TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 (päivitetty vastaamaan verotuloennustetta )

Transkriptio

1 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 (päivitetty vastaamaan verotuloennustetta ) Vuoden 2016 talousarvioiden laadinnassa on syytä noudattaa varovaisuutta, eikä talousarvion suunnittelun pohjana voi käyttää vuoden 2014 talousarviota. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2014 tilinpäätös ja vuoden 2015 toteuma. Vaalan kunnan vuoden 2014 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen ja kunnan taseessa on ylijäämää n. 1,2 miljoonaa. Kunnan yleinen taloustilanne on siis parantunut kun tarkastellaan kunnan taseessa olevaa kattamatonta alijäämää. Kunnan taloutta rasittaa kuitenkin velan suuruus ja tulevaisuuden investoinnit sekä arviot tulevasta tulokehityksestä. Vuoden 2015 puolivuotiskatsauksen perusteella kuluvana vuonna on mahdollista pysyä budjetissa. On kuitenkin huomioitava, että budjetti 2015 on merkittävästi suurempi kuin vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella olisi voitu arvioida. Mikäli budjetissa pysytään on toimintamenojen kasvu 5,1%:a. Epävarmuustekijänä on, kuten muinakin vuosina, loppuvuodelle sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys, joka voi aiheuttaa nopeitakin muutoksia kuluvan vuoden tulokseen. Päästäksemme budjetin mukaiseen ylijäämään tulee kaikkien edelleen noudattaa talouskuria ja suunnittelemattomista hankinnoista pidättäytyä. Vuosi 2016 tulee olemaan tiukka, koska verotulot ja valtionosuudet eivät tule juurikaan kasvamaan ja kustannuksissa on nousupainetta. Henkilöstömenojen kasvu on keskimäärin 0,8%. Valtio pudottaa yhteisöveron jako-osuutta kunnille 5%-yksikköä vuonna Viime syksynä kunnanhallitus pyysi osastoilta ja Oulunkaarelta säästöesityksiä. Viime vuonna tehtyjä esityksiä on järkevää tuoda talousarvioesitykseen, jotta menojen kasvu ei karkaa käsistä ja rakenteellisia kustannuksia saadaan vähennettyä. Syyskuussa päivitetyn verotuloennusteen mukaan Vaalan verotulot ovat ensi vuonna euroa. Verotulokertymä olisi siis euroa vuoden 2014 suurempi ja laskua vuoteen ,9%. Taloussuunnitelmassa oli arvioitu verotuloiksi euroa. Ilman voimalaistosten kiinteistöveron ylärajan nostoa verotulojen lasku vuoteen 2015 olisi -3%. Kiinteistöveron ylärajan nosto merkitsee siis Vaalalle noin euron verotulon lisäystä tuleville vuosille. Huomioitavaa on se, että kuluvan vuoden verotulot ovat kehittymässä ennusteen mukaan paremmin kuin, mitä talousarviossa 2015 on arvioitu; erotus olisi noin Kuukausikohtaisen verotilityksen mukaan elokuun lopussa olisi kuitenkin kertynyt veroja saman verran kuin viime vuonna. Valtionosuuslaskelmassa on vuodelle 2015 arvioitu valtionosuuksia kertyvän euroa euron sijaan. Tämä on euroa enemmän kuin 2015 budjetissa. Uusimman ennusteen mukaan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2016 on Kunnan kokonaisvaltionosuuden arvioimiseksi tulee ottaa huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön osuus. Arvio leikkauksen suuruudesta on Arvion mukaan Vaalan kunnan valtionosuudet olisivat näin vuodelle euroa. Taloussuunnitelmassa arvio on ollut Koska vuoden 2015 talousarviota ei voi käyttää talousarvion laadinnan pohjana, niin nettoraamia ei aseteta. Jokaista vastuualuetta tullaan tarkastelemaan erikseen ottaen huomioon joko vähenevä tai kasvava palvelutarve. Jokaisen vastuualueen tulee laatia talousarvio erityisen tarkasti peilaten sitä vuoteen 2014 ja arvioon vuoden 2015 tuloksesta. Lisäksi pyydetään selvitys henkilöstömäärän kehityksestä viimeisen viiden vuoden aikana ja suunnitelma seuraavaksi 3 vuodeksi. Valtuustonseminaari koskien talouden suunnittelua ja elinkeinoja pidetään 24.9, jolloin hallintokunnilla ja Oulunkaarella on hyvä olla esittää alustava ehdotus omaksi budjetikseen

2 TULOJEN KEHITYS VEROTUS Taloussuunnitelmassa oli arvioitu vuoden 2016 verotuloiksi euroa. Syyskuussa päivitetyn verotuloennusteen mukaan Vaalan verotulot ovat ensi vuonna euroa. Verotulokertymä olisi siis euroa vuoden 2014 suurempi ja laskua vuoteen ,9%. Taloussuunnitelmassa oli arvioitu verotuloiksi euroa. Ilman voimalaistosten kiinteistöveron ylärajan nostoa verotulojen lasku vuoteen 2015 olisi -3%. Kiinteistöveron ylärajan nosto merkitsee siis Vaalalle noin euron verotulon lisäystä tuleville vuosille. Huomioitavaa on se, että kuluvan vuoden verotulot ovat kehittymässä ennusteen mukaan paremmin kuin, mitä talousarviossa 2015 on arvioitu; erotus olisi noin Veronsaajien palvelun mukaan elokuun loppuun mennessä veroja on kertynyt yhtä paljon kuin vuoden 2014 elokuun loppuun mennessä. Kunnallisveroja on tilitetty noin euroa vähemmän kuin viime vuonna ja yhteisöveroja puolestaan n ja kiinteistöveroja n enemmän. Kuluvan vuoden kertymään tulee seurata kuukausittain. Vaalan kunnan tuloveroprosentti on 21,5 vuonna Yhden tuloveroprosentin tuotto on veroennustekehikon mukaan n euroa. Tuloarvio riippuu paljolti talouden suhdanteista ja työssäkäyvien ja eläkettä saavien asukkaiden määrästä. Vaalan kunnan ns. todellinen veroprosentti on n. 14 vähennysten jälkeen. Vaalan kunnanvaltuusto tekee lokakuussa päätöksen siitä, korotetaanko veroja vuodelle Talousarvionlaadinnassa verotulojen osalta on lähdetty verotulosta, joka ei pidä sisällään verojen korotusta. VALTIONOSUUDET Valtionosuuslaskelmassa on vuodelle 2015 arvioitu valtionosuuksia kertyvän euroa euron sijaan. Tämä on euroa enemmän kuin 2015 budjetissa. Taloussuunnitelmassa oli arvioitu vuoden 2016 valtionosuuksiksi euroa Uusimman ennusteen mukaan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2016 on Kunnan kokonaisvaltionosuuden arvioimiseksi tulee ottaa huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön osuus. Arvio leikkauden suuruudesta on on Arvion mukaan Vaalan kunnan valtionosuudet olisivat näin vuodelle euroa. PALVELUMAKSUT JA MUUT TULOT Vuodelle 2016 tulee tarkastella kaikkien palvelumaksujen taso vastaamaan yleistä kasvua. Maksuja tulisi korottaa n. 1,3%, mikäli se on mahdollista. Tulot tulee laskea tulokohtaisesti vuoden 2014 toteutumasta. Tavoitteena on mahdollisimman oikea tulotaso. Tonttien myyntitulo budjetoidaan nollaksi ja tulot kirjataan hallinto-osaston alle. Metsänmyyntitulot arvioidaan metsänhoitosuunnitelman mukaan.

3 MENOT KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. KT:n valtuuskunta sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjen hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. KT lähettää sopimusalakohtaiset yleiskirjeet syksyn aikana. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain oittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Budjetin luonnosvaiheessa voi käyttää palkkoihin laskennallista 0,8 prosentin korotusta. Lopulliseen budjettiin palkat tulisi laskea mahdollisimman tarkkaan sopimusaloittain, jotta vastuualueen palkkamenot olisivat oikein. Sijaismäärärahojen tarvetta voi arvioida edellisten vuosien perusteella ja budjetoida sijaismäärärahoihin riittävästi. Vuosipalkkojen laskemisessa auttavat Sari Mannermaa, Lea Karppinen, Raija Mûller ja Pirkko Leinonen. Varhe-maksun ja eläkemaksun budjetoinnissa otetaan huomioon ennakkomaksut ja lopullinen maksu. Määrärahatarpeen arvioinnin perustana ovat kuluvan vuoden maksusuoritukset ja Kuntien eläkevakuutuksen arvio eläkemaksun kokonaistason kehityksestä talousarviovuonna. Vuodelta 2016 eläkemenoperusteisten ennakkojen osalta ei hallintokunnittaista tietoa ole käytettävissä, joten hallintokuntia kehotetaan käyttämään pohjana vuoden 2015 talousarviota. Varhe-maksujen osalta lasketaan kaikille yksiköille talousarviossa 1,26% palkkasummasta, mutta lopulliset maksupäätökset kirjataan ao. hallintokunnalle. Jos yksiköllä on odotettavissa varhaiseläkepäätöksiä, kannattaa asiaan varautua myös budjetissa. Sosiaalivakuutusmaksut (2016) % Tili kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut 2, työttömyysvakuutusmaksu 0,80 % -> asti, ylimenevältä 3,15 2, % muut (tapaturmavakuutusmaksu) 0, taloudellinen tuki 0, Palkansaajien eläkemaksu 7,20 53 vuotta täyttäneillä Palkansaajien eläkemaksu alle 53-vuotiailla 5,70 palkkaperusteinen eläkevak.maksu (Kuel) 17, palkkaperusteinen eläkevak. maksu (Vael) 21, eläkemenoperusteinen eläkevak.maksu 0, varhaiseläkemaksu (omavastuumaksujen tilalle), arvio 1, (Em. %-osuuksiin voi vielä tulla muutoksia) Vuonna 1970 ja sen jälkeen syntyneiden opettajien eläkemaksut lasketaan pääsääntöisesti KuEL:n mukaisesti (ks. taulukko edellä). Muiden opettajien eläkevakuutusmaksu on 21,02 % palkkasummasta (talousarviotili 4111). Niiden määräaikaisten työntekijöiden työn jatkosta, joiden nykyinen sopimus ei jatku v.2016 on neuvoteltava aina esimiehen ja johtoryhmän kanssa. Esitykset määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden jatkon osalta on oltava kunnanhallituksen tiedossa lokakuun loppuun mennessä.

4 Vuonna 2016 jatketaan täyttölupamenettelyä kevennetysti. Sellaista vakinaista henkilöstöä, johon budjetissa (käyttötalousosa tai investoinnit) ei ole varauduttu, ei saa palkata ilman kunnanhallituksen lupaa. Budjetin mukaiset palkkaukset (vakituiset, määräaikaiset, sijaisuudet) hallintosäännön mukaan. Sijaismäärärahoihin tulee arvioida viime vuosien perusteella realistinen määrärahatarve. Sijaismäärärahojen ylitysoikeus tulee hakea ennen ylitystä. Sitovuustaso on osastotaso. Ellei ylitysoikeutta haeta ajoissa, tulee sijaismäärärahojen ylitys kattaa oman osaston sisältä. KOROT Pitkäaikaisten lainojen korkotaso on pysynyt hallinnassa ja korkomenoissa on pystytty säästämään budjetoituun nähden. Tänä vuonna säästö on noin Tulevalle vuodelle Vuodelle ja vuodelle MATKAKULUT JA HANKINNAT Kaikki talousarvioon sisältyvät hankinnat pitää perustella kirjallisesti ja harkinnanvaraiset hankinnat on syytä jättää tekemättä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Leasing-hankintojen kustannusvaikutuksiin. Virka-, koulutus-, ja seminaarimatkoissa käytetään harkintaa niiden tarpeellisuudesta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös etäyhteyksiä. Talousarvion valmistelun yhteydessä tiedossa olevat matkat ja koulutukset tulee käydä läpi esimiehen kanssa ja hakea niille hyväksyntä etukäteen. Esimiesten toivotaan keskustelevan jo syksyllä henkilökunnan kanssa koulutustarpeista, jotta tarve ja kustannukset voidaan arvioida budjettiin ja kirjata koulutussuunnitelmaan. OSTOPALVELUT Ostopalvelut tulee arvioida palveluittain eli yksilöidä ja laskea kohteittain. Pakollisista ostopalveluista tulee budjettiin merkitä mahdollisimman totuudenmukainen hinta (esim. tarkistaa hinta myyjältä, mikäli sopimus on voimassa vielä vuonna 2016). Sen sijaan valinnaisista osto- ja konsultointipalveluista tulee pidättäytyä. Kaikki talousarvioon varattavat ostopalvelumäärärahat tulee perustella kirjallisesti. POISTOT Poistoissa noudatetaan valtuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Poistoajat ovat pääsääntöisesti lyhentyneet, käytössä olevat ajat löytyvät J:\talous\poistot. TILIKARTTA JA TALOUSARVION SYÖTTÄMINEN Mahdollisten uusien, tilikartasta puuttuvien tilien käyttöön otosta tulee ottaa yhteyttä Päivi Tienhaaraan, puh Arvonlisäveroa ei sisällytetä käyttötalous- ja investointiosan määrärahoihin lukuun ottamatta vähennysrajoitusten alaisia sekä vähennys-/palautusjärjestelmän ulkopuolisia toimintoja SITOVUUSTASO Talousarvion sitovuustaso on hallintokunnissa tulosalueen nettomenot. MUUTA Sisäiset menot ja tulot budjetoidaan erillisille tileille (/sis). Myyjien tulee ilmoittaa arvio

5 palvelujen määristä ostajille, erityisesti ruoka-, siivous- ja talonmiespalvelujen osalta, jotka ovat volyymiltaan suurimmat erät ja koskettavat useimpia yksiköitä. Sisäisiä eriä ovat lisäksi (pesulapalvelut), valokopiot, konekeskuksen palvelut, rakennusten kunnossapitopalvelut sekä tilityserävuokrat (=urheilutalon vuokra). Mikäli myyjä ei ole ilmoittanut hintaa vuodelle 2016, sisäisiä veloituksia arvioitaessa käytetään vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisia lukuja, ellei ole tapahtunut toiminnallisia muutoksia ( sama summa myyjällä ja ostajalla). Lämpölaitoksen ja vesilaitoksen ostot ja myynnit käsitellään ulkoisina erinä. Tilit ovat 4485 Palvelujen osto lämpölaitokselta 4486 Palvelujen osto vesilaitokselta 4645 Lämmönosto lämpölaitokselta 4646 Vedenosto vesilaitokselta 3145 Myyntituotot lämpölaitokselta 3146 Myyntituotot vesilaitokselta INVESTOINNIT Investointiosaan arvioidaan hankkeen talousarviovuonna tarvittava määräraha ilman arvonlisäveroa. Lisäksi esitetään aiempina vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Jos hanke viivästyy talousarvioon arvioidusta aikataulusta, tarvittava osa on otettava seuraavien vuosien talousarvioon. Perustelutietona esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio. Investointiosaan ei tule esittää alle euron hankkeita. Investoinneilla tarkoitetaan sellaista käyttöomaisuutta (esineitä ja muita hyödykkeitä), jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuuden hankintamenoon luetaan nimellishankintahinnan lisäksi esim. rahti- ja asennusmenot, jotka ovat tarpeen käyttövalmiuden aikaansaamiseksi, mutta EI ohjelmiston käyttöönoton vaatimaa koulutusta. Atk-laitteet budjetoidaan menoksi ao. yksikköön, ei investointiosaan. Sama koskee muita vastaavia pienehköjä hankintoja, jotka nekin täytyy kirjallisesti perustella. Investointi tulee esitysvaiheessa jaotella seuraavasti: aineet, tarvikkeet, tavarat/palkkakulut/ostopalvelut. Eri vastuualueet voivat tehdä omat esityksensä investointiosaan kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle mennessä. Investointien kokonaismäärässä noudatetaan edelleen erittäin tiukkaa linjaa. Aikataulu Talousarvion ja suunnitelman laatiminen on aikataulutettu seuraavasti: - osaston talousarvioesitys valmis kunnanhallitus (ta-kokous) kunnanvaltuusto Talousarviokirjan kokoamisessa noudatetaan viimevuotista tapaa, jossa kriittiset menestystekijät johdetaan kuntastrategiasta. Vaalan kunnan strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme.

6 Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina Yhteiset tavoitteet Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Missä on onnistuttava Näistä valitaan omat kriittiset menestystekijät. Vuodelle 2016 on valittava vähintään alleviivatut oleva. Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä

7 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat ja osallistuvat asukkaat Myönteinen tunnettuus Laadukas kaavoitus Siisti ympäristö kuntakeskuksessa ja kyläkeskuksissa Maisemanhoito Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Toimivat vaikuttamisen kanavat Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja myönteisen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Omistajapolitiikka on johdonmukaista ja tuloksekasta Johtamisjärjestelmä on läpinäkyvä ja sujuva Konsernijohtaminen on tehokasta ja tuloksellista Sisäinen valvonta toimii Riskit pystytään minimoimaan Tytäryhteisöjen tilinpäätöstiedot Ajantasaiset konserniohjeet, riskikartoitukset sekä omistajapolitiikan linjaukset

8 HALLINTOKUNTA Toiminnan kuvaus Perustehtävä / Toiminta-ajatus VUOSISUUNNITELMA 2016 Osasto / vastuualue / palveluyksikkö Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Vastuualueen ja lautakunnan tehtävänä on poimia kunnan strategista tähän sellaisia asioita, joita se kokee voivansa toiminnassaan edistää. Tavoitteet 2016 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2016 JAKELU Hallinto-osasto Oulunkaaren kuntayhtymä Tytti Määttä Sivistyslautakunta Liisa Leinonen Juho Leppänen Lea Karppinen kirjanpito palkat Arja Aaltonen Leena Pimperi-Koivisto Juha Torvinen H. Tapio Hanhela Maritta Haimakainen Riitta Korhonen Sinikka Rantalankila Veneheitto / Tapani Karhu Vaalan yhtenäiskoulu/ Jouni Meriläinen Sari Mannermaa Anita Keränen Anu Vuorinen Ympäristölautakunta Juha Airaksinen Matti Matero Jukka-Pekka Hynynen Liikelaitokset Salme Tiri-Karjalainen Ilkka Lyttinen Pertti Karjalainen Leena-Kaisa Pärkkä Hilkka Turunen Maija Kolehmainen Kalle Kurtti Pirkko Leinonen