

28 Miten tärkeitä seuraavat asiat ovat Teille liikkuessanne luonnossa? a. Luonnon kauneudesta ja luontoelämyksistä nauttiminen (n=708) b. Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen (n=704) c. Mahdollisuus olla yksin omassa rauhassa (n=703) d. Luonnon tarkkailu (n=697) e. Raitis ilma (n=702) f. Liikunta luonnossa (n=704) g. Arkipäivän rutiineista irtautuminen (n=698) h. Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa (n=698) i. Sienten tai marjojen keräily (n=701) j. Kalastus tai metsästys (n=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 28

29 29 Muut vastaajien mainitsemat tärkeät asiat luonnossa liikkuessa

30 Mitkä ovat mielestänne Tampereen tärkeimmät luontokohteet? Mainintojen lukumäärä Pyynikki Kauppi Hatanpää/Arboretum Suolijärvi Järvet/vesistöt Näsijärvi Niihama Hervanta Metsät Pyhäjärvi Teisko Puistot Viikinsaari Rannat/uimarannat Pispala Hervantajärvi Kaukajärvi Iidesjärvi Birgitanpolku Lamminpää

31 Tärkeimpinä koetut luontokohteet Mainintojen lukumäärä Vastaajan sukupuoli Nainen Mies Hatanpää/Arboretum Kauppi Pyynikki 31

32 Tärkeimpinä koetut luontokohteet Mainintojen lukumäärä Vastaajan asuinalue Pohjois Tampere Luoteis Tampere Lounais Tampere Eteläinen Tampere Kaakkois Tampere Koillis Tampere Keskusta Hatanpää/Arboretum Kauppi Pyynikki 32

33 33 Muut vastaajien mainitsemat tärkeät luontokohteet (mainintoja <10)

34 Melu

35 Aiheuttaako jokin seuraavista lähteistä häiritseviä meluhaittoja asuinalueellanne? Mainitojen lukumäärä a. Liikenne 287 b. Lentoliikenne 70 c. Rakentaminen 46 d. Tapahtumat (esim. konsertit) 24 e. Naapurusto (lähialueen ihmiset ja eläimet) 88 f. Ei häiritseviä meluhaittoja

36 Melun kokeminen asuinalueittain ja ikäryhmittäin Pohjois ja luoteistamperelaisista suurin osa ilmoitti, ettei kärsi asuinalueellansa merkittävistä meluhaitoista. Kaakkois Tampereella, keskustassa ja lounais Tampereella asuvat vastaajat kokivat häiriintyvänsä lähialueen ihmisten ja eläinten aiheuttamasta melusta muilla alueilla asuvia useammin. Tapahtumamelu häiritsi erityisesti keskustassa asuvia, joskin heistäkin vain 7 % ilmoitti melun häiritsevän. Rakentamisesta aiheutuva melu häiritsi useimmin eteläisellä, lounaisella ja luoteis Tampereella asuvia vastaajia. Lentoliikenne häiritsi muita vastaajaryhmiä useammin etelätamperelaisia vastaajia. Liikennemelu häiritsi vähiten pohjois ja luoteistamperelaisia. Liikennemelu häiritsi useammin vuotiaita ja sitä nuorempia ikäluokkia, kuin muita ikäluokkia. Ikäluokkaan 66 ja yli vastasivat kärsivänsä melusta muita ikäryhmiä harvemmin. 36

37 Jätteet

38 Viedäänkö kotitaloudessanne seuraavat jätteet niille tarkoitettuun keräyspisteeseen tai astiaan? a. Paperi (n=716) b. Lasi (n=707) c. Metalli (n=702) d. Biojäte/kompostijäte (n=708) e. Pahvi (n=707) f. Kartonki (n=706) g. Sähkö ja elektroniikkaromu (n=702) h. Vaarallinen jäte (n=706) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Aina Usein Joskus Ei koskaan 38

39 Jätteiden lajittelu 1/2 38 % omakotitalossa asuvista ilmoitti ettei heidän kotitaloudessaan koskaan lajitella biojätettä, kerrostaloissa asuvista vain 11 %. Pari ja rivitaloissa sekä kerrostaloissa asuvat ilmoittivat lajittelevansa kartongin useammin kuin omakotitaloissa asuvat. 39

40 Kuinka suuriksi ongelmiksi jätteiden lajittelussa ja alueellisissa keräyspisteissä koette seuraavat asiat? a. Tilan puute kotona (n=704) b. Biojätteen hajuhaitat (n=704) c. Lajittelumotivaation puute (n=693) d. Muut lajittelevat väärin tai eivät lajittele ollenkaan (n=698) e. Tiedon puute (n=691) f. Keräyspisteet ovat kaukana (n=698) g. Keräyspisteet ovat täynnä (n=698) h. Eri jätteiden keräyspisteet ovat kaukana toisistaan (n=696) i. Kaikille jätelajeille ei ole järjestetty keräystä (n=694) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin ongelmallinen Melko ongelmallinen Hieman ongelmallinen Ei lainkaan ongelma En osaa sanoa 40

41 Luoteis Tampere Kuinka suureksi ongelmaksi koette sen, ettei kaikille jätelajeille ole järjestetty keräystä (n=693) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastaajan asuinalue Lounais Tampere Eteläinen Tampere Kaakkois Tampere Koillis Tampere Pohjois Tampere Keskusta Erittäin ongelmallinen Melko ongelmallinen Hieman ongelmallinen Ei lainkaan ongelma En osaa sanoa 41

42 Jätteiden lajittelu 2/2 Ongelmallisiksi asioiksi jätteiden lajittelussa koettujen seikkojen välillä ei löytynyt merkittäviä eroja miesten ja naisten kesken Tilan puute kotona nähtiin kuitenkin naisten keskuudessa hieman useammin ongelmallisena, sillä 67 % naisista ja 59 % miehistä näki asian ongelmallisena. Nuoret vastaajat sen sijaan näkivät useammin monet asiat jätteiden lajittelussa ja alueellisissa keräyspisteissä ongelmallisempina kuin vanhemmat vastaajat. Esimerkiksi tilanpuute, biojätteen hajuhaitat, lajittelumotivaation puute, keräyspisteiden kaukainen sijainti sekä se, että eri jätelajien keräyspisteet ovat kaukana toisistaan nähtiin useammin ongelmallisena nuoremmissa ikäluokissa, kuin vanhemmissa. Tiedon puute nähtiin ongelmana useammin nuorten kuin vanhojen keskuudessa. Jopa 52 % ikäluokkaan kuuluvista vastaajista näki asian ongelmallisena, kun ikäryhmään 66 ja yli kuuluvilla osuus oli 28 %. 42

43 43 Muut asiat, jotka vastaajat kokivat ongelmallisiksi jätteiden lajittelussa

44 Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastuu kierrättämisestä kuuluu kaikille (n=707) Jätteitä lajittelemalla toimin ympäristöystävällisesti (n=707) Roskaamiseen ja siivottomuuteen on mahdollista vaikuttaa valistuksella ja asennekasvatuksella (n=709) Roskaamisesta ja sotkemisesta pitäisi rangaista esim. sakottamalla (n=710) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 44

45 Epäilen, ettei lajiteltua jätettä hyödynnetä (n=704) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Julkisten alueiden puhtaanapito on ensisijaisesti kaupungin vastuulla (n=708) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 45

46 Jätteet ja roskaaminen Eroja miesten ja naisten näkemysten välillä Miehet olivat optimistisempia jätteiden hyödyntämisen suhteen. 32 % miehistä ja 25 % naisista ei epäillyt lajiteltujen jätteiden hyödyntämistä. Miehet rankaisisivat hieman naisia useammin roskaamisesta ja sotkemisesta sakottamalla. Naisista 6 % ja miehistä 3 % vastusti sakottamista rangaistuskeinona. Nuorten ja vanhusten näkemykset erottuvat selkeimmin 91 % ikäluokkaan kuuluvista oli sitä mieltä että roskaamiseen ja siivottomuuteen voidaan vaikuttaa valistuksella ja asennekasvatuksella, vuotiaista 73 % ajatteli samoin. Väittämä Roskaamisesta ja sotkemisesta tulisi rankaista sakottamalla sai harvimmin kannatusta nuorten keskuudessa. 71 % ikäluokasta vuotiaat oli väittämän kanssa samaa mieltä. Muissa ikäryhmissä samaa mieltä olleiden osuus vaihteli %:n välillä. 46

47 Liikkuminen

48 Millä tavoin yleensä liikutte talvisin (loka maaliskuu)? a. Kävellen (n=681) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % b. Pyöräillen (n=656) c. Mopolla, skootterilla, mopoautolla tai moottoripyörällä (n=644) d. Julkisilla liikennevälineillä (n=681) e. Yksin henkilöautolla (n=673) f. Henkilöautolla, useampi henkilö autossa (n=669) g. Osan matkasta henkilöautolla, osan julkisilla liikennevälineillä (n=653) h. Osan matkasta julkisilla liikennevälineillä, osan pyöräillen (n=647) Enimmäkseen Usein Joskus Harvoin En koskaan 48

49 Millä tavoin yleensä liikutte kesäisin (huhti syyskuu)? a. Kävellen (n=677) b. Pyöräillen (n=665) c. Mopolla, skootterilla, mopoautolla tai moottoripyörällä (n=650) d. Julkisilla liikennevälineillä (n=678) e. Yksin henkilöautolla (n=668) f. Henkilöautolla, useampi henkilö autossa (n=664) g. Osan matkasta henkilöautolla, osan julkisilla liikennevälineillä (n=641) h. Osan matkasta julkisilla liikennevälineillä, osan pyöräillen (n=643) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Enimmäkseen Usein Joskus Harvoin En koskaan 49

50 Jokainen voi liikennevälineen valinnalla vaikuttaa ympäristön tilaan (n=702) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 84 % naisvastaajista oli sitä mieltä, että jokainen voi liikennevälineen valinnalla vaikuttaa ympäristön tilaan, miehistä 73 % uskoi samoin. 10 % miehistä näki, ettei yksittäinen ihminen voi liikennevälineen valinnallaan vaikuttaa ympäristön tilaan. 50

51 Miten paljon seuraavat toimenpiteet vähentäisivät yksityisauton käyttöänne? a. Kampanjat, joilla ihmisiä kannustetaan vähentämään autolla ajoa (n=507) b. Polttoaineveron korotukset (n=512) c. Yksityisautoille asetettavat ruuhkamaksut (n=503) d. Raideliikenneverkoston kehittäminen (n=498) e. Ajonopeuksien rajoittaminen (n=503) f. Pysäköintipaikkojen määrän vähentäminen keskusta alueella (n=502) g. Pysäköintimaksujen korotukset (n=502) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vähentäisi merkittävästi Vähentäisi jonkin verran Ei vähentäisi En osaa sanoa 51

52 Auton käytön vähentäminen 43 % vastaajista, joilla oli käytössään auto, näki että pysäköintimaksujen korotukset vähentäisivät heidän auton käyttöään. 47 % auton omaavista uskoi polttoaineveron korotuksen vähentävän heidän autoiluaan. 39 % vastaajista, joilla on käytössään auto uskoi, että pysäköintipaikkojen määrän vähentäminen vähentäisi heidän autolla ajoaan. 49 % auton omaavista vastaajista uskoi, että kevyen raideliikenteen kehittäminen vähentäisi heidän autoiluaan ja 53 % uskoi ruuhkamaksujen toimivan samoin. 13 % vastaajista, joilla on käytössään auto, uskoi että ajonopeuksien rajoittaminen vähentäisi heidän autolla ajoaan. Kampanjoiden tehoon luotti vain 19 % auton omaavista. 52

53 Millainen vaikutus seuraavilla toimenpiteillä olisi siihen, kuinka paljon pyöräilette tai kuljette jalan? a. Ajoradan viereen rakennettavat pyöräilykaistat (n=672) b. Pyöräilyreittien lisääminen (n=669) c. Pyöräilyreittien laatutason parantaminen (n=667) d. Pyöräilyreittien talvikunnossapidon parantaminen (n=672) e. Turvallisten pyöräpysäköintipaikkojen lisääminen (n=663) f. Katujen reunojen tasoittaminen (n=672) g. Kävelyreittien lisääminen ja parantaminen (n=679) h. Pyöräilyn ja jalankulun nykyistä selkeämpi eriyttäminen (n=681) i. Autottoman kävelykeskustan laajentaminen (n=674) j. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen jalan ja pyöräillen (n=677) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lisäisi merkittävästi Lisäisi jonkin verran Ei lisäisi En osaa sanoa 53

54 Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen 60 % auton omistajista uskoi, että mikäli palvelut olisivat saavutettavissa paremmin kävellen ja pyöräillen, he pyöräilisivät ja kävelisivät enemmän. Useimmin toimenpide lisäisi keskustassa, luoteis, lounais ja kaakkois Tampereella asuvien pyöräily ja kävelyintoa. Autottoman kävelykeskustan laajentaminen näyttäisi auton omaavista vaikuttavan 42 %:n kävely ja pyöräilyhalukkuuteen. Useimmin toimenpide lisäisi keskustassa sekä luoteis ja kaakkois Tampereella asuvien intoa. Mikäli pyöräily ja kävely erotettaisiin nykyistä paremmin toisistaan, 51 % auton omistajista pyöräilisi ja kävelisi enemmän ja mikäli kävelyreittejä lisättäisiin ja parannettaisiin 55 % heistä uskoisi pyöräilevänsä ja kävelevänsä enemmän. Kävelyreittien lisääminen otettaisiin useimmin innokkaasti vastaan luoteis Tampereella, jossa 74 % vastaajista uskoisi kävelevänsä enemmän toimenpiteen seurauksena. 54

55 Mitkä seuraavista joukkoliikenteen parannustoimenpiteistä saisi teidät lisäämään joukkoliikenteen käyttöänne työ, opiskelu tai asiointimatkoillanne? Valitkaa 1 3 mielestänne tärkeintä parannustoimenpidettä. (n=676) Mainintojen lukumäärä Enemmän reittejä Tiheämmät vuorovälit Edullisemmat hinnat Luotettavammat aikataulut Paremmat linjavaihtoehdot Paremmat vaihtoyhteydet Joukkoliikennevälineet olisivat viihtyisämpiä Joukkoliikennevälineet eivät olisi niin täynnä 9. Jos kulkuvälineenä olisi ratikka En ole halukas lisäämään joukkoliikenteen käyttöä

56 56 Muut vastaajien mainitsemat parannusehdotukset, jotka saisivat heidät lisäämään joukkoliikenteen käyttöä

57 Tieto, luottamus ja poliittinen toiminta

58 Miten hyvin seuraavista lähteistä saa mielestänne tietoa Tampereen ympäristöasioista? a. Paikallinen sanomalehti esim. Aamulehti (n=711) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % b. Paikallisradiot (n=702) c. Television alueuutiset (n=702) d. Kaupungin omat Internet sivut (n=684) e. Kaupungin tiedotteet ja neuvontapalvelut (n=694) f. Kansalaisjärjestöt (n=689) Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa 58

59 Tiedon saanti Nuoret eivät seuraa ympäristötietoa Aamulehden, paikallisradioiden ja television alueuutisten tarjoamasta ympäristötiedosta ei useimmin osanneet sanoa kaksi nuorinta ikäluokkaa eli vuotiaat vastaajat. 46 % vastaajista ei osannut sanoa, miten hyvin kaupungin Internetsivuilta saa tietoa ympäristöasioista. Näistä vastaajista kaksi nuorinta ikäluokkaa sekä 66 ja yli luokkaan kuluvat olivat epätietoisimpia. 36 % vastaajista ei osannut sanoa miten hyvin kaupungin tiedotteista ja neuvontapalveluista saa tietoa ympäristöasioista. Epätietoisimpia olivat vuotiaat (62 %) ja16 25 vuotiaat (54 %). 87 % ikäluokkaan 66 ja yli kuuluvista oli sitä mieltä että paikallisesta sanomalehdestä saa hyvin tietoa Tampereen ympäristöasioista. Ikäluokkaan kuuluvista vain 33 % oli samaa mieltä. 59

60 60 Muut tietolähteet, joista vastaajien mainitsivat saavansa tietoa Tampereen ympäristöasioista

61 Miten seuraavat asiat on mielestänne hoidettu Tampereella? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a. Tiedottaminen ympäristöasioista (n=703) b. Tiedotus päätöksistä ja suunnitelmista, jotka vaikuttavat ympäristöön (n=700) c. Tiedotus kaavamuutoksista ja niiden etenemisestä (n=704) d. Tiedotus kierrätyksestä (n=698) e. Tiedotus jätteen synnyn ehkäisemisen mahdollisuuksista (n=700) f. Neuvonta energia asioissa (n=697) g. Asukkaiden kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen päätöksenteossa (n=702) Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa 61

62 Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a. Olen tyytyväinen kaupungin ympäristötyöhön (n=703) b. Kaupungin ympäristötyö on kohdistunut mielestäni pääosin tärkeimpiin ympäristöongelmiin (n=699) c. Kaupunki ottaa mielestäni ympäristöasiat toiminnassaan riittävästi huomioon (n=695) d. Luotan kaupungin tekevän päätöksiä ympäristön hyväksi (n=700) e. Saan riittävästi luotettavaa tietoa ympäristöasioista (n=699) f. On tärkeää, että minulla on mahdollisuus osallistua kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=700) g. Minulla on riittävät osallistumismahdollisuudet kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=698) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 62

63 On tärkeää, että minulla on mahdollisuus osallistua kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=694) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nainen Mies Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa, enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Minulla on riittävät osallistumismahdollisuudet kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=693) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nainen Mies Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa, enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 63

64 Vastaajat ikäluokittain Vastaajat ikäluokittain 66 ja yli ja yli On tärkeää, että minulla on mahdollisuus osallistua kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=697) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa, enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Minulla on riittävät osallistumismahdollisuudet kaupungin päätöksentekoon ympäristöasioissa (n=695) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa, enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 64

65 Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Minun ei ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät toimi samoin (n=705) Ympäristöasioista huolehtiminen kuuluu pääasiassa päättäjille ja asiantuntijoille (n=704) Ei ole yksittäisen kansalaisen asia huolehtia ympäristöstä (n=705) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 65

66 Vastuu ympäristöstä 82 % miesvastaajista näki että ympäristöstä huolehtiminen on yksittäisen kansalaisen asia, naisista samaa mieltä oli 78 %. Nuorimpaan ja vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvat vastaajat olivat muita ryhmiä useammin samaa mieltä väitteen Minun ei ole järkevää toimia ympäristön puolesta, jos muut eivät toimi samoin kanssa. Ympäristöasioista huolehtiminen kuuluu pääasiassa päättäjille ja asiantuntijoille väittämän kanssa samaa mieltä oli useimmin ikäluokkaan 66 ja yli kuuluvat vastaajat, joista 36 % tuki väitettä. Väitettä vastustivat useimmin ikäluokkaan kuuluvat vastaajat, joista jopa 71 % on eri mieltä väittämän kanssa. 24 % ikäluokkaan 66 ja yli kuuluvista vastaajista oli samaa mieltä väitteen Ei ole yksittäisen kansalaisen asia huolehtia ympäristöstä kanssa. Muissa ikäluokissa samaa mieltä olleiden osuus vaihteli 3 9 %:n välillä. 89 % ikäluokkaan kuuluvista oli eri mieltä väittämän kanssa. Perus, keski tai kansa/kansalaiskoulun käyneistä 23 % oli sitä mieltä, ettei ole yksittäisen kansalaisen asia huolehtia ympäristöstä, yliopistontutkinnon suorittaneista sen sijaan vain 3 % oli samaa mieltä. 66

67 Oletteko viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana... 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a. Allekirjoittanut ympäristönsuojelua koskeneen vetoomuksen tai vastaavan? (n=715) b. Lahjoittanut rahaa ympäristönsuojelujärjestölle tai ryhmälle? (n=713) c. Ottanut osaa mielenosoitukseen tai marssiin jonkun ympäristöasian vuoksi? (n=712) d. Ollut jäsenenä jossakin ryhmässä, jonka tärkeimpänä tavoitteena on luonnon tai ympäristönsuojelu? (n=711) Kyllä En 67

68 Kaupungin toiminta

69 Miten tyytyväinen olette seuraavien asioiden hoitoon Tampereella? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % a. Julkinen liikenne (n=707) b. Turvallisuus ja yleinen järjestys (n=700) c. Ympäristön siisteys (n=701) d. Jätehuolto (n=702) e. Kierrätysmahdollisuudet (n=703) f. Luontopolut ja retkeilyreitit (n=703) g. Puistot (n=707) h. Metsät (n=704) i. Luonnonsuojelualueet (n=698) j. Katujen ja teiden hoito (n=703) k. Kävelyliikenteen järjestelyt (n=702) l. Pyöräilyn järjestelyt (n=702) m. Ulkoilman laatu (n=701) n. Ilmastonsuojelu (n=699) o. Vesistöjen puhtaus (n=703) p. Meluntorjunta (n=704) Tyytyväinen Melko tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Melko tyytymätön Tyytymätön En osaa sanoa 69

70 Tyytyväisyys kaupungin toimintaan 1/2 Vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvat vastaajat olivat muita useammin tyytymättömiä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen sekä ympäristön siisteyteen. Kahteen nuorimpaan ikäluokkaan kuuluvat olivat muita vastaajia useammin tyytymättömiä kierrätysmahdollisuuksiin. Katujen ja teiden hoitoon olivat tyytymättömimpiä useimmin ikäluokkiin kuuluvat vastaajat. Jopa 50 % ikäluokkaan kuuluvista oli tyytymätön katujen ja teiden hoitoon. Myös kevyen liikenteen järjestelyt herättivät tyytymättömyyttä useimmin yli 36 vuotiaissa vastaajissa. 53 % ikäluokkaan kuuluvista ja 45 % ikäluokkaan kuuluvista oli tyytymättömiä pyöräilyn järjestelyihin. 70

71 Tyytyväisyys kaupungin toimintaan 2/2 47 % pohjoistamperelaisista vastaajista oli tyytymättömiä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen, seuraavaksi eniten tyytymättömiä oli prosentuaalisesti koillis Tampereella (23 %) Luoteistamperelaisista 44 % oli tyytymättömiä ympäristön siisteyteen. 82 % luoteistamperelaisista vastaajista oli tyytyväisiä kierrätysmahdollisuuksiin. Keskustassa asuvista vain 54 %. 71

72 Miten tyytyväinen olette katujen ja teiden hoitoon Tampereella? (n=702) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastaajat asuinalueittain Luoteis Tampere Lounais Tampere Eteläinen Tampere Kaakkois Tampere Koillis Tampere Pohjois Tampere Keskusta Tyytyväinen Melko tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Melko tyytymätön Tyytymätön En osaa sanoa 72

73 Vastaajat asuinalueittain Luoteis Tampere Lounais Tampere Eteläinen Tampere Kaakkois Tampere Koillis Tampere Pohjois Tampere Keskusta Miten tyytyväinen olette pyöräilyn järjestelyihin Tampereella? (n=701) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tyytyväinen Melko tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Melko tyytymätön Tyytymätön En osaa sanoa 73

74 Vastaajien tunnistamat kaupungin palvelut ja kampanjat (n=726) a. Ympäristötietokeskus Moreenia Tunnistaneiden lukumäärä 386 b. Luontokoulu Korento 151 c. Luonnontieteellinen museo 316 d. ECO2 97 e. Vihreä viikko f. Rane rakentamisen + asumisen energianeuvonta g.ilmankos kampanja h. Pyöräilykampanjat (Minä poljen, Ilmastosankarit) 179 i. Siisteyskampanja (I Love Tre) 550 j. Reilun kaupan kaupunki 263 k. Kaupunkipyörät

75 Mihin mielestänne Tampereen kaupungin tulisi lähivuosien ympäristötyössään ohjata lisäresursseja? Valitkaa 1 3 mielestänne tärkeintä kehityskohdetta. (n=602) Mainintojen lukumäärä Ulkoilmansuojeluun 2. Ilmastonsuojeluun 3. Vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn 4. Jätehuoltoon 5. Roskaamisen vähentämiseen 6. Melun ja tärinän torjuntaan 7. Maaperän ja pohjaveden suojeluun 8. Luonnon ja maisemansuojeluun 9. Viheralueiden laatuun ja kunnossapitoon 10. Ympäristökasvatukseen ja neuvontaan 11. Energiansäästöön 12. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen 13. Ympäristötyöhön ei ole tarvetta ohjata lisäresursseja

76 Kiitos!