TAMPEREEN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TILASTOT 2014

2

3 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja vuosikerta Statistical Yearbook of the City of Tampere th volume

4 Julkaisija: Tampereen kaupunki Konsernihallinto Hallinto- ja talousryhmä Tietoyksikkö Osoite: PL 487 Aleksis Kiven katu C Tampere Puh Published by City of Tampere Central administration Address: P.O. Box 487 Aleksis Kiven katu C FIN Tampere FINLAND Tel Kannen kuva: Susanna Lyly Kuvat: Satu Aalto, Susanna Lyly, Ari Järvelä, Petri Laitinen, Opa Latvala, Kerttu Liukkala, Ville Palkinen, Simo-Pekko Salminen Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2014

5 3 Tampereen tilastollinen vuosikirja 47. painos Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Tämä 47. vuosikerta ilmestyy aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumerona. Tilastollisessa vuosikirjassa kuvataan Tamperetta ja tamperelaisia tilastojen valossa. Vuosikirjan sisältöä on muutettu aikojen saatossa hyvin vähän, jotta pitkien aikasarjojen muodostaminen eri vuosien kirjoista olisi mahdollista. Joidenkin taulukoiden sisältö on kuitenkin jouduttu muuttamaan ja joitakin poistamaan kokonaan, koska vertailukelpoisia tietoja niihin ei ole kyetty saamaan. Kulttuuria ja vapaa-aikaa koskevat tilastot on erotettu omaksi luvukseen numerolle 10, kun ne aiemmin olivat koulutuksen kanssa samassa luvussa. Tästä syystä kaikkien tämän jälkeen tulevien taulukoiden numerointi on muuttunut. Tuoreimmat tilastot ovat vuosilta 2012 ja Useimmissa taulukoissa tiedot ovat vähintään viimeiseltä viisivuotiskaudelta tai 2000 luvulta. Joidenkin ilmiöiden osalta myös pitemmät aikasarjat ovat perusteltuja. Vertailua tehdään kaupunkiseudun ja sen kuntien lisäksi Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja suurimpiin seutukuntiin. Kuntajakojen muutokset on otettu vertailuissa huomioon. Lukujen alussa on luettelo taulukoista ja kuvioista, lyhyt esittely lukujen sisällöstä sekä käytettyjen käsitteiden määritelmät. Vuosikirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto, luettelo Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvionnin julkaisusarjan julkaisuista vuosilta ja uuden Tampereen kaupungin julkaisusarjan julkaisut vuodelta 2014 sekä kartat Tampereen osaalueista. Vuosikirja on saatavissa pdf-muodossa kaupungin internet-sivuilla osoitteessa Samassa osoitteessa on löydettävissä myös tuoreimmat Tamperetta koskevat tilastojulkaisut ja sähköiset aineistot. Myös Tampereen kaupungin julkaisusarjassa ilmestyneet tutkimukset löytyvät sähköisenä samasta internet-osoitteesta. Vuosikirjan tiedot on koonnut Tampereen kaupungin hallinto- ja talousryhmän tietoyksikkö. Työssä mukana olleet Eliisa Helander, Jenni Kallio, Jukka Mäkinen sekä Jukka Tapio allekirjoittaneen lisäksi kiittävät kaikkia tietoja toimittaneita ja toivovat saavansa erityisesti Tilastollisen vuosikirjan kehittämistä puoltavaa palautetta. Leena Salminen Erikoissuunnittelija The first Statistical Yearbook of the City of Tampere was published in year Conventionally, also this 47 th volume at hands is published as a double issue. The statistics in the issue are the latest available and were gathered on years The list of tables and figures can be found in the beginning of each chapter. This publication (in Finnish) is available in pdf format over the internet address statistics, where the basic statistics on Tampere in English also can be found.

6 4 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Sisällys Contents Merkkien selitykset... 5 Rahanarvon kertoimet Alue Ilmasto ja ympäristö Väestö Väestönmuutokset Rakentaminen ja asuminen Elinkeinot Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika Liikenne Yleinen järjestys ja turvallisuus Verotus Kunnallistalous Kaupungin liiketoiminta Kaupungin henkilökunta Vaalit Aakkosellinen hakemisto Julkaisuja Kartat Explanation of symbols...5 Deflation Coefficients Area Climate and Environment Population Population Changes Construction and Housing Industry and Employment Social Services Health Care Education Culture and Leisure Traffic Public Safety Taxation City Finance City Business City Employees Elections Index List of Publications Maps...190

7 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Merkkien selitykset Ei mitään ilmoitettavaa - Suure pienempi kuin 0,5 käytetystä yksiköstä 0 Suure pienempi kuin 0,05 käytetystä yksiköstä 0,0 Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi.. Loogisesti mahdoton esitettäväksi. Ennakkotieto * Explanation of symbols Magnitude nil - Magnitude less than 0.5 of the unit employed 0 Magnitude less than 0,05 of the unit employed 0,0 Data not available or uncertain.. Category not applicaple. Preliminary data * Rahanarvon kertoimet Euromääräiset tiedot on esitetty vuosikirjassa kyseisen vuoden rahanarvossa. Elinkustannusindeksin mukaan lasketut kertoimet, joilla eri vuosien euro voidaan muuttaa vuoden 2013 euroiksi. Deflation Coefficients The figures expressed in euros are current figures. By coefficients calculated according to the cost-of-living index it is possible to convert the money used in earlier years into 2013 euro. Vuosi Eurokerroin Year Coefficient for Euro , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0000 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland

8 6 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue Alue Taulukot 1.1 Tampereen kaupungin maantieteellinen asema Tampereen kaupungin alue Kaavoitetut tontit käytön ja tonttityypin mukaan Kaavoitetut tontit osa-alueittain Area Tables 1.1 Geographical location of the city City area Planned lots by use and type in Planned lots by city district on

9 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue Tampereen kaupunkiseutu Tampere Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Lempäälä Kangasala Vesilahti Näsijärvi Pyhäjärvi

10 8 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue 1.1 Tampereen kaupungin maantieteellinen asema 1) Keskustori: Vanha kirkko, tapuli 61 o pohjoista leveyttä 23 o itäistä pituutta Pohjoisin kohta: Vankavedessä, vesirajan taite 61 o pohjoista leveyttä 23 o itäistä pituutta Eteläisin kohta: Hervantajärven itäpäässä 61 o pohjoista leveyttä 23 o itäistä pituutta Itäisin kohta: Paalijärven koilliskulmassa 61 o pohjoista leveyttä 24 o itäistä pituutta Läntisin kohta: Haukijärven kaakkoiskulmassa 61 o pohjoista leveyttä 23 o itäistä pituutta Suurin pituus pohjoinen etelä-suunnassa (em. kohtien suora etäisyys): 45,6 km Suurin leveys itä länsi-suunnassa: 30,6 km Itäisimmän ja läntisimmän kohdan välinen suora etäisyys: 32,3 km Korkein maastonkohta: Koskelankorkea, kaupungin koillisosassa 211 m merenpinnan yläpuolella Alin maastonkohta: syvänne Pyhäjärvessä, Pyynikin saarten eteläpuolella 32 m merenpinnan yläpuolella Syvin kohta: Näsijärvessä, Kaupista 1,7 km pohjoiseen 60 m vedenpinnasta Näsijärven ja Pyhäjärven vedenpintojen korkeuden erotus: 18,2 m 1) Koordinaattiluvut ovat KKJ-järjestelmän mukaisia maantieteellisiä koordinaatteja. Lähde: Kaupunkimittaus

11 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue 1.2 Tampereen kaupungin alue Liitetty alue Koko kaupunki Pinta-ala, km 2 Pinta-ala, km 2 Väkiluku Vuosi Liitetty alue Maa-alue Vesialue Yht. Maa-alue Vesialue Yht perustetun kaupungin alue 3,2 4,0 7, ) 3,2 4,0 7, Kyttälä 6,3 5,2 11,5 n ,5 9,2 18, Hatanpään alue 15,1 3,4 18, ,6 12,6 37, Järvensivun tila 0,5 0,1 0,6.. 25,1 12,6 37, erinäisiä alueita 0,1-0,1.. 25,1 12,6 37, Viikinsaari, Lehtisaari 0,2-0,2.. 25,3 12,6 37, Harjun alue (Pispala ym.) 19,8 8,9 28, ,1 21,5 66, erinäisiä alueita 0,1-0,1.. 45,1 21,5 66, Messukylä 71,2 11,3 82, ,3 32,8 149, Lielahti 7,2 8,2 15, ,5 41,0 164, Aitolahti 65,5 23,9 89, ,3 2) 67,1 254, Teisko 337,5 93,8 431, ,5 168,6 689, Pinta-alatarkistuksia ,7 167,9 690, Pinta-alatarkistuksia ,0 164,6 689,6 1) Asukasluku vuonna ) Sisältää vuosina Tampereeseen liitetyt ja Tampereesta erotetut erinäiset pienet alueet. Lähde: Maanmittaushallitus ja Maanmittauslaitos

12 10 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue 1.3 Kaavoitetut tontit käytön ja tonttityypin mukaan Pinta-ala Rakennusoikeus Tonttityyppi Lkm m m 2 A. R a k e n t a m a t t o m a t Asuntotontit Yleisten rakennusten tontit Teollisuusrakennusten tontit Liikerakennusten tontit Muut tontit B. R a k e n n e t u t Asuntotontit Yleisten rakennusten tontit Teollisuusrakennusten tontit Liikerakennusten tontit Muut tontit C. Y h t e e n s ä Asuntotontit Yleisten rakennusten tontit Teollisuusrakennusten tontit Liikerakennusten tontit Muut tontit Lähde: Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

13 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue 1.4 Kaavoitetut tontit osa-alueittain Suuralue Suunnittelualue Tilastoalue Kaavoitetut tontit Rakennusoikeus Pinta-ala Lkm m m 2 1 Keskinen suuralue Keskusta Finlayson (I) Tammerkoski (II) Nalkala (III) Amuri A (IV) Amuri B (V) Kaakinmaa (VI) Pyynikinrinne (VII) Särkänniemi (VIII) Tampella (IX) Jussinkylä (X) Kyttälä A (XI) Kyttälä B (XII) Ratina (XIII) Osmonmäki (XIV) Tammela A (XV) Tammela B (XVI) Tulli (XVII) Kalevanharju (XVIII) Hatanpää (XXII) Pyynikki Sampo Kalevanrinne (XIX) Liisankallio (XX) Petsamo (XXI) Lappi Lapinniemi Kaleva Järvensivu Vuohenoja Kauppi Kissanmaa Iides Viinikka (XXIII) Nekala (XXIV) Vihioja (XXV) Jokipohja (XXVI) Muotiala Koillinen suuralue Messu Uusikylä Ruotula Huikas Takahuhti Hakametsä Ristinarkku Aakkula Messukylä Pappila (jatkuu)

14 12 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue (jatkoa) Suuralue Suunnittelualue Tilastoalue Lkm Kaavoitetut tontit Rakennus- Pinta-ala oikeus m m 2 05 Tasa Niihama Atala Ojala Kumpula Tasanne Olkahinen Leino Linnainmaa Leinola Holvasti Vehmainen Hankkio Kaakkoinen suuralue Kauka Turtola Viiala Haihara Kaukajärvi Lukonmäki Hallila Herva Hervanta Rusko Hervantajärvi Eteläinen suuralue Härmä Härmälä Sarankulma Rantaperkiö Koivisto Rautaharkko Taatala Koivistonkylä Veisu Korkinmäki Nirva Peltoo Lakalaiva Peltolammi Multisilta Vuores Lahdesjärvi Lounainen suuralue Pispala Hyhky Ylä-Pispala Tahmela Ala-Pispala Santalahti (jatkuu)

15 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Alue (jatkoa) Suuralue Suunnittelualue Tilastoalue Kaavoitetut tontit Rakennusoikeus Pinta-ala Lkm m m 2 13 Raho Epilä Kaarila Villilä Kalkku Rahola Tesoma Epilänharju Tohloppi Haukiluoma Lamminpää Myllypuro Ikuri Ristimäki Tesomajärvi Luoteinen suuralue Liela Lielahti Niemenranta Pohtola LIntulampi Ryydynpohja Lentävä Niemi Lentävänniemi Pohjoinen suuralue Aito Nurmi Sorila Aitoniemi Kämmen Kämmenniemi Viitapohja Terä Polso Terälahti Velaatta Koko kaupunki Lähde: Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

16 14 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö Ilmasto ja ympäristö Taulukot 2.1 Sääolot Näsijärven jäätyminen ja jäiden lähtö Ilmanlaatu Vedenlaatu ja vesistökuormitus Jätehuolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys Climate and Environment Tables 2.1 Climate Freezing over and breaking up of ice of the lake Näsijärvi Quality of air Quality of water and strain on the water system Waste management Environmental protection and environmental health Kuviot 2.1 Lämpötilat Tampereella 2013 ja ennätykset edellisiltä vuosilta Figures 2.1 Temperatures in Tampere in 2013 and long-term record temperatures... 15

17 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö Kuvio 2.1 Lämpötilat Tampereella 1995 ja ennätykset Kuvio 2.1 Lämpötilat Tampereella 2013 ja ennätykset edellisiltä vuosilta edellisiltä vuosilta C o 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ylin Ennätys ed. vuosilta Alin Ennätys ed. vuosilta Lähde: Ilmatieteen laitos

18 A. L ä m p ö t i l a n ä ä r i a r v o t 1) Ylin lämpötila Alin lämpötila 16 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö 2.1 Sääolot Ennätys Ennätys Vuosi, kuukausi C Päivä C Vuosi C Päivä C Vuosi 2013 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII B. K e s k i l ä m p ö t i l a k u u k a u s i t t a i n 1) Vuosi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi

19 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö C. S a d e j a i l m a n k o s t e u s 1) Sade mm (1 mm = 1 l / m 2 ) Summa Eniten päivässä Sadepäiviä 2) Vuosi, kuukausi mm Keskiarvo mm Päivä 0,0 mm vettä tai (ja) lunta 0,9 mm vettä tai (ja) lunta 2013 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ) Säähavainnot on tehty Tampere Pirkkalan lentoasemalla. 2) Vuodesta 2011 alkaen mittauspaikkana Härmälä. Lähde: Ilmatieteen laitos

20 18 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö 2.2 Näsijärven jäätyminen ja jäiden lähtö Jäiden lähtö Jäätyminen Jäiden lähtö Jäätyminen Vuosi Päivämäärä Päivämäärä Vuosi Päivämäärä Päivämäärä (1933) (1936) (1937) (1983) (1944) (1992) (1949) (1995) (1952) (2001) (2005) (2007) (2008) (2009) (2012) (2014) (1973) (1975) Vuodesta 1836 lähtien tehtyjen havaintojen perusteella Näsijärven jäiden lähtö, varhaisin: , 1990 ja 2007 jäiden lähtö, myöhäisin: jäätyminen, varhaisin: jäätyminen, myöhäisin: Lähde: Satamatoimisto ja Suomen ympäristökeskus

21 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö 2.3 Ilmanlaatu A. P ä ä s t ö t T a m p e r e e l l a Tonnia vuodessa Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset B. E p ä p u h t a u k s i e n p i t o i s u u k s i e n v u o s i k e s k i a r v o j a Pirkankatu Linja-autoasema Hengitettävät Pirkankatu Hengitettävät Kaleva Pienhiukkaset PM2.5 hiukkaset PM10 Typpidioksidi NO2 hiukkaset PM10 Pienhiukkaset PM2.5 mikrogrammaa/m 3 mikrogrammaa/m 3 mikrogrammaa/m 3 mikrogrammaa/m 3 mikrogrammaa/m Epilä Lähde: Ympäristönsuojelu

22 20 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö 2.4 Vedenlaatu ja vesistökuormitus A. T a m m e r k o s k e n v e d e n l a a t u ( k e s ä k u u s s a ) Happea (O 2 ) mg/l 9,7 9,5 9,4 10,0 9,1 Happikylläisyysaste, % Sähkönjohtokyky, ms/m 4,5 4,6 4,7 4,5 4,1 Happamuus, ph 7,1 7,3 7,4 7,0 6,9 Kemiallinen hapentarve, KHT, mg O 2 /l 9,8 9,7 8,2 9,2 12,0 Kokonaisfosforipitoisuus P, μg/l Kokonaistyppipitoisuus N, μg/l Ligniinipitoisuus NaLS, mg/l 1,0 1,5 0,9 0,6 0,7 B. N ä s i j ä r v e n p i n t a v e d e n l a a t u A i t o l a h d e n e d u s t a l l a ( k e s ä k u u s s a ) Happea (O 2 ) mg/l 10,0.. 10,5 10,1 9,2 Happikylläisyysaste, % Sähkönjohtokyky, ms/m 4,6.. 4,6 4,4 4,1 Happamuus, ph 7,3.. 7,2 6,9 7,2 Kemiallinen hapentarve, KHT, mg O 2 /l 10,0.. 9,0 9,8 12,0 Kokonaisfosforipitoisuus P, μg/l Kokonaistyppipitoisuus N, μg/l Ligniinipitoisuus NaLS, mg/l <0, ,6 1,0 C. P y h ä j ä r v e n p i n t a v e d e n l a a t u L e h t i s a a r e n e d u s t a l l a ( k e s ä k u u s s a ) Happea (O 2 ) mg/l 10,1 9,3 9,7 10,4 9,4 Happikylläisyysaste, % Sähkönjohtokyky, ms/m 6,5 6,4 6,4 5,4 5,8 Happamuus, ph 7,4 7,2 7,3 7,2 7,2 Kemiallinen hapentarve, KHT, mg O 2 /l 9,5 9,3 8,3 9,3 11,0 Kokonaisfosforipitoisuus P, μg/l Kokonaistyppipitoisuus N, μg/l Ligniinipitoisuus NaLS, mg/l 1,0 0,9 0,9 <0,5 1,0 D. T a m p e r e e n j ä t e v e s i e n k u o r m i t u s, t e o l l i s u u s j a y h d y s k u n t a Biol. Hapenkulutus BOD, kg/d Kokonaistyppikuormitus N,kg/d Kokonaisfosforikuormitus P, kg/d 27,6 20,0 22,2 21,2 24,2 Lähde: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

23 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Ilmasto ja ympäristö 2.5 Jätehuolto Kaupungin jätteenkäsittelylaitokset 1) Kaupungin järjestämä jätteenkuljetus, tn Kuivajätettä 38,0 38,0 39,5 39,7 39,9 Biojätettä 2) 8,4 8,5 8,6 9,4 9,5 Kiinteistöjä kaupungin järjestämän jätteen kuljetuksen piirissä 3) Aluejätepistettä käyttäviä kiinteistöjä Jätettä, kg/asukas Alueellinen ongelmajätteen vastaanottopaikka Öljyinen vesi Akut Muu ongelmajäte Edelleen toimitettu jäteöljy, tn Lajitellut jätteet, kg/asukas 4) Ongelmajäte 2,8 5) 2,9 2,9 3,0 3,1 Hyötyjäte, ilman biojätettä 24,5 6) 20,1 21,5 22,0 23,2 Sähkö- ja elektroniikkaromu 8,1 7,4 7,9 7,4 7,6 1) Tarastejärvi ja Koukkujärvi. 4) Koko yhtiön alueelta. 2) Biojäte vain Tarastejärvelle. 5) Akut ja paristot tuottajavastuulle ) Kiinteistökohtaisen keräyksen piirissä. 6) paperi kokonaan tuottajavastuulle. Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys Henkilökuntaa Tarkastuksia asuinhuoneistojen elintarvikehuoneistojen ympäristön Valituksia ja ruokamyrkytysepäilyjä Ympäristö- ja kuluttajavalituksia Näytteitä yhteensä elintarvikenäytteitä vesinäytteitä Melututkimuksia Lähde: Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys

24 22 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Väestö Väestö Taulukot 3.1 Tampereen ja seutukunnan väestö Väestö sukupuolen mukaan Väestö suuralueittain Väestö iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Väestö iän ja sukupuolen mukaan Väestö osa-alueittain Väestö ikäryhmittäin ja osa-alueittain Väestö syntymäpaikan ja iän mukaan Väestö kansalaisuuden mukaan Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Perheet perhetyypin mukaan Tampereen kaupunkiseudun kuntien väestö ja pinta-ala Suurten kaupunkien väestö ja pinta-ala Suurten seutukuntien väestö ja pinta-ala...45 Population Tables 3.1 Population in Tampere Central Region Population by gender Population by city district Population by age, gender and marital status Population by age and gender on Population by city district Population by age and city district on Population by place of birth and age on Population by citizenship Population by type of activity Household dwelling units by size Families by family type Population and area of municipalities in Tampere Central Region Population and area of the cities of comparison Population and area of the city regions of comparison...45 Kuviot 3.1 Väestönkehitys ja väestösuunnite Väestö ikäryhmittäin, % Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1960 ja Figures 3.1 Increase of population and a forecast Population by age group, % Population by gender 1960 and

25 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja Väestö Tampereen väestön muodostavat Tampereella vakituisesti asuvat. Henkilöt, joilla on Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kotipaikka Tampereella kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka oleskelevat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Tampereella, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Vuodenvaihteesta alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen väkilukua, joka korvasi vuodesta 1990 käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on se, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet, kuolleet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Väestötietojärjestelmää pidetään ajan tasalla lakisääteisin muutosilmoituksin. Edellisen vuoden muutosilmoituksia odotetaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen tehdään vuodenvaihteen tilasto. Erona aikaisempaan käytäntöön on, että vuoden vaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet. Myöskään tammikuun 1. päivänä tapahtuneet muutot eivät enää vaikuta vuoden vaihteen asukaslukuihin. Entiseen tapaan vuoden vaihteen asukasluvussa on mukana vuoden alussa voimaan tulevat kunta- tai muut aluejakomuutokset. Väestölaskennoista saadaan tietoja väestöstä ja sen rakenteesta (esim. ikä, ammatti ja koulutusaste). Väestölaskentoja on suoritettu vuodesta 1880 lähtien joka kymmenes vuosi paitsi Lisäksi 1975 on suoritettu asunto- ja elinkeinotutkimus (AET). Vuodesta 1980 laskennat on tehty viiden vuoden välein. Väestölaskentojen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (ks. Kansalaisuuslaki, 1968/401 ja Kansalaisuusasetus, 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietämättömissä olevat eivät muodosta asuntokuntia. Myöskään ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Perheisiin kuuluvat yhdessä asuvat avio-, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (vuodesta 2003 lähtien) olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat avio- tai avoparit. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheen määrittely on muuttunut siten, että vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös avoparit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain eiyhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit muodostuvat samassa asunnossa vakituisesti asuvista eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, joiden ikäero on alle 16 vuotta eivätkä ole sisaruksia.