LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET"

Transkriptio

1 LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET 2014

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 5 MENETELMÄT, KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ... 5 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 SUUNNITTELUALUEEN KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ... 7 A. Kasvillisuuskartoituksen tulokset A1 RUTAHO (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) A2 SUSIVUORI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) A3 RUTAHON ETELÄPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) A4 RAHKASUON LÄNSIPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) A5 SILJAKALLIO (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-5 km) B1 TYRYNMÄKI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) B2 NÄKÖTORNINMÄEN LÄNSIPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) B3 NÄKÖTORNINMÄKI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) B4 REPOVUOREN KOILLISOSA (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) B5 REPOVUORI (LIITTEET, Kartta 1.)... 27

3 Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin aiotun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) B. Linnuston inventoinnin tulokset Kevät- ja syysmuuton seuranta Pesimälajiston inventointi (reviiri-inventointi) Kaakkuri-inventointi C. Lepakkoinventoinnin tulokset D. Liito-oravainventoinnin tulokset E. Sammakkoinventoinnin tulokset KASVILLISUUS- JA ELÄINKARTOITUKSEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET Rutaho (A1) Susivuori (A2) Rutahon eteläpuoli (A3) Rahkasuon länsipuoli (A4) Siljakallio (A5) Tyrynmäki (B1) Näkötorninmäen länsipuoli (B2) Näkötorninmäki (B3) Repovuoren koillissivu (B4) Repovuori (B5) LIITTEET H.Maisema-analyysi Menetelmäkuvaus Aluevyöhykkeet Maisemaselvityksen lähtötiedot (0-12 km) Valtakunnalliset kulttuurimaisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä erityislakikohteet Muut arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Rakennusinventoinnit Muinaisjäännökset Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmat Maankäytöllinen tarkastelu (historia 0-5 km, virkistyskäyttö 0-12 km) Maiseman kehityshistoria: kulttuuripiirteet Virkistyskäyttö: loma-asuminen, retkeily- ja liikuntakohteet... 58

4 4 5. Maisemarakenne (0-5 km) Maisemamaakunta Kallioperä ja maaperä Vesistöt ja maaston korkeussuhteet Maisemakuvalliset erityispiirteet (0-5 km) Aluekuvaukset Hankealue A Hankealue B Hankealue B Liitekarttaluettelo... 78

5 5 JOHDANTO Lemin kunnan pohjoisosaan suunniteltua tuulivoimapuistoa varten tehtiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luonto- ja maisemainventointi maalis-marraskuussa Suunnitellut tuuliturbiinien sijoituspaikat on esitetty karttaliitteessä 1. Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15 a ja 17 a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon, linnustoon ja nisäkkäisiin. Nisäkkäistä selvitettiin erityisesti lepakoiden sekä liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Edellä esitetyn lisäksi suunnitellun tuulivoimapuiston alueella toteutettiin luonnon- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitystyö. Maisemaselvityksessä kartoitettiin sovitulla tarkkuudella ja vyöhykejaottelulla maiseman sietokyvyn kannalta merkittäviä asioita, kuten maisemaelementtien mittakaavalliset tekijät, maiseman suuritai pienipiirteisyyteen eli vaihtelevuuteen liittyvät tekijät sekä maiseman kulttuurihistoriaan ja käyttöön liittyvät ominaispiirteet. Maisemaselvityksessä ei arvioitu tuuligeneraattoreiden vaikutuksia maisemaan ja maisemakuvaan. Tarkoituksena on antaa tietoa alueen maisemaan liittyvistä arvoista ja niiden tietopohjasta, maiseman kulttuuripiirteistä ja nykytilasta sekä niistä toiminnoista, joilla on maisemakuvaan liittyviä odotuksia. Selvitystyön toteutuksesta on vastannut JS-Enviro Oy yhteistyössä Tmi Jouko Siparin ja Tmi Selvitystyö Aholan kanssa. MENETELMÄT, KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ Lajisto tutkittiin kartoittamalla turbiinien aiottujen sijoituspaikkojen alueet systemaattisesti tarjouspyynnön mukaisesti hehtaarin alueelta sekä erikseen turbiinin ympäristöstä 500 m:n säteellä. Tässä raportissa esitetyt kasvillisuuskartoituksen tulokset noudattavat edellä esitettyä jaottelua. Kartta-analyysin ja maastohavaintojen perusteella tarkistettiin lisäksi yksittäisiä kohteita aina kilometrin etäisyydelle asti. Lajiston lisäksi kartoituksen yhteydessä tutkittiin mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät. Lisäksi arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Liito-orava -inventoinnissa käytiin systemaattisesti kartoittaen aiottujen rakennuspaikkojen ympäristö 500 m:n säteellä. 500 m 1 km:n etäisyydeltä tarkistettiin lisäksi kaikki mahdolliset liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt. Inventointi suoritettiin maalis-huhtikuussa siten, että jokainen turbiinin paikka käytiin läpi kahteen kertaan 500 m:n säteellä aiotusta sijoituspaikasta. Lisäksi lajin mahdollista esiintymistä seurattiin aktiivisesti myös kasvi- ja linnustoselvitysten yhteydessä touko - lokakuussa. Maalis-huhtikuun inventoinnissa käytiin systemaattisesti läpi todetut kolopuut sekä tarkistettiin lajille mahdollisesti sopivat elinympäristöt liito-oravan tai sen jättämien jälkien tai jätösten toteamiseksi. Kolopuiden tarkastamisessa käytettiin hyväksi infrapunatunnistinta sekä pesäkolojen tarkastamiseen sopivaa katselulaitetta. Lepakkoinventoinnissa seurattiin touko-elokuun välisenä aikana lepakoiden liikkumista, saalistusta ja mahdollisia poikasreviirejä lepakkodetektorien ja näköhavaintojen avulla. Lepakkoinventoinneissa käytettiin sekä pitkäaikaisseurantaan soveltuvaa tallenninta että aktiiviseurantaan soveltuvaa laitetta, joilla voidaan tallentaa ääninäytteet tietokoneella tapahtuvaa analyysiä ja lajitunnistusta varten. Inventoinnit painottuivat 500 m:n säteelle aiotuista rakennuspaikoista. Lepakoiden esiintymistä seurattiin aktiivisesti myös lintujen yölaulajaseurantojen aikana.

6 6 Linnustoinventoinnissa systemaattinen seuranta aloitettiin maaliskuun alussa mm. kotkien muuton seurannalla. Muuttoseuranta suoritettiin suunnittelualueella Repovuorelta, Näkötorninmäeltä ja Rahkasuon länsipuolen hakkuuaukealta käsin, joista seurattiin koko lähialueen muuttoa sekä mahdollisia muuttolinjoja ja jonka perusteella pääteltiin, sijaitsevatko aiotut rakennuspaikat mahdollisesti merkittävillä muuttolinjoilla. Lähin muissa seurannoissa aiemmin todettu merkittävä muuttolinja kulkee Suur-Saimaan vesistön länsireunalla, n. 15 km suunnittelualueesta itään. Muuton seurantaa suoritettiin maaliskuun aikana kahdessa jaksossa, huhtikuun alussa ja puolivälin jälkeen, toukokuun alkupuolella ja toukokuun lopulla sekä kesäkuun alkupuolella, jolloin seurattiin myöhäisimpien arktisten alueiden muuttajia. Vilkkaimman muuton aikana toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella muuton seurantaa suoritettiin myös yöaikaan. Myöhäisiä kevätmuuttajia ja kesä-heinäkuun varhaisia poismuuttajia seurattiin myös linnuston reviirikartoitusten ja kesän kasvillisuuskartoitusten yhteydessä. Intensiiviset reviirikartoitukset tehtiin toukokuun puolivälissä ja toukokuun lopulla, kesäkuun alussa ja kesäkuun puolivälin jälkeen sekä heinäkuun alussa, jolloin myös myöhäiset pesinnän aloittajat ja uusintapesijät saatiin inventoinnin piiriin. Jokaisella periodilla inventoitiin kaikkien aiottujen turbiinipaikkojen alueet 500 m:n säteellä. Yhtä paikkaa kohden käytettiin reviirien kartoitukseen aikaa yhteensä hieman yli kaksi vuorokautta, joka on alueiden kokoon nähden riittävä aika. Reviirien kartoitusta tehtiin aktiivisesti myös kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tästä johtuen reviirien seurantaan käytetty aika yhtä turbiinin paikkaa kohden nousee n. 5 vuorokauteen. Reviirikartoituksen jälkeen linnustoseurannan painopiste siirtyi heinäkuun lopulla jälleen muuton seurantaan, kahlaajien syysmuuton käynnistyessä. Reviirikartoituksessa erityistä huomiota kiinnitettiin 300 m ja sitä lähempänä mahdollisesti todettaviin vaarantuneiden ja uhanalaisten lajien pesintöihin ja reviireihin. Alle 300 m säteellä aiotusta rakennuspaikasta sijaitsevat reviirit voidaan katsoa olevan niin lähellä mahdollisia tuuliturbiineja, että niiden toiminta voi häiritä lajien pesintää tai karkottaa lajin pois pysyvästi alueelta. Lisäksi eräiden uhanalaisten lajien (mm. kaakkuri) mahdolliset elin- ja pesimäympäristöt käytiin läpi vähintään 2km:n säteellä, koska turbiinien sijoittelulla voi olla vaikutusta mm. lajien liikkumiseen pesimäympäristön ja saalistusympäristön välillä. Hyviksi todettuja tai tiedettyjä biotooppeja (=biotooppeja, joilla oli todettavissa merkittäviä lajikeskittymiä esim. Repovuoren pohjoispuolella oleva Nuorajärvi) inventoitiin vähintään 1,5 km:n säteellä aiotuista rakennuspaikoista, koska voidaan olettaa, että runsaslinnustoiset alueet lisäävät lintulajien liikkumista myös lähiympäristössä. Kasvi-inventoinnit tehtiin systemaattisesti kartoittaen kasvilajisto ja biotooppityypit hehtaarin alueelta aiotusta turbiinin sijoituspaikasta sekä vähintään 500 m:n säteellä turbiinien aiotuista sijoituspaikoista. Kartta-analyysin ja maastohavaintojen perusteella inventoitiin alueita jonkin verran vielä 500 m 1km etäisyydeltä aiotuilta sijoituspaikoilta. Kyseessä olivat biotoopit, joiden lajimäärä osoittautui keskimääräistä korkeammaksi (=korkeampi biodiversiteetti). Kasvi-inventoinnissa keskityttiin mahdolliseen rakentamisen vaikutusten arviointiin, koska turbiinien toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen kasvilajistoon. Sen sijaan linnusto- ja nisäkässelvityksissä keskityttiin rakentamisen vaikutusten lisäksi myös käytön aikaisiin lajistovaikutuksiin. Havaintojen keruu ja raportointi. Kaikissa inventoinnissa tehdyt havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Lepakkoinventoinnissa käytettiin äänien tallennusta lajitunnistuksen varmistukseen. Sammakkoeläimet. Kaakkuri-inventoinnin yhteydessä seurattiin pienvesistä (lammet, jokisuistot, allikot, matalat järvenlahdet) myös sammakkoeläinten esiintymistä ja mahdollisia lisääntymispaikkoja. Vesiliskoa alueelta ei ole todettu, joten seuranta koski sammakkoa, rupikonnaa ja viitasammakkoa. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa kaikki kolme lajia ovat hyvin kuuluvia ja keskittyneet sopiville kutupaikoille, jolloin ne

7 7 olivat myös hyvin inventoitavissa. Kolmesta lajista viitasammakko todettiin inventointialueen yleisimmäksi lajiksi. Havaintojen keruussa hyödynnettiin myös harrastajien tekemiä havaintoja sekä hakutiedostoja (Tiira, Hatikka). SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Aiotut tuuliturbiinien sijoituspaikat sijaitsevat Salpausselkien välissä. Alue on rapakivialuetta ja maisemallisesti loivapiirteistä. Laakeita, loivarinteisiä kalliomäkiä peittää ohuehko harjusorakerros, vain Repovuoren alue nousee jyrkkärinteisenä ja kallioisena ympäröivästä maastosta. Mäkien loivat alarinteet ovat hietapitoisen harjusoran peittämiä ja mäkien välisissä notkelmissa on kosteapohjaista kangasmetsää tai suota. Alueella on vähän puroja ja jokia, joka kuvastavat koko alueen loivapiirteisyyttä. Kilometrin säteellä aiotuista tuulimyllyjen sijoituspaikoista on todettavissa vain muutamia dystrofisia vesiä sekä maatalouden rehevöittämiä eu-dystrofisia vesiä. Kaikkia alueen järviä ja lampia on aikanaan laskettu, jonka vuoksi vesien rantaviivat ovat lähes poikkeuksetta vesijättömaita. Alueen ainoa eutrofinen vesi on Nuorajärvi Repovuoren pohjoispuolella. Nuorajärvi on aikanaan yritetty kuivata pelloksi, mutta on muutettu tulvaluhdaksi. Tästä syystä siitä on tullut hyvä lintujärvi. Metsät ovat pääosin nuoria ensiharvennusvaiheen mäntyvaltaisia kangasmetsiä tai taimikoita. Keski-ikäisiä kuusivaltaisa kangasmetsiä todettiin niukasti, lähinnä rinteiden alla sijaitsevissa pienissä korvissa tai jyrkempien pohjoisrinteiden alarinteessä. Alueella on runsaasti kapeita kylien välisiä sorateitä sekä pelto- ja metsäteitä. Alueen jakaa kahtia valtatie 13, josta erkanee paikallisteitä läheisiin kyliin sekä Lemin kirkolle. Kyläteiden varsilla on peltoaukeita taloineen. Ainoa suurempi kylä on Lemin Huttulan kylä, joka jää selvästi aiottujen turbiinipaikkojen kaakkoispuolelle. Reilut puolenkymmentä maatilaa sijaitsee kilometrin säteellä aiotuista paikoista, osaa tiloista ei enää viljellä aktiivisesti. SUUNNITTELUALUEEN KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ A. Kasvillisuuskartoituksen tulokset 1. A1 RUTAHO (LIITTEET, Kartta 1.) 1.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Turbiinin alustava sijoituspaikka ohi kulkevan tien välittömässä läheisyydessä on nuorta mäntyä kasvava, kasvillisuudeltaan yhtenäinen rinne, joka laskeutuu kohtalaisen voimakkaasti pohjoista kohden. Metsätyyppiluokituksessa alue on mustikkatyypin tuore kangas, jossa männyn peittävyys on n %. Männyn seassa kasvaa harvakseltaan rauduskoivua sekä kuusta. Aluspuuna ja pensaskerroksessa on pihlajaa, haavan- ja kuusen taimia sekä raudus- ja hieskoivua. Alueella on toteutettu metsän raivaus joitakin vuosia aikaisemmin. Kenttäkerros on aukkoinen, mustikan ollessa valtalaji noin 50 %:n peittävyydellä. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat metsätähti, sananjalka, metsäkastikka, ahomansikka, kultapiisku, maitohorsma, lillukka, kevätpiippo, keltano, puolukka, kanerva ja kielo. Harvennushakkuun jälkeensä jättämät ajourat ovat heinittyneet. Pohjakerros on ajourien ulkopuolella suhteellisen yhtenäinen, seinäsammalen peittävyys on noin 80 %. Edellä mainitun ohella esiintyy sulkasammalta, kankaan karhunsammalta, kytökarhunsammalta, iso hirvenjäkälää sekä harmaaporonjäkälää lähinnä kivien päällä. 1.2.Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Aiottu tuuliturbiinin paikka (A1) sijaitsee Rutahon kalliolaakion luoteisreunalla. Kalliolaakio on

8 8 hietapitoisen, melko kivisen harjusoran peittämä. Alarinteillä harjusorakerros on paksumpi, eikä avokallioita ole todettavissa. Rutahon juuren notkelma ovat sedimenttimaata (hiekkaa, hietaa ja paikoin hiesua). Pohjoisrinne on melko jyrkkä, mutta muuten rinnealueet ovat loivia harjusoran peittämiä rinnemaita. Sijaintipaikalla sekä sijaintipaikalta länteen, etelään ja pohjoiseen kasvaa harvennettua nuorehkoa männikköä (Kuvat 1. ja 3.). Myllyn paikalta kohti pohjoista rinne laskee melko jyrkkänä ojitetulle korvelle (Kuva 2). Tällöin tuoreen kankaan (MT) valtapuu vaihtuu vähitellen kuuseksi. Korven takana sijaitseva, kumpuileva hietamaa on kookasta männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää (MT-kangasta). Itse korpi on selvästi kuusivaltaista ja puustoltaan rinnemetsiä iäkkäämpää. Kuva 1. Turbiinin paikka A1 Rutahossa on nuorta ensiharvennettua männikköä (MT-kangas). Kuva 2. Sijoituspaikan A1 pohjoispuolella todettiin ojitettu kuusivaltainen karu korpi. Kuva 3. Rutahon turbiinin paikka A1, länsipuolen rinteen harvennettua männikköä (MT-kangasta). Kuva 4. Turbiinin A1 itäpuolen tuoretta kangasta läheltä Rutahon lakea. Kuva toukokuun lopulta. Turbiinin ajatellun sijoituspaikan koillispuolella kookaspuustoinen kuusikko ulottuu korpinotkelmasta aina paikallistien reunaan asti. Kuusikko rajautuu koillisessa avohakkuualueeseen. Rutahon lakialue, myllyn paikan itäpuolella, kasvaa harvahkoa, keski-ikäistä männikköä (MT-kangasta), jossa sekapuuna on jonkin verran nuorehkoa kuusta (Kuva 4). Rutahon etelärinteellä todettiin laajahko hakkuuaukea. Alue kokonaisuudessaan on tuoretta kangasta (MT) ja sen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä mäntymetsää. Selvästi kuusivaltaista metsää todettiin vain sijoituspaikalta pohjoiseen olevalla rinteellä (MTkangasta) sekä rinteen juurella olevassa ojitetussa korvessa. Inventointialueella todettiin varsin niukasti lehtipuita ja lehtipuut todettiin nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi. Kohde ovat intensiivisen metsätalouden piirissä, jonka vuoksi inventointialueen metsät ovat puustoltaan nuoria tai korkeintaan keskiikäisiä. Kolopuita todettiin alueella hyvin niukasti. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) ja niukkalajisten korpinotkelmien lajistoksi eikä alueella todettu uhanalaisia tai

9 9 rauhoitettuja kasvilajeja. Alue ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi puuston nuoruuden ja kookkaiden lehtipuiden puuttumisen vuoksi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa. 2. A2 SUSIVUORI (LIITTEET, Kartta 1.) 2.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Alue on kasvullista metsämaata jota hallitsee suhteellisen yhtenäinen mustikkatyypin tuore kangas. Yhtenäisin ko. metsätyyppi on pohjoisrinteessä. Harjanteen lakiosassa sekä länsi- ja lounaisrinteessä mustikkatyypin aluskasvillisuus muuttuu laikkuiseksi ja tilalle tulee metsäkastikan valtaamia, noin puolen aarin laikkuja. Kaakkois-/etelärinteen alaosassa alkaa tiheä taimikko, jonka eteläosassa valtapuuna vaihtelevat iältään 6-12 vuotta vanhat mänty- ja hieskoivukasvustot. Valtapuuston aiotulla sijoituspaikalla muodostavat männyt, joiden ikä on n. 50 vuotta ja peittävyys puustosta %. Muun puuston muodostavat hies- ja rauduskoivut, joiden ikä on n v ja peittävyys puustosta 15 %. Kuusen osuus on peittävyydestä on n. 20 % ja ikähaarukka vuotta. Aluspuuston muodostaa harva kuusitaimikko (5-12 v.). Pensaskerros muodostuu harvasta pihlaja- koivu- ja katajakasvustosta. Paikoin kasvaa hieman vadelmaa. Erityisesti lakiosan kenttäkerros on laikkuinen. Harjanteen lakiosat ja osittain rinteetkin (poislukien pohjoisrinne) ovat metsäkastikan valtaamia, seassa kasvaa sananjalkaa, oravanmarjaa, metsätähteä, kieloa, horsmaa, metsämansikkaa, lillukkaa ja metsämaitikkaa. Erityisesti luoteis- / pohjoisrinne vaihtuu kuitenkin selkeästi mustikkatyypin kangasmetsäksi, jossa seassa kasvaa metsämaitikkaa, paikoin riidenliekoa ja keltanoa. Mustikan peittävyys harjanteella kokonaisuudessaan on 50 % ja puolukan 5-10 %, kanervaa kasvaa mättäiden reunoilla hieman. Harjanteen liepeillä kielo muodostaa paikoin tiheitä kasvustoja. Pohjakerroksen seinäsammalkasvusto on koko alueella varsin yhtenäinen, peittävyyden ollessa n. 90 %, kivien päällä esiintyy hieman kytökarhunsammalta ja harmaaporonjäkälää, muualla laikkuina kangaskarhunsammalta, sulkasammalta sekä kerrossammalta Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Aiottu paikka sijaitsee matalan kalliolaakion eteläreunassa, paikallistien varressa. Laakion eteläreuna laskee hieman muita sivuja jyrkempänä ja on hieman kivisempi. Mäki on kokonaisuudessaan kivisen harjusoran peittämä ja sen pohjoissivulle on muodostunut pienialainen harjumuodostuma, joka jatkuu kauemmas kohti itää. Mäen lounais- ja länsipuoli on kivistä sedimenttiainesta ja pohjaltaan hieman kostea (Kuva 6). Eteläpuoli on hienojakoista hieta- ja hiesusedimenttiä (Kuva 7), joka kaakossa rajautuu pienimuotoiseen harjumuodostumaan ja sen edustan lohkareikkoon. Eteläpuolen hietasedimenttialue on kasvuympäristönä kuiva ja paikoin paahteinen. Sedimenttialueen keskellä on kivisempi hietasedimenttikumpu, joka on kartalla nimetty Susivuoreksi. Inventointialueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä, jonka vuoksi alueella todettiin pääasiassa nuoria taimikoita ja nuoria harvennettuja metsiä (esim. kuvat 6 ja 7). Metsät ovat mäntyvaltaisia kangasmetsiä (MT). Turbiinin sijaintipaikan mäellä sekä sen koillis- ja itäpuolen harjumuodostumalla todettiin kenttäkerroksen lajistolta monipuolisempaa lehtomaista kangasta (OMT), jonka pääpuulajina oli myös mänty (Kuvat 5, 8 ja 9). Vain aiotun turbiinin sijoituspaikan alueella puusto oli hieman kookkaampaa keski-ikäistä männikköä (Kuva 5). Muutamassa notkelmassa mäen itä- ja pohjoispuolella todettiin männyn kanssa sekapuuna kuusta. Lehtipuita todettiin niukasti eikä iäkkäitä lehtipuita todettu. Kolopuita alueelta todettiin niin ikään niukasti. Kauempana mäen pohjoispuolella on laaja avohakkuu, jonka pohjoisreuna rajautuu peltoaukeaan (Kuva 10). Mäen eteläpuolen hietamailla, Susivuoren ympäristössä on suoritettu kymmenisen vuotta sitten laajoja hakkuita, jonka vuoksi alueella kasvoi laajalti matalaa mäntytaimikkoa (kuva 7). Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kuivien (VT), tuoreiden (MT) ja lehtomaisten (OMT) kankaiden lajistoksi eikä alueella todettu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alue ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi puuston nuoruuden ja kookkaiden lehtipuiden puuttumisen vuoksi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa.

10 10 Kuva 5. Aiottu turbiinin A2 paikka laakean kalliomäen eteläreunassa. Kaakosta kuvattuna. Kuva 6. Kosteapohjaista ja kivistä notkelmaa sijoituspaikan A2 länsi- ja lounaispuolella. Kuva 7. Myllyn A2 etelä- ja lounaispuolen hakkuuaukeaa (MT-, paikoin VT/CT -kangasta) Kuva 8. Sijoituspaikan A2 itäpuolen harvennettua OMT -männikköä. Kuva 9. Turbiinin A2 koillispuolen harvennettua, keski-ikäistä mäntykangasta (OMT). Kuva 10. Inventointialueen pohjoispuolen laaja hakkuuaukea rajautuu pohjoisessa peltoaukeaan. 3. A3 RUTAHON ETELÄPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) 3.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Rutahon eteläpuolelle suunnitellun tuuliturbiinin paikka (A3) sijaitsee kivisen harjusoran peittämällä

11 11 kalliomäellä. Mäen koillis- ja pohjoissivua kiertää kallioperän ruhjevyöhyke, joka muodostaa kapean mäkeä kiertävän notkelman. Sijoituspaikan kaakkoispuolella on laakea sedimenttipohjainen allas, johon on muodostunut Rahkasuo. Muu osa inventointialueesta on tasaista kalliolaakion lakialuetta, joka on harjusoran ja paikoin hienojakoisen sedimentin peittämä. Koko inventointialue on intensiivisen metsätalouden piirissä, jonka vuoksi alueella oli todettavissa vain hyvin nuoria taimikoita, laajoja avohakkuualueita (Kuva 16) ja ensiharvennusvaiheen metsiä (mm. Kuvat 12 ja 15). Iäkkäämpää puustoa oli todettavissa vain sijoituspaikan lounaispuolella, jossa laajan hakkuuaukean takana kasvoi päättöhakkuuvaiheen kuusimetsää (MT-kangasta) (Kuva 16). Sijoituspaikan koillis- ja pohjoispuolen ruhjelaakson rinnemaat todettiin kenttäkerroksen perusteella hieman ravinteikkaammaksi lehtomaiseksi kankaaksi (OMT) (Kuvat 11 ja 12). Aiotun sijoituspaikan A3 inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden (MT) ja lehtomaisten (OMT) kankaiden sekä niukkaravinteisten korpien lajistoksi. Pääpuulajina alueella on mänty, Lounaassa todettiin myös yhtenäinen kuusimetsä. Lehtipuita inventointialueella todettiin niukasti ja kaikki todetut lehtipuut olivat korkeintaan keski-ikäisiä. Paikoin hakkuuaukeille oli kasvanut taaja koivutaimikko. Kolopuita todettiin vain muutamia. Harvennushakkuulla käsitellyt, turbiinin sijoituspaikalla olevat alueet (itä- ja pohjoisosat) ovat mäntyvaltaisia, iältään vuotta vanhoja mustikkatyypin kankaita. Kenttäkerros on vielä hakkuun jäljiltä aukkoinen ja osittain metsäkastikan valtaama. Tien reunassa, sen oikealla puolella, idästä katsottuna, on kapea, n metriä leveä tiheä kuusitaimikko, joka muuttuu nopeasti n. kymmenen vuotta vanhaksi niin ikään tiheäksi mäntytaimikoksi. Taimikon takana, noin 100 metrin etäisyydellä tiestä on hakkuuaukea, johon on istutettu männyntaimia joitakin vuosia sitten. Hakkuuaukean takana ja harjanteen luoteisosassa, rinteen alareunassa kasvaa järeää kuusikkoa, jonka pohjakerros on yhtenäinen, mutta kenttäkerros laajoilta alueilta paljas. Kenttäkerroksen valtalajina on mustikka. Kuusikkoon on laitettu hakkuunauhoitus. Kuva 11. Tuuliturbiinin A3 aiottu paikka. Kuva 12. Turbiinin paikan pohjoispuolen rinteen harvennettua OMT-männikköä. Kuva 13. Sijoituspaikan pohjoispuolen notkelman harvennettua niukkalajista korpea. Kuva 14. Turbiinin kohdalta koilliseen kulkeva paikallistie.

12 12 Valtapuuna on, kuten yllä on todettu vuotta vanha mänty, jonka peittävyys alueella on 50 %. Seassa kasvaa samanikäistä hieskoivua. Koivun peittävyys on n.15 %. Pensaskerros koostuu harvakseltaan kasvavista kuusen ja hies- sekä rauduskoivun taimista, pihlajasta ja vadelmasta. Kenttäkerroksen valtalajina on mustikka (peittävyys 60 %), pois lukien metsäkoneiden ajojäljet, joissa metsäkastikka on valtalajina. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat puolukka, jonka peittävyys on noin 10 %, kanerva, jonka peittävyys on niin ikään noin 10 %, sananjalka ja maitohorsma ja nurmirölli, kevätpiippo (yksittäisiä kasveja), ahomansikka, oravanmarja, metsätähti, lillukka, horsma, aho-orvokki, keltano ja kielo. Harvennettujen alueiden pohjakerroksen valtalajina on seinäsammal. Tämän lisäksi esiintyy kangaskarhunsammalta sekä kytökarhunsammalta pieninä laikkuina. Ajourien kohdalla pohjakerros on lähes paljas Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Tien reunan mäntytaimikko vaihtuu länteen päin mentäessä metriä leveään hakkuuaukkoon, johon on istutettu männyntaimia n. viisi vuotta aiemmin. Hakkuuaukealla on metsän käsittelyn yhteydessä jätetty kaksi suurta haapaa, joista toisen läpimitta tyvessä lähestyy metriä. Taimikon kenttäkerroksen muodostavat pääsääntöisesti metsäkastikka (peittävyys 25 %) sekä sananjalka, jonka peittävyys on n. 35 %. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat hiekkaisilla mättäillä kasvavat puolukka ja kanerva, metsälauha, maitohorsma, metsätähti, oravanmarja ja pieninä kasvustoina esiintyvä kielo. Kuva 15. Myllyn paikan A3 itäpuolen rinnemetsää Kuva 16. Myllyn paikan A3 eteläpuolen metsää n. itään päin kuvattuna. 150 m myllystä lounaaseen. Pohjakerros on tiheiden kastikka- ja sananjalkakasvustojen kohdalla avoin, muualla esiintyy seinäsammalta ja kankaan karhunsammalta. Hakkuuaukean takana ja luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen länsirinteen alaosassa sijaitsee jykevä, täysikasvuinen kuusikko, johon lienee tulossa metsänuudistus, päätellen nauhoituksesta. Kuusikosta puuttuu aluspuusto kokonaan, samoin pensaskerros. Kenttäkerros on laajasti avoin, valtalajina on mustikka, jonka peittävyys on n. 50 %. Mustikan ohella mättäillä on puolukkaa, sen peittävyys on n. 20 %. Pohjakerros on lähes yhtenäisen seinäsammalkasvuston peittämä. Em. ohella esiintyy kerrossammalta, kynsi- sekä sulkasammalta pieninä laikkuina, samoin kangasrahkasammalta. Kivien päällä on paikoin valkoporonjäkälää sekä kytökarhunsammalta. Harjanteen alaosan kuusikossa on kosteampi vyöhyke, johon tulee valumavesiä ylärinteestä. Pohjakerroksen lajeja ovat yllä mainittujen ohella pallopää- ja korpirahkasammalet. Kosteikkoalueella on pystyyn kuollut kuusipökkelo, jossa on palokärjen tekemiä koloja. Pökkelön etäisyys ajatellusta myllyn sijoituspaikasta on n. 80 metriä. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi eikä alueella todettu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alue ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi puuston nuoruuden ja kookkaiden lehtipuiden puuttumisen vuoksi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa.

13 13 4. A4 RAHKASUON LÄNSIPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) 4.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Rahkasuon länsipuolen tuuliturbiinin sijoituspaikka (A4) sijaitsee loivarinteisen mäen päällä aivan paikallistien varressa. Alueen maaperä on harjusoraa, joka on tasannut pintaprofiilin kauttaaltaan inventointialueella. Turbiinin paikan eteläpuolella on loiva harjusorarinne, joka päättyy laakeaan sedimenttipohjaiseen laaksoon (Kuva 22). Sijoituspaikan itäpuolella laakso laajenee laajaksi sedimenttipohjaiseksi altaaksi, jossa on Rahkasuo, ojitettu ja paksuturpeinen isovarpuräme. Aiotun turbiinin A4 paikka ja sen ympäristö on avohakattu laajalta alueelta joitakin vuosia aikaisemmin. Tällä hetkellä alue on erittäin tiheän koivuvaltaisen taimikon peittämä, tosin harjanteen laella kasvaa nuorta mäntyä, jonkin verran myös kuusta. Taimikon ikä on n vuotta (Kuvat 17 ja 21). Pohjakerros on harjanteella ja sen reunoilla kuiva, joka näkyy lajiston köyhyytenä. Kenttäkerroksen lajeja ovat kanerva, jonka peittävyys on n. 50 % ja puolukka, peittävyys 25 %. Aukkoisen pohjakerroksen lajeja ovat seinäsammal ja harmaaporonjäkälä. Lehtipuuvaltaisuuden vuoksi hakkuuaukean alueella todettiin mm. useita lehtokertun reviirejä. Laji on nuorten lehtimetsien lajistoa Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Myös kohteen ympäristöä luonnehtii yllä mainittu laaja avohakkuualue, tosin sijoituspaikan pohjoispuolella ja koillispuolen matalan kalliokumpareen ympäristössä on harvennettua keski-ikäistä mustikkatyypin männikköä (MT) (Kuvat 18 ja 20) ja luoteispuolella keski-ikäistä mustikkatyypin kuusikkoa (MT) (Kuva 19). Lisäksi muutamilla kumpareilla on pienialaisia mäntyvaltaisia metsäsaarekkeita (MT). Kolopuita alueella todettiin niukasti. Yhdessä kolossa, sijoituspaikan pohjoispuolella, todettiin käpytikan pesintä. Lehtipuita on alueella melko vähän. Lehtipuut (hies- ja rauduskoivuja) olivat muun puuston tapaan korkeintaan keski-ikäisiä (esim. Kuvassa 18). Iäkkäitä puita tai metsää inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä puuston nuoruuden ja kookkaiden lehtipuiden puuttumisen vuoksi. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi eikä rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja todettu alueella. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa. Kuva 17. Turbiinin A4 aiottu paikka sijaitsee hakkuuaukealla. Kuva 18. A4 sijoituspaikan pohjoispuolen metsä on keski-ikäistä, harvennettua männikköä (MT).

14 14 Kuva 19. Sijoituspaikan luoteispuolen metsä on keski-ikäistä paksusammalkuusikkoa (MT). Kuva 20. Turbiinin paikan koillispuolella on harvennettua männikköä (MT). Kuva 21. A4 paikan etelä-, länsi- ja itäpuoli on laajaa avohakkuuta. Kuva eteläpuolelta. Kuva 22. Kuva etelän suuntaan aiotulta turbiinin paikalta A4. Kuvan taustalla turbiinin A5 aiottu paikka. 5. A5 SILJAKALLIO (LIITTEET, Kartta 1.) 5.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Siljakallion suunniteltu turbiinin paikka (A5) sijaitsee laakealla metsäisellä kalliokumpareella, joka on kauttaaltaan harjusoran peittämä. Mäen metsät ovat nuorta tai keski-ikäistä mäntysekametsää (MT) (Kuva 23.), joka etelä- ja itäsivultaan on paikoin kuusikkoa (Kuva 24). Osin kivinen harjusora tasoittaa maisemaprofiilia, jonka vuoksi inventointialue on loivapiirteistä ja tasaista. Vain Rahkasuolle viettävä rinne myllyn paikan koillispuolella on jyrkkäprofiilinen. Etäisyys turbiinin sijoituspaikasta länsipuolella kulkevalle tielle on n. 150 metriä. Kohteen itäpuolelle jää ojitettu Rahkasuo. Harjanteen länsirinne nousee suhteellisen jyrkästi tiestä kohti mäen huippua, eli turbiinin ajateltua sijoituspaikkaa. Mäen itärinne on jonkin verran länsirinnettäkin jyrkempi. Alueella on toteutettu kasvatushakkuu, jonka seurauksena länsirinteen puusto on sekametsää. Koivun osuus peittävyydestä on arviolta 30 % ja männyn vastaavasti 30 %. Puuston ikä on vuotta. Aluspuuston muodostavat harvat kuusen taimet. Pensaskerroksen lajeja ovat kuusen tainten ohella vadelma sekä koivun ja haavan taimet. Kenttäkerros on länsirinteessä ja mäen harjalla metsäkastikan ja sananjalan valtaama, tosin seassa kasvaa laikuittain mustikkaa. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat oravanmarja, nurmirölli, kevätpiippo, metsämansikka, kangasmaitikka, oravanmarja, horsma, metsätähti, kultapiisku ja keltano.

15 15 Mäen etelärinteen muodostaa kuusikko, jossa puuston ikä on vuotta. Kuusten seassa kasvaa harvakseltaan mäntyä ja koivua. Aluspuustoa ei ole. Kenttäkerros on hyvin aukkoinen ja kasvaa pääasiassa mustikkaa. Pohjakerros on suhteellisen yhtenäinen ja seinäsammalen valtaama, seassa hieman kerrossammalta sekä kankaan karhunsammalta. Mäen itärinteen alaosassa samantyyppinen kuusikko tihentyy. Mäen pohjois- /luoteisosassa kasvaa nuorta, harvennettua ja iältään n vuotta vanhaa mäntyä, jossa aluspuuston muodostaa harvahko kuusikko. Kenttäkerros on heinittynyt, metsäkastikan ja sananjalan valtaama. Paikoin kenttäkerroksen valtaa laikkuinen puolukkakasvusto jonka peittävyys koko alueen kenttäkerroksesta on n. 30 %. Lisäksi alueella kasvaa kanervaa, kangasmaitikkaa, metsätähteä, kieloa, oravanmarjaa, horsmaa ja keltanoa. Pohjakerroksen valtalajina on laikkuina kasvava seinäsammal Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-5 km) Siljakallion ympäristön metsät on avohakattu kymmenisen vuotta siten, jonka vuoksi laajat alueet turbiinin sijoituspaikan ympäristössä on koivua ja mäntyä kasvavaa nuorta taimikkoa (esim. Kuvat 25. ja 27.). Siljakallion länsipuolella rinne laskee loivasti laajaan sedimenttipohjaiseen notkoon, jossa on viljelty pelto (Kuva 29). Pellon itäreunassa on kookasta kuusta kasvava niukkalajinen korpi. Muutoin peltojen ympäristö ja koko laaja notkelma on nuorta kuusivaltaista taimikkoa (Kuva 30). Etelään päin mentäessä taimikot muuttuvat ensiharvennusvaiheen sekametsiksi (Kuva 28). Parisataa metriä aiotulta myllyn paikalta etelään maaperä alkaa kohota, jolloin metsä muuttuu mäntyvaltaiseksi mustikkatyypin kangasmetsäksi (MT). Turbiinin paikan eteläpuolella on hakattu ja ojitettu korpinotkelma ja pohjois- ja koillispuolella ojitettu Rahkasuo (isovarpuräme) (Kuva 26). Inventointialue ulottuu idässä Rahkasuon itäpuolelle, joka on loivasti kumpuilevaa aluetta. Ojitetut notkelmat ovat kuusta kasvavia niukkalajisia korpia ja kumpualueet mäntyvaltaisia tuoreita (MT) tai lehtomaisia (OMT) kankaita. Myös tämän alueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden lajistoksi ja Rahkasuon kasvilajisto tavanomaiseksi isovarpurämeiden lajistoksi. Tällä alueella, kuten muillakin inventoitavilla alueilla, tiestön mukana on levinnyt runsaasti mm. kulttuuribiotoopeille tyypillistä lajistoa, joka lisää alueella todettujen lajien määrää. Mutta, kuten muissakin kohteissa, tämänkin alueen tienvarsilajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueen puusto on pääosin nuorta taimikkoa. Kookkaampi metsä on korkeintaan keski-ikäistä mäntyvaltaista metsää. Lähinnä Rahkasuon reunoilla ja muutamissa korpimaisissa notkelmissa oli todettavissa enemmin kuusivaltaisuutta. Lehtipuita todettiin melko vähän, eikä iäkkäitä lehtipuita todettu inventoitavalla alueella. Myös kolopuita todettiin vähän. Kuva 23. A5 myllyn paikka on harvennettua, keskiikäistä MT -kangasta. Kuvattu lännestä. Kuva 24. Kuvan aukealla, myllyn paikan A5 eteläpuolella todettiin pohjanlepakon reviiri. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja isovarpurämeiden lajistoksi eikä rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja todettu alueella. Alueella ei todettu liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä puuston nuoren iän ja kookkaiden lehtipuiden puuttumisen vuoksi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita.

16 16 Kuva 25. A5 myllyn luoteispuolen taimikkoa (katso myös Kuva 22.). Kuva 26. Myllyn paikan A5 pohjoispuolen Rahkasuo on paksuturpeinen isovarpuräme. Kuva 27. Myllyn A5 paikan etelä- ja kaakkoispuolen hakkuuaukeat kasvavat koivua. Kuva 28. Myllyn A5 kohdalta tiemaisema etelään. Tiellä todettiin pohjanlepakon reviiri. Kuva 29. Myllyn A5 länsipuolen notkelmassa on pelto, jonka itäreunassa on MT-kuusikko. Myllyn A5 aiottu paikka näkyy horisontissa oikealla. Kuva 30. Myllyn A5 paikan länsipuolen notkelma on kokonaan nuorta taimikkoa. Kuvan horisontissa näkyy myllyn A4 aiottu paikka. 6. B1 TYRYNMÄKI (LIITTEET, Kartta 1.) 6.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Tyrynmäelle aiottu turbiinin sijoituspaikka (B1) on kivisen harjusoran peittämä laaja kalliolaakio, jonka pohjoisrinne on jyrkkä ja paikoin louhikkoinen, luoteisrinne on melko jyrkästi viettävä, mutta tasainen.

17 17 Länsirinne on paikoin jyrkkä ja louhikkoinen päätyen Tyrynsuon peltoaukealle. Pellon eteläreunassa on eudystrofinen lampi, Noromi. Länsirinteellä, lähellä mäen lakea on matala kalliojyrkänne. Tyrynmäen lakialue muodostuu kahdesta laajasta kalliokumpareesta, joiden väliin jää matala sola. Etelään ja kaakkoon Tyrynmäki laskee loivana päätyen sarjaan korpinotkelmia myllyn paikan B2 eteläpuolella. Kaakon puoleisella rinteellä on siellä täällä suuria siirtolohkareita. Kohteen tuuliturbiinin sijoituspaikka on lehtipuuvaltainen hakkuuaukea, suuruudeltaan alle 10 ha. Sijoituspaikan takana, noin 50 metrin etäisyydellä kulkee lounaasta koilliseen suuntautuva rajalinja (kunnan raja), jonka takana alkaa tiheäkasvuinen sekametsä. Aiotun sijoituspaikan maasto on kivikkoinen ja laikutettu metsän uudistusta varten. Puusto muodostuu koivutaimikosta, jossa rauduskoivun peittävyys on 20% tai enemmän. Alueelle on istutettu männyn taimia n. 5-7 vuotta aikaisemmin. Koivun ja männyn ohella alueella kasvaa harvakseltaan kuusta, pihlajaa, haapaa sekä raitaa. Kenttäkerros on heinittynyt, metsäkastikan peittävyys on n. 60 %. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat nurmirölli, ahomatara, mustikka, jonka peittävyys on n. 10 %, oravanmarja, peittävyys samoin n. 10 %, kielo, keltano, rätvänä, horsma, lillukka, sananjalka (peittävyys 25 %) ja kanerva kivien reunoilla. Pohjakerros on voimakkaan heinittymisen vuoksi vajavaisesti kehittynyt. Kivien reunoilla ja päällä kasvaa seinäsammalen ohella harmaaporonjäkälää ja kytökarhunsammalta. Edellä mainitun rajalinjan takana metsä on tiheää, koivuvaltaista (rauduskoivu) sekametsää, joka muuttuu pohjoiseen päin mentäessä mäntyvaltaiseksi, nuoreksi metsäksi. Koivuvaltaisessa osassa vuotiaan koivikon peittävyys on n. 30 %, samanikäisen mäntykasvuston peittävyyden ollessa 20 %, samoin kuin kuusen peittävyys. Aluspuusto on ylitiheää ja osin pystyyn kuivunutta ja lumituhoista kärsinyttä kuusikkoa.. Tiheiköissä kenttäkerros puuttuu lähes kokonaan, samoin pohjakerros. Aukkoisemmissa paikoissa mustikan osuus kenttäkerroksessa on n. 60 %. Lisäksi esiintyy metsäkastikkaa (peittävyys n. 5 %), metsämaitikkaa, oravanmarjaa, kultapiiskua, keltanoa, metsätähteä, lillukkaa, ahomansikkaa ja sananjalkaa (peittävyys n. 5 %). Kuten todettu, tiheiköissä pohjakerros puuttuu, aukkopaikoissa seinäsammalkerros on varsin yhtenäinen. Kivien kupeilla ja päällä kasvaa kerrossammalta rehevinä kasvustoina, samoin sulkasammalta ja kankaan karhunsammalta Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Koko etelä- ja kaakkoisrinne on avohakattu lähelle Tyrynmäen lakea. Rinteet kasvavat nuorta koivikkoa (Kuvat 31 ja 32). Lakialue muodostuu kahdesta loivarinteisestä kalliolaakiosta, joiden väliin jää kosteapohjainen notkelma. Notkelmassa kasvaa keski-ikäistä kuusikkoa (OMT). Läntinen kumpare on mäntyvaltaista, puustoltaan keski-ikäistä kangasmetsää (OMT), joka lännessä matalan kalliojyrkänteen jälkeen muuttuu kuusivaltaiseksi OMaT-lehdoksi (Kuva 34). Kalliojyrkänteen alla on suuri siirtolohkareiden röykkiö, joka yhdessä kalliopinnan kanssa muodostaa maisemallisesti merkittävän kohteen. Kuusikossa kalliojyrkänteen alapuolella todettiin myös puolenkymmentä kookasta haapaa (Kuva 35). Alue sopii liitooravan elinympäristöksi, mutta liito-oravainventoinnissa lajia ei todettu, eikä merkkejä lajin oleskelusta alueella. Syynä lajin puuttumiseen lienee se, että alueelta ei löytynyt pesäkoloja. Itäinen kalliokumpare on harvennettua mäntyvaltista sekametsää, jonka kenttäkerros indikoi lehtoa (VRT-lehto). Itäisen kumpareen suunnitellulla turbiinin sijoituspaikalla ja sen ympäristössä todettiin mm. viisi pienikokoista metsälehmusta (Kuva 36). Tyrynmäen luoteisrinne on mäntyvaltaista lehtomaista kangasta (OMT), joka alarinteessä muuttuu vähitellen tuoreeksi kankaaksi (MT) (Kuva 37) ja päätyy peltotien toisella puolella ojitettuun, niukkalajiseen korpeen. Korpi on pääosin raivattu aikanaan pelloksi, mutta on nykyisin metsitetty koko alaltaan. Vanhimmat metsitetyt sarat ovat Tyrynmäen juurella, paikallistien varressa (Kuva 38). Tyrynmäen lakialueen pohjoisreuna ja pohjoisrinne on avohakattu kasvaen tällä hetkellä nuorta koivuvaltaista taimikkoa (Kuva 39). Rinne on kivinen ja lohkareinen. Koillis- ja itärinne on alaosistaan avohakattu parikymmentä vuotta sitten. Koillisrinteet kasvavat koivuvaltaista harventamatonta taimikkoa (Kuva 40), itärinne on osin harvennettua istutusmännikköä. Taimikkoa halkoo luode-kaakko -suuntainen sähkölinja. Taimikko ulottuu aina Uutelan tilalle johtavan paikallistien itäpuolelle asti. Yksittäisiä kookkaita lehtipuita on jätetty kasvamaan ylemmäs rinteeseen hakkuuaukealle, paikallistien varteen sekä Uutelan tilan lähiympäristöön.

18 18 Tyrynmäen itä-, koillis- ja pohjoispuolella on aikanaan ollut laaja isovarpuräme, joka on itäosastaan raivattu pelloiksi (Uutelan tila). Koillissivulle on rakennettu suopuhdistamo, josta jätevedet on johdettu suolle kaivettuihin imeytysaltaisiin. Alueen lajistossa oli todettavissa tavanomaisia isovarpurämeen lajeja sekä typpipitoisten maiden kulttuurilajistoa. Jätevesialtaat ovat vesilintujen ja kahlaajien suosiossa; altailla todettiin taveja, sinisorsia ja haapanoita sekä metsävikloja. Tyrynmäen pohjoispuolella suo on osin raivattu pelloiksi, osin ojitettua rämettä ja lähellä vedenpuhdistamoa laajalti muokattua joutomaata. Koillisrinteessä on korkeuskäyrän suuntainen siirtolohkarevyöhyke, jolla on maisemallista merkitystä. Siirtolohkarevyöhykkeen itäpää rajautuu viistosti Uutelan tilalle johtavaan paikallistiehen. Lohkareikon ja paikallistien välinen kapea kaistale on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Tässä kapeassa kuusia kasvavassa kaistaleessa todettiin myös kolohaapoja, joista osa kasvoi hakkuuaukean laidalla ja osa aivan paikallistien laidassa. Lisäksi kolohaapoja todettiin pitkin paikalistien vartta aina aiotulle myllyn paikalle B2 asti. Haavoilla todettiin merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Kuva 31. Tyrynmäen kaakkoisrinteen nuorta koivikkoa toukokuussa. Kuva 32. Kaakkoisrinteen hakkuut ovat ulottuneet lähelle Tyrynmäen lakea. Kuva 33. Tuulimyllyn paikalta maasto laskee mäkien väliseen kuusta kasvavaan notkoon. Kuva 34. Tyrynmäen länsirinteen alarinteen kuusikkoa (OMaT). Taustalla Tyrynsuon peltoa.

19 19 Kuva 35. Länsirinteessä kalliojyrkänteen alla kasvaneissa haavoissa ei todettu pesäkoloja. Kuva 36. Myllyn B1 aiottu sijoituspaikka on voimakkaasti harvennettua rinnelehtoa (OMaT). Kuva 37. Alarinteen harvennettua männikköä (MT-kangasta) Tyrynmäen luoteissivulla. Kuva 38. Tyrynmäen luoteisrinne laskee korpeen raivattuun peltoon, joka on metsitetty. Kuva 39. Tyrynmäen pohjoisrinteen hakkuuaukea keväällä. Kuvaussuunta itään. Kuva 40. Tyrynmäen pohjois- ja koillisrinteen hakkuuaukeaa puhdistamolta kuvattuna.

20 20 Kuva 41. Isovarpurämeelle rakennettu vedenpuhdistamo on vesilintujen suosiossa. Kuva 42. Uutelan tienristeyksen tienvarsihaavat (kuvassa) ovat osa liito-oravan elinpiiriä. Tyrynmäelle suunnitellun turbiinin (B1) ympäristön kasvillisuus todettiin monipuoliseksi mm. alueen lehtomaisuuden ja tienvarsien kulttuurilajiston vuoksi. Alueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä eikä ikimetsiä todettu. Tyrynmäen länsirinteen kuusikko todettiin kuitenkin selvästi alueen muita metsiä iäkkäämmäksi. Inventointialueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja ei todettu. 7. B2 NÄKÖTORNINMÄEN LÄNSIPUOLI (LIITTEET, Kartta 1.) 7.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Näkötorninmäen länsipuolelle, Tevaniemeen johtavan paikallistien varteen suunnitellun tuuliturbiinin (B2) (kuva 43) paikka on länteen viettävää lehtomaista rinnettä (OMT-kangasta). Alueen puusto on rinteen lounaisosassa sekametsää, jossa vuotiaan männikön peittävyys on 30 %, vastaavan ikäisen kuusikasvuston peittävyys 20 % ja vuotta vanhan koivikon peittävyys 15 %. Puusto muuttuu turbiinin alustavassa sijoituspaikassa harvahkoksi, lähes täysikasvuiseksi kuusikoksi, joskin seassa kasvaa harvakseltaan n. 60 vuotta vanhoja mäntyjä. Rinteen lounaisosassa on mäntypökkelö, jossa ei ole nähtävissä tikan tekemiä koloja. Aluspuusto rinteen lounaisosassa muodostuu harvasta kuusitaimikosta. Niin ikään harvan pensaskerroksen lajeina ovat pihlaja sekä rauduskoivun taimet. Kuusikossa aluspuusto ja pensaskerros puuttuvat. Sijoituspaikan takana, Taipalsaaren kunnan rajan takana on hakkuuaukea, johon on jätetty siemenpuita lähinnä harjanteen lakiosaan. Hakatun osan maapohja on muokattu ja istutettu kuusen taimelle. Kuusen taimien ohella hakatulla alueella on 1-2 metriä korkeita rauduskoivun taimia. Mustikan peittävyys rinteessä on kokonaisuudessaan n. 70 %, tosin rinteen keskivaiheilla on useamman aarin alue, josta kenttäkerroksen lajit puuttuvat lähes kokonaan. Mustikan ohella rinteen lajistoa ovat kielo, sananjalka, oravanmarja, metsätähti, kultapiisku, keltano, metsäkastikka, nurmirölli, puolukka kanerva, vanamo ja nuokkutalvikki. Pohjakerros on lähes yhtenäisen seinäsammalkasvuston peittämä. Muita pohjakerroksen lajeja ovat rinteen alaosassa harvakseltaan esiintyvät kerros- ja sulkasammal sekä kangas- ja kytökarhunsammalkasvustot. Rinteen hakatussa osassa kenttäkerros on metsäkastikan ja sananjalan valtaama (peittävyydet 30 ja 50 %). Muita kenttäkerroksen lajeja ovat mustikka, nurmirölli, kielo, ohdake, maitohorsma, oravanmarja sekä harjanteen laella kanerva ja puolukka. Pohjakerros on kuivunut hakkuun sekä kastikan ja sananjalan voimakkaan kasvun myötä. Harjanteen laella kasvaa seinäsammalta sekä harmaaporonjäkälää.

21 Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Lännessä, paikallistien toisella puolella, on laaja avohakkuualue (MT-kangasta) (kuva 44), joka rajautuu kuusivaltaiseen tuoreeseen kankaaseen (MT) (Kuva 45). Lounaassa kuusikon jälkeen on notkelma, joka on raivattu pelloksi (Tyrynsuon itäpään peltoja, Kuva 46). Peltojen ja Noromin välissä on Nihvakankaan pohjoispää, joka on keski-ikäistä kuusta kasvavaa lehtomaista kangasta (OMT). Turbiinin paikan lounaispuolelta, paikallistien varresta alkaa korpipainanteiden sarja, joka jatkuu Tyrynsuon pellonreunaan asti. Yksi lähellä tietä oleva rinnekorpi on säästynyt pääosin hakkuilta ja on luonnontilainen (Kuva 47, LIITTEET Kartta 3.). Muissa korpipainanteissa on todettavissa ojitusten aiheuttamia selviä muutoksia puuston rakenteessa. Paikoin on suoritettu myös harvennus- tai avohakkuita. Nihvakangas, sen ympäristön harjukumpareet sekä Nihvakankaan juurella oleva korpinotkelma kasvavat iäkästä kuusimetsää (paksusammalkuusikkoa, MT). Kyse ei kuitenkaan ole ikimetsistä (Kuva 48). Turbiinin B2 eteläpuolella paikallistien kahden puolen olevat metsät on avohakattua tuoretta kangasta (MT) (Kuvat 44. ja 45.). Vain tien itäsivua seuraavalle harjurinteelle on jätetty harvennettua puustoa (Kuva 49). Tämän harjun takana on pienialainen saraneva (Kuva 50), joka on muodostunut harjujen väliseen taskuun. Saranevan länsi- ja pohjoisreuna ovat mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jonka alarinteillä oli todettavissa ravinteisuutta (OMT). Alarinteessä todettiin mm. lehdokkia. Nevan eteläpuolen harju on avohakattu (MTkangasta) nevan reunasta alkaen (Kuva 51). Myös nevan pohjoisreunasta alkaa avohakkuualue, joka ulottuu kauas turbiinin B2 suunnitellun paikan pohjoispuolelle (Kuva 51). Saranevan itäpäässä on runsaasti haapaa kasvava lohkareinen kuusimetsä (MT) (Kuva 53) ja sen takana kalliojyrkänne, jotka muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alue sopisi myös liito-oravan elinpiiriksi, mutta lajia tai merkkejä lajin oleskelusta alueella ei todettu liito-oravainventoinnin aikana suoritetusta useasta tarkistuskerrasta huolimatta Suunnitellun sijoituspaikan B2 pohjoispuolella on laajaa ja loivaa harjusoran peittämää kalliolaakiota, jolla on laajoja avohakkuualueita (MT). Hakkuuaukeat kasvavat nuorta mäntytaimikkoa. Paikoin oli todettavissa myös ensiharvennusvaiheen männiköitä ja kauempana pohjoisessa ja koillisessa, ojitetun korpinotkelman takana, ensiharvennusvaiheen OMT-männikköä (Kuva 54). Inventointialueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi mm. lehtomaisuuden ja korpien ansiosta. Lajisto oli kuitenkin tavanomaista eikä rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja todettu, lukuun ottamatta yllä mainittua valkolehdokkia. Turbiinin paikan B2 lounaispuolen pienialainen rinnekorpi paikallistien länsipuolella on niukkalajinen, mutta luonnontilainen ja on Metsälain tarkoittama korpi (LIITTEET, Kartta 3). Myllyn paikan B2 eteläpuolen saraneva on Metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo. Myllyn paikan B2 kaakkoispuolella, pienen saranevan itäpäässä on lohkareinen rinnemetsä, joka päättyy kalliojyrkänteeseen. Alue on maisemallisesti merkittävä. Kuva 43. Suunniteltu tuulimyllyn B2 paikka pohjoisesta kuvattuna. Kuva 44. Myllyn paikan B2 lounaispuolta. aiottu myllyn paikka harjulla (takana oikealla).

22 22 Kuva 45. Myllyn B2 länsipuolen hakkuuaukean lounaiskulma paikallistieltä kuvattuna. Taustalla luonnontilaisen rinnekorven reunapuustoa. Kuva 46. Tyrynsuon peltoaukean itäpää. Vasemmalla Nihvakankaan pohjoispää, jonka takana on Noromi. Kuva 47. Myllyn B2 lounaispuolen rinnekorpi todettiin pääosin luonnontilaiseksi. Kuvaussuunta hakkuaukealta lounaaseen. Kuva 48. Nihvakankaan iäkäs kuusikko (MT, alarinteet OMT)) myllyn B2 lounaispuolella on paksusammalkuusikkoa. Kuva 49. Kuvan taustalla myllyn B2 paikka. Tien varren länsipuoli on avohakattu, itäpuolen harjulle on jätetty puustoa (kuvassa oikealla). Kuva 50. Myllyn B2 paikan eteläpuolen pienialainen saraneva etelästä kuvattuna. Lohkareinen metsärinne kuvassa suon takana

23 23 Kuva 51. Saranevan eteläpuolen avohakattua harjua. Nevalaikku kuvaajan takana. Kuva 52. Myllyn paikan B2 itäpuoli saranevalaikun reunasta pohjoiseen kuvattuna. Kuva 53. Saranevan itäpäässä on maisemallisesti merkittävä lohkareinen rinne ja kalliojyrkänne. Kuva 54. Myllyn paikan B2 pohjoispuolella on nuorta MT-männikköä, ja kauempana pohjoisessa OMTmännikköä (kuvassa). 8. B3 NÄKÖTORNINMÄKI (LIITTEET, Kartta 1.) 8.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Näkötorninmäki on suunnittelualueen muiden mäkien tavoin harjusoran peittämä laaja ja loivarinteinen kalliolaakio. Sijoituspaikka on kasvavaa, kuusivaltaista sekametsää, jossa on joitakin vuosia aikaisemmin toteutettu harvennushakkuu. Puuston ikä on noin 35 vuotta. Kuusen peittävyys harjanteen lakiosassa, aikaisemman näkötornin ympäristössä on n. 35 %, koivun, hies- ja rauduskoivun peittävyys on vastaavasti n. 20 %. Edellä mainittujen seassa kasvaa harvakseltaan mäntyä. Harjanteen laen pohjoisosassa puusto muuttuu mänty- ja koivuvaltaiseksi, iältään niin ikään n. 35 vuotta vanhaan metsään ja muuttuu edelleen pohjoispuolella olevan avohakkuualueen läheisyydessä koivutiheiköksi. Kuusivaltainen harjanteen osa vanhan näkötornin lähistöllä on mustikkatyypin kangasta, jossa mustikan peittävyys on n. 60 %. Mustikan ohella kenttäkerroksen lajeja ovat oravanmarja, sananjalka (peittävyys n. 20 %), kielo, kultapiisku, puolukka, metsämaitikka, maitohorsma, nurmirölli, rätvänä, keltano ja metsäkastikka. Mäntyvaltainen alue on vahvasti heinittynyt ja metsäkastikan sekä sananjalan valtaama. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat yksittäisten siirtolohkareiden raoissa kasvava kallioimarre ja maitohorsma.

24 24 Pohjakerros puuttuu erityisesti heinittyneellä alueella laajoilta alueilta ja on aukkoinen myös kuusivaltaisella alueella, etenkin metsäkoneen urien kohdalla. Pohjakerroksen valtalajin, seinäsammalen peittävyys on n. 40 %. Mättäiden reunoilla kasvaa paikka paikoin kerrossammalta ja harmaaporonjäkälää erityisesti siirtolohkareiden pinnoilla. 8.2.Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Näkötorninmäen etelä- ja lounaissivut ovat muita sivuja jyrkkärinteisempiä. Lounaisrinne on melko jyrkkäsivuinen kanjonimainen notkelma, jossa on laaja sammaleinen kivikko. Kivien välissä virtaa puro (Kuva 55), joka saa alkunsa Näkötorninmäen ja länsipuolen kalliomäen väliin jäävältä pienialaiselta saranevalta (välittömästi aiotun turbiinin B2 sijoituspaikan eteläpuolella) ja jatkaa Näkötornimäen eteläpuolen kivikkoiselle soistumalle. Hieman laajempi saraneva sijaitsee Näkötorninmäen lounaispuolen kalliopainanteessa (Kuvat 56-58). Nevaa ympäröi rämevyöhyke (Kuva 59), joka rajautuu kahdelta sivulta pienialaisiin peltoihin. Suon reunukset on osittain ojitettu, mutta tästä huolimatta suo on säilynyt luonnontilaisena pientä reunavaikutusta lukuun ottamatta. Suo rajautuu idässä jyrkkänä kumpuilevaan harjusoran peittämään alueeseen, joka kasvaa melko iäkästä kuusikkoa (OMaT) (Kuva 60). Alue on osittain hakattu. Näkötorninmäen länsisivulla oleva kalliopainanteen nevalaikku sijaitsee aivan turbiinin B2 eteläpuolella. Nevalaikku on jäänyt keskelle hakkuuaukeaa, joka käsittää koko Näkötorninmäen länsi-, pohjois- ja koillisosan (Kuva 61). Näkötorninmäen lakialue, jonne turbiinin B3 paikkaa on suunniteltu, kasvaa nuorta ensiharvennusvaiheen koivikkoa (Kuva 62). Kauempana pohjoisessa on pienialainen ojitettu korpinotkelma, jonka jälkeen maasto nousee loivana harjusoramaana kasvaen ensiharvennusvaiheen männikköä (OMT) (Kuva 54). Luoteessa on nuorta männikköä (MT) ja kauempana luoteessa hakkuuaukealle kasvanutta ensiharvennusvaiheen koivikkoa (MT) Tevaniementien kahden puolen. Näkötorninmäen itärinne laskee lähellä aiottua turbiinin sijoituspaikkaa melko jyrkkänä, rinteessä on pienialainen ja matala kalliojyrkänne, jonka alapuolella on lohkareikko. Kauempana idässä ja koillisessa rinteet laskevat loivemmin päätyen ojitettuun korpinotkelmaan. Itäosien kangasmetsät (MT, alarinteet paikoin OMT) ovat alavimmilta alueilta kuusikkoa tai avohakkuun jäljiltä nuorta koivikkoa (Kuva 63). Kuva 55. Näkötorninmäen eteläpuolen kivikkoinen rinne puroineen.. Kuva 56. Lounaispuolen luonnontilainen neva on lain tarkoittama niukkapuustoinen suo. Näkötorninmäen inventointialueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden ja niukkaravinteisten lehtojen (OMaT) lajistoksi sekä saranevojen ja isovarpurämeiden lajistoksi. Alueella ei todettu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasveja. Alueelta todettiin yksi Metsälain tarkoittama luonnontilainen, harvapuustoinen suo Näkötorninmäen lounaispuolella (LIITTEET, Kartta 3). Näkötorninmäen lounaisrinteen kivikkoinen puro on Metsälain tarkoittama pienvesi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa.

25 25 Kuva 57. Avosoille tyypillinen leväkkö viihtyy Näkötorninmäen lounaispuolen saranevalla. Kuva 58. Myös vähälukuista pitkälehtikihokkia todettiin Näkötornimäen lounaispuolen nevalla. Kuva 59. Näkötorninmäen lounaispuolen olevaa saranevaa ympäröi luonnontilainen räme. Kuva 60. Kuusivaltaista lehtoa (OMaT) Näkötorninmäen lounaispuolen mäellä. Kuva 61. Näkötorninmäen länsi- ja pohjoisosa on avohakattu. Kuvaussuunta koilliseen. Kuva 62. Suunnitellun turbiinin B3 paikka kasvaa nuorta koivikkoa (MT-kangasta).

26 26 Kuva 63. Näkymä suunnitellun turbiinin B3 paikalle (taustalla, kuvan keskellä) idästä katsottuna. Kuva 64. Turbiinin B3 suunniteltu paikka lännestä kuvattuna. Turbiinin paikka taustalla mäen laella. 9. B4 REPOVUOREN KOILLISOSA (LIITTEET, Kartta 1.) 9.1. Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Repovuoren koillispäähän suunniteltu turbiinin B4:n paikka kasvaa avohakkuun jäljiltä nuorta sekametsää (Kuva 65). Repovuori on turbiinin paikan B3 lailla loivarinteinen kalliolaakio, joka on kivisen harjusoran peittämä. Kenttäkerros on osittain paljas, osittain mustikan ja osittain metsäkastikan valtaama. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat sananjalka, rönsyleinikki, metsätähti, lillukka, metsämaitikka, oravanmarja, vanamo, maitohorsma ja rätvänä. Pohjakerros on kastikan valtaamilla alueilla paljas, muutoin seinäsammalen valtaama. Sulka- ja kerrossammalta esiintyy kivien reunoilla ja kosteammissa painanteissa Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Mäen länsi- ja luoteisrinne ovat muita rinteitä selvästi jyrkempiä ja kivisempiä, mutta eivät kallioisia (Kuva 66). Pohjoisrinne laskee varsin loivana kosteapohjaiseen notkelmaan, josta maasto nousee jyrkkäprofiilisempana Kaaliaisvuorelle. Koillisessa maasto on alavaa ja kumpareista, paikoin korpimaista, jossa kosteimmat paikat on ojitettu. Idässä ja etelässä maasto laskee loivarinteisenä ja kivisenä. Maaperä on hietapitoista, kivistä harjusoraa. Idässä rinnemaa päätyy Koivikkosuon pelloille ja etelässä Hakomäen juurella olevaan ojitettuun korpinotkelmaan. Repovuoren itäsivua pitkin kulkeva paikallistie ja sähkölinja jakavat voimakkaasti maisemaa. Itäsivun sähkölinjan ja paikallistien ympäristö sekä koko Repovuoren itärinne on avohakattu kasvaen lehtipuuvaltaista sekametsää, joka on ensiharvennusvaiheessa (MT-kangasta, paikoin OMT - kangasta) (Kuva 67). Kauempana kaakossa Hakomäellä oli todettavissa kookkaampaa kuusi- ja mäntymetsää (MT). Suunnitellun turbiinin B4 eteläpuolella on pienialainen ja matala kalliojyrkänne, jonka ympäristö on lohkareinen. Kallio on Repovuoren laen itäsivulla. Kallioalueen alarinne on nuorta sekametsää (MT), lakialue on mäntyvaltaista MT-kangasta, joka vaihtuu luoteis- ja länsirinteessä lehtomaiseksi kankaaksi (OMT) (Kuva 68). Luoteis- ja länsirinteen puusto on nuorehkoa tai korkeintaan kesi-ikäistä mäntymetsää. Rinteen alaosassa kulkee Salmenkylän paikallistie, jonka alapuolinen rinne kasvaa hakkuiden jäljiltä nuorta tiheää ensiharvennusvaiheen lehtipuuvaltaista taimikkoa (MT, paikoin OMT). Rinne laskee osin kosteapohjaiseen mäntymetsään (MT), jonka takana alkavat Nuorajärven itärannan pellot. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden ja lehtomaisten kangasmetsien (MT, OMT) sekä korpipainanteiden lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu alueella. Alueella ei todettu myöskään liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä puuston nuoren iän ja kookkaiden lehtipuiden

27 27 puuttumisen vuoksi. Inventoinnissa ei todettu maisemallisesti merkittäviä kohteita luonnonmaisemassa. Kuva 65. Repovuoren koillisreunaan suunnitellun turbiinin (B4) paikka koillisesta kuvattuna. Kuva 66. Repovuoren luoteisrinteen nuorta mäntyvaltaista metsää (OMT -kangasta) Kuva 67. Itäsivun nuorta lehtipuutaimikkoa paikallistien ja sähkölinjan ympäristössä. Kuva 68. Repovuoren länsisivun nuorehkoa mäntymetsää (OMT, lakialueella MT-kangasta). 10. B5 REPOVUORI (LIITTEET, Kartta 1.) Turbiinin suunnitellun sijoituspaikan kasvillisuus Repovuorelle suunnitellun tuuliturbiinin B5 paikka on korkean kalliolaakion laella nuoressa taimikossa (MT) (Kuva 69). Kalliolaakio on kivisen harjusoran yhtenäisesti peittämä, avokalliota Repovuoren laella todettiin niukasti. Turbiinin sijoituspaikka on mustikkatyypin sekametsää, jossa valtapuuston muodostaa n. 35 vuotta vanha männikkö (peittävyys n. 40 %). Samanikäisen kuusen peittävyys on n. 20 % ja iältään vuoden välillä vaihtelevan rauduskoivun peittävyys n. 5 %. Alueella on toteutettu metsänraivaus, jossa yhteydessä aluspuusto on poistettu. Pensaskerros muodostuu harvoista kuusen taimista, nuorista pihlajista sekä raidasta. Kenttäkerroksessa mustikan osuus on n. 50 %, sananjalan osuus peittävyydessä 20 % ja metsäkastikan 15 %. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat vanamo, oravanmarja, kevätpiippo, kultapiisku, keltano, kanerva, puolukka, metsätähti ja kielo. Vanamo kasvaa pienialaisina, mutta paikoin rehevinä kasvustoina, samoin kuin oravanmarja. Pohjakerros on suhteellisen yhtenäisen seinäsammalkasvuston peittämä. Siirtolohkareiden päällä kasvaa edellä mainitun ohella kankaan karhunsammalta ja harmaa- sekä vaaleaporonjäkälää.

28 Turbiinin aiotun sijoituspaikan ympäristön kasvillisuus (0-0,5 km) Kalliolaakion rinteet laskevat melko jyrkkinä länteen (Kuva 70) sekä kaakkoon. Etelä- ja lounaissivun muodostuu maisemallisesti merkittävästä kalliojyrkänteestä (Kuva 71). Jyrkänteen alla on nuorehkoa, osin kosteapohjaista lehtimetsää (koivuja ja runsaasti haapoja) (Kuvat 72 ja 73), jota pitkin nousee luontopolku kalliojyrkänteen kautta Repovuoren laelle. Kauempana etelässä ja lounaassa on suuripuustoinen, ojitettu isovarpuräme, joka on osin raivattu pelloiksi. Repovuoren eteläpuolelta peltomaisemaa leikaten kulkee myös suurjännitelinja, joka muodostaa leveän puuttoman alueen Repovuoren etelä- ja lounaispuolelle (Kuva 72 ja 73) Kuva 69. Repovuorelle suunnitellun turbiinin B5 sijoituspaikka on nuorta taimikkoa (MT,CT). Kuva 70. Repovuoren jyrkkää länsirinnettä paikallistieltä kuvattuna Kuva 71. Etelä- ja lounaisrinteen kalliojyrkänne on maisemallisesti merkittävä. Kuva 72. Repovuoren etelä- ja lounaispuolen pellot sekä voimalinja. Repovuorelta kuvattuna.

29 29 Kuva 73. Voimalinja jatkaa Repovuoren lounaispuolella kohti pohjoista. Kuva 74. Repovuoren laen männikköä (MTkangasta) myllyn B5 paikalta koilliseen. Repovuoren eteläpuolella olevan peltoaukean poikki virtaa oja kohti Nuorajärveä. Sen sijaan Repovuoren lounaispuolella se virtaa luonnontilaisena purona edelleen kohti Nuorajärveä (Kuva 75). Nuorajärven kaakkoispuolella se virtaa jälleen peltojen läpi ennen kuin se laskee Nuorajärveen. Peltojen välisellä osuudella on paikoin merkkejä suoritetusta ruoppauksesta. Puroa voi kuitenkin peltojen välisellä alueella pitää luonnontilaisena pienvetenä. Luonnontilainen puron osa viljelysten välissä kasvaa kookasta kuusta, koivua ja haapaa ja muodostaa kapean korpinotkelman paikallistien sillan eteläpuolella. Sillan eteläpuolella puustoa on jonkin verran harvennettu puronvarren ympäriltä (Kuva 76). Paikallistien ja Nuorajärven kaakkoispuolen peltojen välisessä metsikössä kasvaa iäkästä kuusikkoa (OMaT), sekapuuna kookasta haapaa. Metsikön läpi virtaavan puron varressa todettiin runsaasti kookasta haapaa ja tervaleppää. Alueella todettiin niin ikään runsaasti kolopuita ja monin paikoin merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Kyseessä on ilmeisesti naarasreviiri (Kuvat 75-80). Turbiinin B5 pohjoispuolen rinne laskee varsin jyrkkänä ja kivisenä paikallistein tasalle asti, tämän jälkeen maasto jatkuu kumpuilevana harjusoramaana kohti Nuorajärven sedimenttialuetta. Ylärinne on puustoltaan harvennettua mäntyvaltaista tuoretta kangasta (MT), alarinteessä kenttäkerroksen lajisto indikoi lehtomaista kangasta (OMT). Alarinteessä kuusen osuus puustossa kasvaa. Repovuoren juurella, paikallistein luoteispuolella kasvaa kuusivaltaista metsää (OMaT), vain kumpareilla valtapuuna on mänty (OMT). Kauempana pohjoisessa metsät on hakattu, kasvaen tällä hetkellä runsaasti nuorta koivua ja paikoin leppää. Koillisessa Repovuori jatkuu kumpuilevana lakialueena turbiinin B4 sijoituspaikalle asti (Kuva 74), jonka jälkeen se lähtee laskemaan eri suuntiin loivana rinnemaana. Kaakossa Repovuoren rinne laskee melko jyrkkänä. Kaakkoisrinteen puusto on nuorta koivu- ja mäntytaimikkoa, josta osa on kertaalleen harvennettu (MT-kangasta). Kaakkoisrinteen takana aukeaa ojitettu Huttulansuo siihen raivattuine peltoineen. Inventointialueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden ja lehtomaisten kangasmetsien (MT, OMT) sekä keskiravinteisten lehtojen (OMaT) ja korpipainanteiden lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu alueella. Alueella todettiin liito-oravan reviiri. Repovuoren etelä- ja lounaissivun kalliojyrkänne suurine siirtolohkareineen on maisemallisesti merkittävä.

30 30 Kuva 75. Repovuoren lounais- ja länsipuolella virtaa luonnontilainen puro. Kuva 76. Puron varsi paikallistien eteläpuolella todettiin liito-oravan elinpiiriksi. Kuva sillalta. Kuva 77. Metsiköt Nuorajärven ja paikallistien välissä (kuvassa) ovat liito-oravan elinpiiriä. Kuva 78. Paikoin papanoita todettiin hyvin runsaasti. Kuva pesähaavan juurelta. Kuva 79. Liito-oravan elinpiirin metsiköt sijoittuvat puron ja pienen pellon ympärille. Kuva 80. Puron ympäristön haavoissa (kuvassa) todettiin runsaasti kolopuita. B. Linnuston inventoinnin tulokset Linnuston inventoinnissa muuton tarkkailulla selvitettiin mahdollisia muuttolinjoja, jotka voisivat osua suunniteltujen turbiinien sijoituspaikoille. Kaakkois-Suomessa erityisesti kaakosta tuleva kevätmuutto,

31 31 lähinnä petomuutto sekä syksyllä kaakkoon suuntautuva petolintujen, kurkien ja arktisten lajien muutot ovat merkittäviä muuttoselvityksen kohteita. Kurkien ja petolintujen taipumus käyttää nousevia ilmavirtauksia hyväkseen saa ne suosimaan mm. mäkialueiden etelä ja lounaisrinteitä nosteen saamiseksi. Erityisesti petolinnut voivat muuton aikana kierrellä varsin matalalla nostetta etsiessään. Mieluisimpia muuttolinjoja voivat käyttää hyväkseen sadat petolinnut kevät- ja syysmuuton yhteydessä. Merkittävät muuttolinjat voiva edellä mainitusta syystä jopa estää tuuliturbiinien sijoittamisen. Toinen merkittävä seurannan kohde ovat arktiset vesilinnut ja hanhet, jotka muuttavat lounas - koillinen suunnassa Suomenlahtea pitkin Laatokan yli Vienanmerelle ja edelleen Siperian tundralle. Osa tästä muutosta liukuu aina sisämaan puolelle ja kulkee Saimaan yli kohti koillista. Erityisesti lounaistuuli voi painaa suuria hanhimassoja sisämaan puolelle. Tyypillistä arktiselle muutolle on, että se kulkee hyvällä säällä varsin korkealla, eikä tuuliturbiineilla ole vaikutusta ns. arktikan muuttoon tai muuttolinjoihin. Yöllä ja huonolla säällä arktiset hanhet muuttavat alempana, vain muutamien satojen metrien korkeudella. Tämä on tyypillistä varsinkin syksyn paluumuuton aikana, jolloin voimakkaat matalapaineet voivat ajaa hanhimassat lentämään Keski-Suomen yli. Näin kävi osalle hanhimuuttoa syksyllä toteutetun inventoinnin aikaan, tällöin suuria hanhimääriä meni Jyväskylän korkeudelta matalapaineen kylmän rintaman etuosan edessä kohti Pohjanlahtea ja Lounais-Suomen rannikkoa. Muuton jälkiosa kesti vuonna 2014 varsin pitkään ja virtasi myös Saimaan (ja suunnittelualueen) yli kohti Suomenlahtea. Paremmasta säästä johtuen jälkiosa muutosta kulki kuitenkin varsin korkealla (n.500 m:ssä). Kevät- ja syysmuuton seuranta Suunnittelualue on Arktisen vesilintumuuton ja hanhimuuton muuttolinjalla. Petolinnuista mehiläishaukan, hiirihaukan ja piekanan kaakosta tuleva kevät- ja syysmuutto kulkevat suunnittelualueen kautta. Suunnittelualue on myös metsähanhen muuttolinjalla (BirdLife 2014). A1. Rutahon inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista, eikä minkään muuttavan lajin kohdalla todettu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin A1 paikan kautta. A2. Susivuoren inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään muuttavan lajin kohdalla todettu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin A2 paikan kautta. A3. Rutahon eteläpuolelle suunnitellun turbiinin A3 inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään muuttavan lajin kohdalla havaittu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin paikan kautta. A4. Rahkasuon länsipuolelle suunnitellun turbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään havainnoidun muuttavan lajin kohdalla todettu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin kautta. Inventointialueella ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Arktisen muuton huippuvaiheessa todettiin koilliseen menevää valkoposkihanhien yömuuttoa myllyn paikan yli m:n korkeudella. Huippuvaiheen yömuutto toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa kulki kuitenkin laajana rintamana myös Saimaan yli kohti koillista. Kyseiset suunnitellun turbiinin paikan paikan yli muuttaneet valkoposkihanhien parvet olivat osa laajaa muuttorintamaa. Yöllä muutto kulki hieman matalammalla kuin päivällä. Päivämuuton tyypillinen korkeus muuttoinventoinnissa oli m ja kulki myös laajana rintamana Suomenlahdelta Saimaan yli koilliseen. Inventoinnin perusteella voi todeta, että suunnitellun turbiinin A4 paikan yli ei mene arktisen hanhi- ja vesilintumuuton muuttolinjaa. A5. Siljakalliolle suunnitellun turbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään todetun muuttavan lajin kohdalla havaittu merkittävien muuttolinjojen kulkevan paikan ylitse. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun paikan kautta. Suunnitellun turbiinin paikan yli meni touko-kesäkuun vaihteessa hanhien yömuuton aikana yksi parvi n.300 m:n korkeudessa.

32 32 B1. Tyrynmäelle suunnitellun tuuliturbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista, eikä minkään todetun muuttavan lajin kohdalla havaittu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten, kurkien tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun paikan kautta. B2 Näkötorninmäen länsipuolelle Tevaniementien varteen suunnitellun turbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään muuttavan lajin kohdalla havaittu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje kohteen kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton aikana turbiinin paikan yli muutti laajalla alueella leveänä rintamana useita kookkaita valkoposkihanhiparvia m korkeudella. Näkötorninmäen alue ei kuitenkaan ollut erityisesti lajin muuttolinjalla eikä alue muodostanut muuttaville parville maisemallista kiintopistettä. Lisäksi parvet muuttivat hyvin korkealla. B3 Näkötorninmäen inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään todetun muuttavan lajin kohdalla havaittu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje kohteen kautta. Arktisen muuton seurannassa mm. valkoposkihanhien suurehkoja muuttoparvia lensi leveänä rintamana koko Kaakkois-Suomen yli. Näkötorninmäen ylitti tämän muuton aikana noin tuhat hanhea metrin korkeudelta. Näkötorninmäki ei ole erityisesti hanhimuuton johtolinjalla. Näkötorninmäellä kierteli kevään lintuinventointien aikana hiirihaukkapariskunta, joka on ilmeisesti pesinyt inventointialueen ulkopuolella. Pesää ei todettu inventointialueilla. B4 Repovuoren koillisosaan suunnitellun turbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista eikä minkään havaitun muuttavan lajin kohdalla todettu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje kohteen kautta. Arktisen muuton yhteydessä todettiin mm. hanhien ylimuuttoa, joka kulki leveänä rintamana ja korkealla ( m), Repovuoren kohdalla laskettiin noin tuhat yksilöä ylimuuttavana. Repovuoren koillisosa ei ole erityisesti hanhimuuton johtolinjalla. B5 Repovuoren laelle suunnitellun turbiinin inventointialueella todettu muutto oli määrältään tavanomaista, eikä minkään havaitun muuttavan lajin kohdalla todettu merkittäviä muuttolinjoja. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petolintujen muuttolinjoja ei kulje kohteen B5 kautta. Arktisen muuton yhteydessä todettiin mm. hanhien ylimuuttoa, joka tässäkin tapauksessa kulki leveänä rintamana ja korkealla ( m), Repovuoren kohdalla laskettiin noin tuhat yksilöä ylimuuttavana. Repovuori ei ole erityisesti arktisen hanhija vesilintumuuton johtolinjalla. Repovuoren etelä- ja lounaispuolelta kulkeva leveä sähkölinjan todettiin toimivan kurkien ja metsähanhien muuttolinjana, silloin kun ne laskeutuivat lepäämään Nuorajärvelle. Molempien lajien lepäämään laskeutuvien parvien todettiin seuraavan sähkölinjaa varsin kaukaa kaakosta silloin, kun ne aloittivat laskeutumisen Nuorajärvelle. Repovuoren kohdalla parvet olivat m korkeudella, kurjet hanhia korkeammalla. Parvet eivät laskeutuneet Nuorajärvelle Repovuoren yli vaan n. 200 metriä Repovuoren lounaispuolella kulkevaa suurjännitelinjaa pitkin. Nuorajärvelle laskeutuvia yksilöitä todettiin yhteensä alle sata. Repovuori ei siis ole erityisesti hanhimuuton johtolinjalla, mutta suurjännitelinja Repovuoren lounaispuolella toimii johtolinjana Nuorajärvelle kaakosta laskeutuville metsähanhille ja kurjille. Syynä lienee myös se, että sähkölinja kulkee Repovuoren kohdalla kahden kalliomäen välisessä laaksossa. Tällöin linnut voivat laskeutua Nuorajärvelle suoraan ilman mäkien ylittämistä. Pesimälajiston inventointi (reviiri-inventointi) A1. Rutahon inventointialueella reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, käpytikka, mustarastas, punarinta ja vihervarpunen). Rutahon pohjoisrinteessä todettiin käpylintupoikue, rautiaisen reviiri ja varoitteleva korppi. Inventointialueella ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueella ei myöskään todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. A2. Susivuoren inventointialueella ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punarinta ja pajulintu). Inventointialueen eteläosan paahteiselta taimikkoalueelta (VT, paikoin

33 33 CT) (Kuva 7.) ei todettu kehrääjää perusteellisesta seurannasta huolimatta. Paahteisuutensa vuoksi alue voisi sopia lajille. Pohjoisosan laajan hakkuaukean nuoressa koivikossa todettiin useita lehtokertun reviirejä ja itäosan harjulla kulorastaan reviiri. Inventointialueella ei todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. A3. Rutahon eteläpuolen inventointialueella ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punakylkirastas, punarinta ja vihervarpunen). Turbiinin paikan ensiharvennustaimikossa todettiin usein ukkometso, joka yöpyi tienvarren korkeassa männyssä. Inventointialueella todettiin keltasirkun reviiri ja turbiinin paikan pohjoispuolen rinnekoivikossa lehtokertun reviiri. Inventointialueella ei todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. A4. Rahkasuon länsipuolen kohteen inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, rautiainen, pajulintu, sepelkyyhky, punarinta ja vihervarpunen). Alueen laajoissa koivuvaltaisissa taimikoissa todettiin useita lehtokertun reviirejä. Inventointialueella ei todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. A5. Siljakalliolle suunnitellun turbiinin inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punakylkirastas, pajulintu, ja punarinta). Alueen laajoissa koivuvaltaisissa taimikoissa todettiin useita lehtokertun reviirejä. Inventointialueella ei todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. B1. Tyrynmäen inventointialueen reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, käpytikka, mustarastas, punarinta, sepelkyyhky, töyhtötiainen, hömötiainen ja laulurastas). Tyrynmäen kaakkoisrinteen laajalla hakkuaukealla todettiin runsaasti pajulinnun ja lehtokertun reviirejä. Tyrynmäen pohjoispuolen vedenpuhdistamon avoaltailla havainnoitiin keskikesällä sulkasatoaan viettäviä sinisorsia, taveja ja haapanoita. Altailla tavattiin myös varoitteleva metsäviklo, joka on ilmeisesti pesinyt jossakin lähistöllä. Inventointialueella ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä, eikä myöskään uhanalaisten lintulajien reviirejä. B2 Näkötorninmäen länsipuolelle Tevaniementien varteen suunnitellun turbiinin inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punakylkirastas, pajulintu, ja punarinta). Alueen laajoissa koivuvaltaisissa taimikoissa havainnoitiin useita lehtokertun reviirejä. Turbiinin B2 koillispuolella, n. 300 m em. paikasta, todettiin hakkuuaukean keskelle jätetyssä kelossa käenpiian pesintä. Laji on NT-laji. Pesäpaikka sijaitsi kaukana suunnitellusta turbiinin paikasta, joten myllyn rakentamisella ei voi katsoa olevan erityistä merkitystä lajin pesintään ko. alueella. Lisäksi laji pesii harvoin useita vuosia peräkkäin samalla paikalla. B2 turbiinin paikan eteläpuolella todettiin koirasmetso, joka liikkui laajalla alueella Nihvankankaalla (laji on NT-laji) (Kuva 84.). Lajia ei todettu soitimella inventointien yhteydessä. B3 Näkötorninmäen inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punakylkirastas, pajulintu, ja punarinta). Alueen laajoissa koivuvaltaisissa taimikoissa todettiin runsaasti pajulinnun ja lehtokertun reviirejä. Suunnitellun paikan B3 pohjoispuolella todettiin käenpiian reviiri (NT-laji). Kyseessä on sama reviiri, joka on mainittu edellä. Muutoin inventointialueella ei todettu uhanalaisten lintulajien reviirejä. B4 Repovuoren koillisosaan suunnitellun tuuliturbiinin inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsien lajeja (mm. peippo, mustarastas, ja punarinta). Alueen laajoissa koivuvaltaisissa taimikoissa havainnoitiin useita pajulinnun ja lehtokertun sekä punakylkirastaan reviirejä. Repovuoren itärinteessä todettiin teeren rypykuoppia. Inventointialueella ei havainnoitu uhanalaisten lintulajien reviirejä B5 Repovuoren laelle suunnitellun turbiinin inventointialueella suoritetussa reviiri-inventoinnissa todetut lajit olivat tavanomaisia kangasmetsissä tavattavia lajeja. Repovuoren länsipuolen puronnotkon kuusikossa todettiin rautiaisen ja tiltaltin reviirit sekä yöaktiivisten lajien inventoinnissa saalistava viirupöllö. Inventointialueella ei havainnoitu uhanalaisten lintulajien reviirejä.

34 34 Kuva 81. Metsäkirvinen pesi yleisenä inventointialueen hakkuuaukeilla. Kuva 82. Ukkometso seuraamassa inventointia Nihvankankaalla. Kaakkuri-inventointi Touko-kesäkuun vaihteessa inventoitiin kahden kilometrin säteeltä kaikki mahdolliset kaakkurien pesintään soveltuvat lammet kaakkurien pesäpaikkojen löytämiseksi. Pesivät kaakkurit lentävät useita kertoja päivässä pesälammen ja saalistusvesien väliä, jolloin niiden lentoreitit voivat osua yksiin suunniteltujen turbiinien paikkojen kanssa. Kaakkuri on NT-laji. Inventoinnissa käytiin läpi Nuorajärvi, Olapanlampi, Noromi, Kirventeenlampi, Louklampi ja Paskolampi (Kuvat 85-90). Millään näistä lammista ei todettu kaakkuria vierailevana tai pesivänä. Lampia seurattiin aktiivisesti touko-kesäkuun ajan. Toukokuussa ja kesäkuun alussa tehtiin erilliset inventoinnit lammille ja kesäkuun aikana lampia seurattiin muiden inventointien yhteydessä. C. Lepakkoinventoinnin tulokset A1. Rutahon alueella ei ole merkittäviä pienvesiä tai vesistöjä, jotka tarjoaisivat lepakoille hyviä ruokailuympäristöjä. Aluetta hallitsevat nuoret harvennetut kuivahkot rinnemänniköt eivät sovellu lepakoiden saalistusympäristöksi erityisen hyvin lentävien hyönteisten niukkuuden vuoksi. Inventointialueelta todettiin alkukesästä kaksi pohjanlepakonreviiriä paikallistien päältä: toinen iäkkään kuusikon kohdalla Rutahon pohjoisrinteessä (LIITTEET, Kartta 2) ja toinen lounaisrinteen männikössä metsäautotien kääntöpaikalla (LIITTEET, Kartta 2). Vain iäkkään kuusikon luona sijaitsevalla reviirillä todettiin saalisteleva yksilö myös myöhemmin kesällä. Inventointialueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. A2. Susivuoren inventointialueella ei todettu pienvesiä tai vesiä muutamia ojia lukuun ottamatta. Pienvedet ja vesistöjen rannat ovat lepakoiden suosimia ruokailualueita erityisesti alkukesästä. Matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjoa riittävästi ravintoa lepakoille, joka lienee syynä siihen, että Susivuoren inventointialueelta ei todettu lepakoiden saalistusreviirejä tai lisääntymisympäristöjä. A3. Rutahon eteläpuolelle suunnitellun turbiinin inventointialueella ei todettu pienvesiä tai vesiä muutamia ojia lukuun ottamatta. Myöskään tässä tapauksessa matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjoa riittävästi ravintoa lepakoille, joka lienee syynä siihen, että alueella ei todettu lepakoiden saalistusreviirejä tai lisääntymisympäristöjä. A4. Rahkasuon länsipuolen kohteen inventointialueella ei todettu pienvesiä tai vesiä muutamia ojia ja Rahkasuota ojituksia lukuun ottamatta. Laajat matalat taimikot paikan ympäristössä ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjonne riittävästi ravintoa lepakoille, josta syystä Rahkasuon länsipuolen inventointialueelta ei todettu lepakoiden saalistusreviirejä. Muutamia yksittäisiä pohjanlepakkohavaintoja tehtiin alueelta. Havaitut yksilöt ovat olleet satunnaisvierailijoita, sillä todettuja yksilöitä voitiin seurata vain lyhyen aikaa ja poistuttuaan ne eivät palanneet vaikka aluetta seurattiin pidempään. Inventointialueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä.

35 35 A5. Siljakallion inventointialueella ei todettu pienvesiä tai vesiä ojituksia lukuun ottamatta (mm. Rahkasuon eteläosa ja Suurensuonniittu). Siljakallion alueelle suunnitellun turbiinin paikan lähiympäristössä on hieman laajemmalti keski-ikäistä kuusivaltaista sekametsää (MT). Turbiinin paikan eteläpuolella, paikallistien varressa on puutavaran lastauspaikka, johon on aikanaan koottu Siljakallion kaakkoispuolen avohakkuulta puutavara. Lastauspaikan muodostamalla aukealla todettiin pohjanlepakon saalistusreviiri, jossa yksi yksilö saalisti lähes koko kesän (LIITTEET, Kartta 2). Elokuussa reviirin haltijaa ei todettu paikassa. Parisataa metriä lastauspaikasta kaakkoon paikallistien yllä todettiin toinen pohjanlepakon saalistusreviiri vanhojen puutavarapinojen lähettyvillä metsän reunassa (LIITTEET, Kartta 2). Reviiri todettiin tyhjäksi heinäkuun alussa. Inventointialueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. B1. Tyrynmäen inventointialueella suoritetussa lepakkoinventoinnissa vedenpuhdistamon altailla todettiin satunnaisesti saalistava pohjanlepakko (LIITTEET, Kartta 2). Lajin esiintyminen alueella riippui säästä. Alue on laajalti puuton ja avoin suoalue, joka lienee syynä siihen, että lajia ei todettu alueella kuin satunnaisesti. Suoalueelta n. 500 m kaakkoon, Uutelan tilan pihapiirissä, inventointialueen ulkopuolella, pohjanlepakkoa todettiin säännöllisesti. Muissa osissa inventointialuetta ei todettu lepakoita. Inventointialueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. B2 Inventointialueella ei todettu vesiä tai pienvesiä yhtä veden täyttämää mutakuoppaa lukuun ottamatta. Alueen vähäiset virtaavat vedet kulkivat ojissa. Alueen metsät on pääosin avohakattua nuorta taimikkoa. Matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjoa riittävästi ravintoa lepakoille, josta syystä havaintoja lepakoista ei inventointialueella tehty. Inventointialueella ei todettu lepakoiden saalistustai lisääntymisympäristöjä. B3 Inventointialueella ei todettu vesiä tai pienvesiä muutamaa puroa ja ojaa lukuun ottamatta. Alueen pieniä soita lepakot eivät käyttäneet saalistusalueinaan ja alueen metsät on pääosin avohakattua nuorta taimikkoa. Matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjoa riittävästi ravintoa lepakoille. Vesialueiden ja kookkaiden metsien puute lienee syynä siihen, että havaintoja lepakoista ei inventointialueella tehty. Inventointialueella ei todettu lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. B4 Inventointialueella ei todettu vesiä tai pienvesiä muutamaa ojaa lukuun ottamatta. Alueen metsät on pääosin avohakattua nuorta taimikkoa tai harvennettua nuorehkoa männikköä. Matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät sovellu lepakoiden elinympäristöksi erityisen hyvin. Kuitenkin Repovuoren pohjoispäässä todettiin metsäautotien ajouran yllä viiksisiipan/isoviiksisiipan saalistusreviiri (2 yksilöä) (LIITTEET, Kartta 2) sekä pohjanlepakon reviiri Repovuoren kaakkoisrinteessä (LIITTEET, Kartta 2). B5 Inventointialueella ei todettu vesiä tai pienvesiä muutamaa ojaa ja luonnontilaista puroa lukuun ottamatta. Alueen metsät ovat pääosin avohakattua nuorta taimikkoa tai harvennettua nuorehkoa männikköä. Matalat taimikot ja harvennetut mäkimaiden mäntymetsät eivät tarjoa riittävästi ravintoa lepakoille. Kuitenkin Repovuoren luoteisrinteen mäntytaimikon aukossa, lähellä Repovuoren huippua todettiin pohjanlepakon saalistusreviiri. Rinne osuu hyvin laskevan ilta-auringon suuntaan, jonka vuoksi rinteen alueella on muuta ympäristöä lämpimämpää, tarjoten sopivat olosuhteet hyönteisfaunalle ja niitä saalistavalle lepakolle. Toinen pohjanlepakon saalistusreviiri todettiin Repovuoren luoteispuolella, Repovuoren juurella olevan pienen peltoaukean laidassa. D. Liito-oravainventoinnin tulokset A1. Rutahon inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Alueella todettiin vain niukasti nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä lehtipuustoa (koivuja sekä yksittäisiä haapoja ja raitoja). Alueella todetut muutamat tikankolot tarkistettiin, mutta liito-oravaa tai merkkejä lajin oleskelusta alueella ei todettu. Liito-oravalle soveliasta elinympäristöä inventointialueelta ei myöskään todettu. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei myöskään todettu 500 m:n säteellä suunnitellusta turbiinin paikasta. A2. Susivuoren inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Alueella todettiin vain niukasti nuorta lehtipuustoa (koivuja ja haapaa). Lajia ei todettu inventointialueella, ei myöskään merkkejä lajin oleskelusta alueella. Liito-oravalle soveliasta elinympäristöä inventointialueelta ei todettu, sillä alueella on laajoja taimikoita ja korkeampi puusto alueella todettiin nuoreksi eikä iäkkäitä lehtipuita havainnoitu. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu 500 m:n säteellä kohteesta.

36 36 A3. Rutahon eteläpuolelle suunnitellun turbiinin inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalisja huhtikuussa kaksi kertaa. Alueella todettiin vain nuorta lehtipuustoa (koivuja ja haapaa) sekapuuna ensiharvennusvaiheen metsissä, nuorissa taimikoissa ja hakkuuaukeilla. Niin ikään turbiinin paikan pohjoispuolen notkelman puusto on harvennettua nuorta männikköä ja notkelman pohjalla kuusivaltaista sekametsää. Lajia ei todettu inventointialueella, ei myöskään merkkejä lajin oleskelusta alueella. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu 500 m:n säteellä turbiinin paikasta. A4. Rahkasuon länsipuolen inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Turbiinin sijoituspaikan pohjoispuolella todettiin harvennettua männikköä ja kosteapohjaista kuusikkoa, joka rajautuu hakkuuaukeaan lähempänä turbiinin A3 sijoituspaikkaa. Lehtipuita pohjoispuolen metsissä todettiin niukasti ja todetut hoikkarunkoiset puut (koivuja) olivat keski-ikäisiä. Kolopuita alueelta todettiin yksi. Suunnitellun turbiinin sijoituspaikan eteläpuolen metsät on hakattu ja kasvavat nuorta koivua ja mäntyä. Hakkuualueiden taimisto on tulossa ensiharvennusvaiheeseen. Liito-oravaa ei todettu inventointialueella eikä merkkejä lajin oleskelusta alueella. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu 500 m:n säteellä suunnitellun turbiinin paikasta. A5. Siljakalliolle suunnitellun turbiinin inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Kohteen pohjoispuolella todettiin harvennettua männikköä ja kosteapohjaista kuusikkoa, joka rajautuu hakkuuaukeaan lähempänä turbiinin A3 sijoituspaikkaa (vrt. A4). Kohteen eteläpuolen metsät on hakattu ja kasvavat nuorta koivua ja mäntyä. Hakkuualueiden taimisto on tulossa ensiharvennusvaiheeseen. Liito-oravaa ei todettu inventointialueella ei myöskään merkkejä lajin oleskelusta alueella. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu 500 m:n säteellä aiotusta myllyn paikasta. B1. Tyrynmäelle turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristössä tehtiin liito-orava-inventointi kaksi kertaa maalis-huhtikuussa. Turbiinin sijoituspaikan länsipuolella, n.200 metrin etäisyydellä Tyrynmäen länsirinteessä on kalliojyrkänne, jonka alapuolella on kuusivaltainen lehto (OMaT). Kuusikossa todettiin puolenkymmentä kookasta haapaa. Alueen voi katsoa soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Alueelta ei kuitenkaan kummassakaan inventoinnissa havainnoitu lajia tai merkkejä sen liikkumisesta alueella. Syynä voi olla pesäkolojen puute. Tyrynmäen koillisrinteessä on korkeuskäyrän suuntainen siirtolohkarevyöhyke, jolla on maisemallista merkitystä. Lohkareikko ulottuu idässä Uutelan tilalle johtavaan paikallistiehen, josta rinne jatkuu kivisenä ja osin kosteapohjaisena tien suunnassa kohti kaakkoa. Lohkareikon ja paikallistien välinen kapea kaistale on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Tässä kapeassa, kuusia kasvavassa kaistaleessa (MT) todettiin myös kolohaapoja, joista osa kasvoi Tyrynmäen lakialueen hakkuuaukean laidalla ja osa aivan paikallistien laidassa (Kuva 83). Kuva 83. Liito-oravan elinpiiriä Uutelaan johtavan tien varressa Tyrynmäen itäsivulla. Kuva 84. Uutelan johtavan tien varrella todettiin puiden tyviltä liito-oravan jätöksiä. Myös Tyrynmäen koillissivulla, siirtolohkarevyöhykkeen alapuolella olevalla hakkuuaukealla, todettiin yksittäinen iso haapa. Paikallistien varrella todettiin kolohaapoja pitkin tien vartta aina suunnitellulle turbiinin B2 paikalle saakka. Lohkareikon alueen haavoissa sekä tien varren haavoissa todettiin monin

37 37 paikoin merkkejä liito-oravan oleskelusta (Kuva 84.). Alue on jätöksistä päätellen liito-oravan vakituista elinympäristöä. Kyseessä on mahdollisesti naaraan reviiri. B2 Turbiinin B2 aiottu sijoituspaikka on Tevaniementien varressa. Tien varressa, sijoituspaikan puoleisen sivun mäkirinteessä todettiin runsaasti haapoja ja koivuja, joiden juurella havainnoitiin paljon liito-oravan papanoita. Muutamissa tienvarren haavoissa ja koivuissa todettiin myös pesäkoloja, joissa lajin todettiin levänneen päivisin. Lähin lepopaikka sijaitsi 20 m suunnitellun turbiinin sijoituspaikasta (LIITTEET, Kartta 2). Elinpiiri käsittää myös Tyrynmäen itäpään kalliorinteen metsän ja Uutelaan johtavan tien varren puuston (katso kohta B1). Laji käyttää tienvarren puustoa siirtymäreittinä. Merkkejä lajin oleskelusta alueella todettiin maalis- lokakuun välisenä aikana, jolloin lajia seurattiin aktiivisesti alueella. Liito-orava on ns. direktiivilaji, seikka, joka tulee huomioida turbiinin sijoittamisessa. B3 Näkötorninmäen inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Alueella todettiin vain niukasti vähänkään kookkaampaa lehtipuustoa (koivuja ja haapaa). Liito-oravaa ei havainnoitu inventointialueella, ei myöskään merkkejä lajin oleskelusta alueella. Liito-oravalle soveliasta elinympäristöä inventointialueelta ei todettu, alueella on laajoja taimikoita ja alueen korkeampi puusto todettiin nuoreksi. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu 500 m:n säteellä suunnitellusta turbiinin paikasta. B4 Repovuoren koillisosan inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Alueella todettiin niukasti vähänkään kookkaampaa lehtipuustoa (koivuja ja haapaa). Liito-oravaa ei havainnoitu inventointialueella, eikä merkkejä lajin oleskelusta todettu. Liito-oravalle soveliasta elinympäristöä inventointialueelta ei todettu, alueella on laajoja taimikoita ja korkeampi puusto todettiin nuoreksi tai korkeintaan keski-ikäiseksi harvennetuksi mäntymetsäksi. Iäkkäitä lehtipuita ei alueelta havainnoitu. Lajille soveltuvaa elinympäristöä ei todettu inventointialueella. B5 Repovuoren inventointialueella suoritettiin liito-oravainventointi maalis- ja huhtikuussa kaksi kertaa. Repovuorella todettiin niukasti vähänkään kookkaampaa lehtipuustoa (koivuja ja haapaa) ja metsät Repovuorella todettiin pääasiassa nuoriksi taimikoiksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi, harvennetuiksi mäntymetsiksi. Liito-oravaa ei todettu, ei myöskään merkkejä lajin oleskelusta alueella. Repovuoren lounaisja länsipuolella on iäkkäämpää metsää kasvava puronnotko. Sen ja länsipuolen pienen pellon ympäristön iäkkäässä kuusikossa todettiin liito-oravan reviiri (LIITTEET, Kartta 2). Kyseessä on jälkien runsaudesta päätellen naarasreviiri. Liito-orava on direktiivilaji, seikka, joka tulee huomioida turbiinin sijoittamisessa. E. Sammakkoinventoinnin tulokset Suunnittelualueella todetut kolme sammakkolajia, viitasammakko, sammakko ja rupikonna inventoitiin toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alussa, jolloin ne olivat helposti havaittavissa soidinääntelyn perusteella. Lisäksi ne ovat tuolloin keräytyneet tärkeimmille lisääntymisalueilleen, joiden löytäminen oli inventoinnin keskeinen tavoite. Suunnitellut turbiinien paikat sijoittuvat niin, ettei niiden lähellä ole merkittäviä pienvesiä tai muita vesistöjä. Touko-kesäkuun vaihteessa inventoitiin vajaan kahden kilometrin säteeltä kaikki mahdolliset lammet kaakkurien pesäpaikkojen löytämiseksi, tällöin havainnoitiin myös mahdolliset sammakkojen lisääntymisalueet. Myös sellaiset lähistön pienvedet, joissa kaakkuri ei pesi, inventoitiin yllä mainittuna ajanjaksona. Suunnittelualueen ympäristöstä löytyi muutamia merkittäviä sammakoiden lisääntymisalueita. Yleisimmäksi lajiksi osoittautui viitasammakko. Sammakoita ja rupikonnia todettiin varsin vähän. Kaikki lajit sijoittuivat samoille vesialueille, mutta hieman erilaisiin paikkoihin. Viitasammakot viihtyivät hetteisillä, osin umpeutuvilla rannoilla ja tiheässä kasvustossa, tavallinen sammakko lähellä valtaojien suita ja rupikonnien pienet soidinkeräytymät dystrofisten rantojen matalissa ja suojaisissa lahdelmissa. Sammakoiden, viitasammakoiden ja rupikonnien todetut merkittävät lisääntymisalueet sijoittuivat inventointialueiden lähiympäristössä tyypillisesti eu-dystrofisiin vesiin. Inventointialueilla (500 m:n säteellä aiotusta tuulimyllyn sijoituspaikasta) ei todettu merkittäviä sammakoiden lisääntymisalueita.

38 38 Todetut sammakoiden lisääntymisalueet: Turbiinien A4 ja A5 suunniteltujen sijoituspaikkojen eteläpuolella Kirventeenlammella (Kuva 87.) todettiin lammen länsi-, etelä- ja itärannan hetteiköissä varsin suuri ja laajalle levittäytynyt viitasammakkopopulaatio. Kyseessä lienee satojen yksilöiden populaatio. Lammen itärannalla sekä etelärannan ja pohjoisrannan valtaojien suulla todettiin sammakkopopulaatiot, yhteensä kymmeniä yksilöitä. Lammen pohjoisrannalla todettiin lähellä valtaojan suuta pienehkö rupikonnien lisääntymispopulaatio. Tuuliturbiinien rakentaminen tai käyttö aiotuilla paikoilla ei aiheuta merkittävää haittaa ko. sammakkopopulaatioille. B1 Tyrynmäen pohjoispuolella olevalla suopuhdistamolla todettiin pieni viitasammakkopopulaatio vanhassa suodatusaltaassa (Kuva 85.), joka on 500 m:n päässä myllyn paikasta B1. Tuuliturbiinin rakentamisella tai käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta sammakkopopulaatioon altaalla. Suunniteltujen sijoituspaikkojen B1 ja B2 lounaispuolella sijaitsee Noromi (Kuva 88.), joka on peltojen keskelle jäänyt hyvin ruskeavetinen eu-dystrofinen/eutrofinen vesi. Noromilla todettiin pieni viitasammakkopopulaatio sekä sammakkopopulaatio. Lampi sijaitsee 600 m:n päässä aiotusta turbiinin sijoituspaikasta, joten rakentamisella tai käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta Noromin sammakkopopulaatioihin. B3 paikan kaakkoispuolella on Olapanlampi (Kuva 90) ja eteläpuolella Louklampi. Olapanlampi on hyvin ruskeavetinen dystrofinen vesi ja Louklampi hyvin ruskeavetinen eu-dystrofinen lampi peltojen keskellä. Olapanlammella ja Louklammella todettiin yksittäisiä sammakoita tai rupikonnia, mutta ei soidinta. Molemmat lammet sijaitsevat m:n päässä suunnitellusta paikasta, joten rakentamisella tai käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta lampien sammakkopopulaatioihin. Kuva 85. Suopuhdistamon saostusaltaan reunahetteiköissä todettiin viitasammakoita. Kuva 86. Paskolampi kaakosta kuvattuna. Lammen yli kulkee suurjännitelinja. Kuva 87. Kirventeenlammen eteläpäässä todettiin viitasammakoita ja sammakoita. Kuva 88. Voimakkaasti rehevöitynyt Noromi koillisrannalta kuvattuna.

39 39 Kuva 89. Nuorajärvi länsirannalta kuvattuna. Taustalla Repovuoren siluetti. Kuva 90. Olapanlammen etelärantaa kaakkoon päin kuvattuna. B5 Repovuoren luoteispuolella reilun kilometrin päässä ovat Nuorajärvi ja Paskolampi. Eutrofinen Nuorajärvi (Kuva 89.) on entisöity runsaslajinen lintujärvi. Järvellä todettiin elinvoimainen viitasammakkopopulaatio, joka on levinnyt laajalle alueelle osapopulaatioksi sekä pienehkö sammakkopopulaatio. Eu-dystrofisella Paskolammella (Kuva 86) todettiin yksittäisiä sammakoita. Molemmat lammet sijaitsevat aiotuista sijoituspaikoista paikoista yli kilometrin päässä, joten rakentamisella tai käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta lampien sammakkopopulaatioihin. Sammakoiden lisääntymisalueiden todettiin olevan vähintään 500 metrin etäisyydellä turbiinien suunnitelluista sijoituspaikoista. Näin ollen ei voida olettaa, että turbiinien rakentaminen tai niiden toiminta haittaisi sammakoiden lisääntymistä tai populaatioiden olemassaoloa yleensä. KASVILLISUUS- JA ELÄINKARTOITUKSEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Rutaho (A1) Rutahon inventointialueen (paikka A1) tuoreet kangasmetsät ovat kasvilajistoltaan tavanomaisia. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä, eikä pienvesiä tai vesistöjä alueella todettu. Iäkkäämpää puustoa havainnoitiin vain Rutahon pohjoisrinteessä ja alarinteen korvessa, jotka ovat kuusivaltaisia tuoreita kangasmetsiä. Kookkaita lehtipuita ei todettu alueelta. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kohteessa havainnoitu lintujen muutto oli hajanaista, eikä muuttolinjoja voinut havainnoinnin perusteella rajata. Muutto keväällä ja syksyllä kokonaisuudessaan ei ollut erityisen merkittävää tällä alueella. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje kohteen A1 paikan kautta. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Rutahon läpi kulkevalla tielinjalla todettiin kaksi pohjanlepakon saalistusreviiriä: toinen Rutahon pohjoisrinteen vanhan kuusikon kohdalla ja toinen lounaisrinteen metsäautotien risteyksessä. Kumpikin saalistusreviiri todettiin tielinjalla, voimakkaasti muokatussa ympäristössä. Lounaisrinteen yksilöä ei todettu saalistusreviirillään enää kesäkuun puolivälissä eikä sen jälkeen. Inventointialueella ei todettu merkittäviä lepakoiden lisääntymisympäristöjä tai merkittäviä saalistusympäristöjä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä.

40 40 Inventointialueen vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu merkittäviä sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei havainnoitu kaakkureita pesimäaikana, ei myöskään kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueelta ei todettu merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei myöskään todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 2. Susivuori (A2) Susivuoren inventointialueen (paikka A2) kuivat (VT, paikoin CT), tuoreet (MT) ja lehtomaiset (OMT) kangasmetsät todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keskiikäistä männikköä, eikä pienvesiä tai vesistöjä muutamaa kaivettua ojaa lukuun ottamatta todettu. Kookkaampaa puustoa havainnoitiin vain Sudenmäellä sekä Sudenmäen itäpuolen harjukumpareella. Muutoin metsät ovat pääasiassa nuoria taimikoita tai ensiharvennusvaiheen männiköitä. Kookkaita lehtipuita ei todettu. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Inventointialueella havainnoitu lintujen muutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voitu rajata. Muutto keväällä ja syksyllä kokonaisuudessaan ei ollut erityisen merkittävää tällä alueella. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin paikan kautta. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei havaittu. Susivuoren inventointialue on varsin laajasti avohakattu, kasvaen nuorta taimikkoa. Tämän johdosta se ei näytä soveltuvan lepakoille. Alueella ei todettu lepakoiden saalistus tai lisääntymisreviirejä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta inventointialueella ei havaittu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueen vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu merkittäviä sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei havainnoitu kaakkureita pesimäaikana, ei myöskään kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueelta ei todettu merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 3. Rutahon eteläpuoli (A3) Rutahon eteläpuolen inventointialueella (paikka A3) tuoreiden kangasmetsien (MT) ja lehtomaisten kankaiden (OMT) sekä suunnitellun turbiinin paikan pohjoispuolella sijaitsevan korpimaisen notkelman kasvilajisto osoittautui monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi kangasmetsien ja niukkalajisten korpien lajistoksi. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä tai mäntyvaltaista sekametsää, eikä pienvesiä tai vesistöjä alueella todettu. Iäkkäämpää puustoa todettiin vain suunnitellun turbiinin paikan lounais- ja eteläpuolella hakkuuaukean takana, jossa kasvoi kookasta kuusikkoa (MT). Kookkaita lehtipuita ei todettu alueelta. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

41 41 Inventointialueella todettu lintujen muutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voitu rajata. Muutto keväällä ja syksyllä kokonaisuudessaan ei ollut erityisen merkittävää inventointialueella. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje turbiinin paikan kautta. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisista lajeista alueella todettiin metso (NT-laji), joka tavattiin muutamia kertoja yöpymässä tienlaidan harvennetussa mäntymetsässä. Alueelta ei kuitenkaan todettu metson soidinympäristöä tai pysyvää ruokailuympäristöä. Alueella ei todettu uhanalaisten lajien reviirejä. Susivuoren inventointialue on laajalti avohakattu ja kasvaa nuorta taimikkoa. Tämän vuoksi se ei näytä soveltuvan lepakoille. Alueella ei todettu lepakoiden saalistus- tai lisääntymisreviirejä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta Inventointialueella ei havainnoitu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueen vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu merkittäviä sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei havainnoitu kaakkureita pesimäaikana. Inventointialueelta ei todettu merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 4. Rahkasuon länsipuoli (A4) Rahkasuon länsipuolen inventointialueen (paikka A4) kuivat (VT) ja tuoreet (MT) kangasmetsät todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Rahkasuo on ojitettu isovarpuräme, jonka kasvilajisto todettiin niin ikään tavanomaiseksi. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä, eikä alueella ole pienvesiä tai vesistöjä muutamaa kaivettua ojaa lukuun ottamatta. Kookkaampaa puustoa todettiin vain suunnitellun turbiinin paikan itäpuolella olevalla kumpareella, sijoituspaikan pohjoispuolella, joissa metsät todettiin korkeintaan keski-ikäisiksi ja suurimmaksi osaksi harvennetuiksi mäntymetsiksi (MT) sekä ojitetulla Rahkasuolla. Muutoin metsät todettiin pääasiassa nuoriksi taimikoiksi tai ensiharvennusvaiheen männiköiksi. Kookkaita lehtipuita ei havaittu. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Inventointialueella todettu lintujen muutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voitu rajata. Sen enempää kevätkuin syysmuuttokaan eivät olleet erityisen merkittäviä. Hanhien, joutsenten ja kurjen tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje kohteen kautta. Vilkkaimman arktisen muuton aikana keväällä yömuuttoa oli todettavissa myös kohteen yläpuolella (muutamia parvia m:ssä), mutta muuton johtolinjaa ei todettu. Suunnitellun tuulimyllyn paikka (A4) ei ole lintujen muuttoreitin varrella. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Susivuoren inventointialue on laajalti avohakattu kasvaen nuorta taimikkoa. Tämän vuoksi se ei näytä soveltuvan lepakoille. Alueella ei todettu lepakoiden saalistus- tai lisääntymisreviirejä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta Inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueella vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Suunnitellun turbiinin paikan eteläpuolella oleva Kirventeenlampi on merkittävä sammakoiden lisääntymisympäristö, mutta lampi sijaitsee 700 m:n päässä suunnitellun turbiinin sijoituspaikasta. Turbiinin rakentamisen tai sen toiminnan ei voida olettaa aiheuttavan merkittävää haittaa Kirventeenlammen sammakkopopulaatioille.

42 42 Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkureita pesimäaikana, ei myöskään kaakkurin pesimäja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueelta ei todettu merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 5. Siljakallio (A5) Siljakallion inventointialueella (A5) tuoreet (MT) ja lehtomaiset (OMT) kangasmetsät todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä. Pienvesiä tai vesistöjä ei muutamaa kaivettua ojaa lukuun ottamatta ole. Kookkaampaa puustoa kasvaa vain suunnitellun tuuliturbiinin sijoituspaikalla Siljakalliolla sekä pohjoispuolella olevalla ojitetulla Rahkasuolla (isovarpuräme). Suon takana olevilla kumpareilla metsät ovat korkeintaan keski-ikäisiä ja suurimmaksi osaksi harvennettuja mäntymetsiä. Muutoin metsät todettiin pääasiassa nuoriksi taimikoiksi tai ensiharvennusvaiheen männiköiksi. Kookkaita lehtipuita inventointialueelta ei todettu. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Inventointialueella todettu lintumuutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voinut havainnoidun muuton perusteella rajata. Kevät- ja syysmuutto eivät kokonaisuudessaan olleet erityisen merkittävää tällä alueella. Hanhien, joutsenten ja kurkien tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje tuuliturbiinin sijoituspaikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton muuttolinjoja ei myöskään todettu. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Siljakallion inventointialue on laajalti avohakattu kasvaen nuorta taimikkoa, jonka vuoksi se ei näytä soveltuvan lepakoille erityisen hyvin. Alueella todettiin kaksi pohjanlepakon saalistusreviiriä: toinen Siljakallion eteläsivun metsäaukealla ja toinen paikallistien yllä parisataa metriä tuuliturbiinin paikan eteläpuolella. Metsäautotien yllä saalistellutta pohjanlepakkoa ei todettu paikalla enää kesäkuun puolivälissä tai sen jälkeen. Alueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta Inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueen vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Suunnitellun tuuliturbiinin paikan länsipuolella oleva Kirventeenlampi on merkittävä sammakoiden lisääntymisympäristö, mutta lampi sijaitsee noin seitsemänsadan metrin päässä turbiinin sijoituspaikasta. Tuuliturbiinin rakentamisen tai sen toiminnan ei voi olettaa aiheuttavan merkittävää haittaa Kirventeenlammen sammakkopopulaatioille. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei myöskään todettu kaakkureita pesimäaikana. Inventointialueelta ei todettu merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 6. Tyrynmäki (B1) Tyrynmäen inventointialueella (B1) tuoreet (MT) ja lehtomaiset (OMT) kangasmetsät sekä pienialaiset keskiravinteiset lehdot (OMaT) todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä eikä pienvesiä tai vesistöjä muutamaa kaivettua ojaa lukuun ottamatta todettu inventointialueelta. Kookkaampaa puustoa kasvaa Tyrynmäen länsirinteen lohkareisella rinnemaalla, jossa metsät ovat keski-ikäistä kuusikkoa, jonka seassa kasvaa kookasta haapaa. Tyrynmäen luoteisrinteessä ja osin myös Tyrynmäen päällä on korkeintaan keski-ikäistä harvennettua männikköä (MT, OMT) tai kuusi-

43 43 mänty -sekametsää. Muutoin metsät ovat pääasiassa nuoria taimikoita tai ensiharvennusvaiheen mäntymetsiä. Kookkaita lehtipuita inventointialueelta todettiin Tyrynmäen länsirinteessä. Tyrynmäen itäreunassa havaittiin lukuisia kolohaapoja. Tyrynmäen pohjoispuolella on suopuhdistamo isovarpurämeellä. Räme on ojitettu ja on osin peltona, osin joutomaana. Tyrynmäen koillispuolella ko. suo on raivattu pelloksi ja on aktiivisesti viljelty. Tämän entisen suoalueen lajisto osoittautui monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Inventointialueella todettu lintujen muutto oli hajanaista, eikä muuttolinjoja voinut todetun muuton perusteella rajata. Hanhien, joutsenten ja kurkien tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin paikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton seurannassa todettiin keväällä leveänä rintamana hyvin korkealla (n. 600 m - 1 km) muuttavia valkoposkihanhiparvia. Osa näistä muutti kohteen yli. Arktisen muuton johtolinjoja ei tuuliturbiinin suunnitellun paikan kohdalla. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suopuhdistamolla todettiin sulkasatoaan viettäviä vesilintuja, mutta ei vesilintujen pesintää. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Tyrynmäen inventointialue on laajalti avohakattu ja kasvaa nuorta taimikkoa, jonka vuoksi se ei näytä soveltuvan lepakoille erityisen hyvin. Inventointialueella todettiin suopuhdistamolla satunnaisesti saalisteleva pohjanlepakko. Pysyvää saalistusreviiriä ei havaittu. Alueella ei todettu merkittäviä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. Tyrynmäen itäreunassa todettiin liito-oravan reviiri, joka ulottui etelässä pitkin paikallistien varrella olevia puita aina Näkötorninmäen länsipuolelle suunnitellun tuuliturbiinin (B2) välittömään läheisyyteen (B2) sekä pohjoisessa pitkälle Uutelan tien varteen (LIITTEET, Kartta 2). Laji on luontodirektiivissä IV(a) mainittu laji. Inventointialueella vesien vähäisyyden vuoksi todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä tai kaakkureita pesimäaikana. Tyrynmäen itäreunassa todettiin maisemallisesti merkittävä siirtolohkarevyöhyke. Tyrynmäen länsirinteessä todettiin maisemallisesti merkittävä kalliojyrkänne suurine siirtolohkareineen (LIITTEET, Kartta 3.). Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Tyrynmäen itäreunalla todetun liito-oravan elinympäristö tulisi huomioida suunnittelussa. Laji on luontodirektiivin (IVa) laji. Tyrynmäen itäreunassa todettiin maisemallisesti merkittävä siirtolohkarevyöhyke, jonka säilyttäminen on mahdollista huomioida suunnittelussa. Vyöhykkeellä todettiin myös osa em. liito-oravan reviiristä. Tyrynmäen länsirinteessä todettiin kalliojyrkänteen alla suuri siirtolohkareiden röykkiö. Kokonaisuus on maisemallisesti merkittävä (LIITTEET, Kartta 3). 7. Näkötorninmäen länsipuoli (B2) Näkötorninmäen länsipuolen inventointialueella (B2) tuoreet (MT) ja lehtomaiset (OMT) kangasmetsät sekä pienialaiset keskiravinteiset lehdot (OMaT) todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Alueella todetut pienalaiset kalliopainannesuot (saranevoja) todettiin lajistoltaan niin ikään tavanomaisiksi. Tuuliturbiinin suunnitellun paikan eteläpuolella oleva pienialainen saraneva todettiin Metsälain tarkoittamaksi niukkapuustoiseksi, luonnontilaiseksi suoksi. Tuuliturbiinin sijoituspaikan lounaispuolella oleva pienialainen korpi todettiin Metsälain tarkoittamaksi luonnontilaiseksi korveksi. Korven läpi virtaa pieni puro. Lajistoltaan korpi todettiin tavanomaiseksi. Alue on laajalti avohakattua, jonka vuoksi alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä tai koivikkoa. Pienvesiä tai vesistöjä ei muutamaa kaivettua ojaa ja puroa lukuun ottamatta todettu inventoidulla alueella. Kookkaampaa puustoa todettiin Nihvakankaalla, turbiinin sijoituspaikan eteläpuolella. Kyseinen kangas kasvaa kookasta kuusimetsää (MT, Paikoin OMT ja kosteammilla maapohjilla niukkalajista korpea). Nihvakangas on intensiivisen metsätalouden aluetta, jossa puustoa on harvennettu ja kosteat maapohjat ojitettu. Myös suunnitellun turbiinin sijoituspaikan eteläpuolella olevan pienialaisen

44 44 luonnontilaisen saranevan ympärille on avohakkuiden jäljiltä jätetty kookkaampaa puustoa. Itse tuuliturbiinin sijoitus paikan ympäristö on siemenpuuasentoon jätettyä mäntymetsää (OMT). Muutoin metsät todettiin pääasiassa nuoriksi taimikoiksi tai ensiharvennusvaiheen männiköiksi. Kookkaita lehtipuita todettiin turbiinin suunnitellun sijoituspaikan ympäristössä sekä paikallistein varressa, joissa todettiin myös kolohaapoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, inventointialueella todettiin Metsälain tarkoittama luonnontilainen niukkapuustoinen suo (saraneva), joka tulee huomioida suunnittelussa (LIITTEET, Kartta 3). Inventointialueella todettiin Metsälain tarkoittama luonnontilainen korpi, joka niin ikään tulee huomioida suunnittelussa (LIITTET, Kartta 3). Kohteessa todettu lintujen muutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voitu todetun perusteella rajata. Kevät- ja syysmuutto eivät kokonaisuudessaan olleet erityisen merkittävää. Hanhien, joutsenten, kurkien tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje turbiinin sijoituspaikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton seurannassa todettiin keväällä leveänä rintamana hyvin korkealla (n. 600 m - 1 km) muuttavia valkoposkihanhiparvia, joista osa muutti kohteen yli. Arktisen muuton johtolinjoja ei kuitenkaan todettu suunnitellun tuuliturbiinin sijoituspaikan kohdalla. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Alueella havainnoitiin metso (NT-laji), joka ruokaili Nihvakankaalla inventointien aikana. Lajin soidin- tai pesimäympäristöä inventointialueelta ei löydetty. Inventointialueelta ei todettu uhanalaisten lajien reviirejä. Inventointialue on laajalti avohakattu ja kasvaa nuorta taimikkoa. Inventointialueella ei ole vesistöjä, josta seikasta johtuen se ei näytä soveltuvan lepakoille erityisen hyvin. Alueella ei todettu lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristöjä. Turbiinin (B2) suunnitellun sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä (n. 20 m aiotusta myllyn paikasta) todettiin liito-oravan jätöksiä useassa paikassa (LIITTEET, Kartta 2). Laji on luontodirektiivissä IV(a) mainittu laji. Tuuliturbiinin suunniteltu paikka sijaitsee liito-oravan reviirillä, seikka, joka tulee huomioida suunnittelussa. Liito-oravan reviiri ulottuu pitkin paikallistien vartta Tyrynmäen itäreunalle (kts. Tyrynmäki (B1)) Vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei myöskään havaittu kaakkureita pesimäaikana. Inventointialueella ei ole merkittäviä maisemallisia tai muita luonnontekijöitä tai erityisiä luontoarvoja. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnitellulla turbiinin sijoituspaikan todettiin osa liitooravan elinympäristöä, joka tulee huomioida suunnittelun yhteydessä. Laji on luontodirektiivin IV(a) laji. Tuliturbiinin sijoituspaikan eteläpuolella todettiin pienialainen luonnontilainen saraneva, joka on Metsälain tarkoittama niukkapuustoinen suo (LIITTEET, Kartta 3). Neva on mahdollista säilyttää nykytilassaan turbiinin sijoittamisesta huolimatta. Aiotun turbiinin sijoituspaikan lounaispuolella todettiin Metsälain tarkoittama luonnontilainen korpi (LIITTEET, Kartta 3), joka niin ikään on mahdollista jättää nykytilaansa. Aiotun turbiinin sijoituspaikan kaakkoispuolella, saranevan itäpäässä on lohkareinen rinnemetsä, joka päättyy kalliojyrkänteeseen. Alue on maisemallisesti merkittävä (LIITTEET, Kartta 3). 8. Näkötorninmäki (B3) Näkötornimäen inventointialueella (B3) tuoreet (MT) ja lehtomaiset (OMT) kangasmetsät sekä pienialaiset keskiravinteiset lehdot (OMaT) todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi. Alueella inventoidut pienalaiset kalliopainannesuot (saranevoja) todettiin niin ikään lajistoltaan tavanomaisiksi. Aiotun tuuliturbiinin paikan lounaispuolella oleva kalliopainannesuo (reunat isovarpurämettä, keskiosa avointa saranevaa) todettiin Metsälain tarkoittamaksi niukkapuustoiseksi, luonnontilaiseksi suoksi (LIITTEET, Kartta 3). Alue on laajalti avohakattua. Tästä johtuen alueen puusto on nuorta tai korkeintaan keski-ikäistä männikköä tai koivikkoa. Pienvesiä tai vesistöjä muutamaa kaivettua ojaa ja puroa lukuun ottamatta ei inventointialueella todettu. Kookkaampaa puustoa on Näkötorninmäen eteläpuolella, jossa kasvaa kookasta

45 45 kuusikkoa (OMaT) sekä niin ikään Näkötorninmäen itä- ja koillisrinteessä, jossa kasvaa kookasta mäntyvaltaista metsää (MT, OMT). Muutoin metsät todettiin pääasiassa nuoriksi taimikoiksi tai ensiharvennusvaiheen männiköiksi (MT, OMT, lakialueelta paikoin CT). Kookkaita lehtipuita inventointialueelta ei todettu. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Näkötorninmäen lounaispuolella todettiin Metsälain tarkoittama luonnontilainen, niukkapuustoinen suo, joka tulee huomioida suunnittelussa. Inventointialueella todettu lintujen muutto oli tässäkin tapauksessa hajanaista eikä muuttolinjoja voinut todetun muuton perusteella rajata. Kevät- ja syysmuutot eivät kokonaisuudessaan ollut erityisen merkittäviä tällä alueella. Hanhien, joutsenten ja kurkien tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin paikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton seurannassa todettiin keväällä leveänä rintamana hyvin korkealla (n. 600 m - 1 km) muuttavia valkoposkihanhiparvia, joista osa muutti kohteen yli. Arktisen muuton johtolinjoja ei kuitenkaan todettu suunnitellun turbiinin paikan kohdalla. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Näkötornimäen pohjoisosan hakkuuaukealla todettiin käenpiian reviiri. Laji on tarkkailtava laji (NT-laji), joka voi vaihtaa pesimäpaikkaa vuosittain. Inventointialue on laajalti avohakattu ja kasvaa nuorta taimikkoa. Inventointialueella ole vesistöjä, jonka vuoksi se ei näytä soveltuvan lepakoille erityisen hyvin. Inventointialueella ei todettu lepakoiden saalistustai lisääntymisympäristöjä. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueella vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä, eikä havainnoitu kaakkureita pesimäaikana. Näkötorninmäen kaakkoisrinteessä todettiin louhikko, jonka kivien alla ja välissä virtasi luonnontilainen puro ja joka muodostaa Metsälain tarkoittaman pienveden. Puro tulisi jättää nykytilaansa ja sille varata 10 metriä leveä suojavyöhyke molemmille puolille puroa. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Näkötorninmäelle suunnitellun tuuliturbiinin paikan lounaispuolella on Metsälain tarkoittama harvapuustoinen suo, joka tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 3). Näkötorninmäen etelärinteessä virtaa luonnontilainen puro, joka on Metsälain tarkoittama pienvesi ja joka tulisi jättää nykytilaansa ja sille varata suojavyöhyke molemmin puolin (10 m) (LIITTEET, Kartta 3). 9. Repovuoren koillissivu (B4) Repovuoren koillissivun inventointialueen (B4) metsät on pääosin avohakattu ja kasvavat tällä hetkellä nuorta ensiharvennusvaiheen männikköä (MT) tai tiheää lehtipuuvesakkoa (MT, OMT). Kookkaampaa puustoa oli todettavissa vain Repovuoren lakialueella ja Repovuoren luoteis- ja länsirinteessä (lakialueet MT-männikköä, rinteet OMT -männikköä ja Repovuoren juurella lisäksi paikoin OMaT -kuusikkoa). Aluetta halkovat lisäksi useat tiet ja sähkölinjat. Metsät todettiin kasvilajistoltaan monipuolisiksi, mutta tavanomaisiksi. Tuuliturbiinin paikan kaakkoispuolella todettiin ojitettu, niukkalajinen korpi, jonka kasvilajisto on tavanomaista. Myös Repovuoren pohjoispuolella oleva pienialainen ojitettu korpi todettiin lajistoltaan tavanomaiseksi. Pienvesiä tai vesistöjä ei muutamaa kaivettua ojaa lukuun ottamatta todettu inventointialueella, ei myöskään kookkaita lehtipuita. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Inventointialueella todettu lintujen muutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voinut havaintojen perusteella rajata. Tämän alueen kevät- ja syysmuutto eivät olleet kokonaisuudessaan erityisen merkittäviä. Hanhien, joutsenten ja kurkien tai isojen petojen muuttolinjoja ei kulje sijoituspaikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton seurannassa todettiin keväällä leveänä rintamana hyvin korkealla (n.600 m 1 km) muuttavia

46 46 valkoposkihanhiparvia, joista osa muutti kohdepaikan yli. Syksyllä arktikan muutto oli hajanaista koko inventointialueella, eikä kulkenut erityisesti Repovuoren yli. Arktisen muuton johtolinjoja ei todettu suunnitellun tuuliturbiinin paikan kohdalla. Suunnitellun turbiinin paikka (B4) ei ole lintujen muuttoreitin varrella. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Inventointialueella todettiin pohjanlepakon reviiri Repovuoren kaakkoisrinteen taimikossa sekä viiksisiipan/isoviiksisiipan saalistusreviiri hakkuaukealla kulkevalla tielinjalla Repovuoren koillisrinteessä (LIITTEET, Kartta 2). Kummallakaan saalistusreviirillä ei todettu saalistavia yksilöitä enää kesäkuun puolivälissä tai sen jälkeen. Inventointialue ei ole merkittävä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristö. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta inventointialueella ei todettu. Alueella ei todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Inventointialueella ei vesien vähäisyyden vuoksi ole sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei myöskään todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä tai kaakkurien pesintää. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 10. Repovuori (B5) Repovuoren inventointialueella (B5) metsät on pääosin avohakattu Repovuoren kaakkois-, etelä- ja lounaispuolelta, kasvaen tällä hetkellä nuorta ensiharvennusvaiheen männikköä (MT) tai tiheää lehtipuuvesaikkoa (MT, OMT). Lounaispuolella kulkee suurjännitelinja, jonka alus on puuton. Kookkaampaa puustoa oli todettavissa Repovuoren luoteis- ja pohjoisrinteessä sekä Repovuoren luoteispuolella Nuorajärven rantapeltojen ja Repovuoren välisessä maastossa. Repovuoren lakialueen nuoret ensiharvennetut männiköt todettiin tuoreiksi kankaiksi (MT), alarinteet lehtomaisiksi kankaiksi (OMT) ja Repovuoren ja Nuorajärven rantapeltojen väliset metsät kuusivaltaisiksi keskiravinteisiksi lehdoiksi (OMaT). Lehdon ja sen halki kulkeva puronnotkelman puusto todettiin varsin kookkaaksi jossa sekapuuna kasvaa kookkaita haapoja ja koivuja. Osa näistä on kolopuita. Notkelmassa virtaava puro voidaan osittain luokitella luonnontilaiseksi pienvedeksi. Repovuoren lounais- ja eteläpuolella, suurjännitelinjan takana on laaja ojitettu isovarpuräme, josta osa on raivattu pelloiksi. Rämeen itäreunalla, voimalinjan välittömässä läheisyydessä on louhikkoinen kalliokumpujen muodostama, iäkästä kuusta kasvava lehto (OMaT), jota kautta kulkee luontopolku Repovuoren etelä- ja lounaisrinteen kalliojyrkänteelle. Metsämaat ja puronvarret sekä rämealue todettiin kasvilajistoltaan monipuolisiksi, mutta tavanomaisiksi. Pienvesiä tai vesistöjä ei todettu inventointialueella, lukuun ottamatta kaivettuja ojia ja Repovuoren lounaispuolen puroa. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Repovuoren lounaispuolelta kulkeva puro on lähellä Nuorajärven rantapeltoja olevassa lehdossa luonnontilainen ja Metsälain tarkoittama pienvesi (LIITTEET, Kartta 3). Inventointialueella todettu lintumuutto oli hajanaista eikä muuttolinjoja voitu rajata. Kevään ja syksyn muutto ei kokonaisuudessaan ollut erityisen merkittävää tällä alueella. Isojen petojen (kotkat, haukat) muuttolinjoja ei kulje suunnitellun turbiinin paikan kautta. Arktisen vesilintu- ja hanhimuuton seurannassa todettiin keväällä leveänä rintamana hyvin korkealla (n. 600 m - 1 km) muuttavia valkoposkihanhiparvia, joista osa muutti kohteen yli. Syksyllä arktikan muutto oli hajanaista koko inventointialueella eikä kulkenut erityisesti Repovuoren tai muidenkaan aiottujen rakennuspaikkojen yli. Arktisen muuton johtolinjoja ei todettu aiotun turbiinin paikan kohdalla. Kevätmuuttoseurannassa todettiin metsähanhien ja kurkien käyttävän Repovuoren etelä- ja lounaispuolelta kulkevaa valtakunnallista runkolinjaa johtolinjana, niiden saapuessa kaakosta ja laskeutuessa lepäämään Nuorajärvelle (LIITTEET, Kartta 2). Repovuoren suunnitellun

47 47 tuuliturbiinin paikka (B4) ei ole hanhi- ja kurkimuuton johtolinja. Sen sijaan 200 m Repovuoren lounaispuolella oleva notkelma sähkölinjoineen on Nuorajärvelle kaakosta laskeutuville metsähanhille ja kurjille johtolinja. On mahdollista, että tuuliturbiinin sijoittaminen Repovuorelle voi häiritä Nuorajärvelle laskeutuvia hanhia ja kurkia. Tosin lepäämään laskeutuneiden lajien yksilömäärät eivät olleet kovin suuria (puolisensataa yksilöä). Tässä mielessä hyvin merkittävästä johtolinjasta ei ole kyse. Inventointialueen pesimäajan linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Uhanalaisia lajeja tai uhanalaisten lajien reviirejä alueella ei todettu. Inventointialueella todettiin pohjanlepakon reviiri Repovuoren luoteisrinteen taimikossa sekä toinen saalistusreviiri Repovuoren luoteispuolen pienen peltoaukean reunassa (LIITTEET, Kartta 2). Luoteisrinteen saalistusreviirillä ei todettu saalistavaa yksilöä enää kesäkuun puolivälissä tai sen jälkeen. Inventointialue ei ole merkittävä lepakoiden saalistus- tai lisääntymisympäristö. Repovuoren luoteispuolen pienen peltoaukean ympäristössä todettiin liito-oravan elinpiiri, joka ulottui puronvartta pitkin lounaassa aina Repovuoren juurelle asti (n. 250 metrin päähän suunnitellun turbiinin paikasta) (LIITTEET, Kartta 2). Liito-orava on luontodirektiivissä IV(a) nimetty laji, joten havaittu reviiri tulee huomioida suunnittelussa. Liito-oravan elinympäristön läpi virtaava luonnontilainen puro on Metsälain tarkoittama pienvesi, jonka vuoksi puro lähiympäristöineen (n. 10 m puron molemmin puolin) tulisi jättää nykytilaansa. Liito-oravareviirissä on kyse naarasreviiristä, jonka keskeistä osaa ovat puronvarren kolohaavat. Inventointialueen vesien vähäisyyden vuoksi alueella ei todettu sammakoille soveltuvia lisääntymisympäristöjä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei todettu kaakkurin pesimä- ja ruokailuympäristön välistä lentoreittiä. Inventointialueella tai sen ympäristössä ei myöskään todettu kaakkureita pesimäaikana. Inventointialueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa. Repovuoren luoteispuolen liito-oravan reviiri on huomioitava suunnittelun yhteydessä. Laji on luontodirektiivin IV(a) laji. Koska suunnitellun tuuliturbiinin rakennuspaikka sijaitsee eri tasossa kuin liito-oravan reviiri, turbiinin toiminnan aiheuttama haitta liitooravalle on rajallinen. On oletettavaa, ettei turbiinin rakentamisella tai toiminnalla ole vaikutusta liito-oravan esiintymiseen inventointialueella. Repovuoren länsi- ja luoteispuolta kiertävä puro on luonnontilainen Metsälain tarkoittama pienvesi, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa ja varata purolle suojavyöhyke. Puroalueen mahdollisella rauhoittamisella ei ole vaikutusta turbiinin rakentamiseen tai käyttöön.

48 LIITTEET 48

49 49

50 50 F. Maisema-analyysi 1. Menetelmäkuvaus Maisemaselvityksessä kartoitettiin sovitulla tarkkuudella ja vyöhykejaottelulla maiseman sietokyvyn kannalta merkittäviä asioita, kuten maisemaelementtien mittakaavalliset tekijät, maiseman suuri- tai pienipiirteisyyteen eli vaihtelevuuteen liittyvät tekijät sekä maiseman kulttuurihistoriaan ja käyttöön liittyvät ominaispiirteet. Maastokäyntien yhteydessä kartoitettiin myös vanhoilta kyläasutusalueilta avautuvia näkymälinjoja suunniteltujen tuuligeneraattorien suuntaan (kartta 5). Maisemaselvityksessä ei arvioida tuuligeneraattoreiden vaikutuksia maisemaan ja maisemakuvaan. Tarkoituksena on antaa tietoa alueen maisemaan liittyvistä arvoista ja niiden tietopohjasta, maiseman kulttuuripiirteistä ja nykytilasta sekä niistä toiminnoista, joilla on maisemakuvaan liittyviä odotuksia. Tunnetut arvoalueet selvitettiin hankealueelta 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Arvoalueilla tarkoitetaan lailla ja kaavoilla suojeltuja luonnon- ja kulttuurimaisemia sekä kulttuuriympäristöjä kuin myös suojeluohjelmiin tai sopimusmenettelyjen piiriin kuuluvia alueita (kansalliset/kansainväliset sopimukset). Lähtötilannekartoituksella selkeytetään alueelle kohdentuvia maisemien ja kulttuuriympäristöjen olemassa olevia suojelutavoitteita. Maisemarakenneanalyysi ja maisemakuvallinen tarkastelu maiseman tilallisista ja visuaalisista ominaisuuksista laadittiin ulottumaan 5 kilometrin säteelle hankealueesta. Kaavahankkeiden yhteydessä tehtävää vaikutusten arviointia varten tehtiin esitykset tarkasteltavista näkymälinjoista. Maisemalle perusmuodon antavista tekijöistä käsiteltiin alueen kallio- ja maaperä, topografia, vesiolosuhteet ja maaston peitteisyys. Työ sisälsi myös alueen kulttuuristen rakenteiden analyysin ja siihen liittyvän maankäytöllisen tarkastelun. Teemoiksi valittiin asutus ja tiestö ja tarkasteluajanjaksoksi Analyysia varten vanhat kartat asemoitiin nykytilaa kuvaavan taustakartan päälle. Lisäksi tarkasteltiin vapaa-ajanasutuksen, veneilyn, virkistyksen ja matkailun alueiden määrää ja niiden sijoittumista alueella. Karkean virkistyskäyttötarkastelun lähtöaineistona käytettiin maakuntakaavaa ja voimassa olevia yleiskaavoja sekä ekarjala -maakuntaportaalin sivuilta löytyviä tietoja kuntien retkikohteista ja reiteistä. Maisemaselvityksen valokuvat otettiin maastotyöpäivinä 9.5, 30.7 ja Tiedot lähteenä käytetystä kirjallisuudesta ja kartta-aineistosta löytyvät kunkin kappaleen lopusta. Maisemien nykytilasta raportoidut tiedot perustuvat maastopäivinä tehtyihin havaintoihin. Maisemaselvityksen kartat tehtiin MapInfo pro 12.0 ohjelmalla. Johtopäätökset alueen historiallisista ja ympäristöllisistä tunnuspiirteistä ja niiden maisemallisesta luonteesta perustuvat lähtötiedoissa ja analyyseissä esitettyihin tietoihin. 2. Aluevyöhykkeet Aluekuvauksessa käytettiin seuraavaa vyöhykejakoa 1 : Hankealueella tarkoitetaan tuulivoimayleiskaavan suunnittelualuetta. Lähietäisyysalueeksi määriteltiin enintään 2 km päähän voimalasta ulottuva alue. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Näkyvyyteen vaikuttaa erityisesti alueen metsäisyys. Lähimaisema-alue ulottuu 2-5 km päähän tuuligeneraattorin sijoituspaikasta. Suuren kokoluokan voimaloille tämä etäisyys voi vielä lukeutua dominanssivyöhykkeeksi, mutta edelleen näkyvyyteen vaikuttaa alueen korkokuva ja metsäisyys. Analyysikartoissa on käytetty myös 5-12 km:iin ulottuvaa vyöhykerajausta. Tällä kaukomaisemavyöhykkeellä voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia ja yli 10 km:n etäisyydellä tuuligeneraattori alkaa näyttää pieneltä horisontissa. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua vieläkin kauemmas; voimalat saattavat pistemäisesti tai järvien yli näkyä vielä kilometrin päästä. 1 Vyöhykejakomäärittelyn lähteenä ympäristöministeriön raportti: Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006.

51 51 Kuva: Hankealueet sijaitsevat noin 20 km päässä Suur-Saimaan selkävesistä. Lähimpiin kirkonkylätaajamiin on n km matkaa, Lappeenrannan kaupunkikeskustaan n. 20 km. Kuva: Maakunnallisesti merkittävältä Kaskein mäkikylältä avautuu pitkiä näkymiä eri ilmansuuntiin.

52 52 3. Maisemaselvityksen lähtötiedot (0-12 km) 1. Kartta: Kulttuuriympäristö ja luonto Erityislakikohteet, suojeluohjelmat, valtakunnalliset inventoinnit 2. Kartta: Kulttuuriympäristö ja luonto MRL: kaavasuojelu Maisemaselvitykseen on koottu tietoa tunnetuista arvoalueista hankealueilla ja niiden ympäristössä aina 12 kilometrin säteellä. Lähdemateriaalina on ollut viranomaisten ylläpitämät suojelurekisteriaineistot, voimassa olevien maakunta- ja yleiskaavojen suojelutavoitteet sekä alueelta aikaisemmin laaditut luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöinventoinnit Valtakunnalliset kulttuurimaisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä erityislakikohteet Hankealueilla (kaava-alue) ja niiden lähietäisyys- ja lähimaisemavyöhykkeillä (0-5 km) ei sijaitse erityislailla suojeltuja eikä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita taikka rakennettuja kulttuuriympäristöalueita. Kaukomaisemavyöhykkeelle (5-12 km etäisyydellä) jää valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuja rakennettuja kulttuuriympäristökohteita ja alueita (RKY) sekä lakisuojelukohteita. Etelässä näitä ovat Salpalinjan puolustusasemat: Lemin Kärmeniemi ja Juvola sekä osittain Nuppolan-Iitiän alue. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Vyöhykkeen pohjoisreunalla, osittain rajauksen ulkopuolella, on Salpalinjaa vanhempi Partakoski-Kärnäkoski-Järvitaipale linnoitusryhmä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisemanähtävyydeksi. Linnakkeet ovat osa Katariina II:n käskystä suunniteltua ja 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusjärjestelmää, jonka tarkoituksena oli suojata Ristiina-Lappeenranta maantietä, Saimaan venäläistä tykkilaivastoa ja sisemmän Salpausselän kulkureittiä. Valtakunnallista merkittävyyttä on myös Lemin ja Taipalsaaren kirkkoympäristöillä. Lemin kirkko, Savitaipaleen tapuli sekä Taipalsaaren kirkko ja tapuli ovat lisäksi kirkkolain ( /1054) nojalla suojeltuja kohteita. Olkkolan kartano Savitaipaleen kirkonkylältä on suojeltu rakennussuojelulailla (nykyään LaRS /498). Kaukomaisemavyöhykkeelle jää Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajalla sijaitseva 200 ha:n suuruinen Solkein maisema-alue (nro 19). Solkei on pienimuotoisesta asutuksesta ja pientiloista koostuva Suur-Saimaan seudun rantakylä Salpausselän reunamilla. Kylä on syntynyt 1500-luvulla Saimaan vesireittien varteen. Maasto on kumpuilevaa ja maisemat tilallisesti vaihtelevia. Vuonna 2014 valmistuneen Etelä-Karjalan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventoinnissa esitetään muutoksia aluerajauksiin ja luokituksiin. Solkein maisema-alueen arvoluokka on muutettu valtakunnallisesta maakunnalliseksi (raportilla ei ole vielä oikeusvaikutusta, joten oikeusvaikutteiset kaavat ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä). Lähteet: Maisema-aluetyöryhmän mietinnöt I ja II, 66/1992 YM Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista 1995 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2008 Etelä-Karjalan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi Etelä-Karjalan liitto. Loppuraportti Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys I ja II, 2006, 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-sivusto) Museovirasto Rakennusperintörekisteri (sivusto ). Museovirasto UNESCOn maailmanperintökohteet. Museovirasto

53 Muut arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Hankealueilla tai niiden lähietäisyysalueella (0-2 km) ei sijaitse maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä rakennettuja kulttuuriympäristöalueita, jotka olisi osoitettu maakunta- tai yleiskaavoissa suojelumerkinnöin. Lähimaisemavyöhykkeelle (2-5 km) jää kolme Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitykseen (2008) sisältyvää aluekohdetta, jotka on lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurimaisema-alueiksi: 1) Savitaipaleen Kaskein kylämaisema 2) Taipalsaaren Läntisen Pien-Saimaan saariasutus (kaksi osa-aluetta) 3) Vitsain kyläalue. Kaukomaisemavyöhykkeellä (5-12 km etäisyydellä) on useita maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäviksi osoitettuja kulttuuriympäristöjä kuin myös osayleiskaavoissa osoitettuja paikallista merkittävyyttä omaavia kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Lukumäärällisesti eniten näitä arvoalueita on Läntisen Pien-Saimaan ympäristössä, Taipalsaaren kunnan puolella. Savitaipaleen arvoalueet keskittyvät Toisen Salpausselän pohjoispuolelle. Lemin pienialaiset arvoalueet painottuvat kirkonkylän ympäristöön. Vuonna 2014 valmistuneen Etelä-Karjalan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventoinnissa esitetään uusia kohteita sekä muutoksia vanhojen alueiden luokituksiin. Uudeksi maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi esitetty Urolan ja Pöllösen kulttuurimaisemat niminen alue jää Lemin tuulivoimahankealueiden kaukomaisemavyöhykkeelle. Maakuntakaavaan sisältyvän Kaskein kulttuurimaisema-alueen rajausta on laajennettu Lavikanlahden kyläkulmalle (uusi nimi Kaskei-Lavikanlahden kulttuurimaisema). Arvoluokitusta on laskettu maakunnallisesta paikalliseksi seuraavien Lemin tuulivoimahankealueiden lähi- tai kaukomaisemavyöhykkeellä sijaitsevien maisema-aluekohteiden osalta (raportilla ei ole vielä oikeusvaikutusta, joten oikeusvaikutteiset kaavat ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä): Taipalsaaren Läntisen Pien-Saimaan saariasutus (mm. Valkeisaari ja Illukansaari) (lähimaisema) Taipalsaaren Vitsain kylä (Kannuskylän niemi) (lähimaisema) Lemin kirkonmäki (lähimaisema) Savitaipaleen kirkko ja ympäristö (kaukomaisema) Savitaipaleen Paimensaari (kaukomaisema) Lähteet: Etelä-Karjalan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi Etelä-Karjalan liitto. Loppuraportti Etelä-Karjalan maakuntakaava, vahv Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys I ja II. 2006, 2008 Yleiskaavat: Läntisen Pien-Saimaan yleiskaava, Lemi vahvistettu , Savitaipale vahvistettu , Taipalsaari vahvistettu , Pienten järvien ja Lemi-Iitiä tienvarsialueen rantaosayleiskaava, lainvoimaiseksi Lemin kirkonkylän yleiskaava, hyväksytty Lemin Kivijärven rantaosayleiskaava, hyväksytty Savitaipaleen kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaava, hyväksytty Savitaipaleen Kuolimon yleiskaava, hyväksytty

54 54 Kuva: Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksessä (osa II, 2008) on maiseman ja kulttuuriympäristön vyöhykkeitä määrittelevä kartta. Kulttuuriympäristövyöhykkeille sijoittuu pääosa vanhoista asutus- ja viljelyalueista sekä historiallisista tielinjauksista kuin myös rakennuskulttuurikohteista sekä valtakunnallisista ja maakunnallisista maisema-alueista. Vyöhykkeet osoittavat aluekokonaisuuksia, joilla uudisrakentamisessa ja muussa maankäytössä alueen kulttuuri- ja maisema-arvot ovat tärkeitä tekijöitä Etelä-Karjalan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Tuulivoimaloiden hankealueet jäävät vyöhykkeiden ulkopuolelle Rakennusinventoinnit Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella tehdyt kuntatason inventoinnit ajoittuvat 1900-luvun loppupuolelle. Uusimmat inventoinnit on tehty kaavojen perusselvityksiksi, joiden yhteydessä kohteet on arvotettu. Maakunta-, yleis- ja asemakaava-alueiden ulkopuolelta inventoituja rakennuskohteita ja miljöitä ei ole välttämättä arvotettu hierarkkisesti, mutta tavallisesti kuntatasonkin inventoinnit ovat olleet valikoivia ja näin ollen kohteilla voidaan arvioida olevan vähintäänkin paikallista merkittävyyttä. Hankealueilta ei ole inventoitu rakennuksia. Lähietäisyydeltä (0-2 km) on inventoitu kolme taloa, kaikki Ellosenpään mäkikylältä. Lähimaisema-alueilla (2-5 km) rakennusinventointikohteita on erityisesti Savitaipaleen Kaskein, Lavikanlahden, Mustapään ja Torkkelin kyläkulmilla sekä Taipalsaaren Vitsain kylällä, lisäksi on muutama hajakohde Lemin puolella. Rakennusinventoinnit ovat olleet kohdepainotteisia eikä esimerkiksi hankealueiden lähellä sijaitsevista vanhoista kyläympäristöistä ole käytettävissä aluetason inventointitietoja. Inventoinnit painottuvat kyläkeskuksiin, joista on inventoitu pääasiassa maataloja tai muita asumuksia, mutta myös maalaiskyläkouluja ja myllyjä sekä Mustapään kylällä entinen kunnalliskoti. Lähimaisema-alueelle jää esimerkiksi Läntiseltä Pien-Saimaalta perinteistä saaristoasutusta hyvin ilmentävä Illukansaari, joskin maisemat ovat siellä maaviljelyn loppumisen myötä sulkeutuneet. Muista maaseutualueen kohteista poikkeavan rakennetun kokonaisuuden muodostaa Vainikkalan kylässä sijaitseva Kantturaniemen parakkivaruskunta-alue 1940-luvun alusta. Yksikään hankealueiden lähimaisemavyöhykkeellä sijaitseva inventointikohde ei ole tunnettu maamerkkimäisenä rakennuksena. Rakennuskohteet sijaitset usein puoliavoimessa tai sulkeutuneessa maisemassa, joka ei ole herkkä kaukomaisemassa tapahtuville muutoksille. Lähteet: Etelä-Karjalan rakennusinventointitietokanta / Kulttuuriympäristö-sovellut (KIOSKI) (viitattu ) Savitaipaleen rakennusinventoinnin manuaaliset kohdekartat.

55 Muinaisjäännökset Hankealueilta ei tunneta muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niiden lähietäisyysvyöhykkeeltä (0-2 km), itäisten hankealueiden välimaastosta, tunnetaan Nuorajärven ja Jokelan kivikautiset asuinpaikat; edellinen on nimetty kuivatetun pienvesistön mukaan. Muinaisjäännösinventoinnin (2000) mukaan on todennäköistä, että Nuorajärven länsirannoilla on useampiakin kivikautisia asuinpaikkoja nykyisillä pelloilla, Jokelan, Saven ja Mäkelän talon mailla. Lähimaisema-alueella (2-5 km) sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset keskittyvät Läntisen Pien-Saimaan saariin ja järvenselän taakse Taipalsaaren puolelle. Asuinpaikkalöydöt ajoittuvat kivikaudelle. Alueelta tunnetaan myös kaksi kalliomaalausta sekä Kannuksen linnavuori (rautakautinen). Kaukomaisemavyöhykkeeltä (5-12 km) löytyy monipuolisesti erilaisia ja eri aikakausien kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muinaisjäännösryhmiä. Kivikauden asuinpaikat keskittyvät Taipalsaarelle Läntisen Pien-Saimaan Kirkkosaaren ympäristöön ja Savitaipaleen kirkonkylän länsipuolelle, Kuolimon Säkniemeen. Kirkkosaaresta ja Maaveden rannoilta on löytynyt myös rautakaudelle ja keskiajalle ajoitettuja asuinpaikkoja sekä rautakauden polttokenttäkalmistoja. Rautakautiseen asutukseen viittaavat myös muutamat kuppikivilöydöt Savitaipaleen Lantan kylältä ja Lemin Kapialan kylältä. Alueelta tunnetut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat pääasiassa taistelukaivantoja, jonkin verran tunnetaan erilaisia röykkiöitä sekä vedenalaisiin muinaisjäännöksiin luettavia hylkyjä. Lähteet: Muinaismuistorekisteri. Museovirasto (viitattu ) Luonnonsuojelualueet ja -suojeluohjelmat Hankealueilla ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähietäisyysalueella (0-2 km) on yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi muodostettu Ulapanlammen puron tervaleppäluhta ja kaksi moreenimuodostumaa, jotka ovat mukana valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien inventoinnissa (2007). Moreenimuodostumat on luokiteltu neliportaisesti siten, että arvokkaimmat ovat luokassa 1. Tarkastelualueella sijaitsevat Nihvakankaan kumpumoreeni (13 ha) on arvotettu luokkaan 3 ja Metson kumpumoreenialue (27 ha) luokkaan 4. Inventoinnin mukaan molempien biologiset ja geologiset arvot ovat keskitasoa, mutta maisema-arvot jäivät valtakunnallisessa vertailussa hieman alle keskitason. Lähimaisema-alueella (2-5 km) sijaitseva Lilmanmäki sisältyy aluekohteena Vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa metsäkohteesta on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla ja hieman eri aluerajauksella metsä sisältyy myös Natura verkostoon (FI ). Pitkittäisharjuilta on rajattu kaksi aluetta vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi. Toinen jää B-hankealueiden välille (Lammintalot) ja toinen A-hankealueen lounais- ja eteläpuolelle (Kairlampi/Multamäki). Kaukomaisemavyöhykkeellä (5-12 km) sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesialueet. Laajimmat alueet ovat Toisella Salpausselällä, ja siellä Selkäkankaan ja Ukonkuopan pohjavesialueet jäävät osittain myös lähimaisemaetäisyydelle A- ja B-alueista. Kaukomaisemavyöhykkeellä sijaitsevista luonnonsuojelualueista oman erityisen maisema-alueensa muodostaa Savitaipaleen Kuolimo-järvi, joka sisältyy Natura 2000 verkostoon. Osa järvialueesta kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Lisäksi sen rantamailla on luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita, laajin Säkniemessä. Toisen Salpausselän pohjoisreunalla on maisemakokonaisuutena merkittävä Solkein alue. Kaikki muut kaukomaisemaetäisyydellä sijaitsevat luonnonympäristön arvokohteet ovat toisistaan erillään ja pinta-alaltaan pienehköjä. Lukumääräisesti eniten niitä on Taipalsaaren kunnan puolella. Lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (viitattu ): Pohjavesialueet. Luonnonsuojeluohjelma-alueet: Aineisto sisältää seuraavat suojeluohjelmakokonaisuudet: 1. AMO Vanhojen metsien suojeluohjelmat: 1.1. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös , kohteet valtion mailla Etelä-Suomen vanhojen metsien täydennysohjelma. Aineistossa on sekä valtion että yksityisten mailla olevia kohteita. Valtion mailla olevat kohteet on hyväksytty suojeluohjelmaan ja yksityisten mailla olevat suojelukohteet Pohjois- Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman yhteydessä.

56 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös , kohteet valtion mailla. 2. HSO Harjujen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös LHO Lehtojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös LVO Lintuvesien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös MAO Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtioneuvoston periaatepäätös PMO Valtioneuvoston periaatepäätös Mikkelinsaarten saariryhmän suojelemiseksi KLO Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös RSO Rantojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös SSO Soiden suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös Natura 2000 alueet. Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista on luonnonsuojelun kannalta tärkeistä alueista muodostettava Natura verkosto. Arvokkaat kallioalueet. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maaaineslain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Maisemamaakuntajako. Maisemamaakuntien jaon on laatinut ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä. Jakoa on hyödynnetty, kun kulttuurimaiseman eri piirteistä on tehty valtakunnallisia ja maakunnallisia tarkasteluja ja arviointeja. Jako on esitetty Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (YM 66/1992). Valuma-aluejako. Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Hamari, R., Husa, J. & Rintanen, T. 1992b. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä. Tutkimusraportti Vesi ja ympäristöhallituksen monistesarja 353. (1992a, tutkimusmenetelmät 1991 Kymen läänissä) Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot. Inventointi käynnissä Etelä-Karjalassa. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007. Ympäristöministeriö. Kaavat: Etelä-Karjalan maakuntakaava, vahvistettu Läntisen Pien-Saimaan yleiskaava, Lemi vahvistettu , Savitaipale vahvistettu , Taipalsaari vahvistettu , Pienten järvien ja Lemi-Iitiä tienvarsialueen rantaosayleiskaava, lainvoimaiseksi Lemin kirkonkylän yleiskaava, hyväksytty Lemin Kivijärven rantaosayleiskaava, hyväksytty Savitaipaleen kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaava, hyväksytty Savitaipaleen Kuolimon yleiskaava, hyväksytty Maankäytöllinen tarkastelu (historia 0-5 km, virkistyskäyttö 0-12 km) 3. Kartta: Asutus- ja liikennehistoria. Vanhat kyläasutukset ja kulkureitit, kirkonkylätaajamat 4. Kartta: Virkistysreitit ja alueet ja loma-asutus (karkeasti, tiiviit vähintään 3-4 mökin ryhmät) Luvussa tarkastellaan alueen kulttuuristen rakenteiden (tiestö, kylät, asutustyypit) sijoittumista ja ikää sekä maankäytöstä ja maisemarakenteesta juontuvaa kulttuurimaiseman ominaisluonnetta ja sen muuntumisen tasoa Maiseman kehityshistoria: kulttuuripiirteet Selvitysalueelle jää alueita Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnista. Kaikki ovat kuuluneet Lappeen kirkkopitäjään, josta Taipalsaari itsenäistyi jo 1571, siitä erotettu Savitaipale 1639 ja viimeisenä Lemi Lemi on pienten vesistöjen ja selänteiden aluetta Kivijärven ja Läntisen Pien-Saimaan välissä, Taipalsaari on Suur-Saimaan saaristokunta ja Toisella Salpausselällä sijaitsevaa Savitaipalen kirkonseutua luonnehtii sen historia liikenteen solmukohtana. Hankealueet (kaava-alueet) ovat metsäluontoa, maisemalliselta luonteeltaan talousmetsiä; vanhaa metsää on vähän tai ei ollenkaan. Karttahistoriallisen analyysin mukaan hankealueilla ei ollut asutusta ja luvuilla. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä ei tehty havaintoja kiviraunioista, jotka olisivat merkkejä alueelle harjoitetusta kaskiviljelystä ja siten huomioon otettavia mahdollisina historiallisen ajan kiinteinä muinaisjäännöksinä (tarkastelua ei voi pitää muinaisjäännösinventointina). Lähietäisyys- ja lähimaisemavyöhykkeellä (0-5 km) on maisematyypiltään erilaisia harva-asutettuja maalaiskyliä, jonkin verran haja-asutusta sekä paikoin tiivistäkin vesistöjen äärelle keskittyvää lomaasutusta. Lähin kirkonkylätaajama on Savitaipaleen kirkonkylä, jonka reuna-alueita jää lähimaisemaalueelle. Taipalsaaren ja Lemin kirkonkylät jäävät kaukomaisemavyöhykkeelle. Mäki- ja rantakylien maankäytössä on nähtävissä historiallista jatkuvuutta. Vanhimmillaan - esimerkkeinä Huttula, Parkkola, Sairala, Korpela, Peltoinlahti, Lyytikkälä, Vainikkala ja Illukansaari - kylien alavampia ranta-alueita ja

57 57 mäkimaita on viljelty jo viime vuosituhannen puolivälistä alkaen ja viimeisiäkin 1800-luvulla. Isojako- ja pitäjänkarttoihin 1800-luvun alkupuoliskolla merkityt asuinpaikat ovat pysyneet asuttuina (karkea arvio). Kylien rakenne perustuu edelleen alueelle tyypillisiin väljiin rykelmiin tai parin talon ryhmiin. Kylien peltopinta-ala oli suurimmillaan kohta viime sotien jälkeen. Pitkään jatkunut aktiivitilojen väheneminen on johtanut peltomaiden metsittämiseen, mutta edelleen peltomaisemia on jäljellä huomattavan paljon. Etelä-Karjalassa talot ovat olleet talonpoikaisten isäntien omistuksessa. Vanhat maalaistalot ovat paritupapohjaisia laudoitettuja hirsitaloja, pienviljelmillä vaatimattomampia asumuksia. Selvästi toisista erottuvaa, näyttävämpää rakentamista, suurtilojen ja kartanoiden puuttuessa, ei merkittävämmin esiinny hankealueiden ympäröivissä kylissä. Rakentamisessa ja maataloudessa tapahtunut yleinen kehitys näkyy uudis- ja korjausrakentamisen vaihtelevina jälkinä rakennuskannassa, joka on nykyään sekä tyylillisesti että ajallisesti kerroksellista. Edelleen kylämaisemissa on myös asutuksen pitkäikäisyyttä heijastelevaa kansanomaista hirsi- ja kivirakentamista. Nykyinen valtatie 13 pohjautuu keskiaikaiseen Yliseen Viipurintiehen, Hämeen ja Viipurin linnoja yhdistäneeseen yleiseen maantiehen. Vanhaa tietä on perusparannettu ja linjauksia paikoitellen joko oiottu tai siirretty, mutta esimerkiksi välillä Kaskei Parkkola kulkee valtatie pitkälti samassa tiekanavassa kuin luvun lopulla. Samaan aikaan palautuvat useimmat tärkeimmistä kyläasutuksia yhdistävistä sivuteistä, kuten Kurkelantie ja Sairalantie, Lemintie Kaitajärven länsipuolella, Torkkelintie, Mustapääntie-Ramulantie, Savitaipaleen Selkäkankaalla risteilevät tiet, Lavikanlahdentie, Tevaniementie, Salmentie, Uskintie, Haapaharjuntie, Vainikkalantie ja Tykkitie sekä Huttulantie (eli tie 380, mahdollisesti vanhaa Viipurintietä mikäli tie kiersi Lemin kirkon kautta). Lähimaisema-alueilla (0-5 km) kylien rakennetuissa kulttuuriympäristöissä ei ole erityisiä maisemassa vaikuttavia tunnusrakennuksia tai maamerkkejä. Enemminkin alueen kulttuurimaiseman tunnusmerkistönä voidaan pitää jääkauden synnyttämien reuna- ja harjumuodostumien ympäristöissä kehittyneitä maatalouskyliä, maisemallisesti vaikuttavimpina Kaskein, Sairalan ja Tevaniementien seudut. Toisena luonteenomaisena maisematyyppinä ovat vesistöjen ääreen, usein harjujen reunamaille, syntyneet laajat peltokylät, joissa viljelyn on mahdollistanut maaperään kasaantunut hienompi maa-aines. Niistä vaikuttavimpia ovat Läntisen Pien-Saimaan pitkän ja kapean lahden pohjukassa sijaitseva Lavikanlahti laajoine kylämaisema-alueineen ja sitä pienempi viljelylaakso Uskinlahden kaakkoispuolella Vainikkalassa. Koneenselän pohjoisrannalla sijaitsevan Erikanniemen laidunmaisema edustaa järviseudun pienipiirteisiä kulttuurimaisemia, joita on syntynyt hienojakoisille maaperäalueille, kallioisten mäkimaiden lomaan. Lähteet: Savitaipaleen, Lemin ja Taipalsaaren pitäjänkartat, 1:20 000, 1840-luku. Kansallisarkisto Viipurin läänin verollepanokartat, 1779 / Savitaipale. Kansallisarkisto Viipurin läänin verollepanokartat, 1769 / Lemi. Kansallisarkisto Viipurin kuvernementin revisionikonttori kartat: Lemin kappeliseurakunta 1769, Kansallisarkisto

58 58 Kuva: Erikanniemen laidunmaisemia Taipalsaaren puolella Läntistä Pien-Saimaata Virkistyskäyttö: loma-asuminen, retkeily- ja liikuntakohteet Saimaan seudun järviluonto on vetänyt puoleensa lomailijoita jo 1800-luvun jälkipuolella, jolloin alueelle valmistuivat ensimmäiset herrasväen kesähuvilat. Näihin aikoihin Kuolimon rannalla sijaitsevasta Savitaipaleen kirkonseudusta alkoi muodostua erityisesti pietarilaisia houkutellut kesänviettopaikka. Vanhoja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puuhuviloita löytyy hankealueen kaukomaisemavyöhykkeellä sijaitsevilta Pappilanlahden ja Kaijanlahden rannoilta. Läntisellä Pien-Saimaalla varsinainen virkistyskäyttöä palveleva rantarakentaminen käynnistyi pikkuhiljaa viime sotien jälkeen ollen vilkkaimmillaan luvuilla. Samoihin aikoihin alkoi kesämökkejä nousta myös sisämaan pienten järvien rannoille. Kesämökkikulttuuri oli alkuun pienimuotoista lauta- ja hirsimökkirakentamista. Sittemmin rannat ovat täyttyneet vaihtelevalla tiheydellä ryhmittyvistä loma-asunnoista, joita viime vuosikymmeninä on rakennettu asuntorakennuksia vastaavin mukavuuksin ja pinta-aloin. Savitaipaleen kunta on panostanut retkeilyreitteihin, joista Selkäkankaalla risteilevät retkeilypolut sekä talvisin selänteeltä Kaskein kylälle yltävä latuverkosto jää hankealueita ympäröivälle lähimaisema-alueelle. Lähimmäksi hankealueita jää hankealueen B4-B5 eteläpuolella kulkeva Lemin Repovuoren 5 km:n pituinen luontopolku. Reitin lähtöpiste on Salmentien alkupäässä, Mikkelintien läheisyydessä sijaitsevalla Huttulan kylän liikunta-alueella. Lähtöpaikalla on laavu (ja urheilukenttä ja luistelukaukalo). Repovuoren laella on näköalapaikka, joka jää (karttakuvan perusteella) vajaa 200 m lounaaseen B2-tuuligeneraattorin sijoituspaikasta. Huttulan laavulta alkaa toinenkin luontopolku, noin 5 km mittainen Tuulimyllyn polku, joka Nuorakalliolle saakka kulkee samaa reittiä Repovuoren polun kanssa. Sen jälkeen polku erkaantuu ja kiertää Mikkelintien yli kohti Huttulan tuulimyllyä (inventoitu, valmistunut 1853, kallioisella kumpareella). Vesistöretkeilyä varten on Kuolimolla toteutettu melontareittejä ja rakennettu rantautumispaikkoja, ja järvialueelta on tehty veneväyläkartta. Kuolimon Pappilanlahden seutu jää hankealueiden kaukomaisemavyöhykkeelle, Toisen Salpausselän taakse. Lähempänä hankealueita sijaitsee Läntinen Pien- Saimaa, jossa myös on melonta- ja venereittejä. Mielakansaaressa on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön retkikohde (Mielakanranta), jossa on venelaituri. Saareen on myös siltayhteys ja paikalle pääsee autolla. Lavikanlahdella on venelaituri, joka toimi aikoinaan Läntisellä Pien-Saimaalla kulkeneen höyryalusreittiliikenne pysähdyspaikkana. Vainikkalan Haapalahdessa on veneranta. Maakuntakaavassa osoitetuista kulttuuri- ja maisemateistä yksi reitti jää lännessä A-hankealueen lähimaisema-alueelle ja luoteessa sekä pohjoisessa B hankealueiden kaukomaisemavyöhykkeelle. Reitti tulee Lemin suunnasta ja kiertää Kaitajärven länsipuolitse Taavetintielle jatkaen Savitaipaleen kirkonkylälle ja sieltä Lavikanlahden pohjoispuolella Taipalsaarelle.

59 59 Lähteet: Etelä-Karjalan maakuntakaava, vahvistettu Pitäjä ison kiven takana. Lemin historia. Toim. Anu Talka, Postuumi Ky Peruskarttalehdet 1:20 000,1971 lehti ja Savitaipaleen kirkonkylän taajamayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys. Teija Ahola, Väestötietojärjestelmä. Rakennus- ja huoneistorekisteri. Kuva: Näkymä Lavikanlahden kylärannasta. B-hankealueet sijaitsevat pitkän salmen eteläpuolella (kuvassa oikealla). Kuva: Toisen Salpausselän Selkäkangasta, taustalla kohoaa Kaskein mäkikylä.

60 60 5. Maisemarakenne (0-5 km) 5. Kartta: Maisemarakenne. Alueen korkokuva, kallioperän siirroslinjat, selänteet, laaksot, vesistöt, merkittävät lakialueet ja näkymälinjat 6. Kartta: Maisematyypit. Peitteiset ja avoimet alueet, selänteet ja vanha kylämaisema-vyöhykkeet 5.1. Maisemamaakunta Maisema-aluetyöryhmän mietintöön (66/1992) sisältyvän valtakunnallisen maisemamaakuntajaon mukaan selvitysalue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen (4) maisemamaakuntaan, ja siellä Suur-Saimaan seutuun (4.2) lukuun ottamatta hankealueiden kaukomaisemavyöhykkeen läntisimpiä alueita, jotka kuuluvat Lounais- Savon järviseutuun (4.1). Vuonna 2008 valmistuneessa maakunnallisessa Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä täydennettiin mietinnössä esitettyjä aluejakoa erityisellä eteläkarjalaista maisemaa määrittelevällä maisematyyppijaolla. Siinä Lemin pohjoinen alue on Suur-Saimaan eteläisen seudun ja Lappeen mäkiseudun vaihettumisaluetta, ja sen sisällä aluetta, joka tyypitellään viljelysten, järvien ja metsien kirjavoimaksi selänteeksi. Maisema-alueesta todetaan mm. seuraavaa: Saimaan saariston länsipuolella viljelykulttuurin leimaama maisema jatkuu yli vedenjakajan mosaiikkimaisena metsien, viljelysten ja järvien vaihteluna pitkälle Lappeen mäkiseudun länsirajan tuntumaan. Maaston korkeussuhteiden ja maaperän monimuotoisuudesta johtuen seudulta löytyy useimmat viljelymaiseman tyypit. Saimaan saariston viljelymaisemat ovat sijoittuneet maisemarakenteen mukaisille alaville ja rantaan viettäville vähäisille savija silttimaille. Lemi on maapinta-alaltaan Etelä-Karjalan pienimpiä kuntia, mutta kolmanneksi vahvin maatalouspitäjä pinta-alasta laskettujen peltoprosenttien perusteella (tieto vuodelta 2008) Kallioperä ja maaperä Tarkastelualue kuuluu Etelä-Suomen rapakivialueeseen. Kallioperässä on kahta rapakivigraniitin eri muunnosta, Porfyyrista rapakivigraniittia ja viborgiittia. Rapakivigraniitit ovat kallioperämme nuorimpia syväkivilajeja. Ne eivät olleet mukana vuorenpoimutusliikunnoissa vaan tunkeutuivat vanhempaan kallioperään useissa vaiheissa, Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin alueella / miljoonaa vuotta sitten. Kallioperän rakenne ja muoto heijastuvat maanpeitteen läpi. Kivi on nimensä mukaisesti helposti rapautuvaa ja lohkeilevaa. Kallioissa ja siirtolohkareissa näkyy rapautumista, moroutumista. Kallioperässä esiintyy yleisesti erilaisia murtumalinjoja ja rikkoontumisvyöhykkeitä, joita pitkin on tapahtunut kalliolohkojen liikkeitä. Rakomyötäisen rapautumisen edetessä useissa tapauksissa syvällekin tällaisissa vyöhykkeissä, ovat ne tulleet alttiiksi eroosiolle ja niiden kohdalle on muodostunut helposti laakso- ja vesistöjaksoja, esimerkkinä Kirventeenjärvi. Edellistä vesistöä yhtenäisempi ja muodoltaan säännönmukaisempi on kallioperän siirroslinjalle syntynyt kapea Kaitajärvi. Siirros alkaa Toukkalan Sikasensuolta ja päättyy Selkäkankaan eteläpuolelle, Noitalammen luo. Siirroksen itäpuolella on muutamia sekä samansuuntaisia että enemmän kaakon-luoteen suunnassa kulkevia ruhjevyöhykkeitä. Jääkautinen kulutus on muuttanut jonkin verran maamme kallioperän topografiaa (kulumien metrimääräksi on arvioitu n. 7 metriä) samalla voimistaen paikallisesti kallioperän korkeuseroja. Etenemisvaiheessa mannerjäätiköt raastoivat kalliosta irti palasia, joista suurimmat kulkeutuivat jään mukana kauaksikin lähtöpisteestä. Viimeisimmän jäätikön kuljettamia siirtolohkareita ja isoja maakiviä näkyy monin paikoin tarkastelualueen metsä- ja peltomailla sekä pihapiireissä. Sairalan suunnalla isoista kivistä on tullut geologisia matkailukohteita, kuten Heiluvasta kivestä Mansikkamäentien varrella ja Sairalan kylämäellä sijaitsevasta suuresta rapakivilohkareesta, jonka erikoisen muodon taustalla on rapakiville tyypillinen moroutuinen. Maaperä on syntynyt pääosin viime jääkauden aikana: etenemisvaiheessa jäätiköiden rapauttaessa kalliota ja vetäytymisvaiheessa jäätiköiden sulavesien lajitellessa ja kasatessa aineksia. Kalliomaat, joko avokallioina tai ohuen maakerroksen peittäminä, ovat tarkastelualueella yleisiä. Yhtenäisin kalliomaavyöhyke sijaitsee Läntisen Pien-Saimaan ympärillä, rantavyöhykkeellä. Pohjoisimmat tuuligeneraattoriryhmät sijaitsevat laajalla moreenimaa-alueella, joka jää Toisen Salpausselän, pitkittäisharjujen ja kalliomaavyöhykkeen keskelle. Pinta- ja pohjamoreenien aines on hiekkamoreenia. Monet lähimaisema-alueiden maatalousalueista on perustettu moreenimaa-alueille, joissa hienoainespitoisuudet ovat mahdollistaneet maanviljelyn. Näkötorninmäen ympäristöä luonnehtivat erityisesti metsäiset kumpumoreenit, joissa maa-aines on yleensä hyvin sekalajitteista.

61 61 Hankealueiden ympäristössä esiintyvät lajittuneet kivennäismaat ovat pääsiassa karkearakeista hiekkaa tai soraa. Hankealueiden pohjoispuolella maisemaa hallitsee suuri reunamuodostuma, Toinen Salpausselkä, joka syntyi perääntyvän jäätikön etureunalle viime jääkauden lopulla n vuotta sitten. Alueella on myös runsaasti jäätikön sulamisvaiheessa kerrostuneita harjuja, jotka kulkevat joko kohtisuoraan tai viistosti reunamuodostumiin nähden ja niistä voi päätellä jäätikön perääntymissuunnan. Pitkittäisharjuissa maa-aines on hiekkavaltaista. Hienorakeisten kivennäismaalajien, kuten saven, hienon hiedan ja hiesun, esiintymät ovat Läntisen Pien-Saimaan eteläpuolella yleensä laikkumaisia, erittäin sirpaleiseksi ne muuttuvat Parkkolan etelä- ja kaakkoispuolella. Pienetkin hieta-, hiesu- ja savimaat on hyödynnetty maanviljelysmaina. Vesistön pohjoispuolelta löytyy Lavikanlahden seudun laaja hiesumaa-alue, joka on mahdollistanut jo varhain laajan yhtenäisen viljelymaiseman synnyn. Kasvien ja pieneliöiden jäänteistä syntyi jääkauden jälkeen eloperäisiä maalajeja. Etenkin valtatien idänpuoleisten hankealueiden lähimaisemavyöhykkeellä sijaitsevat turvesuoalueet ovat muodostuneet reuna-, harju- ja moreenimuodostumien tuntumaan kohtuullisen laajoina selkeäpiirteisinä alueina, joista yksi, B1-B3 -tuuligeneraattoriryhmän pohjoispuolella, on turvetuotantoalueena. Osa alueen soista on syntynyt metsämaan soistumisen tai vesistöjen umpeenkasvun seurauksena (osassa taustalla järven kuivatustoimenpide). Pienialaisia soita löytyy monin paikoin valuvesien virtailupaikoilta, mäkien välisistä painanteista. Kuva: Alueen maaperä. Tuuligeneraattorit on paikannettu suuripiirteisesti. Oikeanpuoleiseen karttalehteen on viivarajauksella korostettu kumpumoreenit (MrM) ja pitkittäisharjut (HkM). / Maaperäkartta 1: ja 1: GTK. Maankamara palvelu; Pohjakartta Maanmittauslaitos. Lähteet: GTK:n maaperäkartta 1:20 000, Maankamara-karttapalvelu. (viitattu ) GTK:n kallioperäkartta 1: , Maankamara-kartapalvelu. (viitattu ) Rapakivigraniitit peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tekijät Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari. (viitattu )

62 62 Kuva: Alueen kallioperä ja siirroslinjat (pisteviiva). Tuuligeneraattorit paikannettu suuripiirteisesti./ Kallioperäkartta 1: GTK. Maankamara palvelu. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kuva: Suuri (korkeus 7,2 m) ja erikoisenmalliseksi rapautunut siirtolohkare Lemin iso kivi Sairalan mäkikylällä.

63 Vesistöt ja maaston korkeussuhteet Hankealueet sijaitsevat Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueiden vedenjakajalla, jonka kaakon-luoteen suuntaista linjaa seurailee Savitaipaleelta Lappeenrantaan johtava valtatie 13 (Mikkelintie). Hankealuetta lähinnä oleva iso vesistö on Läntinen Pien-Saimaa, Vuoksen vesistön pääjärven eli Saimaan saaristoinen ja suojainen eteläosa. Läntisellä Pien-Saimaalla keskiveden korkeus on sama kuin Suur-Saimaalla eli noin 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Valtatien länsipuolella sijaitsevat pienet järvet kuuluvat Kymijoen valuma-alueeseen. Vedenjakajalla sijaitsevat pienvesistöt ovat isoja järvialtaita korkeammalla, tavallisesti vähintään yli 12 m, mutta esimerkiksi Ulapanlammella ollaan korkeustasolla 102 m mpy eli noin 27 m korkeammalla. Hankealueiden lähiympäristöön liittyy vanhaa vesistöhistoriaa, sillä Saimaan vedet ovat virranneet Lavikanlahden ja Kaitajärven kautta Kivijärveen ja edelleen silloiseen Yoldiamereen kauan ennen Vuoksen puhkeamista, mannerjään sulamisen aikoihin. Hankealueita ympäröivää lähimaisemaa voi luonnehtia korkeussuhteiltaan vaihtelevaksi ruhjelaaksomaastoksi, johon omaa väriä tuovat pitkittäisharjut. Maisemat vaihtuvat loivapiirteisemmäksi Lavikanlahden pohjoispuolella. Maaston monimuotoisuuden havaitsee hyvin hankealueryhmän halki kulkevalta valtatieltä, myös maastoa ja kyläasutuksia myötäillen kulkevat vanhat kylätiet tarjoavat maisemareittejä hyvin vaihteleviin maisematiloihin. Yleensä vedenjakajaseuduilla maasto kohoaa paikoitellen varsin korkealle, Järvi-Suomen pohjoisissa osissa mäkien huiput nousevat yli 200 metrin korkeuteen. Tarkastelualueella mäet eivät yllä näihin korkeuksiin. Alueella on laaja-alaisesti metrin korkeuteen meren pinnasta kohoavia mäkialueita, mutta 130 metriin kohoavia enää harvakseltaan. Selvä keskittymä sijaitsee Näkötorninmäen ympärillä, jonne on sijoitettu tuuligeneraattorit B1-B3. Toisella puolen valtatietä sijaitseva Rutaho on yksittäinen 130 metriin kohoava mäki, jonka ympärille on sijoitettu tuuligeneraattorit A1-A5. Yhtä korkealle nousee myös Salmenkylän Tiippolanmäki, joka jää tuuligeneraattoreiden B4-B5 sijoituspaikaksi suunnitellun Repovuoren ja Läntisen Pien-Saimaan välille. Hankealueiden lähimaisemaetäisyydellä (0-5 km) korkeimpia mäkiä ovat Selkäkankaan Hullasmäki 140 metriä ja Näkövuorenmäki 136,3 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun Suur-Saimaan veden korkeus merenpinnasta on noin 75,7 metriä, ovat maaston suhteelliset korkeuserot enimmillään noin 60 metriä. Lähimaisema-alueilla perinteistä rakentamisen ja toiminnan vyöhykettä on korkeustasolla m mpy. Vanhoilla mäkikylillä, kuten Kaskein, Sairalan ja Muukan kylillä sekä Salmenkylällä, asutaan myös metrin korkeustasolla. Alavimmat kyläasutukset löytyvät Läntisen Pien-Saimaan rannalta, kuten Lavikanlahdesta, Haikkaanlahdesta ja Kannuskylän suunnalta, jossa taloja on rakennettu loivapiirteisille kumpareille, vain metrin korkeusvyöhykkeelle. Lähteet: CORINE maanpeite 2006 (CLC2006) Maanmittauslaitoksen korkeustieto-aineisto, Maastotietokanta, Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys. Vesistöjen kehitys. Etelä-Karjalan maakuntaliitto. (viitattu ) Maisema-aluetyöryhmän mietintö (66/1992). Ympäristöministeriö.

64 64 Kuva: Loivapiirteistä, vanhaan lahdenpohjaan syntynyttä peltomaisemaa Uskin kyläkulmalla. Taustalla, Uskinlahden takaa, nousee näkyville Tuomaanmäki ja sen taakse jää Repovuori. 6. Maisemakuvalliset erityispiirteet (0-5 km) 7. Kartta: Maisemakuva Tuuligeneraattorit ovat maa- ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä uuden mittakaavan tuotantorakennuksia. Ne poikkeavat voimalinjojen ja mastojen tavoin täysin alueella harjoitettuun maankäyttöön liittyvän rakentamisesta mittakaavasta, mutta kylien asuma-alueiden ulkopuolelle sijoittuvina ja korkealle metsän yläpuolelle nousevina vertikaalisina massoina tuuligeneraattorit eivät muuta asuinalueiden toimintoja, historiallisia rakenteita ja miljöitä. Vaikutukset ovat ennen kaikkea visuaalisia. Tuuligeneraattoriryhmien synnyttämien visuaalisten vaikutusten arvioinnin kannalta oleellisimmat tarkastelupaikat ovat asutus- ja virkistysalueiden näkemäalueet sekä keskeisiltä teiltä ja reiteiltä avautuvat näkymät. Erityisen huolella on rakentamisen visuaalisia vaikutuksia arvioitava arvokkaiksi kulttuurimaisemiksi luokiteltujen alueiden vyöhykkeillä näiden alueiden yleisemmän merkittävyyden vuoksi. Maisemavaikutusten arviointia varten on kartalle nro 5 merkitty näkymälinjoja, joiden valinnassa on otettu huomioon tunnistetut arvo-alueet, maisemaselvityksen tutkimus- ja maastotyön tulokset sekä maisemarakenne. Hankealueet sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa on kylä-, haja- ja loma-asutusta sekä reunamilla kolme kirkonkylätaajamaa. Hankealueet ovat metsätalousalueita, joiden lähietäisyydelle (0-2 km) jää harvaa, maatalouden synnyttämää asutusta sekä vanhimmista kylämäisistä asumusrykelmistä Salmenkylä ja Tervaniemi-Haikonlahti tienvarsiasutus. Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän väliin jäävällä vyöhykkeellä, johon Lemikin kuuluu, maiseman pääsuuntaus on kaakosta luoteeseen, mutta suuntaus ei ole yhtä hallitseva kuin laajoilla drumliinialueilla. Alueelta löytyy myös pohjois-etelän suuntaisuutta (mm. kallioperän siirrokseen syntynyt Kaitajärvi) sekä lounaasta koilliseen suuntautuva harju. Alueella vaikuttaa vahvasti myös jäätikkösyntyinen kasaantumiskorkokuva, joka sisältää karkeaa moreenia, reunamuodostumaselänteitä, kankaita ja katkonaisia pitkittäisharjuja. Selvitysalueella maiseman selkeäpiirteisimpinä elementteinä erottuvat korkeimmat mäenselänteet ja pohjoisosassa Toinen Salpausselkä. Seudun halki kulkevista pitkittäisharjuista sekä pitkistä kapeista vesistöistä muodostuu paikoin hyvin vahvat reunat maisematiloille. Tuuligeneraattoreiden sijoituspaikkojen lähietäisyydellä on myös mosaiikkimaista maisemarakennetta, joka syntyy yleisestä

65 65 mäkisyydestä, suopainanteista sekä pienistä vaihtelevan muotoisista vesistöistä. Monin paikoin lähimaisemassa tulevat esille karkeat moreenimaa-alueet, etenkin lohkareisuus ja yksittäiset suuret siirtolohkareet. Järvi-Suomen kaakkoisreunalla sijaitsevassa Etelä-Karjalassa luonnon peruspiirteet ovat erittäin vaihtelevia ja tästä johtuen kulttuurimaisematkin ovat vivahteikkaita ja niitä sävyttävät huomattavat paikalliset erot. Tämä moni-ilmeisyys tulee esille myös tarkastelualueella. Hankealueiden lähietäisyys- ja lähimaisemavyöhykkeeltä (0-5 km) on löydettävissä seuraavat kylämaisematyypit, joiden tyypittely perustuu asutuksen paikan eli luonnonympäristön lähtökohdista juontuvaan maisemalliseen ulkoasuun. Kyläalueilla maisemaelementtien mittakaavat ja maiseman suuri- tai pienipiirteisyys luo erilaisia näkemäalueita. Nämä maiseman ominaisuudet sekä maiseman kulttuuri- ja käyttöarvot (esim. matkailu) ovat merkittäviä maiseman sietokyvyn kannalta. Mäkikylät: (asutus pääasiassa m mpy) Mäkikylän lakialueilla sijaitsevien asumusten luota avautuvat näkymät rajautuvat sen mukaisesti miten rinteille tehdyt pellot tai kulkuväylät ovat avanneet maisematiloja; nykyään metsänhoidolliset toimenpiteet ovat merkittävä näkemäalueita muuttava tekijä. Mäkikylien kaukomaisemat ovat erityislaatuisia itse näkymäpisteen korkeustasosta juontuvan elämysarvon vuoksi. Mäkialueilla maisemaa hallitsevat metsät ja maisemaan liittyy korkeussuhteiden vaihtelusta johtuen monikerroksisuutta, joka tuntuu ympäröivän katselijaa. Mäeltä ja toisinaan mäkikylästä toiselle avautuvan näkymän äärellä näkymäpisteestä tulee osa kokonaisuutta, jonka sisällä katselija on. Tämä lisää samassa tilassa metsän keskeltä kohoavan tuuligeneraattorin dominanssia. Mäkikylien ympäristöissä tuuligeneraattoreiden vaikuttavuutta määrittää niiden sijainti suhteessa keskeisimpiin mäeltä avautuviin näkymälinjoihin, sekä luonnollisesti etäisyys. Rantakylät: (asutus yleensä alle 100 m mpy) Rantakylien maisemissa näkymät ovat tyypillisesti pitkiä ja tilallisia mittasuhteita määrittävät kaukomaisemat, joihin nähden katselija on toisella reunalla. Maisemat ovat vaikuttavia horisontaalisella laajuudellaan. Rantapeltojen ja vesistöjen takana siintävät metsät muodostavat reunasiluetin, joiden yläpuolelle kohoavat tuuligeneraattorit muodostavat uudenlaisia, joskin usein melko kauas jääviä kiintopisteitä. Sisämaan kumpareiset peltokylät: (asutus pääasiassa m mpy) Pienipiirteisimpiä näkemäalueita tarjoavat sisämaan ja usein pienten vesistöjen rikkomassa ympäristössä sijaitsevat kumpareiset peltokylät. Ne ovat kylä- ja maastorakenteensa ja kasvupaikkatyyppien moniilmeisyyden vuoksi tilallisesti ja näkymäalueiltaan vaihtelevampia kuin mäki- tai rantakylien selkeäpiirteiset maisema-alueet. Näkymiä rajaavia tekijöitä on enemmän, mikä vaikuttaa tuuligeneraattorin dominanssiin. Asutus on pieninä rykelminä monimuotoisten peltomaiden sisällä.

66 66 Kuva: Harjuselänteeltä laskeutuvalta Tevaniementieltä avautuu rinnepeltojen yli näkymä kauas Repovuoren suuntaan. Näkymässä on kerroksellisuutta: etualalla näkymää rajaavaa puustoa, keskivaiheilla pelto ja laakson metsävyöhyke ja kaukana polveilevaa mäkimaastoa. Kuva: Sairalan mäkikylän lakialueen viljelymaisemaa.

67 67 Kuva: Lavikanlahden rantakylän loivapiirteistä viljelymaisemaa. Kuva: Kaitajärven ja Kirventeenjärven eteläpuolisen alueen kumpuilevaa peltokylämaisemaa.

68 68 7. Aluekuvaukset Hankealue A1-5 Lähietäisyysvyöhyke (0-2 km) Hankealue sijaitsee Kirventeenjärven pohjoispuolella, Kaijanpääntien ja Rutahontien metsätaipaleilla; kapeat sivutiet eivät niiden pohjoisten linjausten osalta kuulu lähiseudun vanhimpiin kyläteihin. Tuuligeneraattorit ovat moreenimäillä, yhden luona on kalliomaata. Ympärillä on vesistöjä ja harju. Kirventeenjärvi ja Kaitajärvi ovat kallioperän luode-kaakon suuntaisia kapeita vesialtaita. Samaan linjaan on sijoitettu tuuligeneraattorit A2-voimalaa lukuun ottamatta. Lähimmät yksittäiset asutukset sijaitsevat m päässä tuuligeneraattoreiden sijoituspaikoista. Osa alueen vanhoista kyläasutuksista sijaitsee korkealla mäellä, osasta muodostuu sisämaan järvien ympäristöön mattomaisia peltokyläalueita. Hankealueen lähietäisyydelle jäävät Ellosenpää ja Mustapää. Molemmat kuuluvat Toisen Salpausselän eteläpuoliseen kyläasutusvyöhykkeeseen, jossa asutus oli kohtuullisen tiheää jo 1700-luvulla. Harvakseltaan lähimpien pienten järvien rannoilta löytyvä loma-asutus ajoittuu pääasiassa 1900-luvun jälkipuolelle. Lähietäisyysvyöhykkeellä ei ole virallisia ulkoilureittejä eikä kaavassa osoitettuja ulkoilun ohjaamistarvevarauksia. Maasto on yleisesti vaihtelevaa ja peitteistä. Rinteiden alapuolista painanteista löytyy järviä, lampia, soita ja peltotilkkuja. Soratiet myötäilevät mäkistä maastoa, mutta juuri tuuligeneraattoreiden A4 ja A5 välille jää tavallista suorempi, kahden mäen välinen tieosuus (n. 500 m). Maisema on enimmäkseen sulkeutunutta, hakkuuaukioita ja nuoria taimikkoalueita lukuun ottamatta; talousmetsäalue on maisemiltaan muuttuvaa ja uudistuvaa. Tuuligeneraattorit tuovat metsätaipaleelle rakennettua tilaa. Osa tulee suunnitelluilla rakennuspaikoilla nousemaan korkeuksiin aivan Kaijanpääntien (A1) ja Rutahontien (A3 ja A4) tuntumasta, lähimmillään metrin päässä. Metsäympäristöön sijoittuvien tuuligeneraattoreiden lähietäisyysvaikutus kohdistuu pistemäisesti sivuteiden maisematilaan, mutta laajempaa maisemallista vaikutusta on alueen korkeille mäkikyläasutuksille, sillä mm. Ellosenmäen mäkikylillä yksittäisten talojen luota avautuu näkymiä Rutahon suuntaan, jossa tuuligeneraattorit tulevat nousemaan metsäsiluetin yläpuolelle.

69 69 Lähimaisema-alue (2-5 km) Lähimaisema-alueella on paljonkin vanhaa, viimeistään 1700-luvulla muodostunutta kyläasutusta ja yksittäistaloja. Kyläalueista maisemallisesti merkittävin on Savitaipaleen Kaskein maakunnallisesti arvokas mäkikyläalue ml. Lavikanlahden rantapeltoalueet Läntisen Pien-Saimaan pitkän lahdelman päässä. Vuosisatoja vanhaa, maisemiltaan perinteikästä kylämaisemaa jää tuuligeneraattoreiden vaikutuspiiriin myös lännempänä Toisen Salpausselän eteläpuolisella kylävyöhykkeellä eli Savitaipaleen Mustapäässä, Torkkelissa ja Kaihtulassa, kuin myös etelämpänä Lemin puolella Sairalan mäkiseudulla pitkittäisharjun reunalla ja sen takana kapeiden järvien eteläpäässä laajalla peltokylävyöhykkeellä Korpelan ja Kurkelan seuduilla. Lähimaisema-alueelle jää myös Mikkelintietä, joka paikoitellen pohjautuu historialliseen Viipurintiehen, sekä Lemille kääntyvän vanhan maantien varrella sijaitsevat Parkkolan ja Huttulan kylät loivapiirteiset peltomaisemat. Pohjoisessa, Savitaipaleen Selkäkankaalta jää A-hankealueen tuuligeneraattoreiden vaikutuspiiriin ulkoilulle osoitettu metsätalousalue. Täällä Savitaipaleen kirkonkylätaajaman reunalla on retkeily- ja ulkoilureittejä ja talvisin Ellosenpään kylälle ulottuva latureitti. Muut maakuntakaavaan merkityt ulkoilun kehittämisalueet jäävät enemmänkin B4-B5 hankealueen lähialueelle. Kaskein kylämäellä kulkevilta teiltä ja asutuilta kyläalueilta voi kerralla nähdä kolmekin tarkastelualueella sijaitsevaa linkkimastoa, samaan näkymään tulevat myös tuuligeneraattorit. linkkimasto Kuva: Näkymä maakunnallisesti arvokkaalta mäkikylältä A1-A5:n suuntaan. Ne tulevat n. 3-5 km päähän Kaskein mäkikylästä. Kaukomaisemassa, kuvassa vasemmalla, näkyy linkkimasto.

70 70 Kuva: Lähimaisemaa A1 sijoituspaikalta, kylätien varrelta. Metsätaipale. Paikka sijaitsee kohtalaisen voimakkaasti pohjoista kohti laskeutuvan rinteen reunalla. Kuva: A2 sijoituspaikka on kaakkoon nousevan rinteen harjanteella, etäisyys kuvassa näkyvästä tienmutkasta on noin 200 m ja paikka jää kuvan ulkopuolelle.

71 71 Kuva: Näkymä Rutahontieltä A4:n suuntaan. Tuuligeneraattoreiden dominanssi on hetkellisesti suuri. Kuva: Näkymä Rutahontieltä A5:n suuntaan, suunniteltu sijoituspaikka on tienäkymän päässä, tien vasemmalla puolella. Tuuligeneraattorin dominanssi on hetkellisesti suuri.

72 72 Kuva: Näkymä Sairalan kylältä Kirventeenjärven ja Kaitajärven välissä kulkevalta kylätieltä koilliseen A- hankealueen suuntaan. Vanha kylä-asutus jää lähimaisema-alueelle. Kuvauspaikalla näkymä on aukkohakkuun aikaansaama, mutta rinteessä on myös peltolohkoja. Asutus ja laajat peltoaukeat keskittyvät kuitenkin tien itäpuolelle, selänteen päivänpaisteille puolelle. Järvien välisellä kannaksella kulkeva katkonainen harjujakso on keskittänyt asutusta ja Sairalan eteläpuolella sijaitsevat kumparekylät peltomaisemineen muodostavat toistuvan maisemaelementin ja laajan kulttuurimaisema-alueen, jossa on jossakin määrin säilynyt myös vanhoja taloja ja maatalousrakennuksia.

73 73 Hankealue B1-3 Lähietäisyysvyöhyke (0-2 km) Hankealue sijaitsee Mikkelintien ja kapean pitkittäisharjun välisessä kolmiossa, maantieltä koilliseen erkanevan Pien-Haikkaanlahdentien lähiympäristössä. Mäkialueet, kuten Näkötorninmäki ja Tyrynmäki, ovat moreenia, painanteissa on turve- ja saramaita. B-1:n luoteispuolella, Tyrynmäen takana on Kiihansuon turvetuotantoalue. Koillisessa Pien-Haikkaassa leikkaavat vahvat maisematekijät pitkittäisharju, vesistö ja sen rantavyöhykkeen kalliomaat. Kolmen tuuligeneraattorin sijoituspaikat ryhmittyvät maiseman kaakosta luoteeseen kulkevan pääsuuntauksen mukaan. Läntiselle Pien-Saimaalle on lyhimmillään matkaa m. Kylätie kulkee moreenimäen kuvetta laskeutuen välillä laakson reunalle ja kaartaen itään harjulla sijaitsevan Tevaniemen kyläkulmalle, jossa tie haarautuu harjua seuraillen pohjoiseen ja etelään; pohjoisessa Pien-Haikkaanlahden kyläkulmalle sekä etelässä Tevaniementienä Lammintalojen kautta takaisin maantielle. Harjun itäpuolelta kuivatetun pienen Nuorajärven ympäristössä sekä hieman pohjoisempana Tevaniemen kainalossa oli jo 1700-luvulla yksittäisiä torppia ja kulkureitti nykyistä tielinjausta pitkin Otamoinsalmen suuntaan. Pien- Haikkaanlahdentie on iältään nuorempi. Muutama yksittäisasutus jää lähimmillään m päähän tuuligeneraattorista, mutta pääsääntöisesti asutukseen jää matkaa 2-3 km. Etelässä, idässä ja koillisessa harjun suunnalla harvakseltaan parin kolmen talon ryhmissä sijaitseva kyläasutus on yleensä voimaloiden sijoituspaikkoihin nähden mäen suojapuolella. Sen sijaan luoteessa Ellosenpään mäkikylällä (1,8 3 km etäisyydellä) asettuvat talot ja maantie siten, että näkymälinjoja avautuu kohderyhmän voimaloiden suuntaan. Maasto on korkokuvaltaan hyvin vaihtelevaa ja metsävaltaista, mutta tällä hetkellä peitteisyydessä on suurta vaihtelua eri-ikäisten laajojen hakkuuaukeiden johdosta. Pien-Haikkaanlahdentien varrella sijaitsevan Nihvakankaan valtakunnallisesti arvokkaan moreenimuodostuman reunamilla oleva kuusikkovaltainen metsä (laidunalueita) ja tieltä jyrkästi luoteeseen viettävä rinne luovat hetkellisesti vaikuttavat puitteet mäeltä notkelmaan laskeutuvalle kylätielle. Toinen maisemallisesti vaikuttava tiejakso on idempänä, jossa harjun kuvetta kulkevalla Tevaniementiellä näyttäytyy harjuympäristöille ominainen voimakas suuntautuneisuus

74 74 (pitkänomainen muoto) ja viljelysominaisuudeltaan edullisille alarinteille ja lievealueille perustetut viljelymaisemat. Kumpaankaan maisematilaan hankealueen tuuligeneraattoreilla ei ole suoraa vaikutusta. Nihvakankaalla, Pien-Haikkaanlahdentien varrella on linkkimasto. Lähietäisyysvyöhykkeellä ei ole virallisia ulkoilureittejä eikä kaavassa osoitettuja ulkoilun ohjaamistarvevarauksia. Pienvesistöt ovat lampia, joiden rannoilla ei ole kesämökkejä. Lähietäisyysvyöhykkeelle jää muutamia loma-asuntoja Läntiseltä Pien-Saimaalta. Niistä lähinnä vastarannan mökit Luhdanniemessä ovat näkymäalueella, johon jää myös tuuligeneraattorien itäpuolitse kulkeva voimalinja. Lähimaisema-alue (2-5 km) Lähimaisema-alueella on vanhaa, viimeistään 1700-luvulla muodostunutta kyläasutusta mäenlaki-, rinne- ja rantapeltoineen. Rantamaisemien vanhaa kyläasutusta jää tuuligeneraattoreiden maisemalliseen vaikutuspiiriin niin Lavikanlahdessa kuin Läntisen Pien-Saimaan vastarannalla sijaitsevassa Taipalsaaren Erikanniemessä ja Kannuskylässä, Mikkelintien eteläpuolelta Lemin Huttulassa, Parkkolassa sekä Kirventeenjärven seutuvilla. Maisemallisessa vaikutuspiirissä on lisäksi vesistön Taipalsaaren puoleisten rantojen ja saarien loma-asutus kuin myös vesistöretkeilytoiminta. Läntisellä Pien-Saimaalla on kulkenut aikoinaan matkustajalaivoja ja vanha laivaväylä Lavikanlahdelle on merkitty maakuntakaavassa uudeksi/kehitettäväksi laivaväyläksi (kehittämisperiaatemerkintä). Lavikanlahden ja Mielakansaaren venesatamat jäävät tuuligeneraattoreiden lähimaisema-alueelle. Lähimaisema-alueella on kolme linkkimastoa. Ne ovat osa Mikkelintien linkkitornikeskittymää. Kuva: Näkymä kylätieltä Tyrynmäelle nuoren lehtimetsikön yli B1:n suuntaan; suunniteltu sijoituspaikka on n. 500 m päässä tiestä.

75 75 Kuva: Näkymä kylätieltä B2:n suuntaan; suunniteltu sijoituspaikka on vajaan 100 m päähän tiestä. Kuva: Näkötorninmäeltä B3:n suuntaan. Tuuligeneraattori on sijoitettu mäen lakialueen pohjoissyrjälle, laajan hakkuuaukion tuntumaan.

76 76 Hankealue B4-5 Lähietäisyysvyöhyke (0-2 km) Kahden tuuligeneraattorin sijoituspaikaksi valittu Repovuori on kallioinen, paikoin louhikkorinteinen moreenimäki maastorakenteeltaan mosaiikkimaisen ympäristön keskellä, lännessä kulkevan pitkittäisharjun ja idässä avautuvan Läntisen Pien-Saimaan välimaastossa. Järvelle on lyhimmillään matkaa metriä. Repovuoden eteläpuolella on isohko Huttulansuo. Repovuori jää voimalinjojen risteysalueelle. Kolmesta hankealueesta tämä on ainoa, jonka lähietäisyydelle jää yksittäisten talojen lisäksi myös vanha rykelmänomainen mäkikyläasutus. Hankealueen sivuitse kulkeva Salmentie on vanha sorapintainen kylätie Salmenkylälle, josta tie nykyään jatkaa Rotanmäen kaakkoispuolella sijaitsevalle Kuiton kyläkunnalle ja sieltä Kuitontienä takaisin valtatie 13:lle Tynnyrkylän sivuitse. Salmentie on ikään kuin jatkoa Lemin kirkonkylältä tulevalle tielle, joka yhtyy Mikkelintiehen Salmentien kohdalla. Risteysalueella on Huttulan kyläkauppa. Etelässä valtatie kulkee harjulla. Tien ja Repovuoden välille jää alava Huttulansuo sekä paikoin peltoalueita. On todennäköistä, että näillä seuduin tuuligeneraattorit tulevat näkymään valtatielle. Tuuligeneraattoreiden dominanssi tulee olemaan suurta koillisessa sijaitsevan Salmenkylän suuntaan vain vajaan kilometriin jäävän etäisyyden vuoksi. Salmenkylän maisema-alue on noin puolisen kilometriä halkaisijaltaan (viljelyalue). Kylämaisemat ovat alkaneet umpeutua maatalouden hiipuessa, asuntorakennuskanta on ajallisesti kerroksellista. Luoteessa Repovuoren hankealue jää näkymään, joka avautuu kuivatetun Nuorajärven reunamille raivattujen peltojen yli, pitkittäisharjun reunavyöhykkeellä kulkevalta Tevaniementieltä ja tienvarren yksittäisiltä taloilta, vajaan kahden kilometrin päästä. Nuorajärven eteläpuolella kahdesta suunnasta tulevat voimalinjat yhtyvät ja jatkavat rinnakkain Repovuoren eteläpuolitse kaakkoon. Repovuoren itä- ja kaakkoispuolella harva-asutus sijaitsee tavallisesti voimaloista poispäin, kaakkoon tai etelään viettävällä rinnemaalla. Aikoinaan metsä- ja viljelyalueeksi kuivatetulle Nuorajärvelle, jolle maakuntakaavassa on osoitettu erityisiä ympäristöarvoja, rakennettiin suuri kosteikko vuosina maanomistajien aloitteesta. Aivan B5- tuuligeneraattorin kohdille Repovuorelle nouseva Repovuoren luontopolku sekä siitä haarautuva Tuulimyllyn luontopolku muodostavat maakuntakaavassa osoitetun retkeily- ja ulkoilureitin. Luontopolut ovat paikallisten toimijoiden ylläpitämiä. Tuulimyllyn reitti kulkee arvokkaaksi pienvesistöksi maakuntakaavassa osoitetun Löytänän maisemissa.

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

Läntisen saaren rantayleiskaava

Läntisen saaren rantayleiskaava ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari 1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS 21.12.2005

LAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS 21.12.2005 16T-2.3-2 LAUKAA Vehniän osayleiskaavan LIITO-ORAVASELVITYS Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy työ 19699 21.12.2005 1 19699 LAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS 21.12.2005 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS

KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS SAVITAIPALE KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS Jouko Sipari SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TUTKITUT ALUEET... 4 1. Paimensaari.. 4 2. Haikkavuori.. 4 3. Marttila. 5 4. Parosilta.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,

Lisätiedot

TEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013

TEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013 Vastaanottaja: EPV Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 13.11.2013 TEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013 TEUVAN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 13/11/2013 Laatija

Lisätiedot

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 20.8.2014 Viite 1510014465 NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN

PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 19.11.2012 Viite 82136257 PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN UUKUNIEMEN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI. Luontoselvitys. Työ: E26049. Turku, 06.05.2013

NAANTALIN KAUPUNKI. Luontoselvitys. Työ: E26049. Turku, 06.05.2013 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, 06.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku,

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Pyyvilän pihapiiri.. 5 2. Pyyvilä länsipuolen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS Mikkelin kaupunki 2008 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LUONNON YLEISPIIRTEET JA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... 3 3.1 METSÄ-SAIRILAN

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot