VAALAN KUNTA Vaalantie 14, Vaala Vaihde (08) , Telefax TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018

Transkriptio

1 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa on noudatettava tiukkaa linjaa, eikä talousarvion suunnittelun pohjana voi käyttää vuoden 2017 talousarviota. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ja vuoden 2017 toteuma. Vaalan kunnan vuoden 2016 tilinpäätös oli n euroa ylijäämäinen ja kunnan taseessa on ylijäämää n. 2,7 miljoonaa. Kuluvan vuoden talousennuste on kuitenkin kääntynyt puolivuotistarkastelussa huonompaan suuntaan ja jotta vuoden 2017 toiminnan tulos saadaan pidettyä ylijäämäisenä edellyttää se tiukkaa talouskuria. Tiukkaa talouden seurantaa tulee jatkaa myös vuonna Kunnan yleinen taloustilanne on parantunut, mutta kunnan taloutta rasittaa kuitenkin velan suuruus ja tulevaisuuden investoinnit sekä arviot tulevasta tulokehityksestä. Lisäksi tuleva vuoden 2020 aluehallintouudistus tuo epävarmuutta kunnan lähivuosien talouden suunnitteluun. Vuoden 2017 puolivuotiskatsauksen perusteella kuluvana vuonna budjetissa pysyminen on hyvin epävarmaa. Kunnan toimintatuotot ovat jäljessä tasaiseen toteumaan verrattuna noin euroa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysmenot ovat ylittäneet budjetin. Oulunkaaren taloustiedotteen 6/2017 mukaan ylitys on euroa, mikä johtuu siitä, että erikoissairaanhoito on ylittänyt budjettinsa eurolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän hieman budjetoitua enemmän n , mutta verotulojen arvioidaan toteutuvan euroa budjetoitua heikommin. Edellisten erien yhteisvaikutus tällä hetkellä on n euroa, mikä on varsin suuri summa kurottavaksi umpeen loppuvuoden aikana. Talousarvioon verrattuna on korkokuluissa näkyvissä euron säästö. 1-6/2017 osavuosikatsauksessa ulkoiset toimintatuotot olivat seuraavat: hallintopalvelut n euroa talousarviota parempi tulos, samoin sivistyspalveluissa tulos euroa suunniteltua parempi. Teknisten palveluiten ulkoinen myynti jää tavoitteesta. Huomoitavaa on se, että kunnan oraganisaatioiden toimintakulut ovat pysyneet budejetissa. Edellä mainittujen syiden vuoksi 1-6/2017 tulos euroa tappiollinen. Jotta budjettiin päästäisiin ja että vuoden 2017 tulos säilyisi ylijäämäisena, tulee kaikkien edelleen noudattaa talouskuria ja suunnittelemattomista hankinnoista tulee pidättäytyä. Talousarviossa pysyminen edellyttäisi erikoissairaanhoidon kulujen merkittävää alenemista loppuvuonna, Oulunkaaren oman toiminnan budjetin alittumista ja kunnan oman toiminnan säästöjä sekä toimintatuottojen parempaa kehittymistä. Nollatulokseen pääseminenkin edellyttää tulojen merkittävästi parempaa kertymistä ja menojen alittamista soten oman toiminnan ja kunnan osalta, mikäli erikoissairaanhoito ei merkittävästi tasaannu loppuvuoden osalta. Toisella puolivuotisjaksolla henkilöstössä tapahtuu eläköitymistä ja lähtökohtaisesti heidän työtehtävät tulee organisoida uudelleen mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevalle henkilöstölle tai pystyä organisoimaan työ yhdessä naapurikuntien kanssa. Tällöin loppuvuodelle saataisiin säästöjä henkilöstökuluissa. Kunnan organisaation sopeuttamista kunnan väkilukuun tulee jatkaa. Mahdollisia uusia rekrytointeja tulee harkita huolellisesti. Vuosi 2018 tulee olemaan tiukka, koska verotulot ja valtionosuudet laskevat ja kustannuksissa on nousupainetta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat noin alhaisemmat kuin vuonna Kilpailukykysopimus vähentää jonkin verran vuodelle 2018 työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset huomioitiin jo vuoden 2017 talouarviossa. Koska vuoden 2017 talousarviota ei voi käyttää talousarvion laadinnan pohjana, niin nettoraamia ei aseteta. Jokaista vastuualuetta tullaan tarkastelemaan erikseen ottaen huomioon joko vähenevä tai kasvava

2 palvelutarve. Jokaisen vastuualueen tulee laatia talousarvio erityisen tarkasti verraten sitä vuoteen 2016 ja arvioon vuoden 2017 tuloksesta. Lähtökohtaisesti toimintakulujen laskupaine on noin 0,6-1,0% verran. Henkilöstön osalta pyydetään selvitys henkilöstömäärän kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana ja suunnitelma seuraavaksi kolmen vuodeksi. Valtuustonseminaari koskien kunnan strategiaa ja taloutta pidetään 31.8., jolloin hallintokunnilla ja Oulunkaarella on hyvä olla esittää alustava ehdotus omaksi budjetikseen. Järjestämissopimusneuvottelu pidetään Oulunkaaren kanssa TULOJEN KEHITYS Verotus Kesäkuussa päivitetyn verotuloennusteen mukaan Vaalan verotulot ovat kuluvana vuonna euroa. Verotulokertymä olisi siis n euroa pienempi kuin vuonna 2016 ja laskua vuoteen 2016 olisi -2,9%. Lisäksi tämä on euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle Verotuloennusteen mukaan verotulot vuodelle 2018 ovat euroa. Verotulot vähentyisivät vuoden 2017 arvioon nähden eurolla (-1,3 %:a) ja vuoteen 2016 verrattuna n euroa. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2018 on arvioitu verotuloja euroa. Verotulojen arvioidaan siten vähentyvän noin euroa taloussuunnitelmasta. Vaalan kunnan tuloveroprosentti on 21,5 vuonna Yhden tuloveroprosentin tuotto on veroennustekehikon mukaan n euroa. Tuloarvio riippuu paljolti talouden suhdanteista ja työssäkäyvien ja eläkettä saavien asukkaiden määrästä. Vaalan kunnan ns. todellinen veroprosentti on n. 14 vähennysten jälkeen. Vaalan kunnanvaltuusto tekee syksyn aikana päätöksen siitä, korotetaanko veroja vuodelle Talousarvion laadinnassa verotulojen osalta on lähdetty verotulosta, joka ei pidä sisällään verojen korotusta. Valtionosuudet Valtionosuuslaskelmassa on vuodelle 2017 arvioitu valtionosuuksia kertyvän Tämä on euroa enemmän kuin vuoden 2017 talousarvioon on kirjattu. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän noin euroa enemmän kuin vuonna Uusimman ennusteen mukaan valtionosuudet vuodelle 2018 ovat yhteensä euroa. Valtionosuuksien arvioidaan siten vähenevän vuodesta 2017 n euroa ja vuodesta 2016 noin euroa. Taloussuunnitelmassa oli arvioitu vuoden 2018 valtionosuuksiksi euroa. Valtionosuuksien siten arvioidaan laskevan euroa taloussuunnitelman tasosta. Valtionosuudet koostuvat peruspalvelujen valtionsuuksista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2018 arvioidaan olevan euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen on euroa.

3 Palvelumaksut ja muut tulot Vuodelle 2018 tulee tarkastella kaikkien palvelumaksujen taso vastaamaan yleistä kasvua. Maksuja tulisi korottaa n. 1,5 %:a, mikäli se on mahdollista. Tulot tulee laskea tulokohtaisesti vuoden 2017 toteutumasta. Tavoitteena on mahdollisimman oikea tulotaso. Tonttien myyntitulo budjetoidaan nollaksi ja tulot kirjataan hallinto-osaston alle. Metsänmyyntitulot arvioidaan metsänhoitosuunnitelman mukaan. MENOT Henkilöstökulut ja palkkaus Kilpailukykysopimuksen sopimuskausi on Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2018 talousarvioon seuraavasti: Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla ajanjaksolla tarkoittaa käytännössä sitä, että lomanmääräytymisvuoden lomaraha maksetaan KVTES :n mukaisilla lomarahaprosenteilla (6 %, 5 % tai 4 %). Lomarahat maksetaan 30 prosentilla alennettuina vasta lukien. Budjetin luonnosvaiheessa ei tule käyttää palkkoihin laskennallista korotusta. Lopulliseen budjettiin palkat tulisi laskea mahdollisimman tarkkaan sopimusaloittain, jotta vastuualueen palkkamenot olisivat oikein. Palkkamenojen budjetoinnissa tulee huomioida henkilöstömuutosten kustannusvaikutukset esim. irtisanomisista johtuen. Sijaismäärärahojen tarvetta voi arvioida edellisten vuosien perusteella. Vuosipalkkojen laskemisessa auttavat Sari Takkula, Raija Mûller ja Pirkko Leinonen. Varhe-maksun ja eläkemaksun budjetoinnissa otetaan huomioon ennakkomaksut ja lopullinen maksu. Määrärahatarpeen arvioinnin perustana ovat kuluvan vuoden maksusuoritukset, Kuntien eläkevakuutuksen arvio eläkemaksun kokonaistason kehityksestä talousarviovuonna sekä palkkakulut 2016 vuoden tilinpäätöksessä. Varhemaksun ja eläkemenoperusteisen maksun suuruutta arvioitaessa käytetään perusteena 2017 vuoden ennakkolaskujen yhteismäärää. Maksut on tiliöity osastoittain. Vuoden 2018 varhemaksun arvio saadaan kertomalla vuoden 2017 ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,13. Vuoden 2018 eläkemenoperusteinen maksu saadaan kertomalla vuoden 2017 ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,01. Oleellista on huomioida mahdollinen palkkakustannusten lasku, johtuen henkilöstövähennyksistä. Tällöin vertailukohteena käytetään vuoden 2016 tilinpäätöksen palkkakuluja. Mikäli palkkakustannukset laskevat, vähennetään 2018 talousarvion varhe- ja eläkemenoperusteista maksua prosentuaalisesti samassa suhteessa.

4 Sosiaalivakuutusmaksut (2017) % Tili Sairausvakuutusmaksu 1, Työttömyysvakuutusmaksu, (0,80 % -> euroon asti, 3, ei ole huomioitu kiky:n vaikutuksia) Tapaturmavakuutusmaksu 0, Taloudellinen tuki 0, Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63-vuotta 6,15 täyttäneillä Työntekijän eläkemaksu vuotiailla 7,65 Työnantajan palkkaperusteinen maksu 17, Eläkemenoperusteinen maksu 4102 Varhe-maksu 4104 Vael-maksu 17, Em. ovat arvioita tulevista maksuista ja näihin voi tulla vielä muutoksia Vuonna 1970 ja sen jälkeen syntyneiden opettajien eläkemaksut lasketaan pääsääntöisesti KuEL:n mukaisesti (ks. taulukko edellä). Ennen vuotta 1970 syntyneet opettajat kuuluvat valtion eläkelain (VaEL) piiriin ja eläkevakuutusmaksu on heidän osalta arviolta 17,6 %:a palkkasummasta (talousarviotili 4111). Vuonna 2018 harkitaan otettavaksi uudelleen käyttöön täyttölupamenettely. Sijaismäärärahoihin tulee arvioida viime vuosien perusteella realistinen määrärahatarve. Sijaismäärärahojen ylitysoikeus tulee hakea ennen ylitystä. Sitovuustaso on osastotaso. Ellei ylitysoikeutta haeta ajoissa, tulee sijaismäärärahojen ylitys kattaa oman osaston sisältä. Korot Pitkäaikaisten lainojen korkotaso on pysynyt alhaisena ja korkomenoissa on pystytty säästämään budjetoituun nähden. Tänä vuonna säästö on noin euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Matkakulut ja hankinnat Kaikki talousarvioon sisältyvät hankinnat pitää perustella kirjallisesti ja harkinnanvaraiset hankinnat on syytä jättää tekemättä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää leasing-hankintojen kustannusvaikutuksiin. Virka-, koulutus-, ja seminaarimatkoissa käytetään harkintaa niiden tarpeellisuudesta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös etäyhteyksiä. Talousarvion valmistelun yhteydessä tiedossa olevat matkat ja koulutukset tulee käydä läpi esimiehen kanssa ja hakea niille hyväksyntä etukäteen. Esimiesten toivotaan keskustelevan jo syksyllä henkilökunnan kanssa koulutustarpeista, jotta tarve ja kustannukset voidaan arvioida budjettiin ja kirjata koulutussuunnitelmaan. Ostopalvelut Ostopalvelut tulee arvioida palveluittain eli yksilöidä ja laskea kohteittain. Pakollisista ostopalveluista tulee budjettiin merkitä mahdollisimman totuudenmukainen hinta (esim. tarkistaa hinta myyjältä, mikäli sopimus on voimassa vielä vuonna 2018). Sen sijaan valinnaisista osto- ja konsultointipalveluista tulee pidättäytyä. Kaikki talousarvioon varattavat ostopalvelumäärärahat tulee perustella kirjallisesti.

5 Poistot Poistoissa noudatetaan valtuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käytössä olevat poistoajat ajat löytyvät J:\talous\poistot. TILIKARTTA JA TALOUSARVION SYÖTTÄMINEN Mahdollisten uusien, tilikartasta puuttuvien tilien käyttöön otosta tulee ottaa yhteyttä Päivi Tienhaaraan, puh Arvonlisäveroa ei sisällytetä käyttötalous- ja investointiosan määrärahoihin lukuun ottamatta vähennysrajoitusten alaisia sekä vähennys-/palautusjärjestelmän ulkopuolisia toimintoja. SITOVUUSTASO Talousarvion sitovuustaso on hallintokunnissa tulosalueen nettomenot. MUUTA Sisäiset menot ja tulot budjetoidaan erillisille tileille (/sis). Myyjien tulee ilmoittaa arvio palvelujen määristä ostajille, erityisesti ruoka-, siivous- ja talonmiespalvelujen osalta, jotka ovat volyymiltaan suurimmat erät ja koskettavat useimpia yksiköitä. Sisäisiä eriä ovat lisäksi (pesulapalvelut), valokopiot, konekeskuksen palvelut, rakennusten kunnossapitopalvelut sekä tilityserävuokrat (=urheilutalon vuokra). Mikäli myyjä ei ole ilmoittanut hintaa vuodelle 2018, sisäisiä veloituksia arvioitaessa käytetään vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisia lukuja, ellei ole tapahtunut toiminnallisia muutoksia ( sama summa myyjällä ja ostajalla). INVESTOINNIT Investointiosaan arvioidaan hankkeen talousarviovuonna tarvittava määräraha ilman arvonlisäveroa. Lisäksi esitetään aiempina vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Jos hanke viivästyy talousarvioon arvioidusta aikataulusta, tarvittava osa on otettava seuraavien vuosien talousarvioon. Perustelutietona esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio. Investointiosaan ei tule esittää alle euron hankkeita. Investoinneilla tarkoitetaan sellaista käyttöomaisuutta (esineitä ja muita hyödykkeitä), jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuuden hankintamenoon luetaan nimellishankintahinnan lisäksi esim. rahti- ja asennusmenot, jotka ovat tarpeen käyttövalmiuden aikaansaamiseksi, mutta EI

6 ohjelmiston käyttöönoton vaatimaa koulutusta. Atk-laitteet budjetoidaan menoksi ao. yksikköön, ei investointiosaan. Sama koskee muita vastaavia pienehköjä hankintoja, jotka nekin täytyy kirjallisesti perustella. Investointi tulee esitysvaiheessa jaotella seuraavasti: aineet, tarvikkeet, tavarat/palkkakulut/ostopalvelut. Eri vastuualueet voivat tehdä omat esityksensä investointiosaan kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle mennessä. Investointien kokonaismäärässä noudatetaan edelleen erittäin tiukkaa linjaa. Aikataulu Talousarvion ja suunnitelman laatiminen on aikataulutettu seuraavasti: osaston talousarvioesitys valmis KH ensimmäinen käsittely kunnanhallitus (ta-kokous) kunnanvaltuusto Talousarviokirja laaditaan ja kootaan Therefore-ohjelmassa, johon jokainen osasto itse täyttää oman osionsa. Muokattava tiedosto löytyy Thereforesta: Hallinto -> Talousarvio osiosta. Toiminnallisten tavoitteiden osalta hallintokunnille toimitetaan laadintaohje erikseen uuden strtategian edetessä. Tavoitteena on, että kunnan strategian laadinta ja toimintasuunnittelman teko saadaan jouhevasti kulkemaan käsi kädessä. Toimintasuunnitelmaa on mahdollista tarkistaa vielä joulukuun valtuustossa. JAKELU Hallinto-osasto Tytti Määttä Ari Niskanen Sinikka Rantalankila Toimistotiimi Sivistys-osasto Jarkko Niiranen Maritta Haimakainen Riitta Korhonen Tapani Karhu Oulunkaaren kuntayhtymä Leena Pimperi-Koivisto Juha Torvinen Anu Vuorinen Matti Matero Tuula Saukkonen Päivi Tienhaara Eija Mäyrä Tekninen osasto Juho Ahola Juha Airaksinen Jukka-Pekka Hynynen Salme Tiri-Karjalainen Ilkka Lyttinen Leena-Kaisa Pärkkä