PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Transkriptio

1 PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä) Heikkisenlahti (Rongonsalmi) Savikonlahti (Rongonsalmi) Kangaslahdet (Kuivinsaarenselkä) Nirkonniemi (Kesonhiekansalmi) 8 6. Saunaniemi (Kesonhiekansalmi) Raheapaanniemi (Raheapaanselkä) Syrjäsaari (Tetrinselkä) Nuottaniemi (Kylliöjärvi) LIITTEET Kansikuva: Linnavuori Raheapaanniemen suunnittelualueelta kuvattuna.

3 3 JOHDANTO Puumalan rantayleiskaavan täydennystä varten tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen luontoinventointi erillisalueilla elokuussa 2015 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon. Nisäkkäistä selvitettiin erityisesti mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. SUUNNITTELUALUEET 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä) (LIITTEET, Kartta 1.) Huuhkaalanselän etelärannalla on Siikaniemi, jonka itäsivulla on pienehkö lahti. Inventoitava alue on ko. lahden loivasti nousevalla etelärannalla. Alueen maaperä on kivistä, hietapitoista harjusoraa, joka lähellä rantaa on lähes hietaa. Ranta todettiin hietapohjaiseksi, paikoin kivistä paikoin pelkkää hietaa. Rantavyöhyke on vesijättömaata, joka on metsittynyt. Matala rantaterassi on varsin leveä, joka reunastaan laskee loivasti lahden keskiosia kohti. Lahden keskisoissa todettiin mm. vesitatarkasvustoa. Rinteen metsät on hakattu kasvaen nuorta taimikkoa (MT, paikoin VT) (Kuva 1.). Hakkuuaukean kenttäkerroksen lajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Joukossa oli todettavissa myös jonkin verran kulttuurilajistoa, joka on ilmeisesti levinnyt alueelle kun alue on hakattu. Rantaan on jätetty puustoa suojavyöhykkeeksi, Rantametsät todettiin kuusivaltaisiksi (OMT), mutta

4 4 joukossa kasvoi runsaasti myös nuorehkoa lehtipuuta (koivuja ja leppiä). Vesijättömaan lajisto todettiin hieman monipuolisemmaksi kuin rinnemaan lajisto. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Rantavyöhykkeen kasvilajisto todettiin tyypilliseksi itäsuomalaisten reittivesien lajistoksi (mm. myrtti, siniheinä ja pullosara) (Kuva 3.). Rannan vesikasvillisuus suunnittelualueella oli niukkaa (Kuva 4.), joskin lahden perukkaa kohti mentäessä oli todettavissa laajemmin mm. järviruokoa, joka indikoi lievää rehevöitymistä lahdella (Kuvan 3. taustalla). Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa. Kuva 1. Suunnittelualueen metsät on hakattu rannan suojavyöhykettä lukuun ottamatta (taustalla). Kuva 2. Siikaniemen itärannan luodoilla (kuvassa) lahden suulla todettiin selkälokin pesintä. Kuva 3. Rantavyöhykkeen lajistossa yleisenä todettiin mm. myrttiä. Kuva 4. Suunnittelualueella vesikasvillisuutta todettiin paikoin niukasti.

5 5 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi) (LIITTEET, Kartta 2.) Rongonsalmen länsirannalla, Heikkisenlahden suulla oleva suunnittelualue on viettävää hieta- ja hiesupitoista harjusorarinnettä, jonka vuoksi rannan ja rantarinteen metsät ovat lehtomaisia (ylärinteet OMT, lähempänä rantaavrt) kasvaen erityisesti rannan läheisyydessä runsaasti lehtipuuta (hies- ja rauduskoivua, terva- ja harmaaleppää sekä pihlajaa, haapaa niukasti). Rinteen metsät ovat rakenteeltaan tyypillistä talousmetsää. Lähellä rantaa metsiä ei ole niin tehokkaasti harvennettu, jonka vuoksi puusto on tiheämmässä n. 15m leveydeltä rannasta (Kuvat 5. ja 6.). Kuva 5. Ylärinteen harvennettua OMT-männikköä. Kuva 6. Rantavyöhykkeen VRT-lehtoa. Kuva 7. Suunnittelualueelta vesikasvien vyöhyke leveni kohti lahden perukkaa (kuvaussuunta). Kuva 8. Suunnittelualueen rantaa Heikkisenlahdelta pois päin kuvattuna. Metsämaan lajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi lehtomaisten metsien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja ei todettu. Alueella todettiin muutamia kolopuita, mutta alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Rantavyöhykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto todettiin monipuoliseksi ja varsin runsaaksi, mm. pullo-, viilto- ja piukkasaraa, myrttiä (Kuva 7.). Vesikasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta

6 6 tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rantavedet ovat hajonneen kasvijätteen peittämiä ja vesi todettiin melko ruskeaksi (Kuva 8.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa 3. Savikonlahti (Rongonsalmi) (LIITTEET, Kartta 2.) Rongonsalmen länsirannalla, Savikonlahden perukassa sijaitseva suunnittelualue on kivistä moreenia, joka lähellä rantaa todettiin varsin hiesupitoiseksi. Savikonlahden rantoja luonnehtivat avokalliokumpareet, joista yksi pienialainen ja matala kumpare sijoittuu myös suunnittelualueelle (näkyy Kuvan 10. taustalla). Rantaterassi on melko leveä ja matala suunnittelualueen länsiosassa (lähellä lahden perukkaa), jossa oli todettavissa leveämpi ilmaversoisvyöhyke (jouhisara ja siniheinä vallitsevina) (Kuva 10.). Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dysoligotrofisten rantojen lajistoksi. Suunnittelualueen rinnemetsä todettiin pääsoin MT-sekametsäksi, alarinteillä kenttäkerroksen lajisto indikoi OMT-kangasta. Metsä on tavanomaista talousmetsää (Kuva 9.). Kolopuita ei todettu, rantavyöhykkeessä todettiin yksi lahopuu. Rantametsän kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Suunnittelualueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa Kuva 9. Suunnittelualueen rantametsää järvelle päin kuvattuna. Kuva 10. Suunnittelualueen rantaa lännestä (lahden perukasta päin) kuvattuna.

7 7 4. Kangaslahdet (Kuivinsaarenselkä) (LIITTEET, Kartta 3.) Kangaslahtien suunnittelualue sijoittuu Kangassaaren eteläpuolelle, Kuivinsaarenselän länsirannalle lähelle paikallistietä. Maaperä alueella on kivistä, hietapitoista harjusoraa. Rannan vesijättömaa on kivistä, hieta- ja hiesupitoista harjusoraa, joka jatkuu rannasta 10-20m leveänä hietapohjaisena rantaterassina Kuivinsaarenselälle päin (Kuva 11.). Vesi syvenee merkittävästi vasta rantaterassin reunasta alkaen. Metsärinteessä suunnittelualueella on todettavissa muutamia pieniä, peitteisiä kalliokumpareita sekä siellä täällä yksittäisiä siirtolohkareita. Suunnittelualueen metsä on lajistoltaan tavanomaista talousmetsää (MT) (Kuva 12.), joka rannan vesijättömaalla muuttuu aavistuksen monilajisemmaksi (OMT). Rantavyöhykkeen lajisto todettiin tavanomaiseksi itäsuomalaisten reittivesien rantojen lajistoksi. Vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta, joskin järviruo on runsaus viittaa hitaasti etenevään rehevöitymiseen. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa Kuva 11. Suunnittelualueen rantaa pohjoiseen kuvattuna. Kuva 12. Suunnittelualueen metsä on talousmetsää (MT, paikoin OMT).

8 8 5. Nirkonniemi (Kesohiekanselkä) (LIITTEET, Kartta 4.) Nirkonniemen suunnittelualue on niemen kalliosta itärantaa. Rannan edustalla on pienialaisia luotoja ja siirtolohkareita vedessä. Rantametsä on avohakattu paljastaen alueen vaihtelevan profiilin. Metsämaa muodostuu kalliolaakioista ja niiden välissä olevasta harjusorarinteestä, joka viettää loivasti rantaan päin. Maa-aines on paikoin kivistä (Kuva 13.). Suunnittelualueen metsä on avohakattu kasvaen nuorta taimikkoa (MT). Rantaan on jätetty muutaman metrin levyinen, mäntyvaltainen suojapuuvyöhyke. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suunnittelualueen rannat ovat kalliorantoja ja niiden väliin jääviä kivisiä sorarantoja. Rantojen vesikasvillisuus todettiin niukaksi. Vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta ja todettiin lajistoltaan tavanomaiseksi. Suunnittelualueen koillisrannan kallioinen niemen kärki todettiin maisemallisesti merkittäväksi (Kuva 14.) (LIITTEET, Kartta 4.). Rannan pienet kallioluodot tulisi jättää pienialaisina ja maisemallisesti merkittävinä nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 4,). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa. Maisemallisesti merkittävät pienet luodot ja koillisrannan kallioniemi tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 4.). Kuva 13. Nirkonniemen kumpareista avohakkuualuetta. Kuva 14. Nirkonniemen koillisrannan maisemallisesti merkittävä kallio.

9 9 6. Saunaniemi (Kesohiekanselkä) (LIITTEET, Kartta 4.) Hakolahden suun länsirannalla, Saunaniemen pohjoispuolella oleva suunnittelualue on pohjoisosasta paikoin jyrkkää kalliorantaa siirtolohkareineen (Kuvat 15., 16. ja 18.). Eteläosa on loivasti laskevaa, kivistä sorarantaa (Kuva 17.). Rantoja luonnehtii parin metrin levyinen, kivinen rantaterassi, jonka jälkeen vesi syvenee jyrkästi. Rantaterassin vesikasvilajisto todettiin varsin niukaksi kallioisilla rannoilla, eteläosan leveämmällä rantaterassilla vesikasveja todettiin hieman runsaammin. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Metsät ovat nuorta, mäntyvaltaista talousmetsää kalliolaakioiden päällä (MT). Rantaan on jätetty suojapuuvyöhyke, joka on mäntyvaltaista sekametsää (sekapuuna koivuja ja hieman tervaleppää). Rantarinteet ovat MT-kangasta, kivisimmiltä ja kallioisimmilta alueilta VT-kangasta. Metsämaan kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Kuva 15. Suunnittelualueen pohjoisosan rannat ovat pääosin kalliorantoja. Kuva 16. Pohjoisosan metsät ovat kallioisia ja siellä oli todettavissa runsaasti myös siirtolohkareita. Kuva 17. Suunnittelualueen eteläosa on loivapiirteisempää, rannat ovat kuitenkin kivisiä. Kuva 18. Jyrkkää rantaa reunustaa kapea ja kivinen rantaterassi koko suunnittelualueella.

10 10 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen pohjoisosan rajalla olevan kalliolaakion korkeimman osan voisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä (LIITTEET, Kartta 4.). 7. Raheapaanniemi (Raheapaanselkä) (LIITTEET, Kartta 5.) Raheapaanniemi on kalliolaakio, jonka länsisivulla on rantakallion jyrkänne. Kalliolaakiota peittää kivinen harjusora ja siellä täällä on havaittavissa matalia kalliopaljastumia. Suunnittelualue sijaitsee Raheapaanniemen eteläkärjessä. Metsämaa laskee niemen kärjessä jyrkähkösti, mutta rinne loivenee lähempänä rantaa. Rannassa on kapeahko, kivinen sorapohjainen rantaterassi, jonka ulkoreunalta vesi syvenee nopeasti (Kuva 20.). Metsät ovat harvennettua vuotiasta mäntykangasta (MT) (Kuva 19.). Metsämaan kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Rantavesien vesikasvillisuus todettiin niukaksi. Rantatöyrään lajisto todettiin tavanomaiseksi itäsuomalaisten reittivesien rantojen lajistoksi (mm. myrtti ja siniheinä runsaasti edustettuina). Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi (Kuva 20.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa Kuva 19. Raheapaaniemen etelärantaa suunnittelualueelta. Kuva 20. Raheapaanniemen kivinen rantaterassi on n.2m leveä. Kasvillisuus terassilla on niukahko.

11 11 8. Syrjäsaari (Tetrinselkä) (LIITTEET, Kartta 6.) Syrjäsaari on Tetrinselän pohjoispäässä sijaitseva kallioinen saari. Saari muodostuu useasta kalliolaakiosta, joiden välit täyttää harjusora. Syrjäsaaren pohjoispään suunnittelualueella harjusora peittää laajalti myös itse kalliolaakiota. Saaren pohjoispäässä sorapatja on sen verran paksu, että alueella kasvaa kookasta männikköä myös kalliolaakion lakialueella. Suunnittelualueella saaren pohjoispään niemessä mäntymetsät ovat MT-kangasta. paikoin kenttäkerros indikoi myös VT/CTkangasta (Kuvat 21. ja 22.). Metsämaan kasvilajisto todettiin melko niukaksi ja lajistoltaan tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Kuva 21. Syrjäsaaren pohjoispään rinnemetsää rannasta käsin kuvattuna. Kuva 22. Syrjäsaaren pohjoispään suunnittelualue on pääsoin Kuva 23. Suunnittelualueen kallioniemen kärkeä. Kuva 24. Suunnittelualueen kallioniemen pohjoisreunaa.

12 12 Kalliorannat laskevat varsin jyrkkinä veteen eikä niillä ollut juuri todettavissa vesikasvillisuutta (Kuva 23.). Sora ja kivikkorantojen niukahko vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin kokonaisuudessaan tavanomaiseksi. Luoteisrannan kallioniemi yhdessä lähialueen kallioluotojen kanssa muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden (Kuvat 23. ja 24.) (LIITTEET, Kartta 6.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen luoteisrannassa on maisemallisesti merkittävä kallioniemen pohjoissivu, joka tulisi jättää nykytilaansa. 9. Nuottaniemi (Kylliönjärvi) ((LIITTEET, Kartta 7.) Kylliönjärven Nuottaniemen pohjoissivulla sijaitseva suunnittelualue on kalliolaakioiden väliin kertynyttä sorasedementtiä. Maastoprofiili suunnittelualueella on tasainen ja nousee vain suunnittelualueen reunoilta kalliokumpareille päin (Kuvat 25. ja 26.). Ranta on varsin suoraa hiekkapitoista sorarantaa. Noin 5m levyisen ja matalan rantaterassin reunalta vesi syvenee melko nopeasti. Suunnittelualueen metsä on lajistoltaan tavanomaista, harvennettua nuorehkoa talousmetsää (MT), jossa mänty on valtapuuna (esim. Kuva 26.). Lähempänä rantaa oli todettavissa lehtomaisuutta (OMT). Sekapuuna todettiin vähän koivua ja tervaleppää, kolopuita ei todettu. Metsämaan kasvilajisto todettiin lajistoltaan tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liitooravan oleskelusta alueella eikä liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Sorapohjaisen rannan vesikasvilajisto todettiin varsin niukaksi ja rantaterassi todettiin pääosin kasvittomaksi. Vedessä todettiin sinilevää. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi. Rantavyöhykkeen lajisto todettiin tyypilliseksi itäsuomalaisten oligotrofisten vesien lajistoksi (Kuvat 27. ja 28.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava alueen maankäytön suunnittelussa

13 13 Kuva 25. Suunnittelualueen reunat rajautuvat kalliokumpareisiin. Kuvassa pohjoisreunaa. Kuva 26. Suunnittelualuetta järvelle päin kuvattuna. Kuva 27. Suunnittelualueen rantaa pohjoiseen päin kuvattuna. Kuva 28. Suunnittelualueen rantaa Nuottaniemeen päin (etelään) kuvattuna.

14 14 Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

15 LIITTEET 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21