AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

Transkriptio

1 Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Työnumero AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET

2 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen, Kirsi Lehtinen Kaisa Torri Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset, liito-oravaselvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 1 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Tuulivoimaloiden rakentamisalueiden ja huoltoteiden kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet rakentamisalueiden läheisyydessä Liito-oravan elinalueet 7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN 8 4. LÄHTEET 9

4 1. TAUSTA Aurinkosiipi Oy suunnittelee kahdesta neljään tuulivoimalan rakentamista Hollolan kuntaan Miekkiön alueelle. Alue sijaitsee Helsingintien (140) ja Ohitustien (4) välisellä alueella runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä Lahden kaupungista sen eteläpuolella. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Tuulivoimahankkeen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä, sekä liito-oravaselvityksiä on laadittu monivaiheisesti tuulivoimahankkeen sijoitussuunnitelmien etenemisen ja vuodenaikaisvaatimusten mukaisesti hankkeen suunnittelutyön ja luvitusmenettelyn tarpeisiin. Tähän raporttiin on koottu tiedot aikaisemmista selvityksistä sekä keväällä 2014 laaditusta täydennysselvityksestä. Syksyllä 2012 on selvitetty rakentamisalueiden kasvillisuutta ja luontotyyppejä, sekä arvokkaita luontokohteita rakentamisalueiden läheisyydessä (Ramboll 2012). Maastokäynnillä kirjattiin ylös myös rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevat liito-oravan kannalta potentiaaliset metsikkökuviot, jotka inventoitiin keväällä 2013 (Ramboll 2013). Keväällä 2014 sijoitussuunnitelmien päivittyessä selvitettiin muuttuneiden rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyypit, sekä liito-oravan esiintyminen alueilla ja niiden läheisyydessä. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (luonnonsuojelulaki 29, metsälaki 10, vesilaki 11 ) esiintymiseen sekä uhanalaisille ja muille suojelluille lajeille soveltuvien elinympäristöjen ja luontotyyppien esiintymiseen. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat paikallisen ja alueellisen tason arvokkaat muut luontokohteet. Tässä selvityksessä on kuvattu edellä mainittuihin selvityksiin perustuen tuulivoimahankkeen rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyypit, arvokkaat luontokohteet, sekä liito-oravan esiintyminen rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet FM (maantiede) Kirsi Lehtinen ja FM (biologia) Satu Laitinen Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1-1. Suunnittelualueen sijainti

5 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualuetta hallitsevat Tuohijärvenkallion (+157,5 m mpy), Lakikallion (+155 m mpy) ja Mäyränkallion (+145 m mpy) laajat kallioalueet. Tuohijärvenkallion kaakkoispuolella sijaitsee Tuohijärvi (+104,7 m mpy) ja eteläpuolella Hanisuon ympäröimä pienialainen Hanijärvi (+108,6 m mpy). Maaston painanteet ovat pääosin soistuneita ja ojittamattomia. Suunnittelualueen metsät ovat ikärakenteeltaan pääosin nuoria ja voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä metsiä. Kallioiden lakialueilla kasvaa harvapuustoisia männiköitä, jotka vaihettuvat rinteillä ja maaston painanteissa kuusivaltaisiksi tuoreen kankaan metsiksi. Sekapuuna kasvaa rauduskoivua, paikoin on myös haapaa. Kuva 2-1. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma eri voimalaitosvaihtoehdoissa. Alueelle suunnitellaan kahdesta neljää tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein tienpohjaa pitkin tai ilmateitse.

6 2.1 Tuulivoimaloiden rakentamisalueiden ja huoltoteiden kasvillisuus Tuulivoimala 1, Lakikallio Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu Lakikallion luoteisosaan. Alueella on kuivan kankaan (CT) avointa sekapuustoista männikköä. Paljaita kalliopintoja ei juuri ole näkyvissä ja pohjakerros koostuu lähinnä poronjäkälistä ja hirvenjäkälästä. Kenttäkerros on kanervavaltaista. Kallion painanteissa irtomaakerros on paksumpi ja kanervan ohella esiintyy puolukkaa, mustikkaa ja juolukkaa. Pensaskerroksessa kasvaa lähinnä katajaa. Tuulivoimalan tieyhteys sijoittuu pohjoisosastaan vanhalle metsänuudistusalueelle, jolle on istutettu mäntyä ja kuusta, sekä varttuneeseen kuivan kankaan sekapuustoiseen mäntymetsään. Eteläosastaan tieyhteys sijoittuu samalle metsikkökuviolle kuin tuulivoimalan rakentamisalue. Kuva 2-2. Vasemmalla tuulivoimalan 1 rakentamisaluetta ja oikealla vanha metsänuudistusalue, jolle uusi tieyhteys osin sijoittuu. Tuulivoimala 2, Mäyränkallio Tuulivoimala sijoittuu Mäyränkallion länsiosaan. Nykyinen sähkölinja jakaa alueen laajaan eteläiseen metsänuudistusalueeseen ja pohjoiseen varttuneeseen kuivan kankaan (CT) mäntymetsään, joka vaihettuu rinteessä tuoreen kankaan varttuneeksi kuusikoksi (MT). Laajalle metsänuudistusalueelle on istutettu mäntyä ja kuusta. Mäyränkallion lakialueella kasvaa männyn alikasvoksena nuoria kuusia ja kenttäkerros on kanerva- ja puolukkavaltainen. Rakentamisalueelle johtava uusi tieyhteys sijoittuu länsiosastaan varttuneeseen tiheäkasvuiseen tuoreen kankaan kuusikkoon ja edelleen Lakikallion juurella kasvavaan nuoreen tiheään koivikkoon. Koivikossa kasvaa alikasvoksena paikoin lehtikuusta. Kenttä- ja pensaskerroksessa viihtyvät metsäkastikka, sanajalka ja vadelma. Tieyhteyden itäosa sijoittuu vanhalle metsänuudistusalueelle. Kuva 2-3. Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu osin kuivahkon kankaan metsään ja vanhalle metsänuudistusalueelle.

7 Tuulivoimala 3, Tuohijärvenkallio L Tuulivoimala sijoittuu Tuohijärvenkallion länsiosaan voimalaitosvaihtoehdosta riippuen loivan rinteen ylä- tai alaosaan. Rinnettä luonnehtii kuivahkon kankaan (VT) varttunut mäntymetsä, joka vaihettuu ylempänä rinteessä kuivan kanervatyypin (CT) kankaaseen ja alempana rinteessä tuoreen kankaan (MT) kuusimetsään. Rinteessä kasvaa nuorta noin 30-vuotiasta männikköä ja sekapuuna kuusta, pensaskerroksessa katajaa. Kenttäkerroksessa on puolukkaa ja kanervaa. Ylempänä rinteessä kasvaa kanervan seassa laajoja poronjäkäläkasvustoja. Alempana tuoreella kankaalla on nuorta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja haapaa. Tuulivoimalalle johtava uusi tieyhteys sijoittuu koko pituudeltaan nuoren puuston alueella. Tien koillispäässä on tuoretta keskiravinteista lehtoa, jossa kasvaa nuorta kuusta ja koivua. Metsätyyppi vaihettuu lounaaseen tuoreeksi mustikkatyypin ja kuivaksi kanervatyypin kankaaksi, jolla kasvaa nuorta mäntyä, sekapuuna paikoin kuusta ja koivua. Tielinjan kaakkoispuolella kallion laella kasvaa kuivan kankaan järeää kalliomännikköä, jossa on laajoja poronjäkäläkasvustoja. Alueella kulkee motocross-uria. Tieyhteyden pohjoisosassa tuoreessa lehdossa kasvaa joitakin nuoria ja varttuneita metsälehmuksia, jotka on säästetty puustoa uudistettaessa. Kohde ei täytä suojellun luontotyypin määrettä, mutta metsälehmukset suositellaan huomioitavan tieyhteyden rakentamistoimien aikana. Kuva 2-4. Oikealla tuulivoimalan 3 rakentamisaluetta ja vasemmalla uuden tieyhteyden rakentamisaluetta. Tuulivoimala 4, Tuohijärvenkallio P Tuulivoimala sijoittuu Tuohijärvenkallion pohjoisosaan. Rakentamisalueella kasvaa kuivahkoa puolukkatyypin (VT) kangasta, jolla kasvaa järeää männikköä. Alikasvoksena kasvaa koivua, kuusta ja nuorta mäntyä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, kenttäkerroksessa kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, oravanmarjaa ja kevätpiippoa. Tuulivoimalalle johtava tieyhteys sijoittuu suurimmaksi osaksi metsätaloustoimin käsitellylle lehtomaiselle kankaalle ja tuoreeseen keskiravinteiseen lehtoon. Puusto koostuu kuusesta ja koivusta, joka on ikäluokaltaan valtaosin taimikkoa tai nuorta metsää. Pensaskerroksessa kasvaa paikoin pihlajaa ja lehtokuusamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa kieloa, valkovuokkoa, metsäkastikkaa, käenkaalia ja mustikkaa. Ravinteisimmillä paikoilla kasvaa myös kevätlinnunhernettä, sormisaraa, metsäimarretta, tesmaa ja vuohenputkea. Tielinjan itäpäässä metsätyyppi vaihtuu tuoreen mustikkatyypin kankaasta järeää mäntyä kasvavaksi kuivahkoksi kankaaksi.

8 Kuva 2-5. Oikealla tuulivoimalan 4 rakentamisaluetta ja vasemmalla uuden tieyhteyden rakentamisaluetta. 2.2 Arvokkaat luontokohteet rakentamisalueiden läheisyydessä Suunnittelualueen eteläosassa maaston painanteissa sijaitsevat suoalueet ovat luonnontilaisia ja ojittamattomia. Alueen keskellä sijaitseva Hanijärvi on alle hehtaarin kokoinen luonnontilainen pienvesi ja siten vesilain 11 :n mukainen kohde. Lampea ympäröi ojittamaton neva- ja rämereunus. Lammen lähiympäristö muodostaa metsälain 10 :n mukaisen tärkeän elinympäristön. Myös Mäyränkallion luoteispuolella sijaitseva Peräsilmänsuo on ojittamaton ja luonnontilainen. Suolla kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. suopursua ja pullosaraa. Suon halki kulkee sähkölinja. Kuva 2-6. Oikealla Hanijärvi ja vasemmalla Peräsilmänsuo. Lakikallion laella kasvaa varttunutta, kuivan ja karukkokankaan (CT, LT) mäntymetsää. Puusto on paikoin luonnontilaista ja siinä on metsälain 10 :n tarkoittaman erityisen tärkeän elinympäristön piirteitä. Mm. kilpikaarnaisten vanhojen maisemamäntyjen määrä on kuitenkin verraten vähäinen ja ne sijaitsevat pääasiassa lakialueen reunamilla. Männyn ohella sekapuuna ja alikasvoksena kasvaa varttuneita kuusen taimia. Mastolle johtavan tien länsipuolella sijaitsee kivistä koottu ympyräsymboli, jatulintarha, jolla voi olla paikallista kulttuuriarvoa.

9 Kuva 2-7. Lakialueella on kasvaa paikoin luonnontilaista kalliomännikköä. Oikealla jatulintarha. Lakikallion länsipuolella sijaitseva jyrkänne on pystysuora ja muodoltaan kumpuileva. Kallion painanteissa kasvaa vanhoja maisemallisesti arvokkaita mäntyjä, joista osa on myös kilpikaarnaisia. Jyrkänteen alapuolella sijaitsee luonnontilainen isovarpuräme, jonka kapeassa reunuksessa on korpimaisuutta. Kuusen alikasvoksena jyrkänteeseen rajautuvalla osuudella kasvaa mm. korpipaatsamaa. Jyrkänne alusmetsineen on mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kuva 2-8. Jyrkänne ja sen alapuolinen suo.

10 Kuva 2-9. Rakentamisalueiden läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja liito-oravahavainnot. 2.3 Liito-oravan elinalueet Tuulivoima-alueen läheisyydessä ei ole tiedossa aikaisempia havaintoja uhanalaisen (VU) luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin liito-oravan esiintymisestä. Lähimmät havainnot on tehty Miekkiön kynttilätehtaan läheisyydessä vuonna Matkaa havaintopaikalta suunnittelualueelle kertyy noin 1,3 kilometriä. Muut havainnot liito-oravasta sijoittuvat moottoritien itäpuolelle. Liito-oravan esiintymistä tuulivoimahankkeen rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä selvitettiin sekä keväällä 2013 ( ) (Ramboll 2013) ja 2014 (2.5. ja ). Rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä kartoitettiin liito-oravan sekä lajille soveltuvien elinympäristöjen esiintymistä. Liito-oravan papanoita etsittiin lajille sopivista metsiköistä järeiden haapojen ja suurimpien kuusten tyveltä sekä havainnoitiin mahdollisia pesäkoloja ja risupesiä.

11 Rakentamisalueiden läheisyyteen sijoittuvien liito-oravalle soveliaiden metsikkökuvioiden sijainti on esitetty ohessa. Tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamisalueilta ei tehty havaintoja liitooravan esiintymisestä. Liito-oravalle soveliasta elinympäristöä esiintyy Helsingintien kupeessa, jossa tuulivoimaloille 1 ja 2 johtavan nykyisen tieyhteyden ympäristössä kasvaa varttunutta kuusimetsää (Kuva 2-9). Ruokailu- tai pesäpuiksi soveltuvien sekapuiden osuus on kuitenkin vähäinen, eikä alueella tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Varttunutta kuusimetsää kasvaa myös Peräsilmänsuohon rajautuvassa rinteessä, jossa sekapuuna kasvaa myös yksittäisiä haapoja rauduskoivuja. Puusto on ikärakenteeltaan kuitenkin verraten nuorta, eikä alueella myöskään tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Tuulivoimalan 3 läheisyydessä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä esiintyy Tuohijärvenkallion luoteispuolella Hanisuon ja Tankansuon välisellä metsäosuudella (Kuva 2-9). Paikalla kasvaa tuoreessa lehdossa järeää kuusikkoa, jossa sekapuuna on runsaasti haapaa ja koivua. Useiden järeiden haapojen alta havaittiin liito-oravan papanoita keväällä Papanoita oli runsaasti, enimmillään satoja puuta kohti. Pesäkoloja tai risupesiä ei havaittu. Alue on liito-oravan levähdys- ja mahdollinen lisääntymispaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Rakentamisalueiden läheisyydessä ei ole tehty aikaisempia havaintoja uhanalaisista eliölajeista (Eliölajit-tietojärjestelmä). Alueella ei tehty muita havaintoja uhanalaisten lajien tai niille soveltuvien elinympäristöjen esiintymisestä. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Suunnittelualueen metsiköt ovat valtaosin metsätaloustoimin käsiteltyjä nuoria sekapuumetsiä, eikä suunnitelluilla rakentamisalueilla sijaitse erityisiä luontoarvoja. Tuulivoimalan 1 rakentamisalueen läheisyydessä Lakikalliolla on nähtävissä luonnontilaisen kalliomännikön piirteitä, joten rakentamistoimet suositellaan toteutettavan lakialueita säästävällä tavalla. Tuulivoimaloille 3 ja 4 johtavan tieyhteyden suunnittelussa ja rakentamistoimissa suositellaan huomioitavan tielinjan läheisyydessä kasvavat metsälehmukset. Tuulivoimahankkeen rakentamisalueet sijoittuvat maaston lakialueille liito-oravan elinympäristöksi soveltumattomille mäntykankaille, metsänuudistusalueille ja taimikoihin. Tuulivoimalan 3 rakentamisalue sijaitsee noin metrin etäisyydelle liito-oravan elinalueesta, eikä alueelta ole todennäköistä kulkuyhteyttä tuulivoimalan rakentamisalueen suuntaan. Lahdessa 9. päivänä lokakuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Kaisa Torri FM, biologi Kirsi Lehtinen FM, projektipäällikkö

12 4. LÄHTEET Metsälaki 1996/1093 Ramboll Finland Oy 2012: Miekkiön tuulivoimahankkeen luontoselvitys. Aurinkosiipi Oy Ramboll Finland Oy 2013: Miekkiön tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys. Aurinkosiipi Oy Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A. Schulman, A. & T. Kontula (toim.): Suomen luonnon luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Vesilaki 2011/587 Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu: wwws.ymparisto.fi