PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

Transkriptio

1 PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET Kuivasaari Hämeensaari Likoranta Pitkäpohja Pieni Ruokojärvi Raheapaanniemi.. 8 YHTEENVETO. 9 LIITTEET Kansikuva: Raheapaannniemen länsirantaa.

3 3 JOHDANTO Puumalan Haapaselän osayleiskaavan täydennystä varten tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen luonto- ja maisemainventointi heinäkuun alkupuolella 2013 (LIITTEET, Kartat 1.-5.). Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Lajisto tutkittiin kartoittamalla alueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Liito-oravan mahdollista esiintymistä tai merkkejä esiintymisestä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki suunnittelualueilla todetut kolopuut sekä tarkastamalla kaikki lajille mahdollisesti sopivat elinympäristöt. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten.

4 4 ALUEET 1. Kuivasaari (LIITTEET, Kartta 1.) Kuivasaaren luoteisrannalla, lähellä saaren pohjoispäätä on pieni kallioniemi ja sen eteläpuolella sorapohjainen lahdelma, johon tulisi rakennusoikeuden siirto saaren itärannalta. Lahdelman ympäristö on harvennettua mäntyvaltaista tuoretta kangasta (MT), sekapuuna koivua (Kuva 1.). Sorapohjaisen, paikoin kivisen ja kallioisen rannan lajisto indikoi oligotrofisuutta (Kuva 2.). Taustalla on matalahko kalliojyrkänne, joka avautuu rannalle päin (Kuva 3.). Kallioalueen, metsämaan ja rannan kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä alueelta ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Kuva 1. Suunnittelualueen harvennettua rantametsää (MT) rannan suunnasta kuvattuna. Kuva 2. Suunnittelualueen karua rantaa etelästä kuvattuna. Kuva 3. Hieman kauempana rannasta on matala, kalliojyrkänne. Kuva 4. Suunnittelualue kalliojyrkänteen edustalta rantaan päin kuvattuna. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

5 5 2. Hämeensaari (LIITTEET, Kartta 2.) Hämeensaaren itärannalta on tarkoitus siirtää yksi tontti pohjoispään pienialaiseen lahteen (LIITTEET, Kartta 2.). Lahti on hiekkapohjainen poukama, jota rajaavat kalliorannat lahden molemmilla sivuilla. Lahden itärannan kallioranta muodostaa korkean kallioniemen, joka on maisemallisesti merkittävä Hämeensaaren ja Vuorisaaren välisessä salmessa. Kalliorannat (Kuvat 5. ja 6.) kasvavat ClT-männikköä ja lahdenpoukaman (Kuva 7.) kasvillisuus indikoi oligotrofisuutta. Taustan metsät on hakattu ja kasvavat nuorta koivuvaltaista taimikkoa (Kuva 8). Kenttäkerroksen lajisto indikoi tuoretta kangasta (MT, MaT). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä alueella todettumerkkejä liito-oravan oleskelusta. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi sekametsien lajistoksi. Kuva 5. Lahdelman länsirantaa rantakallioineen. Kuva 6. Lahdelman itärannan rantakalliot ovat korkeat ja hallitsevat maisemaa. Kuva 7. Lahdelman perukka on hiekkapohjainen ja niukkakasvinen. Kuva 8. Lahdelman ympäristön metsät on hakattu rantavyöhykettä lukuun ottamatta. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Lahdelman itärannan kallioniemi tulisi maisemallisesti merkittävänä jättää nykytilaansa.

6 6 3. Likoranta (LIITTEET, Kartta 3.) Likoranta on matala, hietapohjainen eu-dystrofinen/eutrofinen vesi (Kuvat 9. ja 10.). Rannan kapeahkon rahkaa kasvavan vesijätön jälkeen maaperä nousee melko jyrkkänä ja muuttuu hietamaasta hietapitoiseksi harjusoraksi. Koko alue on avohakattu kasvaen nuorta mäntytaimikkoa (Kuva 12.). Alarinteen kenttäkerroksen lajisto indikoi tuoretta kangasta (MT, MaT) ja on hakkuiden jälkeen voimakkaasti puskettunut (Kuva 11.): mm. koivuntaimia, vadelmaa ja pajua. Ylärinne on puolestaan kuivaa ja paikoin karua kangasta (VT, CT) (Kuva 12.). Rantaan on jätetty suojapuustoa 5m leveydeltä (näkyy Kuvassa 11.). Alueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi mutta tavanomaiseksi. Huolimatta rinnemaan paahteisuudesta alueella ei todettu kangasvuokkoa. Alue ei sovellu liito-oravalle. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Kuva 9. Suunnittelualueen matalaa rantaa Likorannasta lahden suulle päin. Kuva 10. Lahden perukka on eutrofinen. Kuva Likorannasta lahden perukkaan päin. Kuva 11. Likorannan alarinne on hakkuiden jälkeen voimakkaasti puskettunut. Kuva 12. Likorannan ylärinne on paahteista soraharjua. Kuva alarinteestä ylärinteeseen päin. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

7 7 4. Pitkäpohja (LIITTEET, Kartta 4.) Pitkäpohjan länsirannan suunnittelualue Kulkemuksen eteläpäässä on kallioista rantaa, joka nousee vesirajasta melko jyrkkänä. Kapeahko rantaterassi on kallioinen ja osin hiekkapohjainen (Kuva 14.). Rannan lajisto indikoi oligotrofisuutta: niukkakasvustoisella rannalla todettiin varsin runsaasti mm. nuottaruohoa. Rantarinteen nuori männikkö on harvennettua kuivaa tai karua kangasta (VT, CT, paikoin ClT) ja alarinteeltään tuoretta kangasta (MT) (Kuva 13.). Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi eikä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä todettu alueella. Kuva 13. Pitkäpohjan rantarinne (VT) järvelle päin kuvattuna. Kuva 14. Pitkäpohjan ranta todettiin varsin kallioiseksi. Kuva 15. Pieni Ruokojärven pohjoisrannan lahdelma on alavaa hietamaa-aluetta. Kuva 16. Ruskeavetinen Pieni Ruokojärvi on lajistoltaan tyypillinen dystrofinen vesi. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

8 8 5. Pieni Ruokojärvi (LIITTEET, Kartta 4.) Pieni ruokojärven suunnittelualue on hietamaalla, järven pohjoissivun kapean lahden länsirannalla. Metsät ovat tuoretta (MT) ja osin kuivaa kangasta (VT), lähellä vesirajaa soista (Kuva 15.). Paikoin oli todettavissa runsaasti variksenmarjaa. Puusto on kookasta, harvennettua männikköä. Rantavyöhykkeen lajisto indikoi dystrofista vettä (Kuva 16.) ja ranta todettiin mutapohjaiseksi. Rannan ja rantametsän lajisto todettiin tavanomaiseksi, samoin alueen niukahko lintulajisto (peippo, mustarastas ja metsäkirvinen). Vastarannalla todettiin rantasipin reviiri. Alueelta ei todettu liitooravalle soveltuvaa biotooppia. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 6. Raheapaanniemi (LIITTEET, Kartta 5.) Raheapaanniemen rannat ovat kivistä harjusoraa. Rannan rinteet nousevat varsin jyrkkinä ja kivisinä (Kuva 18 ja kansikuva). Kapeahkon rantaterassin varsin niukka lajisto indikoi oligotrfoisuutta (Kuva 17.). Nuorehko rantamännikkö on harvennettu kuivaa kangasta (VT), alarinteestä tuoretta kangasta (MT) (Kuva 18.). Kuva 17. Raheapaanniemen karua rantaa. Taustalla pilkottaa Linnasaaren korkea profiili. Kuva 18. Raheapaanniemen nuorehkoa mäntymetsää (MT, VT). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

9 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnittelualueilla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Hämeensaaren pohjoispään suunnittelualueen korkea rantakallio alueen itäreunassa tulisi maisemallisesti merkittävänä jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 2.). Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

10 LIITTEET 10

11 11

12 12

13 13

14 14