LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TUTKIMUSRAPORTTI 2016

2 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tutkitaan asukkaiden tyytyväisyyttä en kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin. Aineisto tutkimukseen kerättiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suunnattu en seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita ja kävelyolosuhteita koko kaupungin alueella. en kaupunkistrategiassa näköalojen kaupunki, on määritelty tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kulkutapaosuuden kasvattaminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä en kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuosina suoritettuihin vastaaviin kyselyihin. on pyrkinyt parantamaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpiteillä ja tarkoituksena on selvittää, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttaneet asukkaiden tyytyväisyyteen kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja onko niiden houkuttelevuus lisääntynyt. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on kerätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Vastausten perusteella arvioidaan kävely ja pyöräilyolosuhteiden nykytilanne ja verrataan sitä edellisvuosien tuloksiin ja sen pohjalta arvioidaan mahdollisia muutoksia tyytyväisyydessä. Pyöräilyn tyytyväisyyskyselyssä eniten positiivista palautetta annettiin pyöräilyväylien määrästä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyydestä. Pyöräilyolosuhteiden osalta kaupungin tyytyväisimmät asukkaat löytyivät Atala-Olkahinen alueelta, vastaavasti heikoimmat arvosanat annettiin pyöräilyolosuhteille Pohjois-ella. Lievä enemmistö vastaajista koki pyöräilyn houkuttelevuuden parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana. Merkittävimmiksi pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Pyöräilyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät pyöräteiden laadun parantamista sekä risteysten sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista. Verrattuna aiemmista kyselyistä kerättyihin tietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät arviot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin kohdistuvat arvosanat ovat parantuneet hieman aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti pyöräily-ympäristön viihtyisyyttä ja pyöräilyn sujuvuutta verratessa mielipiteet ovat muuttuneet selvästi aiempia vuosia positiivisemmiksi. Suurin kritiikki kohdistui edellisvuoden kyselyn tapaan työnaikaisten liikennejärjestelyjen hoitoon. Kävelyn tyytyväisyyskyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Kävelyolosuhteiden osalta kaupungin tyytyväisimmät asukkaat löytyivät Lielahden ja Lentävänniemen alueelta, vastaavasti heikoimmat arvosanat annettiin kävelyolosuhteille Pohjois-ella. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman parantuneen vuosien aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön olosuhteiden parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Merkittäväksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät talvikunnossapidon tehostamista, suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden parantamista sekä kävely-ympäristön laadullista kehittämistä.

3 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely SISÄLLYSLUETTELO Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskyselyn tutkimusraportti Johdanto Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Kyselytutkimus Pyöräily Kesä- ja talvipyöräily Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin Mielipiteiden kehittyminen vuosien aikana Pyöräilyn houkuttelevuus Pyöräilyn edistäminen Seudullinen pyöräilyn opastus Kävely Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa Liikuntarajoitteiset Kävelyn houkuttelevuus Kävelyn edistäminen Yhteenveto ja päätelmät LIITTEET: 1. Tyytyväisyyskyselyn aluejakokartta

4 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely JOHDANTO 1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Vuosina en kaupunki osallistui en teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen suorittamaan PYKÄLÄ-projektiin, jonka yhteydessä tehtiin käyttäjäkysely en pyöräily- ja kävelyolosuhteiden tasosta. Vuosina 2012, 2013 ja 2015 suoritettiin uusia kyselyitä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tarkemmin en asukkaiden mielipiteet pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja verrata tuloksia aiempien vuosien kyselytuloksiin. Vuosien kyselytutkimuksista saatu vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimukselle. Työn tavoitteena on saada tietoa en seudun asukkaiden pyöräily- ja kävelyväylien käyttökokemuksista. Mielipiteet en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista kartoitetaan alueellisesti. Tarkoituksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet edellisiin kyselytutkimuksiin verrattuna. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä kävelyn ja pyöräilyn väylästöön. Tuloksia voidaan hyödyntää myös en liikennesuunnittelussa sekä keskusta-alueen kehittämisessä. Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteisiin koko kaupungin alueella. ella on tiedostettu muun muassa PYKÄLÄ-projektin ja monien muiden selvityksien avulla useita pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla viimevuosien aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutkimusongelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään keinoja jalankulun ja pyöräilyn liikkujamäärien kasvattamiseksi. Tietoa saadaan lisäksi muun muassa ihmisten liikkumistottumuksista ja asenteista. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita en pyöräily- ja kävely-ympäristöstä. Tutkimusraportti sisältää kolme lukua. Johdanto-kappaleessa esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn sekä kävelyn koettu nykytila ella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan pääosin vuosien 2013 ja 2015 tutkimustulosten kanssa. Kolmannessa luvussa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johtopäätöksiä. Samalla arvioidaan myös työn onnistumista ja tulosten luotettavuutta.

5 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely KYSELYTUTKIMUS Tyytyväisyyskysely suoritettiin kaikille avoimena Internet-kyselynä, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avovastauskentistä. Kysely oli suunnattu en seudun asukkaille, ja tavoitteena oli saada tietoa en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Kysely suoritettiin aikavälillä , ja vastaajia seudulliseen kyselyyn saatiin yhteensä Sähköisen kyselyn lisäksi näkörajoitteisille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköpostitse. Seudulliseen kyselyyn vastanneista 54 % (807 vastaajaa) asuu ella ja lähes kaikki muut naapurikunnissa. ella asuvista vastaajista varsin suuri osa, noin 28 %, asuu keskustassa. Myös keskustan vieressä sijaitseva Kalevan ja Järvensivun alueet ovat suhteellisen vahvasti edustettuna 10 %:n osuudella tamperelaisista. Ikäryhmittäin suurimmiksi vastaajaryhmiksi ella nousivat ja vuotiaat. Sukupuolijakautumassa naisilla oli miehiä selvästi suurempi edustus 63 %:n osuudella vastaajista. Itsensä jollain tasolla liikuntarajoitteiseksi ilmoittaneita oli noin 4,2 % vastaajista. 1.1 Pyöräily Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua ella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuosina tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräilyn houkuttelevuuden kehitystä asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös tehdyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista Kesä- ja talvipyöräily Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Kyselyyn vastanneista 87 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkautena, ja noin 58 % pyöräilee vähintään viitenä päivänä viikossa. Vain noin 13 % vastaajista ei pyöräile juuri lainkaan. Kyselyyn vastanneiden pyöräilyaktiivisuutta kesäkaudella on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Pyöräilyaktiivisuus kesäkaudella Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Pyöräilyaktiivisuus kesäkauden aikana

6 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Pyöräilyaktiivisuus talvella Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Pyöräilyaktiivisuus talvikauden aikana Vuosien 2015 ja 2016 kyselyissä aktiivisten talvipyöräilijöiden osuus on ollut selvästi suurempi kuin vielä 2010-luvun alkuvuosina. Talvipyöräilyn suosion kasvu näkyy myös talvipyöräilyn liikennemäärien kasvuna viimeisen viiden vuoden jaksolla tarkasteltuna. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat merkittävästi eri asuinalueiden välillä. Keskimääräiset matkapituudet vaihtelevat keskustan alueen reilusta kolmesta kilometristä Atalan-Olkahisen ja Vuoreksen alueen yli yhdeksään kilometriin. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna keskimääräisen pyöräilymatkan pituus ei ole juurikaan muuttunut vaan matkan pituus on pysynyt tasaisesti noin 5 kilometrin pituisena. Pyöräilymatkojen pituuksia on esitelty tarkemmin alueittain kuvassa 3. Kuva 3. Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla

7 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Yli 65 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä pyörää ensisijaisesti työ- tai koulutukseen liittyviin matkoihin. Runsaasti pyöräilymatkoja tehdään myös vapaa-ajan harrastuksiin sekä kuntoilutarkoituksissa. Pyörämatkojentarkoituksia eri vuosien kyselyissä on esitelty kuvassa 4. Vuosien aikana tehdyissä kyselyissä työmatkaliikenteen osuus pääasiallisena pyöräilymatkan kohteena on kasvanut merkittävästi. Tavanomaisen pyöräilymatkan tarkoitus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 4. Pyörämatkojen ensisijainen tarkoitus eri kyselyissä Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 95 % pyöräilyn kysymyksiin vastanneista. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräily-ystävällisyyttä ja pyöräpysäköintimahdollisuuksia. Kyselystä saatuja keskiarvotuloksia arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5 3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6 5 hyvää tasoa. Alueen Kämmenniemi-Terälahti-Nurmi-Sorila vastaajamäärä jäi kyselyssä niin vähäiseksi että kyseisen alueen tuloksista ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.

8 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Taulukko1. Tyytyväisyys pyöräilyväylästöön ja olosuhteisiin alueittain ka 2016 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Pyöräilyväylien määrä 3,34 3,79 3,71 3,20 3,43 3,20 Pyöräilyn sujuvuus 2,90 3,50 3,33 2,83 2,92 2,64 Pyöräilyväylien laatutaso 2,57 2,93 3,04 2,41 2,32 2,42 Pyöräilyväylien kunto 2,99 3,36 3,08 3,05 2,72 3,34 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,45 3,86 3,67 3,55 3,64 3,25 Liikenneturvallisuuden tunne 2,96 3,64 3,17 3,05 3,08 2,79 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,38 2,64 2,74 2,10 2,42 2,28 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sor. Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Pyöräilyväylien määrä 2,52 3,36 2,50 3,74 3,35 3,41 Pyöräilyn sujuvuus 2,31 3,04 2,00 3,05 3,05 2,94 Pyöräilyväylien laatutaso 2,27 2,78 2,00 2,84 2,45 2,47 Pyöräilyväylien kunto 3,11 3,09 2,00 2,84 2,79 2,94 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,03 3,48 3,00 3,61 3,63 3,30 Liikenneturvallisuuden tunne 2,38 3,00 1,50 3,33 3,11 3,03 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 1,95 2,35 2,00 2,61 2,37 2,42 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Peltolammi Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores Pyöräilyväylien määrä 3,42 3,13 3,63 3,57 3,22 3,63 Pyöräilyn sujuvuus 2,97 2,68 3,05 2,93 2,84 3,13 Pyöräilyväylien laatutaso 2,48 2,16 2,63 2,86 2,45 3,13 Pyöräilyväylien kunto 3,30 3,08 2,74 3,00 2,84 3,50 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,45 3,48 3,53 3,07 3,29 3,88 Liikenneturvallisuuden tunne 3,15 2,50 3,16 3,14 2,84 3,38 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,63 2,27 2,39 2,50 2,47 2,25 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Koko en alueella kyselyssä parhaimmat arvosanat saivat pyöräily-ympäristön miellyttävyys sekä pyöräilyväylien määrä, jotka saivat kaikilla tutkimusalueilla vähintään tyydyttävän arvosanan. Kyselyssä huonoimman arvosanan sai tilapäisten pyöräilyjärjestelyiden taso, joka sai kokonaisarvosanaksi 2,38. Yhdeksällä tutkimusalueella 17:sta koettiin väliaikaisten liikennejärjestelyiden olevan huonolla tasolla. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 1.

9 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Taulukko2. Tyytyväisyys pyöräpysäköintimahdollisuuksiin alueittain ka 2016 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 2,56 2,92 3,00 2,57 2,62 2,36 2,81 3,00 3,09 2,70 2,82 2,61 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sor. Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 2,57 2,45 2,00 2,81 2,82 2,41 2,74 2,87 2,50 3,28 3,26 2,80 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Peltolammi Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 3,03 2,44 2,33 2,46 2,29 2,40 2,94 2,65 2,41 2,64 2,53 2,86 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Taulukossa 2 on esitetty käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräpysäköintimahdollisuuksiin joukkoliikenteen pysäkeillä ja julkisilla alueilla. Vastaajat ovat kokeneet en alueella pyöräpysäköintimahdollisuudet julkisilla alueilla olevan tyydyttävällä tasolla. Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin osalta vastaajat ovat huomattavasti tyytymättömämpiä ja viisi aluetta seitsemästätoista sai kyselyssä huonon arvosanan Mielipiteiden kehittyminen vuosien aikana Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tyytyväisyys pyöräily-ympäristöön ja pyöräilyn sujuvuuteen on lisääntynyt selvästi vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Pyöräilyväylien kunnon ja pyöräpysäköinnin osalta vastaajien tyytyväisyys on hieman heikentynyt. Tarkemmin tuloksia on esitelty taulukossa 3. Taulukko3. Tyytyväisyys pyöräilyn osa-alueisiin ella vuosina v.2012 v.2013 v.2015 v.2016 Pyöräilyn sujuvuus 2,70 2,80 2,57 2,90 Pyöräilyväylien kunto 3,00 3,10 2,84 2,99 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,00 3,10 3,13 3,45 Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 3,00 3,00 2,71 2,81 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

10 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Pyöräilyn houkuttelevuus Pyöräilyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 5. Vuoden 2016 tutkimuksessa 53 prosenttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2015 suoritettuun tutkimukseen verrattuna pyöräilyn houkuttelevuuden kasvu pysyi lähes ennallaan. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2013 kyselyssä ei ollut mahdollista vastata houkuttelevuuden heikentyneen. Kuva 5. Pyöräilyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vastaajien mukaan on myös pyöräilyn ilmapiirin kannustavuus. Pyöräilyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 6. Kuva 6. Pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syyt

11 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Pyöräilyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen, pyöräteiden laadun parantaminen ja uusien väylien rakentaminen, jotka valitsivat yli 50 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousi myös talvikunnossapidon parantaminen. Kyselyyn vastanneista noin 17 prosenttia ilmoitti jo pyöräilevänsä niin paljon kuin mahdollista. Kuva 7. Pyöräilyä lisäävät osa-alueet Seudullinen pyöräilyn opastus Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös vuonna 2015 käyttöön otetun seudullisen pyöräilyn viitoitusjärjestelmän toimivuutta. Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä 81 prosenttia koki uusien opasteiden helpottaneen pyöräreitillä pysymistä. Reitillä pysymisen lisäksi uudet opastetaulut saivat kyselyvastauksissa kiitosta ja niitä toivottiin otettavan laajemmin käyttöön myös pyöräilyn pääreittien ulkopuolella. Avovastauksissa esille nousi myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Yleisimpänä yksittäisenä asiana esille nousi opastejärjestelmässä käytettyjen punaisten väylänumeroiden tarkoitus, joka oli jäänyt edelleen osalle vastaajista epäselväksi. Reittinumeroiden lisäksi palautteissa esille nousi vahvimmin esille toive opastekartoista, joista alueen pyöräilyreitistöön voisi tutustua.

12 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävely Kyselyn avulla tutkittiin kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua keskustassa sekä asukkaiden omilla asuinalueilla samalla tavalla kuin pyöräilyn kohdalla. Saatuja tuloksia vertaillaan vuosina tehtyjen kyselyiden tuloksiin Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus Kyselyyn vastanneista noin 83 % kävelee keskustassa lähes päivittäin tai kerran viikossa. Vain alle 1 prosentti ei kulje keskustan alueella juuri lainkaan. Kuvassa 8 on keskustassa liikkumisen yleisyys esitetty tarkemmin. Vuosien aikana kävelyaktiivisuus keskustassa on lisääntynyt selvästi. Kuva 8. Kävelyaktiivisuus en keskustassa Kävelymatkoista koulu- ja opiskelumatkojen osuus on kasvanut merkittävästi aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Muutosta selittää nuorten vastaajien määrän lisääntyminen kouluille suunnatun tiedottamisen ansiosta. Koulu- ja opiskelumatkojen lisääntymisestä huolimatta työ- ja asiointimatkat ovat edelleen yleisimmät syyt kävelymatkoihin. Matkojen tarkempi jakautuminen on esitetty kuvassa 9. Tavanomaisen kävelymatkan tarkoitus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 9. Kävelymatkojen tarkoitus ella

13 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin Kävelyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 65 % kävelyn kysymyksiin vastanneista. Kävelyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, kävelyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, esteettömyyttä sekä liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta päivällä sekä pimeällä. Arvot 1 2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5 3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6 5 hyvää tasoa. Taulukko4. Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin alueittain ka 2016 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kävelyväylien määrä 4,03 4,40 3,89 3,87 4,12 3,98 Kävelyn sujuvuus 3,79 4,13 3,83 3,68 3,76 3,80 Kävelyväylien laatutaso 3,42 3,60 3,50 3,26 3,47 3,49 Kävelyväylien kunto 3,64 4,07 3,61 3,65 3,56 3,76 Esteettömyys 3,67 4,31 3,72 3,47 3,67 3,45 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,90 4,47 3,88 3,81 3,65 3,73 Liikenneturvallisuuden tunne 3,51 3,60 3,35 3,19 3,64 3,36 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,12 3,33 3,24 2,65 3,15 3,09 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,03 2,90 3,24 3,10 3,06 3,19 Kämmenn.- Terälahti- Nurmi.-Sor. Linnainmaa- Leinola Lielahti- Lentävänniemi Lukon- mäki- Kaukajärvi Kävelyväylien määrä 3,97 4,24 3,50 4,78 4,17 4,20 Kävelyn sujuvuus 3,66 3,94 2,50 4,33 4,00 4,05 Kävelyväylien laatutaso 3,22 3,24 2,50 4,00 3,58 3,20 Kävelyväylien kunto 3,63 3,65 2,00 4,33 3,75 3,45 Esteettömyys 3,40 4,07 2,50 3,86 3,75 3,26 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,61 4,00 4,50 4,11 3,92 3,70 Liikenneturvallisuuden tunne 3,12 3,41 4,00 3,89 3,42 2,90 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,63 2,76 4,50 3,11 3,17 3,00 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,18 3,47 2,50 3,00 3,17 2,95 Messukylä- Takahuhti Peltolammi- Multisilta Pispala- Tahmela Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Kävelyväylien määrä 4,16 4,10 3,80 3,71 4,21 3,50 Kävelyn sujuvuus 3,79 4,50 3,64 4,00 4,14 2,67 Kävelyväylien laatutaso 3,63 3,80 3,40 3,46 3,72 3,00 Kävelyväylien kunto 4,00 3,90 3,60 3,54 4,00 3,33 Esteettömyys 3,78 4,40 3,62 4,08 3,81 3,33 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,95 4,30 3,87 3,54 4,03 3,33 Liikenneturvallisuuden tunne 3,42 4,20 3,57 3,23 3,66 3,67 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,11 3,22 3,07 3,17 3,18 2,67 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,56 3,00 3,14 3,00 3,12 2,00 Vuores Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

14 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Koko kaupungin alueella kyselyssä vastaajat antoivat eniten positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät vuoden 2016 kyselyssä löytyivät Lielahti-Lentävänniemi alueelta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät vuoden 2015 kyselyn tapaan Pohjois-elta. Kyselyssä huonoimmat arvosanat osa-alueista sai tilapäisten kävelyjärjestelyiden taso. Vuoreksen ja keskustan asukkaat antoivat muihin kaupunginosiin verrattuna asuinalueensa väliaikaisille liikennejärjestelyille huomattavan huonon arvosanan. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 4. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta alueittain on esitetty taulukossa 5. Taulukosta käy ilmi että vastaajat pitävät asuinalueidensa turvallisuutta valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosana putoaa osassa kaupunginosista tyydyttävälle tasolle. Taulukko5. Sosiaalisen turvallisuuden tunne alueittain ella Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä ka 2016 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu 4,05 4,33 3,82 4,13 3,88 4,23 3,03 3,21 3,00 3,40 2,94 3,66 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sor. Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi 3,97 4,19 4,00 4,56 4,42 3,84 3,16 2,88 4,00 3,89 3,25 2,75 Lielahti- Lentävänniemi Messu- kylä- Takahuhti Peltolammi- Multisilta Pispala- Tahmela Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores 4,05 4,10 3,73 3,75 4,21 3,67 3,42 3,10 3,14 2,58 3,21 3,67 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

15 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa Keskustan kävelyväylien tyytyväisyyttä tutkittiin keskustassa asuvien ja keskustan ulkopuolella asuvien näkökulmasta sekä eri ikäryhmien välillä. Kävelyn olosuhteet keskustassa saivat kyselytutkimuksessa keskimäärin miltei hyvän arvosanan. Verrattaessa taulukossa 6 esitettyjä tuloksia käy ilmi että levähdys- ja oleskelupaikkoja lukuun ottamatta arvosanat parantuivat selvästi vuoden 2015 kyselyyn verrattuna. Taulukko6. Tyytyväisyys keskustan kävelyominaisuuksiin eri vuosien tutkimuksissa Kävelyväylien kunto 3,7 3,5 3,7 Esteettömyys 3,4 3,4 3,7 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,2 3,1 Kävelyn sujuvuus 3,8 3,5 3,8 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3, Liikuntarajoitteiset Kyselyssä selvitettiin myös liikkumista haittaavan esteen omaavien henkilöiden mielipiteitä asuinalueidensa ja kaupungin keskustan liikkumismahdollisuuksiin. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 27 liikuntarajoitteiselta henkilöltä. Tuloksista käy ilmi että kesäaikana vastaajat pitävät liikkumismahdollisuuksiaan omilla asuinalueilla sekä keskustassa hyvinä, mutta talviaikana mahdollisuuksien koetaan putoavan tyydyttävälle tasolle. Tarkemmin tuloksia on esitetty taulukossa 7. Kyselyyn saatujen avovastausten sisältö tukee hyvin taulukon sisältöä, sillä erityisesti talvikunnossapidon ongelmat nousivat vahvasti esiin saaduissa palautteissa. Talvikunnossapidon aiheuttamien liikkumisongelmien lisäksi avovastauksissa nousivat useita kertoja esiin korkeista reunakivistä aiheutuneet ongelmat sekä jalkakäytävillä ja yhdistetyillä väylillä liikkuvista pyöräilijöistä aiheutuvat vaaratekijät. Hyvä 3,6-5 Taulukko7. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet Liikkumismahdollisuudet asuinalueellasi kesällä 3,60 3,89 Liikkumismahdollisuudet asuinalueellasi talvella 2,64 3,23 Liikkumismahdollisuudet keskustassa kesällä 3,34 3,85 Liikkumismahdollisuudet keskustassa talvella 2,63 3,00 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5

16 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävelyn houkuttelevuus Kävelyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 10. Vuoden 2016 tutkimuksessa 34 prosenttia vastanneista koki kävelyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2015 suoritettuun tutkimukseen verrattuna kävelyn houkuttelevuuden kasvu pysyi lähes ennallaan. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyselyssä alkaen vastaajien oli ensikertaa mahdollista kertoa kävelyn houkuttelevuuden heikentyneen Lisääntynyt paljon Lisääntynyt Pysynyt samana Heikentynyt EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Kävelyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan kävelyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen kävelyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osassa vastaajien mukaan on myös yleisilmapiirin muuttuminen kävelyä kannustavaksi. Kävelyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 11. Uudet väylät ja muu uusi infrastruktuuri 42,4 % Nykyisen kävelyinfran parantaminen 56,0 % Lisääntyneet istuin- ja oleskelumahdollisuudet Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi Kävelyn näkyvyys mediassa 16,8 % 7,2 % 9,6 % 15,2 % Kävelyn kannustava yleisilmapiiri 36,0 % Muu syy 4,8 % Kuva 11. Kävelyn houkuttelevuuden kasvun syyt

17 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävelyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös kävelyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi talvikunnossapidon parantaminen, jonka valitsi 40 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös, suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä kävely-ympäristön kehittäminen, jotka esiintyivät noin 38 prosentissa vastauksista. Kyselyyn vastanneista alle 17 prosenttia ilmoitti jo kävelevänsä niin paljon kuin mahdollista. Kävelypainotteisten alueiden ja katujen rak. Lähipalveluiden lisääntyminen Kävelyväylien laadun parantaminen Kävelyreittien varustelun parantaminen Kävelyreittien viitoituksen ja opasteiden parantaminen Kävely-ympäristön kehittäminen (vihreys, siisteys) Suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen Kävelyväylien talvikunnossapidon tehostaminen Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa Kävelyn terveyshyödyistä tiedottaminen Kävelyreiteistä tiedottaminen Kävelytapahtumat Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä Kävelemme jo niin paljon kuin mahdollista ei mikään 27,6 % 31,1 % 34,9 % 32,3 % 7,5 % 37,5 % 38,6 % 17,8 % 40,0 % 5,2 % 5,6 % 7,5 % 5,4 % 4,2 % 16,6 % 4,4 % Kuva 12. Kävelyä lisäävät osa-alueet

18 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tutkimuksessa on onnistuttu hyvin kartoittamaan pyöräilyn ja kävelyn tila ella. Tietoa on saatu myös pyöräilijöiden tekemistä matkoista, niiden pituuksista ja tarkoituksista. Saatuja tietoja on verrattu vuosina tehtyjen kyselyiden tuloksiin ja pyritty näkemään kehityssuuntia. Tämän tukena on ollut houkuttelevuuden muutoksen arvioiden tarkastelu ja avoimesta palautteesta saatu tieto. Kyselyssä on selvitetty kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja pyöräväylien laatua kuvaavia tekijöitä en yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 eri alueelta. Pyöräilyn tyytyväisyyskyselyssä eniten positiivista palautetta annettiin pyöräilyväylien määrästä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyydestä. Pyöräilyolosuhteiden osalta kaupungin tyytyväisimmät asukkaat löytyivät Atala-Olkahinen alueelta, vastaavasti heikoimmat arvosanat annettiin pyöräilyolosuhteille Pohjois-ella. Lievä enemmistö vastaajista koki pyöräilyn houkuttelevuuden parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana. Merkittävimmiksi pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Pyöräilyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät pyöräteiden laadun parantamista sekä risteysten sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista. Verrattuna aiemmista kyselyistä kerättyihin tietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät arviot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin saadut arviot ovat muuttuneet hieman paremmiksi. Erityisesti pyöräily-ympäristön viihtyisyyttä ja pyöräilyn sujuvuutta verratessa mielipiteet ovat muuttuneet selvästi aiempia vuosia positiivisemmiksi. Suurin kritiikki kohdistui edellisvuoden kyselyn tapaan työnaikaisten liikennejärjestelyjen hoitoon. Tutkimustulosten mukaan ihmiset suhtautuvat positiivisesti polkupyöräilyn lisäämiseen kaupungissa ja saatujen avovastausten pohjalta käy selvästi ilmi, että monet kuntalaiset ovat halukkaita osallistumaan pyöräilyn kehittämiseen ella. Kävelyn kyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät löytyvät Lielahti-Lentävänniemi ja Atala-Olkahinen alueilta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät Pohjois-elta sekä Vuoreksesta. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoavat monin aluein tyydyttävälle tasolle. Selvästi turvattomimmaksi alueeksi kävelijät kokivat edellisvuoden tapaan Tesoma-Lamminpää alueen. Kyselyssä kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman kasvaneen 2015 ja 2016 aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden rakentamisen. Merkittäväksi koettiin myös kävelyyn kannustavan ilmapiirin ella. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuuden parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön kehittämistä viihtyisämmäksi. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia selvitettiin kyselyssä keskustassa sekä koko en alueella. Vastauksissa havaittiin että koko kaupungin alueella liikkumismahdollisuudet heikkenevät selvästi talvikauden aikana. Vuoden 2016 kyselyssä vastaajat kokivat liikkumismahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä.

19

20 en kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101